VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON

VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON KRIISISUUNNITELMA Päivitetty 6.10.2014 1

Sisällys KRIISISUUNNITELMA... 4 1. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY... 4 2. YLEISOHJEET KRIISITILANTEESSA... 4 3. MUSIIKKIOPISTON KRIISIRYHMÄ... 5 3.1. Kokoonpano... 5 3.2. Tehtävät... 5 3.3. Musiikkiopiston kriisiryhmän ja rehtorin tehtävät... 5 4. TIEDOTTAMINEN... 6 4.1. Tiedottaminen kriisitoiminnasta... 6 4.2. Tiedottaminen kriisitilanteessa... 6 4.3. Tehtävät kriisitilanteessa ja sen jälkeen... 6 5. PSYYKKINEN KRIISIAPU... 7 6. TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA... 8 6.1. Onnettomuus musiikkiopistossa... 8 6.2. Oppilaan kuolema... 8 6.3 Opettajan tai musiikkiopiston muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema... 8 6.4. Oppilaan lähiomaisen kuolema... 8 6.5. Itsemurhan uhka... 9 6.6 Itsemurha... 9 6.7 Vakava sairaus, vamma tai poikkeavuus... 9 6.8. Pommiuhkaus koulussa... 9 6.9. Onnettomuus tai sen uhka musiikkiopiston ulkopuolella... 10 6.10. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö... 10 6.11. Häiriintyneen henkilön kohtaaminen ja poistaminen musiikkiopistosta... 10 6.12. Kun vanhemmat kieltävät puhumasta... 10 2

6.13. Opettajan ja vanhemman yhteistyöongelmia... 10 7. ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN... 11 8. TIETOA LAPSEN KRIISISTÄ... 11 8.1. Mikä on kriisi?... 11 8.2. Traumatisoivia tilanteita... 11 8.3. Traumaattisen kriisin vaiheet... 12 9. TIETOA LAPSEN TUKEMISESTA SURUSSA... 13 9.1. Kuolemasta kertominen lapselle... 13 9.2. Muistaminen koulussa... 13 9.3. Muistaminen oppilaiden kanssa... 13 9.4. Keskustelu luokassa... 13 9.5. Surevan lapsen kohtaaminen... 14 9.6. Lasten ja vanhempien käyttäytyminen... 14 10. TIETOA ONGELMIEN TUNNISTAMISEKSI... 14 10.1. Masentuneen tunnistaminen... 14 10.2. Itsemurhauhkan tunnistaminen... 15 11. OLE HYVÄ KUUNTELIJA... 15 12. KIRJALLISTEN VIESTIEN MALLEJA... 16 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Pelastautumisharjoituksen ohjeet Luokan turvakansion sisällysluettelo Liite 3. ja 4. Yleistä uhkaustilanteista ja toimintavaihtoehtoja Poliisin ohjeita oppimisympäristöjen turvallisuuteen liittyen (salassa pidettävä, turvaluokiteltu materiaali) Liite 5. Turvakävely 3

KRIISISUUNNITELMA Musiikkiopiston oppilaat, henkilökuntaan kuuluvat aikuiset, oppilaiden perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko musiikkiopistossa tai sen ulkopuolella tai heitä voi kohdata kuolema tai vakava sairaus. sisältää toimintamalleja erilaisia kriisitilanteita varten. Henkilökuntaa perehdytetään musiikkiopiston kriisityöhön, jonka tarkoituksena on tukea kriisissä olevan henkilön omaa selviytymistä ja nopeuttaa sitä. Toiminta tapahtuu yhteistyössä eri yhteistyötahojen ja vanhempien kanssa. Suunnitelman tavoitteena on: turvallisen oppimis- ja työskentely-ympäristön luominen ja ylläpito hallitun toiminnan varmistaminen erityistilanteissa oppilaan, huoltajien ja henkilöstön tukeminen ja auttaminen kriisitilanteissa yhteistyön huomioiminen eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa erityistilanteiden jälkihoidon huomioiminen ja haittavaikutusten ennaltaehkäisy 1. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY Musiikkiopiston myönteinen ja turvallinen ilmapiiri on hyvä lähtökohta, joka saattaa ehkäistä joidenkin kriisien syntymisen ja toisaalta se voi auttaa jo syntyneestä kriisistä selviytymiseen. Myönteisen ja turvallisen ilmapiirin syntymiseen myötävaikuttaa mm. toimiva yhteistyö musiikkiopiston sisällä oppilaiden ja henkilökunnan kesken. Musiikkiopistossa tulee puuttua välittömästi ja perusteellisesti kiusaamiseen. Valvonnan eri tilanteissa tulee olla riittävää. Musiikkiopistossa on oltava selkeät ja kaikkien tiedossa olevat säännöt, joiden noudattamisesta pidetään kiinni. Kodin ja musiikkiopiston toimivaan yhteistyöhön panostetaan. 2. YLEISOHJEET KRIISITILANTEESSA Pysy rauhallisena. Varmistu siitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Hälytä tarvittava viranomaisapu paikalle ja käynnistä muut tarpeelliset toimet. Tiedota tapahtumasta välittömästi tarpeellisille tahoille kuten henkilöstölle, musiikkiopiston kansliaan yms. Toisinaan voi olla tarpeellista keskeyttää opetus. Jos näin toimitaan, varmista, että kukaan ei jää turvattomiksi. 4

