Kieli merkitys ja logiikka

Transkriptio

1 Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Temaattiset roolit X -teoria (ei tenttiin) Luento 5: Lauseen derivaatio, X -teoria Lauseke ja lausekkeen elementit Lausekkeita Lause jakautuu pienempiin osiin, lausekkeisiin. [Pekka] [näki [ison pahan suden]]. Lausekkeilla on sisäinen rakenne, josta voidaan erottaa pääsana ja sitä määrittävät elementit. Pekka näki [ison pahan suden]. Pekka näki [kognitiotieteen opiskelijan]. Lause, S (sentence) Nominilauseke, NP (noun phrase) kissa, pieni kissa, Pekan koira, pienen pojan suuri auto Adjektiivilauseke, AP (adjective phrase) kaunis, todella ihana, syötävä, Pekan ostama Adverbilauseke, AdvP kauniisti, todella ihanasti Verbilauseke, VP mennä kotiin, syödä leipää, käydä illalla uimassa Saara Huhmarniemi 1

2 Lausekkeet Testejä lausekkeen löytämiseen lauseesta Lauseke ei hajoa: En voi sietää [vanhempaa siskoasi] [Vanhempaa siskoasi] en voi sietää. *Vanhempaa en voi sietää siskoasi. Lauseke voi esiintyä fragmenttina Minne hän meni? [Vanhaan kirkkoon] Pronominitesti: pronomini viittaa kokonaiseen NP:hen Mitä ajattelet vanhasta miehestä? *En voi sietää vanhaa häntä. Tehtävä Punajuuri sisältää foolihappoa. Ennakkoluuloton kokki kertoi, että hän raastaa tuoreen punajuuren. Tulinen punajuuritahna mullistaa makukäsitykset. S ---> NP VP NP ---> (A) N VP ---> V S* VP ---> V NP S* ---> C S N ---> Pekka, Merja, poika,... A ---> pieni, suuri,... V ---> rakasti, etsi,... C ---> että Kontekstiton kielioppi Kontekstiton kielioppi Aakkosto: Välikesymbolit S, NP, AP, N, V, A,.. Terminaalisymbolit (päätesymbolit) Pekka, Merja, poika, pieni, suuri,... Lähtösymboli S Uudelleenkirjoitussäännöt NP (A) N Merkitään vaihtoehtoa NP AN N Esimerkiksi yhteenlaskun tuottava kontekstiton kielioppi. E N + E N N muodostetaan jäsennys lausekkeelle: Saara Huhmarniemi 2

3 Lauserakennekieliopin rajoitukset Lauserakennekielioppi ei tavoita lausepareja, jotka ovat muunnelmia samasta rakenteesta: Passiivi: Me maalasimme talon. We painted the house. Talo maalattiin. The house was painted by us. Kysymyslauseet: Pekka rakastaa Merjaa. Rakastaako Pekka Merjaa? Ketä Pekka rakastaa? Sanajärjestysvaihtelut: Pekka leipoi eilen pullaa. Pullaa Pekka eilen leipoi. Eilen Pekka pullaa leipoi. Elliptiset rakenteet: Minä lähdin kotiin ja sinä et (lähtenyt kotiin). Transformaatiot, siirtymät Chomsky esitteli ongelman ja ratkaisun kirjassaan Syntactic Structures (1957). Transformaatiokielioppi sisältää lauserakennesäännöt joilla kuvataan peruslauseiden rakenne ja transformaatiosäännöt, jotka muuttavat rakenteita. Transformaatioiden eli siirtymien avulla kuvataan elementtien siirtymiä rakenteessa. Kysymyssanat ja kysymyslauseet Kysymyssanat ja kysymyslauseet Kysymyssanat korvaavat lauseenjäseniä. Ne esiintyvät monissa kielissä lauseen edessä. Mitä Pekka söi X? Missä Pekka söi puuroa X? Kenet Pekka uskoi Merjan nähneen X? Kenen Pekka uskoi X nähneen Merjan? Kenet Pekka uskoi, että Merja näki X? Kuka X söi puuroa? Muotoillaan kysymyslauseille uudelleenkirjoitussääntö esimerkiksi: CP ---> Q S Muotoillaan kysymyslauseille uudelleenkirjoitussääntö esimerkiksi: CP ---> Q S Vastaavasti S:n sääntöä pitää muuttaa siten että kysymyssanaa vastaava konstituentti jätetään pois, esim. Mitä Pekka uskoi Merjan [ löytäneen X ] Muistamisen ongelma nousee siis esille myös uudelleenkirjoitussääntöjen kohdalla. Saara Huhmarniemi 3

