SEL:N TOIMINTAOHJELMA 2012 2017 + EDUSTAJAKOKOUKSEN JULKILAUSUMAT Kunnon työehdot maistuvat paremmalta Hyväksytty SEL:n XIX edustajakokouksessa Hämeenlinnassa 9.6.2012
02 SISÄLLYS 03 TÄMÄ ON SEL 04 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ELINKEINOPOLITIIKKA 06 10 YHTEISKUNNALLINEN TOIMINTA JÄSENTOIMINTA 14 EDUNVALVONTA JA TYÖ EHTOSOPIMUSTOIMINTA 18 JULKILAUSUMAT
TÄMÄ ON SEL 03 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry edustaa leipomo-, lihanjalostus-, maidonjalostus- ja teollisuus- sekä virvoitusjuoma- että panimoalan työntekijöitä. SEL neuvottelee jäsenistölleen hyvän elämän turvaavat, yleissitovat työehtosopimukset ja huolehtii niiden noudattamisesta työpaikoilla. SEL huolehtii, että elintarvikealan työntekijät tekevät töitä kunnon työehdoilla. SEL huolehtii, että elintarvikealan työntekijät tekevät töitä kunnon työehdoilla. SEL kouluttaa ja tukee luottamushenkilöitä, jotka muodostavat kattavan verkoston alan työpaikoille. Jokainen SEL:n jäsen on oikeutettu saamaan liitolta tukea ja apua työelämässä. SEL on rohkea tekijä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja toiminnassa. Liiton työtä ohjaavat pyrkimys tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. SEL on yhteistyökykyinen ja avoin kansalaisjärjestö, jonka jäsenistö osallistuu aktiivisesti liiton toimintaan.
04 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ELINKEINOPOLITIIKKA ruoka jakaa ja yhdistää Ruoka puhuttaa ja koskettaa päivittäin yli seitsemää miljardia ihmistä. Ruokapulaa ei ole pystytty ratkaisemaan ja alkutuotannon tehostamisesta huolimatta yhä useampi maailman ihmisistä näkee nälkää. Samanaikaisesti maailman varakkain osa väestöstä on kiinnostuneempi kuin koskaan ruuan puhtaudesta, terveellisyydestä ja alkuperästä. Tehotuotannon kritiikin ja luomutuotannon kasvu kulkevat rinnakkain keskustelussa kestävästä kehityksestä. Suomi ei voi kilpailla alkutuotannon määrällä vaan laadulla. Suomalainen elintarviketeollisuus löytää vahvan aseman kansainvälisillä markkinoilla tarjoamalla niille pitkälle jalostettuja ja innovatiivisia elintarvikkeita. Elintarviketeollisuuden on osattava hyödyntää Suomen mainetta puhtaan luonnon ja korkean teknologian maana. Kotimaisilla markkinoilla ulkomailta tuotetut elintarvikkeet lisäävät kilpailua, jossa pärjätään vahvistamalla ruokamerkkien kotimaisuusastetta, korostamalla alkuperän merkitystä ja huolehtimalla elintarviketuotantomme korkeasta laadusta. Koveneva kilpailu niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla vaatii elintarviketeollisuudelta lisäpanostuksia tutkimus- ja kehitystyöhön. Verotusratkaisuilla ei saa heikentää kotimaisen elintarviketuotannon asemaa suhteessa tuontielintarvikkeisiin. Ruuan arvonlisäveroa ei saa nostaa. Se vähentää kotimaista ky Elintarviketeollisuuden on osattava hyödyntää Suomen mainetta puhtaan luonnon ja korkean teknologian maana. Liitolla on oltava vahva elinkeinopoliittinen rooli. Liitto vaikuttaa siihen, että koko suomalaisen elintarvikeketjun toimintaedellytykset turvataan sekä Suomen valtion että EU:n päätöksenteossa, ja niiden harjoittamassa tukipolitiikassa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ELINKEINOPOLITIIKKA 05 syntää