3. MUSIIKKIOPISTON KRIISIRYHMÄ 3.1. Kokoonpano Musiikkiopiston kriisiryhmään voivat kuulua rehtori, sivutoimipisteen johtaja, terveydenhuollon asiantuntija, kannatusyhdistyksen puheenjohtaja tai hänen nimeämänsä varahenkilö sekä tarvittaessa myös muuta henkilöstöä. 3.2. Tehtävät Kriisiryhmä kutsutaan kokoon kriisitilanteessa. Se mm. suunnittelee kriisin jälkeiset jatkotoimenpiteet yhdessä kodin kanssa. Kriisiryhmä arvioi ja harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille. Lisäksi kriisiryhmä huolehtii, että musiikkiopiston turvallisuuskansio on ajan tasalla sekä ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön. 3.3. Musiikkiopiston kriisiryhmän ja rehtorin tehtävät Yleiset tehtävät/rehtori Rehtori vastaa kriisisuunnitelman ja koulun kriisiryhmän kokoonpanon ajantasaisuudesta sekä muista ryhmän tehtävistä. Kriisitilanteessa sekä sisäisestä että ulkoisesta viestinnästä vastaa musiikkiopiston rehtori. Jos tilanteessa on mukana esim. pelastus- tai poliisiviranomaisia, tiedotusvastuu ulospäin itse tapahtumasta on heillä. Musiikkiopisto toimii Laitilan kaupungin sivistystoimen viestintäohjeiden mukaisesti. Yleiset tehtävät/musiikkiopiston kriisiryhmä Järjestää turvallisuuteen liittyvää ylläpitävää koulutusta sekä ohjaa henkilöstöä tarvittaviin koulutustilaisuuksiin (mm. ensiapukoulutuksiin). Analysoi eri tilanteissa toteutettuja toimia ja laatii niiden pohjalta korjausehdotuksia toimintamalleihin. Laatii varasuunnitelman tilanteisiin, joissa työpäivä joudutaan keskeyttämään. Käy lävitse musiikkiopiston turvallisuuskartoituksen (riskikartoitus) lukuvuoden alussa ja tämän jälkeen koko henkilökunnan kanssa (päivitys). järjestää vuosittaisen pelastautumisharjoituksen (LIITE 1) 5

