Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Leksikko ja kieli Taivutus Johtaminen Luento 8: Leksikko Mitä tiedämme sanasta? nukkua miten sana lausutaan sanan merkitys miten sanaa käytetään kielellisessä rakenteessa verbi, saa yleensä yhden argumentin,.. miten sana taipuu: nukun, nukut, nukkuu,.. Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science 298, 1569-1579 n kolme komponenttia: Sensoris-motoriset järjestelmät Kielen havaitseminen ja tuottaminen: motorinen ulkoasu, äänteet tai viittomat Käsitteellis-intentionaaliset järjestelmät Merkitys ja tulkinta: ajatukset, käsitteet, mielikuvat kielen ilmaisujen takana, ongelmanratkaisu,.. Kombinatorinen luovuus Kyky tuottaa uusia ilmaisuja annetuista elementeistä. Saara Huhmarniemi 1
Sensoris-motoriset järjestelmät Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus, äänteiden tuottaminen ja tunnistaminen Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus: äänteiden yhdisteleminen Käsitteellis-intentionaaliset järjestelmät Semantiikka sanojen ja kielellisten rakenteiden suhde maailmaan totuusarvot Pragmatiikka kielellisten rakenteiden ja niiden käytön välinen suhde puhujan tarkoitus kontekstuaalinen merkitys "kuinka kommunikoidaan enemmän kuin sanotaan Kombinatorinen luovuus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne, taipuminen ja johtaminen Kielen sanasto (leksikko) Syntaksi lauseiden rakenne, rakenteiden väliset suhteet Morfosyntaksi syntaksin ja morfologian suhde, joka liittyy taivutukseen ja taivutusparadigmoihin (mutta ei esimerkiksi sananmuodostukseen). Wernicken alue Wernicken alue sijaitsee kuuloalueen ja ns. kulmapoimun välissä vasemmassa ohimolohkossa. Carl Wernicke 1874: potilaalla sujuvaa mutta merkityksetöntä puhetta http://www.biomag.hus.fi/braincourse/luentomoniste2001.html Saara Huhmarniemi 2
Leksikko, käsitteet, fonologia Temporaalilohko Leksikaaliset tehtävät: kuunteleminen lukeminen ja asioiden nimeäminen Sanoihin (nomineihin) liittyvät merkitykset, kuvat, tunteet ja äänteet. Brocan alue kuitenkin osallistuu sanojen tunnistukseen liittyviin muistitoimintoihin. Fonologia, foneettinen representaatio, prosodia Leksikko Kielen sanastoon eli leksikkoon liittyviä toimitoja, etenkin sanojen ja merkitysten yhteydet paikannetaan Wernicken alueelle. Wernicken afasiasta: Heikentynyt puheen ymmärtäminen, jopa yksittäiset sanat tuottavat vaikeuksia. Puhe on sujuvasti artikuloitua, mutta lukuisten erityyppisten virheiden värittämää ja merkityksetöntä. Yleensä huomattavaa sanojen löytämisvaikeutta. Puhe on kieliopillisesti virheellistä, silti potilaat käyttävät monimutkaisia kieliopillisia rakenteita, esim. verbien aikamuotoja jne. Wernicken afasiassa säilyy kyky taivuttaa sanoja ja käyttää niitä. http://www.biomag.hus.fi/braincourse/luentomoniste2001.html Wernicken afaatikon puhetta Leksikko What brings you to hospital? Boy, I'm sweating, I'm awful nervous, you know, once in a while I get caught up, I can't mention the tarripoi, a month ago, quite a little, I've done a lot well, I impose a lot, while, on the other hand, you know what I mean, I have to run around, look it over, trebbin and all that