4 Kysymyssanat ja kysymyslauseet Kysymyssanat ja kysymyslauseet Kysymyslauseen muodostamiseen liittyy joitain rajoitteita, kysymyssana ei voi siirtyä lauseen eteen mistä tahansa: *Kuka pekka uskoi (että) X löysi Merjan? Muotoillaan kysymyssanojen käyttäytyminen säännöllä, joka muuttaa kokonaista lausetta. 1. Pekka uskoi että Merja löysi Timon 2. Pekka uskoi että Merja löysi kenet? 3. Kenet i Pekka uskoi että Merja löysi X i? Kyseessä on transformaatio, elementin siirtyminen syntaktisessa rakenteessa. Kyllä/ei -kysymyslauseet eivät sisällä varsinaista kysymssanaa, vaan kysymys ilmaistaan morfosyntaktisen piirteen -ko avulla. Onko Pekka X rakastanut Merjaa? Rakastaako Pekka X Merjaa? Pekkako X? rakastaa Merjaa? Merjaako Pekka on rakastanut X? Passiivi Sulaumat (adjunction) Tavallinen aktiivilause voidaan muuttaa passiivilauseeksi, jolloin tapahtuu muutoksia verbin taivutuksessa sekä objektin sijamuodossa. Me rakensimme talon. Talo rakennettiin. Passiivilauseen objekti voi siirtyä kauas lähtöpisteestään: Pekka i näyttää Merjan luulojen mukaan olevan löydetty X i. Lauseen elementit yhdistyvät toisiinsa, esimerkiksi suomessa "että" voi yhdistyä negaatioon. Pekka näki että Merja ei rakastanut häntä. Pekka näki ettei Merja rakastanut häntä. Ilmiö on luonteva kuvata siirtymällä. Saara Huhmarniemi 4

5 Yhteenveto Näissä tapauksissa kaksi toisiinsa suhteessa olevaa elementtiä A ja B sijaitsevat kuvan kaltaisessa rakenteessa. Siirtymät ovat yksi lähtökohta lauseen rakenteen muutosten selittämiseen. Edellä kuvatut ilmiöt selitetään eri kielioppiteorioissa myös ilman siirtymiä. Tehtävä Tee transformaatiot lauseille: Mitä punajuuri sisältää? Mullistaako piparjuuritahna makukäsitykset? Millainen piparjuuritahna mullistaa makukäsitykset? Ennakkoluuloton kokki kertoi, ettei hän raasta tuoretta punajuurta. Makukäsitykset muutetaan tulisella piparjuuritahnalla. Chomskyn kielihierarkia (Chomsky 1956) Tyyppi 0: Rekursiivisesti lueteltavat (ja rekursiiviset) kielet: Tunnistetaan Turingin koneella. Mallinnetaan rajoittamattomalla kieliopilla. Tyyppi 1: Kontekstiset kielet: Tunnistetaan lin. rajoitetulla Turingin koneella (syöte rajoittaa nauhatilaa) Mallinnetaan kontekstisella kieliopilla Tyyppi 2: Kontekstittomat kielet: Tunnistetaan pinoautomaatilla (äärellisen autom. lisäksi muistipino) Mallinnetaan kontekstittomalla kieliopilla Tyyppi 3: Säännölliset kielet (Äärellisten tilojen kielet) Tunnistetaan äärellisellä automaatilla Mallinetaan oik. lineaarisella kieliopilla Chomskyn kielihierarkia Tyypin 0 kieliin sisältyy kaikki muut tyypit jne. Kielihierarkian avulla voidaan tarkastella erilaisten laskennallisten systeemien ilmaisuvoimaa: Konnektionistiset mallit kuuluvat tyyppiin 3 (Minsky & Papert 1969, myöhemmin myös muita tuloksia) Useimmat tietokoneohjelmat kuuluvat tyyppiin 2 Luonnollinen kieli kuuluu tyyppiin 0. Saara Huhmarniemi 5