4. TIEDOTTAMINEN 4.1. Tiedottaminen kriisitoiminnasta Musiikkiopiston oppilaille sekä näiden huoltajille tiedotetaan musiikkiopiston kriisitoiminnasta lukuvuositiedotteessa sekä jakamalla informaatiota huoltajille vanhempainilloissa. Oppilaille kriisi- ja turvallisuustoiminnasta välitetään tietoa mm. luokkakohtaisten turvakansioiden sekä esim. teemapäivien avulla. (LIITE 2 Luokan turvakansion sisällysluettelo). 4.2. Tiedottaminen kriisitilanteessa Kaikki tiedottaminen musiikkiopiston ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti rehtorin kautta. Henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille tai jos rehtori ei ole paikalla, sivutoimipisteen johtajalle tai molempien poissa ollessa, varalle määrätylle henkilölle. Tiedon vastaanottajan tulisi selvittää: mitä on tapahtunut missä ja milloin kuka, ketkä ovat tapahtuman uhrit mikä on tilanne juuri nyt onko joku muu taho ryhtynyt joihinkin toimenpiteisiin onko musiikkiopistolle jotain erityisodotuksia yhteistyön suhteen? Rehtorin tehtävät: kutsuu kriisiryhmän avukseen informoi henkilökuntaa tapahtuneesta antaa henkilökunnalle ohjeita ja oikeata tietoa tapahtuneesta huhujen ehkäisemiseksi puhuu tarvittaessa vanhempien kanssa on kuolemantapauksen satuttua yhteydessä kuolleen oppilaan vanhempiin on aktiivisesti mukana tukemassa yhteisön toipumista pysyy henkilöstön ja oppilaiden tavoitettavissa hoitaa tarvittaessa yhteydet poliisiin hoitaa tarvittaessa yhteydet lehdistöön on tarvittaessa yhteydessä musiikkiopiston kannatusyhdistykseen 4.3. Tehtävät kriisitilanteessa ja sen jälkeen Kriisiryhmä suorittaa tilanteen vakavuuden arvioinnin ja sopii työnjaosta. Rehtori luovuttaa tarvittaessa johtovastuun toimintavaltaiselle viranomaiselle. Kriisiryhmä vastaa psyykkisen kriisiavun järjestämisestä. Musiikkiopiston kriisiryhmä järjestää tarvittaessa yksilöllistä tai yhteisöllistä kriisiapua: miten jälkipuinti hoidetaan siinä ryhmässä, jota kriisi koskettaa miten tapahtuneesta keskustellaan muissa ryhmissä miten asia käsitellään henkilöstön kanssa miten asiasta kerrotaan huoltajille ja muille musiikkiopiston yhteistyötahoille 6

5. PSYYKKINEN KRIISIAPU Kun yhteisö on joutunut ennalta arvaamattoman tapahtuman kohteeksi, on tärkeää järjestää mahdollisuus purkaa tuntemuksia. Reagointi riippuu tapahtuman vakavuudesta ja yksilöllisistä eroista. Joskus riittää, kun asiasta keskustelee tutun työtoverin tai esimiehen kanssa. Oppilaiden kanssa voi riittää tapahtumasta keskustelu. Aina tämä ei riitä ja on mietittävä kriisin purkua ulkopuolisten ammattihenkilöiden tuella. On tärkeää sallia psyykkisen reagoinnin yksilöllisyys ja taata keskusteluapua sitä tarvitseville. Musiikkiopiston kriisiryhmän tehtävä on arvioida psyykkisen kriisiavun tarvetta sekä päättää tukitoimenpiteistä ja työnjaosta musiikkiopiston sisällä. Psyykkinen kriisiapu on aloitettava aina aikuisista, koska aikuisten jaksaminen on edellytys oppilaiden hyvinvoinnille kriisitilanteissa. Vakavissa kriiseissä (esim. suuronnettomuudet, koko maata tai kaupunkia koskettavat kriisit) arvion tekee kriisiryhmä yhdessä sivistystoimenjohdon tai kaupungin kriisiryhmän kanssa. Mikäli tarvetta on, purkutilaisuus tulee järjestää mahdollisimman pian, viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa tapauksesta. Purkutilaisuutta ei tule järjestää kriisin shokkivaiheessa, joka yleensä käsittää kriisin jälkeiset 24 tuntia. Kriisiryhmä arvioi purkutilaisuuden tarpeen ja organisoi sen yhdessä työterveyshuollon kanssa. 7

6. TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA 6.1. Onnettomuus musiikkiopistossa hälytä ambulanssi puh. 112 muut opettajat avuksi aloita ensiapu! ilmoita terveyskeskukseen ilmoita rehtorille tieto kriisiryhmälle tieto henkilökunnalle vie oppilaat pois onnettomuuspaikalta kokoa silminnäkijät erilleen ja pidä heistä erityistä huolta huolehdi, että oppilaiden kanssa on aina joku aikuinen ilmoita huoltajille mahdollisimman pian (ks. tiedottaminen) käsittele asia keskustellen oppilaiden kanssa lähetä kirjallinen viesti koteihin tapahtuneesta (ks. tiedottaminen) päästä järkyttyneimmät oppilaat kotiin vasta aikuisen mukana jatka asian jälkipuintia henkilökunnan kanssa jatka asian jälkipuintia oppilaiden kanssa keskustellen seuraa oppilaiden vointia 6.2. Oppilaan kuolema oppilaan kuolemasta ilmoittaa perheelle pappi, poliisi tai sairaala tiedon saanut opettaja informoi rehtoria rehtori informoi henkilökuntaa perheen toivomuksia koteihin tiedottamisesta kunnioitetaan kuolemasta keskustellaan omaisia muistetaan (kriisiryhmä) oppilaiden mielenterveyttä seurataan järjestetään henkilökunnalle mahdollisuus jälkipuintiin 6.3 Opettajan tai musiikkiopiston muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema rehtori informoi ensin henkilökuntaa, sitten oppilaita ja heidän huoltajiaan kriisiryhmä järjestää henkilökunnalle ja oppilaille jälkipuintia opettajat järjestävät keskustelut oppilaiden kanssa vainajaa kunnioitetaan liputtamalla ja järjestämällä hiljainen hetki osallistuminen omaisten toivoessa hautajaisiin seurataan oppilaiden hyvinvointia keskustelut oppilaiden kanssa 6.4. Oppilaan lähiomaisen kuolema tiedon saatuaan rehtori neuvottelee kriisiryhmän kanssa rehtori tiedottaa oppilasta opettavalle opettajalle / kaikille opettajille rehtori selvittää, saako asiasta kertoa muille (perustele kertomisen edut) opettaja ohjaa oppilaita kohtaamaan surutyötä tekevän oppilastoverin rehtori järjestää omaisten muistamisen opettaja järjestää oppilaalle keskustelumahdollisuuden, jos siihen on lupa opettaja seuraa oppilaan psyykkistä hyvinvointia 8

6.5. Itsemurhan uhka puhu oppilaan kanssa älä jätä oppilasta yksin tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä ongelma, jonka vuoksi oppilas on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele ota yhteys kotiin oppilaan vanhempiin kokoa kriisiryhmä toimimaan. 6.6 Itsemurha Itsemurha koskettaa aina koko yhteisöä. Rehtori sopii omaisten kanssa, miten toimitaan. Jälkipuinti on erittäin tärkeää, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä. rehtori tiedottaa kriisiryhmälle rehtori tiedottaa henkilökunnalle opettaja tiedottaa oppilaille, jos perheeltä on saatu lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin tarvittaessa voidaan järjestää vanhempainilta edellyttäen, että on saatu kertoa tapahtuneesta järjestetään jälkipuinti henkilökunnalle järjestetään erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville oppilaiden kanssa keskustellaan opettajan johdolla tapahtuneesta (jos on lupa) oppilaiden vointia seurataan kriisiryhmä sopii muistamisesta 6.7 Vakava sairaus, vamma tai poikkeavuus pyritään saamaan lupa kertoa luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle (ja oppilaiden vanhemmille); perustele kertomisen edut (huhut, epätietoisuus) sovi huoltajien kanssa, mitä kerrotaan oppilaille oppilaan omaa mielipidettä on kunnioitettava opettaja järjestää tilaisuuden sairauden, vamman tai poikkeavuuden käsittelyyn oppilaiden kanssa ja / tai vanhempainillassa vanhemmat ja / tai työterveyshoitaja antavat toimintaohjeet sairauskohtauksen varalta opettaja herättää luokkatovereiden empatian sairaudesta ei vaieta, vaan siitä pyritään keskustelemaan avoimesti ja luontevasti 6.8. Pommiuhkaus koulussa Pommiuhasta ilmoitetaan välittömästi poliisille. Oppilaat ja työntekijät ohjataan ulos rakennuksesta. Toimitaan poliisin antamien ohjeiden mukaan. Pommiuhkauksiin on aina suhtauduttava vakavasti, vaikka ne joskus osoittautuvatkin aiheettomaksi. Liitteenä salassa pidettävät poliisin ohjeet LIITE (3) Yleistä uhkatilanteista ja toimintavaihtoehtoja ja LIITE (4) Toimintavaihtoehtoja eri uhkaustilanteissa LIITE 5 Turvakävely 9