ja vaikuttaa alan työpaikkoihin. Sen sijaan ruuan arvonlisäveron laskeminen nykyisestä olisi perusteltua kotimaisen kysynnän ja työpaikkojen turvaamiseksi. Alkoholin verotusta ei saa korottaa, sillä se lisää tuontia ulkomailta. Kansainvälinen kehitys näkyy myös kotimaisilla markkinoilla. Suomalaisissa kuluttajissa on kasvamassa kaksi ääripäätä. Toisaalla on kuluttajaryhmä, joka on valmis maksamaan yhä enemmän ruuasta, joka täyttää kuluttajan korkeat vaatimukset eettisyydestä ja terveellisyydestä. Toisaalla ovat kuluttajat, joiden toimeentulomahdollisuudet ovat heikentyneet ja vaatimuksista ruualle ollaan valmiita tinkimään, jos ruokaa saadaan halvalla. Ruuan arvonlisäveron laskeminen olisi perusteltua kotimaisen kysynnän ja työpaikkojen turvaamiseksi. Elintarviketeollisuus tulee tuottamaan ruokaa yhä enemmän selkeästi jakaantuneille kuluttajaryhmille. Samalla ruokatottumusten eriytyminen lisää myös järkyttävästi terveyseroja kahden eri kuluttajaryhmän välillä. Osa elintarviketeollisuudesta keskittyy tuottamaan suuria määriä kohtuuhintaista ruokaa keskittämällä toimintaansa yhä suurempiin tuotantoyksiköihin. Toiminnan keskittäminen tarkoittaa tuotantoyksiköiden vähennyksiä ja työpaikkojen siirtymistä Suomen sisällä. Elintarviketeollisuus siirtää tulevaisuudessa tuotantoaan edelleen ulkomaille uusien kuluttajaryhmien lähelle, mikä vähentää jonkin verran työpaikkoja Suomessa. Samanaikaisesti Suomeen nousee kuitenkin pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä, joiden merkitys paikallisina työllistäjinä on suuri. Ruuantekijöiden määrä ei tule tulevaisuudessa enää merkittävissä määrin vähenemään, mutta uudet työpaikat sijaitsevat aiempaa pienemmissä yrityksissä eri puolilla Suomea.
06 YHTEISKUNNALLINEN TOIMINTA liitto vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa SEL on vahva ja itsenäinen ammattiliitto. SEL on vahva ja itsenäinen ammattiliitto. Liitto on valmis tekemään yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka jakavat liiton tavoitteet ja arvot. Ammattiyhdistysliike on yksi vanhimmista yhä toimivista kansanliikkeistä, jonka saavutuksista liikkeen nykyisten jäsenten on syytä tuntea ylpeyttä. Ammattiliitot ovat Suomessa osallistuneet aktiivisesti yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseen ja hyvinvointivaltion rakentamiseen. Nopea reagointi paikallisiin ja alueellisiin sekä kansallisiin kysymyksiin on yhä osa SEL:n toimintaa. SEL on vahva jäsenistönsä edunvalvoja ja toimii myös aktiivisesti parantaakseen palkansaajien elämänlaatua ja tulevaisuuden elinehtoja. SEL puolustaa suomalaista hyvinvointivaltiota ja sen saavutuksia. SEL on mukana kehittämässä Suomea tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi yhteisöksi, jossa jokaisella yhteisön jäsenellä on hyvä elää riippumatta iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan, vakaumuksestaan, terveydentilastaan, vammaisuudestaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan. SEL:n kansainvälisessä toiminnassa solidaarisuus, kestävä kehitys ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä toimintaperiaatteita. SEL etsii niin Suomesta kuin ulkomailta aktiivisesti yhteistyökumppaneita, jotka jakavat liiton tavoitteet.