sort of stuff. Virheitä: tarripoi, trebbin uusia sanoja, tying [trying] äänteiden puuttuminen repuceration [recuperation] tavujen sekoittuminen Leksikon tärkeä ominaisuus on siis yhdistää sanat niiden merkityksiin. Sanoja voidaan kuitenkin käyttää ilman niiden oikeaa merkitystä Wernicken afasia Voimme myös keksiä uusia sanoja ja käyttää niitä kielessä: Kerri kampelutti luttaista neksiä. Kerrit kampeluttivat luttaisia neksejä. Taivutuspäätteet toimivat vihjeinä lauseen rakenteesta. voimme löytää lauseen predikaatin, argumentit ja argumenttien luvut tästä yksinkertaisesta peruslauseesta. Saara Huhmarniemi 3
Mikä on sana? Mikä on sana? Puheen / kirjoituksen yksikkö Kirjoitetussa kielessä sanojen välissä on välilyönti. Ei kaikissa kielissä, kuten kiinassa Puhutussa kielessä sanojen välissä ei ole aina taukoa. Sen sijaan sanoilla on paino, suomessa ensimmäisellä tavulla. Merkitystä kantava yksikkö Edustaa käsitettä, toimintaa, tunnetta,.. jolla on tyypillisesti yksi viittauksen kohde. Entäs saman sanan eri muodot: puu puut Pienin yksikkö, joka voi itsenäisenä esiintyä kielellisessä rakenteessa. Kielen pienin yksikkö, joka voi itsenäisenä esiintyä kielellisessä rakenteessa. Minä lähdin kotia kohti. Sanat: minä, lähdin, kotia, kohti. Muita morfeemeja: lähd-i-n, koti-a Hän asuu etupäässä kotikaupungissaan. Sanat: hän, asuu, etupäässä, kotikaupungissaan. Muita morfeemeja: asu-u, etu-päässä, koti-kaupungi-ssa-an Morfeemi: kielen pienin merkitystä kantava yksikkö. Sidotut morfeemit: eivät voi esiintyä itsenäisinä liittymättä johonkin sanaan. Vapaat morfeemit (sanat): voivat esiintyä itsenäisinä Sananmuodostus Sanojen taivutus Ihmisellä on käytössään kymmeniä tuhansia sanoja Uusia syntyy koko ajan DVD-soitin, digisovitin, kännykkä, globalisaatio Sanojen merkitykset muuttuvat ajan myötä Sananmuodostus on produktiivista Yhdyssanat: globalisaatiofoorumi, sellutehdasalue Johtaminen: perusta, perustaa, perustaminen,... Sanojen taivutus liittyy syntaktiseen rakenteeseen. Virheet taivutuksessa voivat aiheuttaa epäkieliopillisen lauseen: Pekka näki Merjan. *Pekka näkivät Merja. Sanat mukautuvat toisiinsa: kongruenssi Rakenteessa yhdessä esiintyvät sanat pieni punainen auto, pienet punaiset autot Pekka lähti, he lähtivät minun autoni, sinun autosi Saara Huhmarniemi 4
Taivutus ja rakenne Sanojen johtaminen Generatiivisessa kieliopissa taivutus on sidoksissa rakenteeseen. V aiheuttaa akkusatiivisijan komplementilleen. Lauseen objekti aiheuttaa kongruenssin V:hen. Subjekti aiheuttaa subjektikongruenssin T:hen. T aiheuttaa nominatiivisijan subjektiin. T= aikamuoto phi = kongruenssipiirre Uusia sanoja voidaan muodostaa johtamalla. Johdokset ovat sanamuunnoksia, jotka eivät ole selvästi kieliopillista alkuperää. Johdokset muuttavat sanan merkitystä juosta juoksuttaa juoksuttaminen Taivutuspiirteet sijaitsevat sanan ulkoreunalla, johdokset sisempänä. juoksuttamise-lla juoksi-ja, juoksija-lla Usein oletetaan, että sanojen johtaminen tapahtuu ennen sijoitusta syntaktiseen rakenteeseen. Leksikko ja kielioppi Sanan kategoria Leksikon ja kieliopin tehtävät sanamuodostuksessa Leksikko: sanat ja sanojen johtaminen Kielioppi: sanojen taivutus Kielitieteilijöiden mielipiteet eroavat toisinaan tehtävänjaosta. Esimerkiksi: sanan kategoria kausatiivit Sanat jaetaan usein kategorioihin (sanaluokkiin) verbit, nominit, adjektiivit Mistä tiedämme mikä sana on verbi, nomini tai adjektiivi? Sanan perusmuodosta? juosta, nähdä, pelata, kaataa mutta esim: pasta, pata, santaa, kehä syöminen, hevonen, ajelu, osto punainen, sellainen,.. Nämä piirteet eivät ole luotettavia kriteerejä. Verbit viittaavat usein tapahtumaan, mutta myös substantiiveilla voi olla tapahtumarakenne. Pekka juoksee, Pekan juokseminen, Pekan juoksu Saara Huhmarniemi 5
Sanan kategoria Mentaalinen leksikko: hypoteeseja Luotettavaa: eri kategorioihin kuuluvat sanat taipuvat ja käyttäytyvät rakenteessa eri tavalla. juosta: *Pekka näki juostan. *Tämä on juoksempi kuin tuo. punainen: *Me punainemme talon. tyttö: *Minä tyttöisin heidät kyllä. Sanan kategoria on yhteydessä kielioppiin 1. Sanat on listattu leksikkoon taivutusmuotoineen syön, syöt, syö, syömme, syötte,... rakastan, rakastat,..., pallo, pallon, palloa,.. 2. Sanasta on talletettu perusmuoto ja kategoria syödä V syöminen N syönti N syövä A Taivutusmuodot muodostetaan erillisillä säännöillä. 3. Sanan kategoriakin on osa kielioppia Leksikossa abstrakti juurimorfeemi syö Lauserakenteessa syö saa verbipositiossa saa verbin piirteet, subjekti- tai objektipositiossa nominin piirteet. Mentaalinen leksikko Leksikko ja syntaksi Suomen kieli: paljon taivutusta ja uusia sanoja voi muodostaa johtamalla. Kaikkia sanoja ei voida listata leksikossa. Leksikko yhdistyy morfologiseen komponenttiin, joka tuottaa sanoista uusia muotoja kieliopin käyttöön. Entä epäsäännölliset muodot, idiomit ym. Englannissa like liked mutta go went, eat ate Nämä muodot ovat suoraan leksikossa On todennäköistä että monet sanoista joita käytämme usein, on mentaalisessa leksikossa saatavilla jo valmiiksi taivutettuina automatisoituminen Toinen esimerkki ilmiöstä, joka toisinaan asetetaan leksikon, toisinaan kieliopin piiriin on kausatiivit Kausatiivi on ilmaus, johon sisältyy merkitys aiheuttaa jotain jollekin hyllyttää laittaa hyllyyn murhata aiheuttaa kuolema avata aiheuttaa aukeaminen olettaa aiheuttaa oleminen vaatia aiheuttaa vaatimus Saara Huhmarniemi 6
Kausatiivi Kausatiivi Morfologinen kausatiivi: Suomessa kausatiivin muodostus on produktiivista: kausatiivimorfeemi syön syötän olen oletan teen teetän teetätän teetätytän teetätytätän??? Kaikissa kielissä tätä produktiivisuutta ei ole. eat feed do ask someone to do,.. Kausatiivi kieliopissa: Morfologinen kausatiivi (tappaa) muodostetaan transformaation avulla analyyttisestä kausatiivista (aiheuttaa kuolema) Kausatiivi leksikossa: Kausatiiviverbi on kuin mikä tahansa verbi Kausatiivi kieliopissa Generatiivinen semantiikka 60-luvulla: Lauseella Pekka tappoi Merjan on syvärepresentaatio: Pekka aiheutti Merjan kuoleman. aiheuttaa + kuolema = tappaa Merkitysteoria kieliopin sisällä. Ongelmana on että tappaa aiheuttaa kuolema?pekka tappoi Merjan sunnuntaina puukottamalla häntä lauantaina. Pekka aiheutti Merjan kuoleman sunnuntaina puukottamalla häntä lauantaina. Saara Huhmarniemi 7