6 Temaattiset roolit Temaattiset roolit Lauseessa subjekti ja sen nominatiivisija yhdistyy verbin ilmaiseman tapahtuman tekijän rooliiin. Objekti ja sen akkusatiivisija yhdistyy tekemisen kohteeseen. Pekka rakastaa Merjaa. tekijä tekeminen kohde Näitä lausekkeiden semanttisia rooleja kutsutaan temaattisiksi rooleiksi. Temaattisia rooleja: tekijä, tekemisen kohde, instrumentti, hyötyjä, paikka, aika, tapa Nukkuminen on intransitiivinen sana, koska sillä on argumenttinaan vain tekijä. Pieni poika nukkuu Antaminen vaatii tekemisen kohteen ja hyötyjän. Pekka antoi oman kirjansa Merjalle. Uskominen voi kohdistua propositioihin, jolloin se sallii komplementikseen myös lauseen. Pekka uskoi että hän osaa piirtää Merjan. Temaattinen rooli kohdistuu koko lausekkeeseen. Puhutaan verbin argumenttirakenteesta. Argumenttirakenne Verbin argumenttirakenne määrittelee siihen liittyvät elementit ja niiden temaattiset roolit. Myös nomineilla ja adjektiiveilla voi olla argumenttirakenne: Kirjan antaminen Merjalle. Pekan juoksu Leipää syövä poika Tällöin nomini viittaa johonkin tapahtumaan, puhutaan myös tapahtumarakenteesta. Tehtävä Anna lausekkeille temaattiset roolit suhteessa verbiin: tekijä, tekemisen kohde, hyötyjä, instrumentti, paikka, aika, tapa, (muita?) Pekka lapioi lunta lapiolla. Merja osti Pekalle auton. Merja piilotti kirjeen nopeasti sängyn alle. Helsingin kaupunki suunnittelee valtavaa kantta itäväylän päälle Itäkeskuksessa. Limnologi arvioi veden laatua mittauksilla. Suomen yliopistohanke hämmästytti Euroopan korkeakoulujohtajia. Opiskelijoiden mielenosoitus lukitsi kokoustajat yliopistoon. Saara Huhmarniemi 6

7 Temaattiset roolit Tehtävä Lauseen subjekti ei useinkaan ole lauseessa aktiivinen tekijä. Lisäksi verbimuodon muuttaminen voi muutta tapahtumarakennetta Maljakko vieri kohti kynnystä. Pekka satutti varpaansa. Merja tipahti ikkunasta Pekka ahdistui hämähäkistä. Hämähäkki ahdisti Pekkaa. Pekka piti ruuasta. Ruoka miellytti Pekkaa. Pekka mieltyi ruuasta. Pekka teetätti tutkimuksen tutkijalla. Temaattisten roolien ja kielen rakenteiden vastaavuus? Miten näissä lausekkeissa temaattinen rooli yhdistyy lausekkeen tyyppiin? Merja kaatui. Pekka lapioi lunta lapiolla. Pekka oli iloinen. Pekka suuteli Merjaa. Merja osti Pekalle auton. Merja piilotti nopeasti kirjeen sängyn alle. Pekka ajatteli että huomenna sataa. Maljakko vieri kohti kynnystä. Linkitysongelma Nominalisointi Oletetaan että tietyt temaattiset roolit kuvautuvat kieliopissa tietynlaisiksi rakenteiksi: TEKIJÄ: NP (Pekka) TEKEMISEN KOHDE, KOKIJA: NP (Merja) PAIKKA, INSTRUMENTTI,..: PP (sängyn alle, kohti kynnystä,...) TAPA: AdvP (nopeasti) Lisäksi PROPOSITIO: CP (että huomenna sataa) Tarkastellaan yhtäläisyyksiä S:n, NP:n ja AP:n välillä: 1. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjan rakastaminen.. 2. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjaa rakastava.. Lauseessa 1. finiittinen lause on muutettu nominilausekkeeksi (-minen), lauseessa 2. adjektiivilausekkeeksi (VA-partisiippi). Muodostunut lauseke säilyttää argumenttirakenteensa ainakin osittain: rakastamisen kohteen Merja. Saara Huhmarniemi 7

8 Nominalisointi 1. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjan rakastaminen.. 2. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjaa rakastava Pekka Merkitykset ovat yhteneviä, mutta myös eroja on: Peruslause esittää väitteen. Nominalisoitu lauseke viittaa lausekkeen ilmaisemaan propositioon. Adjektiivilauseke kiinnittää proposition ilmaiseman ominaisuuden johonkin olioon. Ilmiö voidaan selittää transformaatioilla peruslauseesta. Toinen vaihtoehto on olettaa peruslauseelle, nominalisoidulle lauseelle ja adjektiivilausekkeelle sama rakenne. Johtaminen Uusia sanoja voidaan muodostaa johtamalla. Esimerkkejä: verbit kunto-kunnostautua vesi-vesittää juosta-juoksu-juoksennella substantiivit kana-kanala hammas-hampaisto syödä-syöminen adjektiivit pieni-pienehkö kirja-kirjallinen adverbit selvä-selvästi Nominalisointi Nominalisoinnissa esimerkiksi lause muutetaan NP:ksi. Merja kaatui. Pekka lapioi lunta lapiolla. (lapioiminen, lapiointi) Pekka oli iloinen. Pekka suuteli Merjaa. Merja osti Pekalle auton. Merja piilotti nopeasti kirjeen sängyn alle. Pekka ajatteli että huomenna sataa. Maljakko vieri hitaasti kohti kynnystä. Nominalisointi Samaan tapaan voidaan muodostaa AP:ta. Merja kaatui. Pekka lapioi lunta lapiolla. (---> esim. lapioiva, lapioinut) Pekka oli iloinen. Pekka suuteli Merjaa. Merja osti Pekalle auton. Merja piilotti nopeasti kirjeen sängyn alle. Pekka ajatteli että huomenna sataa. Maljakko vieri hitaasti kohti kynnystä. Saara Huhmarniemi 8