YHTEISKUNNALLINEN TOIMINTA 07 yhteistyökumppanit muuttuvassa järjestelmässä Työmarkkinajärjestelmän liittorakenteissa eletään muutosten vuosia. Ammattiliittojen ja niiden keskusjärjestöjen fuusioita tullaan näkemään tulevalla edustajakokouskaudella. Elintarvikealan työnantajajärjestö on jo jakaantunut maidonjalostusalalla, ja hajaantuminen voi jatkua myös tulevina vuosina. SEL tulee säilymään yhtenäisenä ja itsenäisenä liittona. Elintarviketeollisuus poikkeaa muista teollisuuden aloista merkittävästi, joka näkyy myös pohjoismaisissa liittorakenteissa. Pohjoismaisissa liittofuusioissa elintarviketyöntekijöitä edustavat teollisuusliitot ovat säilyttäneet itsenäisyytensä. Elintarviketeollisuus tarvitsee rinnalleen toimivaa kotimaista maataloustuotantoa ja maatalous tarvitsee säilyäkseen jalostavaa kotimaista teollisuutta. Työmarkkinajärjestelmässä SEL:n yhteistyökumppanit löytyvät niin toisista teollisuusliitoista kuin toimihenkilöjärjestöistä. Yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan Teollisuuden Palkansaajissa (TP) ja SEL on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n jäsenliitto. Elintarviketeollisuus tarvitsee rinnalleen toimivaa kotimaista maataloustuotantoa ja maatalous tarvitsee säilyäkseen jalostavaa kotimaista teollisuutta. SEL tekee yhteistyötä tuottajajärjestöjen kanssa varmistaakseen kotimaisen ruuantuotannon jatkossakin. SEL:n tavoitteena on, ettei yksikään elintarvikeketjun osa olisi määräävässä asemassa jaettaessa elintarvikeketjun voittoja.
08 YHTEISKUNNALLINEN TOIMINTA sel:n kansainvälinen työ Kansainvälisen toiminnan painopisteet ovat lähialueilla ja Itämeren ympäristössä. SEL:n kansainvälistä yhteistyötä ohjaavat tasa-arvon ja solidaarisuuden ihanteet. Korkea järjestäytymisaste ja voimakkaat ammattiliitot ovat osaltaan mahdollistaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan mallin. Kansainväliset pääomavirtojen liikkeet ja työvoiman siirtyminen maasta toiseen kasvattavat kansainvälisen yhteistyön merkitystä. SEL toimii yhteistyössä pohjoismaisten ammattiliittojen kanssa ehkäistäkseen yhteiskunnallista syrjäytymistä ja eriarvoistumista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Liitto toimii aktiivisesti EFFAT:ssa ja IUF:ssa sekä tukee kansainvälisiä tuki- ja solidaarisuushankkeita. Kansainvälisen toiminnan painopisteet ovat lähialueilla ja Itämeren ympäristössä. SEL tukee kansallisten neuvottelujärjestelmien kehittymistä ja liittorakenteiden vahvistumista.
09
10 JÄSENTOIMINTA sel:n jäsenet tasa-arvoiseen asemaan SEL etsii uusia tapoja aktivoida jäsenistöään ja uusia toimintamuotoja yhdessä liiton aktiivien kanssa. SEL:n edustajat työpaikoilla ja ammattiosastoissa sekä liiton työntekijät toimivat aktiivisesti varmistaakseen, että jokaisella elintarvikealan työntekijällä on tietoa alan ammattiliitosta, mahdollisuus liittyä sen jäseneksi sekä saada liitolta apua työelämän ongelmatilanteissa. Ay-liikkeen on pysyttävä mukana ajanvirrassa ja sen on päivitettävä toimintamallejaan. SEL etsii uusia tapoja aktivoida jäsenistöään ja uusia toimintamuotoja yhdessä liiton aktiivien kanssa. Ammattiosastojen ja aktiivien verkostoitumista vahvistetaan. Elintarviketeollisuudessa jatkuva rakennemuutos vaikuttaa SEL:n toimintaan alan yksiköiden jakaantuessa suuriin, keskisuuriin ja pieniin yksiköihin. Yhä useampi luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu toimii pienellä työpaikalla. Kasvava joukko liiton jäseniä ei saa turvakseen työpaikkansa luottamushenkilöitä työskennellessään pienessä yrityksessä kenties ainoana työntekijänä. Elintarvikealan uudet työpaikat syntyvät yhä useammin yrityksiin, joissa ei usein ole järjestäytymisen kulttuuria. Liittyminen liittoon ei ole enää itsestäänselvyys. SEL kerää tietoa alalle syntyvistä uusista yrityksistä ja niiden työllistämisvaikutuksista sekä työsuhteen muodoista. Elintarvikealalla työskentelee yhä enemmän epätyypillisissä työsuhteissa olevia työntekijöitä, joista osa on vuokratyöntekijöitä tai palkkalistoilla alihankintaa tarjoavassa yrityksessä. Liitolle asettaa uusia vaatimuksia myös ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden lisääntyminen elintarvikealalla.
