MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Pohjanmaa-hankkeen seminaari mielenterveyden ensiavusta 25.9.2007 Vaasa Minna Savolainen, TtM, projektikoordinaattori, Stakes

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 2 Esityksen sisältö I Mitä on mielenterveys? Käsitteen monimerkityksellisyydestä, kehittymisestä ajassa, mitä positiivinen mielenterveys on II Mielenterveyden edistäminen Miten mielenterveyttä edistetään, mielenterveyden edistämisen tavoitteet ja tasot

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 3 I MITÄ ON MIELENTERVEYS

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 4 Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä, mitä se on (Hill 1995)

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 5 Mielenterveyden määrittelyn vaikeudesta Monimerkityksellinen käsite eräänlainen perheyhtäläisyyden käsite, jonka sisältö vaihtelee tilanteesta toiseen. Määrittelyt sidoksissa historiallisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin tilanteisiin ja aikakausiin.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 6 Kukin aikakausi luo oman määritelmänsä Määrittelyissä heijastuvat aina aikansa arvot, asenteet ja normit. Mielenterveys käsitteenä on suhteellisen nuori (esiintyy Suomessa ensimmäisen kerran virallisissa yhteyksissä vuonna 1952). Aiemmissa määrittelyissä ovat korostuneet luonnehdinnat psyykkistä häiriöistä, mielen sairauksista.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 7 Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa Alkukantaisissa kulttuureissa psyykkiset poikkeavuudet ymmärrettiin yleensä demonien eli pahojen henkien aiheuttamiksi. Antiikin Kreikka : ns. humoraalioppi, jossa oireiden selitettiin syntyvän elimistön perusnesteiden tasapainon häiriöstä. Psyykkisten sairauksien kannalta tärkeimmät olivat lima eli phlegma ja musta sappi eli melanchole. Antiikin kaudelta ovat peräisin psyyken tilaa kuvaavat käsitteet, kuten mania, melankolia ja hysteria. Keskiaika: astrologia vaikutti voimakkaasti. Taikausko voimistui kirkon piirissä ja katolinen kirkko vahvisti opin noituudesta. Mielisairaus selitettiin tavallisesti ihmiseen asettuneesta riivaajasta johtuvaksi.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 8 Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa (2) 1500-1600 luvuilla taikausko vaikutti yhä, noitaroiviot roihusivat Euroopassa. Toisaalta sairauksia alettiin tarkastella yhteiskunnallisesti väestöllisinä ja taloudellisina ilmiöinä. Suomessa annettiin 1840-luvun alkaessa asetus heikkomielisten hoidosta ja avattiin houruhuone Helsingin kaupungin tykönä eli Lapinlahden keskuslaitos. 1900-luvulle tultaessa psykiatrian kehitys sitoutui kiinteästi neurologiaan mielitaudit johtuivat hermoston sairauksista tai toimintahäiriöistä Vuonna 1897 perustettu maailman vanhin vapaaehtoinen mielenterveysjärjestö Turvayhdistys mielenvikaisia varten muutti nimensä vuonna 1919 Sielunterveysseuraksi.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 9 Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa (3) Mielisairaslaki asetettiin vuonna 1937. Sielunterveysseuran nimeksi tuli vuodesta 1952 Mielenterveysseura. Mielenterveyslaki tuli voimaan 1992.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 10 Mielenterveyden historian neljä vallankumousta I Philippe Pinel 1798 poisti pariisilaissairaalassa olleiden 49 psykiatrisen potilaan kahleet ja toi heidät esiin vankiluolista ja Englannissa John Conolly poisti 1839 laitoksessaan kaikki potilaisiin kohdistuvat pakkotoimenpiteet. II Sigmund Freudin ajatukset mielenterveyden ja tunne-elämän häiriöiden dynaamisesta luonteesta 1800-1900 lukujen taitteessa III 1950- ja 1960 luvulla väestövastuisen hoidon kehittyminen ja mielenterveystyö käsitettiin osaksi kansanterveyttä. IV 1900 luvun loppupuolella alkanut suuntautuminen kohti ennalta ehkäisyä.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 11 Mielenterveys teorioissa ja malleissa Kolme päämallia: 1) Mielenterveys on mielisairauden kaunisteltu nimi tai mielen sairautta lieventävä ilmaisu (yksinapainen malli) 2) Mielenterveys ja mielenterveyden häiriö ovat saman jatkumon vastakkaisia päitä. Toisen olemassaolo sulkee toisen pois tai toisen lisääntyminen vähentää toista nk. jatkumoajattelu (kaksinapainen malli) 3) Mielenterveys ja mielen sairaus ovat erillisiä ja erilaisia käsitteitä (kahden jatkumon malli)