9 Nominilauseke ja lause Nominilauseke ja lause 1. Pekka rakastaa Merjaa --> Pekan Merjan rakastaminen 2. Pekka rakastaa Merjaa --> Merjaa rakastava Pekka Merkitykset ovat yhteneviä. S NP NP AP Pekka piirsi Merjan. Pekan Merjan piirtäminen Pekan piirros Merjasta Merjan piirtänyt / Merjaa piirtävä Mikä on pääsana? Tarkastele lauseyhteyttä: NP [Pekan piirros Merjasta] valmistui nopeasti. NP [Merjan piirtäminen] kesti kauan. AP Työhuoneessa istui [Merjaa piirtävä] Pekka. Nominilauseke ja lause X'-teoria Pääsana? Tekeminen, tekijä, tekemisen kohde? NP Pekan piirros Merjasta NP Pekan Merjan piirtäminen AP Merjan piirtänyt / Merjaa piirtävä X'-teoria syntyi 70-luvulla, kun huomattiin, että kieliopin kuvauksessa oli paljon redundanttia informaatiota. Saara Huhmarniemi 9

10 X'-skeema Lauseen rakenne ja temaattiset roolit S ---> NP VP NP ---> (A) N VP ---> V NP X'-skeema: XP --> X (YP) (X' lausutaan X-palkki) Otetaan käyttöön lisää muuttujia tarpeen mukaan. Näin erotamme toisistaan leksikon ja kieliopin. Tekijä on määre Tekemisen kohde komplementti. Projektioperiaate Nominilausekkeen rakenne Projektioperiaatteen mukaan pääsana projisoi ympärilleen X'-teorian mukaisen kehikon. Kehikkoon yhdistyvät pääsanan argumentit ja niiden semanttiset roolit. Laajennetaan projektioperiaate koskemaan tapahtumarakenteisia nomineja. Nominilausekkeen komplementtipositio on siis myös semanttinen positio: se on tapahtumarakenteisen nominin tekemisen kohde. kognitiotieteen opiskelija Saara Huhmarniemi 10

11 Nominilausekkeen rakenne Lausekkeen rakenne Määrepositioon liittyy nominin ilmaiseman tapahtuman tekijä. minun kognitiotieteen opiskeluni kirjassa esitetyt säännöt: XP > X' + (YP) (määre) X' > X' + (ZP) (adjunkti) X' > X 0 + (WP) (komplementti) tässä ovat kuvaa vastaavat säännöt. Konstituenttien järjestys on nyt sama: XP > (YP) X' (määre) X' > (ZP) X' (adjunkti) X' > X 0 + (WP) (komplementti) Adjunkti Muut lausekkeen elementit Adjunkti on lausekkeen osa jonka määrää ei ole rajoitettu. Hän rakastui Pekan älykkääseen, kohteliaaseen, miellyttävään, kaikin puolin ihailtavaan veljeen. Hän kaatui eilen yhtäkkiä huomaamatta puuta sukset jaloissaan. YP on XP:n määre (Spec, XP) (specifier). WP on XP:n komplementti. ZP on XP:n adjunkti. Saara Huhmarniemi 11

12 Lausekkeen rakenne Lausekkeet 1. XP > (YP) X' (määre) 2. X' > (ZP) X' (adjunkti) 3. X' > X 0 + (WP) (komplementti) Adjunktisääntö on rekursiivinen: 1. XP --> DP X' 2. DP AP X' 2. DP AP AP X' 2. DP AP AP AP X' DP AP AP AP... N NP Kategoriat (sanaluokat) kuten: N, V, A, P, Adv, D, T, Neg. Lausekkeet: NP, VP, AP, PP, AdvP, DP, TP, NegP. X'-teoria voidaan laajentaa kaikkiin lausekkeisiin ja lopulta lauseisiin. X'-teoria Saara Huhmarniemi 12