JÄSENTOIMINTA 11 toimintaa jäsenistölle Liitto huolehtii jäsentensä eduista tasapuolisesti riippumatta esimerkiksi jäsenen työsuhteen muodosta, työpaikan sijainnista tai työpaikan koosta. Pystyäkseen täyttämään tämän vaatimuksen liitolla on tulevaisuudessakin vahva alueorganisaatio ja toimintakykyiset ammattiosastot sekä vahva luottamusmiesverkosto. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tueksi on tarjolla koulutusta, joka päivittyy alan muutosten mukana. Liitto huolehtii jäsentensä eduista tasapuolisesti riippumatta työsuhteen muodosta, työpaikan sijainnista tai työpaikan koosta. SEL tulee seuraavalla edustajakokouskaudella luomaan erilaisia toimintatapoja alan arvostuksen lisäämiseksi ja vahvemman ammatti-identiteetin kasvattamiseksi. Alueellisten toimijoiden tulee huolehtia, että jokaisella elintarviketyöntekijällä on tietoa ammattiliitostaan ja mahdollisuus liittyä SEL:n jäseneksi. Alueille kehitetään toimintamalli, jonka avulla ammattiosastot ja liiton aktiivit pystyvät toimimaan myös työpaikoilla, joilla ei ole luottamusmiesorganisaatiota. Työtehtävät ja -vaiheet ovat pirstaloituneet fyysisesti erilleen, jolloin työntekijöiden yhteiset hetket työpaikalla ovat vähentyneet. Yhteishengen rakentaminen työpaikoilla on niin työntekijöiden kuin työnantajankin etu. Työhuonekuntien toimintaedellytyksiä on parannettava ja paikalliset kehittämiskohteet tai epäkohdat on nostettava esille työpaikkakohtaisesti. Liiton jäsentoiminnassa huomioidaan jäsenistön erilaiset elämäntilanteet ja etsitään toimintamahdollisuuksia jokaiselle jäsenelle opiskelijasta eläkeläiseen. Toiminnan kautta liiton edunvalvonta saa arvokasta tietoa työntekijöiden
12 JÄSENTOIMINTA SEL kehittää liiton omaa koulutusta ja etsii uusia yhteistyökumppaneita koulutuksen järjestämisessä. toiveista ja työpaikkojen epäkohdista. Ammattiosastojen ja työhuonekuntien toimintaan ja toiminnan järjestämiseen on voitava osallistua myös pienellä panostuksella ilman virallista asemaa liiton organisaatiossa. Työttömien aktivoimiseksi liitto panostaa heille suunnattuun toimintaan keskushallinnon, aluejärjestöjen ja ammattiosastojen taholta. koulutustoiminta Pystyäkseen turvaamaan jäsenistölleen parhaan mahdollisen paikallisen edunvalvonnan ja avun SEL kouluttaa luottamushenkilöitään työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Työnantajien on kunnioitettava koulutussopimusta, joka takaa ammattiliittojen jäsenistölle mahdollisuuden osallistua ay-koulutuksiin sopimuksen edellyttämällä tavalla. SEL:n koulutustoiminnan perustana on Kiljavan opiston tarjonta. SEL kehittää liiton omaa koulutusta ja etsii uusia yhteistyökumppaneita koulutuksen järjestämisessä. SEL:n koulutustoiminnassa etsitään mahdollisuuksia myös paikallisesti järjestettävään koulutustoimintaan ja verkkoopintoihin. SEL varmistaa elintarvikealan tutkintojen laatua elintarvikealan tutkintotoimikunnissa yhdessä työnantajan, alan oppilaitosten ja Opetushallituksen kanssa.