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 12 Mielenterveys ja mielen sairaus; kaksi eri käsitettä Mielenterveys elämäntaidollinen ja kokemuksellinen käsite ei voida hoitaa lääketieteellisin keinoin vaan edistää ja vahvistaa sairauksien hoidosta poikkeavalla tavalla Mielen sairaus lääketieteellinen käsite voidaan hoitaa ja parantaa lääketieteellisin keinoin

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 13 Mielenterveyden kaksi suuntaa (?) Positiivinen mielenterveys tarkastelee mielenterveyttä voimavarana, joka on tärkeä yksilön yleiselle hyvinvoinnille sekä kyvyille ymmärtää ja hallita elämää ja ympäristöä, viestiä keskenämme sekä toimia tuottavana ja luovana yhteisön jäsenenä. Negatiivinen mielenterveys koskee psyykkisiä ongelmia, oireita ja häiriöitä.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 14 Positiivinen mielenterveys Mielenterveys on ihmisen terveenä olemisen ydintä: EI OLE TERVEYTTÄ ILMAN MIELENTERVEYTTÄ! Mielenterveys on ihmisen voimavaraa, jota ihminen käyttää ja kerää ja jonka avulla hän ohjaa elämäänsä. Mielenterveys on elämän kivijalka, joka tukee arjessa jaksamista ja auttaa joustamaan ja kestämään vastoinkäymisiä ja selviytymään niistä.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 15 Mielenterveyttä määrittävät tekijät Mielenterveyttä määrittävät ja siihen vaikuttavat yksilölliset tekijät ja kokemukset, sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä, yhteiskunnan rakenteet ja resurssit sekä kulttuuriset arvot. Lavikaisen ym. (2001) mukaan käsitettä voidaan kuvata seuraavasti:

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 16 Sosiaalinen tuki Sosiaalinen tuki ja m uu vuorovaikutus ja m uu vuorovaikutus y k s ilö ta s o y k s ilö ta s o perhepiiri p e rh e p iiri koulu koulu työ työ y h te is ö ja y m p ä ris tö y h te is ö ja y m p ä ris tö h hallinto a llin to ja ja p palvelut a lv e lu t Yhteiskunnalliset rakenteet ja resu rssit s o s ia a lip o litiik k a yhteiskuntajärjestelm ä koulutusresurssit asunto-olot taloudelliset voim avarat palvelujen saatavuus ja laatu MIELENTERVEYS Yksilökohtaiset tekijät ja kokem ukset tunne-eläm ä, ajattelu, toim inta identiteetti, käsitys itsestä, itsetunto autonom ia sopeutum iskyky (hallinta, stressinsietokyky) m u u t y k s ilö llis e t v o im a v a ra t (k o u lu tu s, tie to ) eläm än koettu m ielekkyys ru u m iillin e n te rv e y s K u lttu u ris e t arvot v a llits e v a t y h te is k unnallis e t arvot (tasa-arvo, ihm isoikeudet) m ielenterveyteen kohdistuva sosiaalinen arvostus sosiaalista kanssakäym istä m ä ä rittä v ä t s ä ä n n ö t m ielenterveyden ja sen häiriöiden sosiaaliset m ääritteet m ielenterveysongelm ien le im a a v u u s poikkeavuuden sieto