6.9. Onnettomuus tai sen uhka musiikkiopiston ulkopuolella rehtori ottaa selville tosiasiat rehtori informoi muun henkilökunnan opettajat järjestävät keskustelun musiikkiopistosta lähetetään tietoa kotiin tapahtuneesta ja mahdollisista reaktioista 6.10. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kriisiryhmä kokoontuu tiedon saatuaan epäillylle hyväksikäyttäjälle asian käsittelystä ei anneta tietoa 6.11. Häiriintyneen henkilön kohtaaminen ja poistaminen musiikkiopistosta poista lapset paikalta pyydä itsellesi toinen aikuinen avuksi huolehdi poistumistie itsellesi vapaaksi pyydä tiukasti poistumaan lasten työpaikalta pyydä tarvittaessa poliisi paikalle, mikäli poistumiskehotus ei auta 6.12. Kun vanhemmat kieltävät puhumasta Lapsen tai nuoren vanhemmat saattavat kieltää musiikkiopistoa puhumasta itsemurhasta, kuolemasta, sairaudesta, vammasta tms. Musiikkiopiston tulisi pyrkiä yhteistyöhön vanhempien kanssa ja kertoa, miksi asian käsittely on tärkeää. Vanhemmille kannattaa korostaa sitä, ettei tarkoitus ole käsitellä perheen yksityisasioita, vaan tukea lapsia selviytymään. Asian käsittelyn päätavoitteena on kertoa oppilaille myönteisistä ratkaisumalleista elämän vaikeissa tilanteissa. Vanhemmille voi todeta, että lapset joka tapauksessa tietävät usein tapahtuneesta ja pohtivat sitä keskenään. On parempi, että he saavat asiallista tietoa kuin, että huhut vääristävät tapahtuneen. 6.13. Opettajan ja vanhemman yhteistyöongelmia Yleisiä ohjeita Älä mene kiihtyneenä neuvotteluun vanhempien kanssa. Käytä työkavereiden apua purkaaksesi tunnelataustasi ennen vanhempien tapaamista. Säilytä vanhempien kunnioitus, vaikka olisitkin asioista eri mieltä. Kun vanhempi arvostelee opettajaa, kuuntele keskeyttämättä, mitä hänellä on sanottavana tarkenna kysymyksillä sinulle epäselvät asiat osoita ymmärrystä ja sano ääneen, mistä olet samaa mieltä pyydä anteeksi tarvittaessa kerro selkeästi ja asiallisesti faktat, oma käsityksesi tapahtumasta sovi jatkotoimenpiteet esim. kysy vanhempien mielipide, ketä tarvitaan mukaan mahdolliseen uuteen neuvotteluun kiitä vanhempaa asian esille ottamisesta tai kiinnostuksesta lapsen asioihin älä käsittele lasten kanssa asiaa luokassa yhteisesti hae tarvittaessa työnohjausapua rehtorilta, psykologilta, kollegoiltasi, työterveyshoitajalta tai työohjaajalta tms. 10

Kun vanhempi nimittelee ja uhkailee asiatonta käyttäytymistä ei tarvitse kuunnella! lopeta keskustelu sanomalla esim. Palataan tähän asiaan, kun olet rauhoittunut. hae rehtori/kollega todistajaksesi tarvittaessa anna tilaisuus asiallisesti keskustelulle myöhemmin, mikäli se on lapsen asioiden hoitamiseksi tarpeellista. 7. ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN Henkilökunta arvioi kriisiryhmän kanssa, miten tilanne hoidettiin. Arviointikeskustelu käydään avoimesti, syyllistämättä ketään. Kriisiryhmä tekee tarvittavat muutokset kriisivalmiussuunnitelmaan. 8. TIETOA LAPSEN KRIISISTÄ 8.1. Mikä on kriisi? Kriisistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen. Kriisit voidaan jakaa kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Normaaleja kehitykseen ja kasvuun kuuluvia kriisejä voivat aiheuttaa esimerkiksi murrosikä, kotoa pois muuttaminen, naimisiin meno ja ensimmäisen lapsen saaminen. Suurin osa ihmisistä selviää näistä tapahtumista omin avuin, vaikka selviytyminen saattaakin joskus vaatia suuria ponnisteluja. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Traumaattinen kriisi jakaa elämän kahtia - on elämä ennen sitä ja elämä sen jälkeen. Traumalla tarkoitetaan paitsi varsinaista traumaattista tapahtumaa, myös tapahtuman vammauttavaa vaikutusta ihmisen psyykeen. Trauma voi syntyä myös pitkän ajan kuluessa koettujen vaurioittavien kokemusten seurauksena (esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö tai perheväkivalta). 8.2. Traumatisoivia tilanteita Trauman voi aiheuttaa a) yksittäinen tapaus: onnettomuus, katastrofi, äkillinen kuolema, väkivalta, väkivallanteko, muu traumaattinen tapahtuma, " vähältä piti" tilanteet b) kasautuvat tapahtumat: seksuaalinen hyväksikäyttö, toistuva pahoinpitely, sota, avioero, kiusaaminen, poikkeavuus, perheen mielenterveysongelmat, alkoholismi, sairaus c) lapsi elää traumaattisissa oloissa kehitysvuosinaan 11