JÄSENTOIMINTA 13 nuoret ja opiskelijat Elintarvikealalla työskentelee paljon nuoria ja liiton on otettava heidät erityisesti huomioon suunniteltaessa toimintaa. Liiton nuoret osallistuvat nuorisotoiminnan suunnitteluun. Liiton toimintaan houkutellaan nuoria kehittämällä nuorisotoimintaa ja vahvistamalla nuoriso-organisaatiota, jotta nuortenkin tietämys liitosta ja omista oikeuksista lisääntyy. Elintarvikealalla työskentelee paljon nuoria ja heidät on otettava erityisesti huomioon suunniteltaessa toimintaa. Opiskeluaikainen jäsenyys korostuu elintarvikealan opiskelijoiden keskuudessa, kun opiskelijat valmistuttuaan työllistyvät entistä useammin pieniin työpaikkoihin, joissa ei välttämättä ole valmista luottamusmiesorganisaatiota. SEL esittelee liiton toimintaa ammatillisissa oppilaitoksissa entistä kattavammin. Yhteistyötä Hämeenlinnan meijerialan oppilaitoksen kanssa tiivistetään. Liiton tavoitteena on esitellä ay-liikkeen toimintaa ja saavutuksia ammatillisissa oppilaitoksissa osana kansalaistaitoja ja yleissivistystä.
14 EDUNVALVONTA JA TYÖEHTOSOPIMUSTOIMINTA tasapuolinen neuvottelija Tes-neuvotteluiden onnistumisen takaa neuvottelutavoitteisiin sitoutunut jäsenistö, joka osallistuu alusta asti tavoitteiden asettamiseen ja osallistuu aktiivisesti neuvotteluprosessiin. Ammattiliiton keskeisin tehtävä on neuvotella jäsenistölleen yleissitova työehtosopimus ja huolehtia, että sitä myös työpaikoilla noudatetaan. Työehtosopimusneuvotteluiden onnistumisen takaa neuvottelutavoitteisiin sitoutunut jäsenistö, joka osallistuu alusta asti tavoitteiden asettamiseen ja osallistuu aktiivisesti neuvotteluprosessiin. Sopimuksen noudattamista valvoo yhdessä jäsenistön kanssa liiton luottamushenkilöstö työpaikoilla ja ammattiosastoissa. SEL pyrkii neuvottelemaan kaikille elintarviketeollisuuden viidelle sopimusalalle työehtosopimukset samanaikaisesti. Jos työnantajapuoli jakaantuu yhä useampaan eri järjestöön, se tullee vaikuttamaan myös tulevaisuuden sopimustoimintaan. Elintarvikealalla neuvotellaan työehtosopimukset liittokohtaisesti. Sopimusalat asettavat yhdessä tavoitteet työehtosopimusneuvotteluihin huomioiden jokaisen sopimusalan alakohtaiset vaatimukset ja tarpeet. Neuvottelutulos hylätään tai hyväksytään viiden sopimusalan kesken. Kaikki sopimusalat päättävät yhdessä työtaistelutoimenpiteistä. Onnistunut sopimustoiminta vaatii lainsäädännön muutosten seuraamista ja niiden viemistä alan työehtosopimuksiin. Vaikuttaminen lainsäädäntöön on osa SEL:n edunvalvontaa. SEL seuraa aktiivisesti sopimustoiminnan kehittymistä myös muilla aloilla ja tekee yhteistyötä muiden työntekijäjärjestöjen kanssa.
