Maa-20.2334 Korvausarviointi 8.9.2015 TkT Juhana Hiironen
Mitä opit kurssin aikana? 1. Laskea taloudellisia menetyksiä erilaisissa lunastustilanteissa. 2. Ehdottaa määrättäväksi tulevan korvaussumman erilaisissa korvaustilanteissa. 3. Selittää lunastusedellytykset ja lunastuksen perusperiaatteet 4. Kuvata lunastusprosessin pääpiirteissään
Mitä asioita kurssin aikana käydään lävitse? 1. Jotta korvausarviointia voi tehdä käytännössä, tulee opiskelijan ymmärtää vähintään korvaamiseen liittyvät perusperiaatteet, pakkolunastuksen edellytykset ja pakkolunastusprosessi. 2. Lisäksi opiskelijoiden tulee ymmärtää, kuinka heille aikaisemmilla kurssilla opetettua arviointimenetelmää (kauppa-arvomenetelmä) sovelletaan korvausten arvioinnissa. - Koska korvaus on menetys jostakin kohteesta, on opiskelijoiden hyvä tietää miten näitä kohteista tyypillisimmät arvioidaan. Tämän vuoksi kurssilla käydään läpi metsän, pellon, raakamaan ja rakennuspaikkojen arviointi. 3. Korvauspäätös on erillinen prosessi arvioinnista ja sen tekemiseen liittyy lukuisia yksityiskohtaisia säädöksiä. - Näistä tärkeimmät käydään läpi kurssilla.
Mitä kurssilla tehdään? Kurssin kokonaiskesto on 14 viikkoa. Se sijoittuu I-II - opetusperiodeille. Luentoja on 10 kpl. 1. Lukutehtävät: Kurssin aikana käydään lävitse aihepiirin keskeinen kirjallisuus. - Vastaava kirjallisuus on aikaisemmin vaadittu tenttilukemisena. Olen kuitenkin huomannut, ettei näin laajaa kirjallisuutta omaksuta viimeisen illan pänttäämisellä. Tästä johtuen olen jakanut kirjan osiin, jotka luetaan kurssin aikana ja joihin palataan luennoilla. Erillistä tenttiä ei ole. 2. Lokikirjoitukset: 3. Esseet: 4. Ryhmätyö:
Mitä sinulta vaaditaan kurssin läpäisemiseksi (1/3)? Kurssi arvostellaan asteikolla 0-5. 1. Kurssin arvosana muodostuu esseistä (2 kpl, a' 25 %) ja 2. metsänarviointiharjoituksesta (30 %). 3. Lisäksi opiskelijan tulee osallistua ryhmäkeskusteluihin (ns. lokikirjoitukset). 4. Kurssilla jaetaan lisäksi läsnäolopisteitä, joista muodostuu 20 % kurssin arvosanasta (1 luento = 2 pistettä, max. 20 pistettä; 0-9=0, 10-11=1, 12-13=2, 14-15=3, 16-17=4, 18-20=5). Kurssin läpäistäkseen, kaikki em. osiot tulee olla hyväksytysti suoritettuna ja ajallaan.
Mitä sinulta vaaditaan kurssin läpäisemiseksi (2/3)? Tärkeät päivämäärät Luennot: ks. Luennot ja aikajana Jokaiselle luennolle on oma lukutehtävänsä, minkä aihetta käsitellään luennolla (mm. oppilaat opettavat menetelmällä). Lokikirjoitukset: Aina ennen seuraavan luennon alkua. Suositeltavaa tehdä mahdollisimman pian edellisen luennon jälkeen, jotta keskustelua syntyy Essee I: DL 21.9 klo 23:59 Essee II: DL 5.10 klo 23:59 Ryhmätyöharjoitus: Ryhmät 1-2: DL 23.11 klo 23:59 (esittely 24.11); Ryhmät 3-4: DL 30.11 klo 23:59 (esittely 1.12) Ryhmäjako, ks. kurssin kotisivu MyCourses -ympäristössä
Mitä sinulta vaaditaan kurssin läpäisemiseksi (3/3)? Koska esseistä keskustellaan luennoilla ja opettajalla tulee olla riittävästi aikaa tutustua kaikkien kirjoituksiin, tulee esseet palauttaa ajallaan. Mikäli esseen palauttaa myöhässä, vähennetään sen arvosanasta 50 %. Mikäli esseen palauttaa yli viikon myöhässä, ei sitä arvostella. Sama myöhästymissääntö koskee ryhmässä tehtävää harjoitusta. Kaikkien tulee osallistua lokikirjoituksiin aina ennen seuraavan luennon alkua. Yhden viikon ajalta lokikirjoitus voi puuttua, tästä ei tule sanktioita. Mikäli lokikirjoitus puuttuu kahdelta viikolta, vähennetään kokonaisarvosanasta yksi numero. Jos lokikirjoitus puuttuu kolmelta viikolta, vähennetään kokonaisarvosanasta kaksi numeroa jne.