8.3. Traumaattisen kriisin vaiheet Jokainen kriisitilanne on ainutlaatuinen henkilökohtainen kokemus. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita, joilla on yhteisiä piirteitä kriisin aiheuttajasta ja kokijasta riippumatta. On tärkeä tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin. Traumaattisen kriisin vaiheet: 1. Shokkivaihe "Ei voi olla totta!" 2. Reaktiovaihe "Mitä tapahtui?" 3. Käsittelyvaihe "Miten tästä selviää?" 4. Uudelleen suuntautumisen vaihe "Elämä voittaa!" 1. Shokkivaihe saattaa kestää muutamista hetkistä muutamaan vuorokauteen. Tällöin ihminen: ei kykene käsittämään tapahtunutta, jopa kieltää sen käyttäytyy poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomasti tai tyynen rauhallisesti sisäisestä kaaoksesta huolimatta tai raivoisasti, jopa sekavasti ei ehkä jälkeenpäin muista tämän vaiheen tapahtumia (ei myöskään annettuja ohjeita) 2. Reaktiovaihe voi olla muutaman viikon tai muutaman kuukauden mittainen. Reaktiovaiheessa: ihminen yrittää saada käsitystä tapahtuneesta: miksi ja miten kaikki tapahtui henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin, tapahtuman kieltäminen vähenee ihmisellä voi olla mm. - erilaisia ruumiillisia oireita - ahdistuneisuutta, joskus kohtauksia - masennusoireita; itkuisuus, vetäytyminen, syyllisyydentunteet, ruokahaluttomuus - univaikeuksia - vihamielisyyttä, mm. toisten syyllistämistä - tunteiden peittämistä, näennäistä tilanteen hallintaa 3. Käsittelyvaihe kestää muutamista kuukausista vuoteen. Tällöin tapahtumat hyväksytään siihen ja menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee oireet ja tuntemukset vähenevät Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala korjaantuu. Kriisireaktio voi kuitenkin tässä vaiheessa myös lukkiintua ja muuttua psyykkiseksi häiriöksi (posttraumaattinen stressihäiriö) ja tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua. 4. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Ihminen on kyennyt käsittelemään tapahtuneen siten, että se ei enää rajoita elämää. Kukaan ei ole kriisin jälkeen ennallaan, mutta parhaassa tapauksessa 12