EDUNVALVONTA JA TYÖEHTOSOPIMUSTOIMINTA 15 laadulliset kysymykset esiin SEL:n tavoitteena on säilyttää elintarvikealan työntekijöiden työsuhteet pääasiassa kokoaikaisina ja toistaiseksi voimassaolevina. Tästä huolimatta SEL huolehtii myös sopimustoiminnassaan alalla toimivien määräaikaisten, osa-aikaisten ja vuokratyöntekijöiden oikeuksien toteutumisesta. Työnantajien pyrkimys jakaa työntekijät kahteen eri työntekijäryhmään on torjuttava. Erityistä huomiota kiinnitetään työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen sekä työaikoihin. SEL kiinnittää sopimustoiminnassa huomiota palkankorotusten lisäksi myös vahvasti laadullisiin kysymyksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen sekä työaikoihin. Työehtosopimuksissa pyritään ratkaisemaan tasapuolisesti niin suurten kuin pienten ja keskisuurten työpaikkojen ongelmia. Elintarvikealalla työskennellään yhä useammin vuorotyössä, joka vaikeuttaa tavallista arkea ja perhe-elämää. Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja työaikaansa lisäävät merkittävästi työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia. Työehtosopimuksissa on huomioitava työntekijöiden erilaisten elämäntilanteiden aiheuttamat erityisvaatimukset. konserniyhteistyö ylittää rajat Elintarviketeollisuuden kansainvälistyessä on SEL:n kehitettävä yhä kansainvälisten elintarvikekonserneiden yksiköiden välistä sisäistä yhteistyötä. Elintarvikealalla kehitetään edelleen yritysneuvostojen toimintaa ja ne ovat osa liiton edunvalvontatoimintaa. Liitto kouluttaa ja tukee EWC-edustajia tehtävässään. Edustajien oikeuksia pyritään vahvistamaan muun muassa lainsäädäntöteitse.
16 EDUNVALVONTA JA TYÖEHTOSOPIMUSTOIMINTA Kouluttautumalla työntekijä saa mahdollisuuden kehittyä työssään ja tehdä työskentelystään mielekkäämpää. koulutus kannattaa työntekijälle ja työnantajalle Elintarviketeollisuus tulee kilpailemaan pätevästä ja sitoutuneesta työvoimasta. Alan houkuttelevuutta voidaan parantaa lisäämällä elintarvikealan koulutusta ja yrityskohtaista koulutusta. Teollisuuden aloista elintarvikealalla on yhä vähiten työntekijöille suunnattua koulutusta. Ammattitutkinnon tulee näkyä työntekijän työtehtävissä ja palkkauksessa. Kouluttautumalla työntekijä saa mahdollisuuden kehittyä työssään ja tehdä työskentelystään mielekkäämpää. Koulutus helpottaa siirtymistä uusiin työtehtäviin ja tukee tarvittaessa uuden työpaikan löytymistä.
17
18 JULKILAUSUMAT On työntekijöiden ja työnantajien yhteinen etu, että kuuma- ja kylmätyötä ja sen aiheuttamia haittoja saadaan vähennettyä. hyvä työympäristö on työntekijän perusoikeus Jokaisen työntekijän oikeus on työskennellä hyvässä työympäristössä. Hyvä työympäristö varmistaa työntekijän sekä fyysisen että henkisen terveyden ja hyvinvoinnin. Hyvä työympäristö takaa turvalliset työskentelyolosuhteet, joiden ansiosta työskentely on sujuvaa ja työntekijä voi hallita työnsä. Hyvin järjestetty ja mitoitettu työ on mielekästä ja sopivan haastavaa. Valitettavasti tämän päivän työelämän todellisuutta on kiristynyt työtahti, jossa työntekijältä vaaditaan yhä enemmän. Työtehtäviä järjestellään uudelleen, mikä tarkoittaa usein sitä, että sijaisia tai eläkkeelle jäävien tilalle uusia ei palkata. Työjärjestelyissä tulee huomioida kemialliset, biologiset ja fysikaaliset tekijät sekä fyysiset kuormitustekijät, jotka voivat heikentää työhyvinvointia. SEL tulee kiinnittämään tulevalla kokouskaudella erityistä huomiota työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen sekä työaikoihin. Elintarvikealalla tehdään paljon kylmä- ja kuumatyötä. Kuumat ja kylmät työolosuhteet altistavat tuki- ja liikuntaelin- sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Työntekijän terveys joutuu koetukselle ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Siksi on työntekijöiden ja työnantajien yhteinen etu, että kuumaja kylmätyötä ja sen aiheuttamia haittoja saadaan vähennettyä. Keinoja ovat esimerkiksi altistusaikojen lyhentäminen, taukojen lisääminen, työvaatteiden ja henkilönsuojainten parantaminen sekä kylmän ja kuuman eristäminen työntekijästä. Haittojen vähentämisestä tarvitaan työnantajia sitovia kirjauksia lakiin ja työehtosopimuksiin.