Kurssin mitoutus Edellisenä vuonna saadun palautteen perusteella kurssin työmäärää vähennetään. Esseet vähenevät kolmesta kahteen ja arviointiharjoitus supistuu. Lisäksi tentti jää pois. Tenttikirjallisuus luetaan kuitenkin kurssin aikana lävitse ja sitä pyritään reflektoimaan paitsi esseeharjoituksissa myös erilaisin aktivoivin luentotehtävin kontaktiopetuksen yhteydessä. Opintojen ajoittamisessa ja kuormittavuudessa on pyritty siihen, että ennen arviointiviikkoja työmäärää vähennetään. Näin on tehty sen vuoksi, että opiskelijoille jäisi paremmin aikaa valmistautua muiden kurssien tentteihin. Kokonaistyömäärä on noin 120 tuntia jakautuen alla oheisen kuvan mukaisesti itseopiskeluun ja kontaktiopiskeluun.
Keitä olemme?
Esittelykierros Kuka olet, mistä tulet? Miksi olet tullut kurssille, mitkä ovat sinun oppimistavoitteesi? Mikä on sinun suhteesi kurssin aiheeseen, mitä ajattelet pakkolunastuksesta? 8.9.2015 10
Lunastamisen peruskäsitteet
Pakkolunastus (1/2) Lunastuksen määritelmä vaihtelee eri kirjallisuuslähteissä ja erityisesti eri maiden välillä. Perinteisesti ja kansainvälisessä kontekstissa lunastaminen on ymmärretty yksityisen kiinteistön pakkoluovutukseksi julkiselle taholle (valtiolle), sillä ehdolla, että yleinen intressi sitä vaatii. Suomessa lunastaja voi olla valtio tai sen edustaja; valtion yhtiö; yhtiö, jossa valtio käyttää määräysvaltaa, yksityinen yhtiö tai jopa yksityinen henkilö. Vastaavasti omaisuuttaan voi joutua luovuttamaan pakolla paitsi yksityinen henkilö, osuuden omistaja (esim. yhteiset alueet), yksityinen yritys, valtion yritys tai valtio itsessään. Lunastaa saa vain ja ainoastaan, jos yleinen etu sitä vaatii. Yleistä etua ei ole kuitenkaan määritelty lainsäädännössä, mistä johtuen sen määritelmä on laaja ja arviointi tapauskohtaista. Lunastaa voidaan kiinteistö, sen osa, käyttöoikeus kiinteistöön, osuus kiinteistöön, kiinteistön ainesosa jne. Periaatteessa siis mitä vaan. 8.9.2015 12
Pakkolunastus (2/2) Omistusoikeus on Suomessa turvattu perustuslailla. Oikeus omistaa on siis yksi perusoikeuksistamme, jotka on määritelty aina kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa saakka. Omistusoikeutta voidaan kuitenkin rajoittaa täyttä korvausta vastaan yleisen edun niin vaatiessa. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (ns. lunastuslaki) on lunastamisen yleislaki. Noudatetaan aina, kun muualla ei toisin sanota. Laki sisältää lunastuksen perusasiat (prosessin ja korvausten yksityiskohtaiset määräämisperusteet) Se ei sisällä yksityiskohtaista listaa siitä, mitä ja milloin saa lunastaa. Tällaista listaa ei ole olemassa. Lukuisissa muissa laeissa säädetään myös lunastuksesta Näistä yleisimpiä ovat: maankäyttö ja rakennuslaki, maantielaki, ratalaki, kiinteistönmuodostamislaki, laki omaisuuden pakkolunastuksesta puolustustarkoituksiin, luonnonsuojelulaki, vesilaki 8.9.2015 13
Täysi korvaus (1/3) Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 15 : Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29.7.1977/603, 29 : Lunastettavan omaisuuden omistajalla on oikeus saada täysi korvaus (lunastuskorvaus) lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Kuvaus hallituksen esityksessä: Henkilöt, joilta lunastetaan omaisuutta, saavat täyden korvauksen lunastuksen vuoksi aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Heidän varallisuusasemansa ei saa lunastuksen vuoksi huonontua eikä myöskään parantua. Lunastuskorvauksen on näin ollen vastattava sitä luovuttajan varallisuusaseman heikkenemistä, joka lunastuksen vuoksi syntyisi, jos lunastuskorvausta ei maksettaisi. Korvaus maksetaan sen mukaan mitä luovuttaja menettää, eikä sen mukaan mitä lunastaja saa. 8.9.2015 16
Täysi korvaus (2/3) 8.9.2015 17
Täysi korvaus (3/3) 8.9.2015 18
Seuraavaksi kerraksi: - Lue seuraavaksi kerraksi teoksesta Kuusiniemi & Peltomaa (2000): 63-131. - Kirjoita lokikirjoitus (MyCourses / ryhmät ja lokikirjoitukset ) tästä luennosta - Aloita Essee I kirjoittaminen (DL 21.9)