ihminen on vahvempi ja paremmin valmistautunut kohtaamaan vastoinkäymisiä. 9. TIETOA LAPSEN TUKEMISESTA SURUSSA 9.1. Kuolemasta kertominen lapselle sanoman pitäisi tulla luotetulta henkilöltä varmista, että tieto on oikea varmista sopiva, häiriötön paikka uutisen kertomiseen kerro asia avoimesti ja selvästi, mutta riittävästi henkisesti siihen valmistuneena älä siirrä asian kertomista varaa aikaa lapsen tai nuoren kanssa olemiseen vältä sellaisia kliseitä kuin "kaikki tulee hyväksi" saata lapsi kotiin tai sinne, missä perhe on kerro muille lapsille ja läheisille ystäville vanhempien luvalla 9.2. Muistaminen koulussa Oppilaan tai opettajan kuolema huomioidaan esim. muistohetkellä, johon voi sisältyä esim. hiljainen hetki rehtorin muistosanat opettajan puhe sopiva runo papin puhe laulua, musiikkiesityksiä Jos kuolemasta ilmoitetaan työpäivän aikana, oppilaat laskevat lipun puolitankoon. Musiikkiopistoon voidaan kerätä ns. surulaatikko, josta löytyy mm. valkoinen pöytäliina, kynttilänjalka, kynttilä, valokuvakehys ja klassista musiikkia. 9.3. Muistaminen oppilaiden kanssa Lapset otetaan mukaan päättämään, miten muistetaan. Näin kanavoidaan lasten energia ja luovuus ilmaisemaan surua konkreettisesti. Symboliset eleet saattavat auttaa oppilasta jäsentämään ajatuksia ja tunteita, kun hän saa muuttaa ne toiminnaksi. kynttilä ja / tai kuva, kukka, liina vainajan muistolle lapset muistelevat luokkatoveriaan; muistokirjoitus, runo tms. joka toimitetaan vainajan omaisille muistopaikan säilyttäminen kuvan kanssa lukuvuoden loppuun 9.4. Keskustelu luokassa Opettajan oman jälkipuinnin pitäisi olla kunnossa ennen kuin hän järjestää keskustelua oppilaiden kanssa. On hyvä noudattaa periaatetta, että asiantuntija auttaa opettajaa, opettaja oppilaita. Jos opettaja ei kuitenkaan pysty asiaa käsittelemään oppilaiden kanssa, neuvotellaan, kuka sen tekee. Tapahtumasta keskustellaan, koska tapahtumisen aiheuttamista reaktioista puhuminen on tärkeää. 13

9.5. Surevan lapsen kohtaaminen keskustele avoimesti ja kunnioittavasti ota huomioon keskustelukumppanin ikä vältä abstrakteja selityksiä jos lapsi on käsittänyt tai ymmärtänyt asioita väärin, oikaise ne älä kuvaa kuolemaa sanoilla "matka" tai "uni", koska lapsi silloin voi odottaa kuolleen palaavaksi tai heräävän tai pelätä nukahtamista varaa aikaa ongelman käsittelyyn suhtaudu myönteisesti kysymyksiin ja keskusteluun valmistaudu siihen, että keskustelu saattaa olla lyhyt katsellaan valokuvia, albumeja ym. käykää hautausmaalla hyväksy lasten leikit tee menetyksestä todellinen näytä omat tunteesi anna lasten osallistua hautajaisiin vaali vainajan muistoa rohkaise tunteiden käsittelyä jatka normaalia yhteydenpitoa kotiin toimi niin, mikäli mahdollista, ettei lapselle tulisi lisää erokokemuksia puhu lasten kanssa heidän mahdollisista syyllisyydentunteistaan 9.6. Lasten ja vanhempien käyttäytyminen Lapset usein: tukevat ja lohduttavat vanhempia aktiivisesti ottavat vanhemman roolin, huolehtivat nuoremmista sisaruksista arvailevat, mitä tapahtui Vanhemmat usein: aliarvioivat sen, mitä lapset ymmärtävät aliarvioivat lasten reaktioiden syvyyden ja keston laiminlyövät tosiasioiden kertomisen ovat omien reaktioidensa vallassa (emotionaalinen sensitiivisyys lasten tarpeille on vähentynyt) tulevat ylisuojeleviksi tai laiminlyövät lapsiaan kokevat vaikeuksia sääntöjen ja kurin ylläpitämisessä osoittavat lisääntynyttä ärtyvyyttä ja jännittyneisyyttä 10. TIETOA ONGELMIEN TUNNISTAMISEKSI 10.1. Masentuneen tunnistaminen - univaikeudet, ei nuku tarpeeksi tai on koko ajan unelias - syömisvaikeudet, ei syö tarpeeksi tai syö suruunsa - voimattomuus, olen ihan poikki, en jaksa enää - apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät yms. eivät enää kiinnosta - vihamielisyys: voimakasta kiukuttelua, äksyilyä 14

- keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus - itseinho, olen ruma, ei minusta pidetä - itkuisuus, surullisuus hallitsevaa - tuomiopäivän tunteet: puhuvat, ajattelevat, kirjoittavat kuolemasta 10.2. Itsemurhauhkan tunnistaminen Masennuksella on merkittävä yhteys itsemurhiin. Pitkään jatkuneen masennuksen ja mahdollisesti itsemurhaan liittyvien puheiden pitäisi herättää näkemään, onko merkkejä itsemurhavaarasta. Muita merkkejä: - aiempi itsemurhayritys - itsemurhasta puhuminen tai sillä uhkaaminen - itsemurhan suunnittelu ja tavaroiden pois lahjoittaminen - kuoleman jatkuva ajatteleminen - itsemurhan tehneen tunteminen - samaistuminen johonkin, joka on tehnyt itsemurhan ja käytöksen muuttaminen samaan suuntaan, - mahdollinen trauma itsemurhan näkemisestä ja syyllisyyden tunteminen - väkivaltaisesti kuollut sukulainen - äskettäin koettu tärkeä menetys: läheisen lähtö, riita, seurustelusuhteen päättyminen tai itsetunnon - menetys epäonnistumisen tai hylkäämisen seurauksena - alkoholin tai muun huumeen väärinkäyttö - impulsiivinen tai väkivaltainen käytös - ei voimia lähestyä ongelmia, ei ulospääsytietä, ongelmien ratkaisutilaisuuksien torjunta, - vakuuttuneisuus siitä, että kuolema on ainoa vaihtoehto - ylikorostuneet vaatimukset, joista seuraa liikakriittisyys omaa itseään kohtaan 11. OLE HYVÄ KUUNTELIJA Usein hiljaisuus voi olla paras lahja - kuuntele vain. Ole aktiivinen kuuntelija - silloin toiselle tulee olo, että välität ja voit hyvin kuunnella hänen tarinansa. Kysymysten tekeminen on osa aktiivista kuuntelua. Kysymyksillä saa lisätietoa. Varo syyttämästä. Älä esim. kysy "Miksi et tehnyt kotitehtäviäsi tällä viikolla?". Voit osoittaa huolesi kysymällä esim. "Olen huomannut, että olet viime aikoina vaikuttanut väsyneeltä. Vaivaako jokin asia sinua?". Kolmas osa aktiivista kuuntelua on osoittaa välittämistä. Nuoren tarvitsee kuulla "Minä välitän sinusta, sinä olet minulle tärkeä." Minä en kestäisi, jos sinulle tapahtuisi jotain". Kun olet aloittanut keskustelun kuuntelemalla, voit myös puhua. Kerro huomioistasi. Kysy mistä on kyse, mitä nuori tuntee ja ajattelee. Kysy mitä ratkaisuja hän on miettinyt. Jos epäilet itsemurhavaaraa, kysy suoraan, onko nuori ajatellut itsemurhaa. Kysyminen ei aiheuta itsemurhaa! Antamalla nuoren puhua siitä, mikä on jo hänen mielessään voi olla ensimmäinen ja isoin askel kohti ongelmanratkaisua. Se voi vapauttaa hänet kertomaan 15

kauhean salaisuutensa, joka vahvistaa hänen käsitystään siitä, että hän on hullu tai eihyväksytty. 12. KIRJALLISTEN VIESTIEN MALLEJA Kirjemalli menehtyneen oppilaan oppilastoverin kotiin. on tänään saanut surullisen tiedon, että... on menehtynyt. Tämä asia koskettaa syvästi meitä kaikkia, varsinkin oppilaita. Lähipäivinä käytämme paljon aikaa tapahtuneesta puhumiseen. Terveydenhuollon edustaja on tarvittaessa paikalla ja pappi osallistuu muistotuokioon. Lapsille on tärkeää, että myös kotona voidaan puhua avoimesti tapahtuneesta. Annamme lisätietoja tarvittaessa. Kirjemalli kotiin hautajaisiin osallistumisesta. n oppilas haudataan päivänä kuuta klo. Olemme vainajanperheen kanssa sopineet, että oppilaat voivat halutessaan osallistua hautajaisiin. Osallistuminen on vapaaehtoista. Läsnäolo on toivottavaa. Osallistumisella on merkitystä surun käsittelyssä. Rehtori, soitonopettaja ja osallistuvat tilaisuuteen. Lapsille on tärkeää, että mukana on joku omainen. 16