JULKILAUSUMAT 19 Elintarvikealalla työskennellään yhä useammin vuorotyössä, joka vaikeuttaa arkea ja perhe-elämää. Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ja työaikaansa lisäävät merkittävästi työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia. Työehtosopimuksissa on huomioitava työntekijöiden erilaisten elämäntilanteiden aiheuttamat erityisvaatimukset. Työhyvinvointia parannetaan huomioimalla paitsi erilaiset elämäntilanteet myös iän tuomat erityishaasteet työelämässä. Hyvin toteutettu ikäohjelma lisää ikääntyvien työntekijöiden jaksamista ja edistää työntekijöiden kykyä työskennellä varsinaiseen eläkeikään saakka. SEL edistää työehtosopimuksiin kirjatun ikäohjelman toteutumista elintarvikealan yrityksissä. Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista työntekijän työuran alusta alkaen. Ikääntyneille työntekijöille kohdistettu ikäohjelma ei kuitenkaan yksin riitä, työnantajan on huolehdittava työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista työntekijän työuran alusta alkaen. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n 19. edustajakokous Hämeenlinnassa 9.6.2012
20
JULKILAUSUMAT 21 lainsäädännön turvattava työntekijöiden tasavertaiset oikeudet Epätyypillisten työsuhteiden määrä on lisääntynyt. Määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden sekä vuokratyön lisäksi kasvava joukko on itsensä työllistäjät, joista moni on niin sanottu pakkoyrittäjä. Itsensä työllistäjät jäävät yrittäjien ja palkansaajien väliselle harmaalle alueelle. Heistä osa toimii olosuhteiden pakosta yrittäjinä saamatta työstään yritystoiminnalle tyypillistä kannattavaa tuottoa. Suurin osa ihmisistä haluaisi mieluiten tehdä kokoaikaista palkkatyötä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen on luonut työmarkkinoille kahden kastin työntekijöitä, joiden oikeudet poikkeavat toisistaan huolestuttavasti. Erityisen heikossa asemassa ovat usein nuoret ja maahanmuuttajat. Ammattiliiton tehtävä on huolehtia jokaisen jäsenen oikeuksista riippumatta hänen sukupuolestaan, taustastaan tai työsuhteensa muodosta. Liiton on huolehdittava myös muiden kuin suomea äidinkielenään puhuvien jäsenten palvelusta resurssiensa rajoissa. Epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä työntekijöitä ja itsensä työllistäjiä tulee kohdella yhdenvertaisesti työelämässä ja suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä. Tähän tavoitteeseen päästään muuttamalla sosiaaliturvajärjestelmää ja työelämää koskevaa lainsäädäntöä. Ammattiliittojen tulee vaatia lainsäädäntöön muutoksia, jotka takaavat työntekijöille tasavertaiset oikeudet ja turvaavat riittävän toimeentulon. Riippumatta työsuhteen laadusta työntekijällä pitää olla oikeus muun muassa riit Ammattiliiton tehtävä on huolehtia jokaisen jäsenen oikeuksista riippumatta hänen sukupuolestaan, taustastaan tai työsuhteensa muodosta.
