Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Transkriptio

1 Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon, hatun) akkusatiivi (pallo[n], hattu/hatun) partitiivi (palloa, hattua) semanttiset sijat : paikallissijat ja muut sisäpaikallissijat: inessiivi (pallossa, hatussa) elatiivi (pallosta, hatusta) illatiivi (palloon, hattuun) ulkopaikallissijat: adessiivi (pallolla, hatulla) ablatiivi (pallolta, hatulta) allatiivi (pallolle, hatulle) yleiset/abstraktit paikallissijat: essiivi (pallona, hattuna) translatiivi (palloksi, hatuksi) muut : abessiivi (pallotta, hatutta) komitatiivi (palloineen, hattuineen) instruktiivi (palloin, hatuin) sijat ovat kieliopillisten funktioiden ilmaisemisen välineitä sijat ja funktiot eivät kytkeydy yksi yhteen

2 Kallen äiti osti UUDEN AUTON. Näin eilen Kallen äidin PUNAISEN AUTON. Istuin kotona koko PITKÄN ILLAN. Join illan mittaan koko Kallen TUOMAN VIINIPULLON. Käskin Villen lähteä. Kieliopillisista funktioista kieliopilliset roolit eli kieliopilliset funtkiot oikeastaan perinteisiä lauseenjäsenasemia: subjekti, objekti jne. Subjekti (Vilkuna:) se lauseenjäsen, joka edustaa predikaatin semanttisesti ja kieliopillisesti keskeistä argumenttia, jota sanotaan ensimmäiseksi tai ykkösargumentiksi syntaktisesti subjektin erottaa siitä, että kyseinen NP on (tai voi olla) nominatiivissa ja aiheuttaa verbin persoonaja lukukongruenssin Kalle potkaisi Villeä. Talon rakensi Jussi. Talon rakensivat roomalaiset.

3 Objekti (Vilkuna:) edustaa argumenttia, jonka semanttista roolia on vaikeampi luonnehtia; se että toiminta kohdistuu johonkin on usein liian abstraktia käyttökelpoiseksi kriteeriksi Objektin tunnistaakin parhaiten sijanvalinnasta. Objektiksi voidaan määritellä sellainen argumentti, jonka muoto vaihtelee nominatiivin, partitiivin ja genetiivin välillä Kalle potkaisi Villeä. Talon rakensi Jussi. Taloa ei rakentanut Jussi. Talo rakennettiin. Osma objekti tavataan erottaa ObjektinSijaisesta Määrän Adverbiaalista rajan vetäminen ei ole ongelmatonta osma ilmaisee tyypillisesti määrää (nimensä mukaisesti) tai kestoa tjs., ja on objektinsijainen (ts. akkusatiivi tai partitiivi samoin ehdoin kuin objekti) Nukuin tunnin ~ En nukkunut tuntia(kaan) Kaljaa Kalle ei juonut pulloakaan yksi mahdollinen testi osman ja objektin erottamiseksi on agenttipartisiippi: Piirtelin ukonkuvia koko tunnin Piirtelemäni ukonkuvat olivat elämäni onnistuneimpia. * Piirtelemäni tunti oli elämäni ikävystyttävimpiä.

4 (Vilkuna, harjoitus 18, s. 86) seur. lauseissa on jokaisessa yksi nominatiivi-np. Onko se S, O vai osma? 1. Kaikkein ensimmäiseksi tulevat perusasiat. 2. Niiden jälkeen otetaan esille subjekti ja objekti. 3. Sanokaa nyt tekin jotakin. 4. Kuunnelkaa nyt edes hetki. 5. Anna edes yksi pieni merkki tunteistasi. 6. Mistä johtuu kaikki paha maan päällä? 7. Ensimmäiset tunnit on yleensä käytetty kertaukseen. 8. Koko viikko on harjoiteltu vain perusasioita. 9. Vaikeuksilta ei säästy kukaan.

5 Obliikvi ja adverbiaali Wanha näkemys: (subjektin lisäksi) kahdenlaisia verbin määritteitä: objekteja ja adverbiaaleja. Vilkuna erottaa toisistaan obliikvit ja adverbiaalit Obliikvi: verbin valenssinmukainen määrite (täydennys), joka ei ole objekti (eikä subjektikaan) obliikvi on verbin valenssiin kuuluva adverbiaali, ts. pakollinen adverbiaali, valenssiadverbiaali tjs. Adverbiaali: verbin tai koko lauseen määrite, joka ei kuulu verbin valenssiin adverbiaali on verbin valenssiin kuulumaton adverbiaali, vapaa adverbiaali, tjs. (tai lauseadverbiaali tjs., jos se on koko lauseen määrite) Predikatiivi ja predikatiiviadverbiaali predikatiivi: olla-verbin nominatiivi-, genetiivi- tai partitiivimuotoinen täydennys, joka on semanttisessa mielessä lauseen predikaatti Kalle on ylioppilas. Ville on yksinkertainen. Tämä on minun. predikatiiviadverbiaali (Vilkunan terminologiassa predikatiivinen obliikvi): lauseenjäsen, joka semanttisesti muistuttaa paljon predikatiivia, mutta on essiivi- tai translatiivimuotoinen Kalle on sairaana. Kalle tuli sairaaksi. Ville luuli Kallea vähän sairaaksi. Vilkuna lukee predikatiivisiin obliikveihin muitakin kuin essiivi- ja translatiivimuotoisia tapauksia: Tämä maistuu hyvältä ~ hyvälle.