22 JULKILAUSUMAT Työnantajien olisi syytä ymmärtää, että paras tapa varmistaa työntekijöiden riittävyys tulevaisuudessakin, on tarjota työpaikkoja kunnon työehdoilla. tävään sosiaaliturvaan työttömyyden tai sairauden aikana, oikeus palkalliseen lomaan ja työterveyshuoltoon. Elintarvikealankin työnantajat ovat huolissaan työvoiman saannista tulevaisuudessa, ja elintarvikealaa markkinoidaan ammatinvalintaikäisille nuorille. Työnantajien olisi syytä ymmärtää, että ylivoimaisesti paras tapa varmistaa työntekijöiden riittävyys tulevaisuudessakin, on tarjota työpaikkoja kunnon työehdoilla. Tämä tarkoittaa kokoaikatyötä toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa palkalla, joka riittää elämiseen. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n 19. edustajakokous Hämeenlinnassa 9.6.2012 työnantajat murtavat toimillaan sopimusyhteiskuntaa SEL tuomitsee jyrkästi työnantajien pyrkimykset heikentää suomalaista sopimusyhteiskuntaa. Työnantajapuolella etsitään uusia tapoja hyökätä ammattiliittojen jäsenistöä ja sen perusoikeuksia vastaan. Näihin perusoikeuksiin kuuluu myös lakko-oikeus. Tuorein esimerkki työnantajien tavasta kärjistää ja kiristää neuvottelutilanteita ylilyövillä toimenpiteillä on Finnairin tekniikan lakon keskeyttäminen käräjäoikeuden turvaamistoimipäätöksellä. SEL ei hyväksy Finnairin toimia työntekijöiden lakko-oikeuden estämiseksi. Erityisen törkeää on, että valtion omistama yhtiö pyrkii estämään työntekijöidensä perusoikeuksien toteutumisen.
JULKILAUSUMAT 23 Finnairin työntekijöiden oli keskeytettävä lakkonsa suhteettoman suuren uhkasakon uhalla. Käräjäoikeus ei edes kuullut työntekijäpuolta ennen päätöstään. Oikeuden toimintatapa on Euroopan ihmisoikeussopimuksien ja oikeusjärjestelmän vastainen. Suomalaisen oikeusjärjestelmän tilasta on syytä olla huolissaan, kun työmarkkinajärjestelmän kiistakysymyksiä ratkotaan käräjäoikeudessa ja ratkaisut ovat rajuudellaan yleisen oikeustajun vastaisia. Jos työnantajapuoli ei kunnioita työntekijöiden perusoikeuksia, se uhkaa koko sopimusjärjestelmän säilymistä. Elintarviketyöläiset joutuivat työnantajien kiristyneiden toimien kohteeksi vuoden 2010 työehtosopimusneuvotteluiden aikana. Tuolloin elintarvikealan yrityksissä esimerkiksi estettiin järjestäytyneiden työntekijöiden työnteko rajaamalla ainoastaan SEL:n jäsenet työsulkuun. Oulun käräjäoikeus antoi huhtikuussa tuomion, jonka mukaan työnantajalla oli oikeus kohdistaa työsulku koskemaan vain ammattiliiton jäseniä. SEL:n mielestä työsulun kohdistaminen vain liiton jäseniin rikkoo yhdenvertaisuuslakia, jonka mukaan työntekijää ei saa syrjiä ammatillisen järjestäytymisen perusteella. Tuomio ei myöskään ota huomioon työsopimuslain tasapuolisen kohtelun vaatimusta. SEL on valittanut käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimusosapuolien keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Jos työnantajapuoli ei kunnioita työntekijöiden perusoikeuksia, se uhkaa koko sopimusjärjestelmän säilymistä. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n 19. edustajakokous Hämeenlinnassa 9.6.2012
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL PL 213, 00531 Helsinki p. 020 774 004 www.selry.fi