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 17 Mielenterveys dynaamisena prosessina Mielenterveys on monitahoinen, dynaaminen ja kokonaisvaltainen ilmiö. Mielenterveys on liikkuva prosessi, joka vaihtelee elämätilanteiden ja elämän kulun eri vaiheissa aivan kuten fyysinen terveyskin. Mielenterveyteen vaikuttavat monet altistavat, laukaisevat ja tukevat tekijät ja sillä on puolestaan moniulotteiset seuraukset ja lopputulokset. Seuraavassa kuviossa on kuvattu mielenterveyttä prosessina.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 18 Mielenterveyden funktionaalinen malli (Lahtinen ym. 1999) YHTEISKUNTA JA KULTTUURI ALTISTAVAT TEKIJÄT perinnöllisyys raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät varhaiset lapsuudenkokemukset perheympäristö sosiaaliset olosuhteet fyysinen ympäristö koulutus työllisyys työolosuhteet asuminen LAUKAISEVAT TEKIJÄT esim. elämäntapahtumat MIELENTERVEYS yksilön voimavarat SOSIAALINEN TILANNE esim. sosiaalinen tuki SEURAUKSET hyvinvoinnin taso ruumiillinen terveys oireilu tiedot ja taidot ihmissuhteiden laatu tyytyväisyys sukupuolielämään palvelujen käyttö tuottavuus yleinen turvallisuus YHTEISKUNTA JA KULTTUURI

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 19 Mielenterveyden suojatekijät ja riskitekijät Suojaaviksi tekijöiksi kutsutaan niitä tekijöitä, jotka elämänvaikeuksissa kannattelevat, ikään kuin suojaavat ihmistä. Suojaavat tekijät auttavat kohtamaan vaikeuksia ja ratkomaan niitä. Suojaavat tekijät vahvistavat mielenterveyttä ja elämänhallintaa sekä toimintakykyä. Riskitekijät vaarantavat elämän ja toimintojen jatkuvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Riskit tarkoittavat niitä yksilön ja ympäristön vaikutuksia, jotka estävät ja vähentävät yksilön mahdollisuuksia elää terveesti sekä tasapainoisesti.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 20 Suojaavat tekijät ja riskitekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Esimerkkejä: Sisäisiä suojaavia tekijöitä: hyvä fyysinen terveys ja perimä myönteiset varhaiset ihmissuhteet riittävän hyvä itsetunto ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutustaidot kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita mahdollisuus toteuttaa itseään Sisäisiä riskitekijöitä: biologiset tekijät, esim. kehityshäiriöt, sairaudet itsetunnon haavoittuvuus avuttomuuden tunne huonot ihmissuhteet eristäytyneisyys, vieraantuneisuus Ulkoisia suojaavia tekijöitä: sosiaalinen tuki, ystävät koulutusmahdollisuudet työ tai muu toimeentulo kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet turvallinen elinympäristö lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät Ulkoisia riskitekijöitä: erot ja menetykset hyväksikäyttö, väkivalta ja kiusaaminen työttömyys ja sen uhka päihteet köyhyys, kodittomuus, leimautuminen haitallinen elinympäristö

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 21 Kiteytetysti mielenterveys on Inhimillinen, elämään myönteisesti vaikuttava voimavara, joka mahdollistaa oman elämän elämisen mahdollisimman täysipainoisesti. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä. Hyvää mielenterveyttä vahvistavat emotionaaliset ja sosiaaliset taidot. Mielenterveyteen vaikuttavat yksilölliset tekijät ja kokemukset, sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä, yhteiskunnan rakenteet ja resurssit sekä kulttuuriset arvot.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 22 Mielenterveys on Ihmisen ulottuvuus, joka tekee ihmisestä joustavan ja elämäniloisen, joka johtaa mielenrauhaan ja sekä omien että muiden ihmisten tarpeiden tasapainoiseen huomioonottamiseen (Hyvä elämä - hyvä mieli 2006).

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 23 II MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 24 Miksi mielenterveyden edistäminen on tärkeää? Mielenterveys on erottamaton osa kansanterveyttä ja sillä on merkittävä vaikutus kansakuntiin ja niiden inhimilliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen pääomaan. Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä ja vaikeuttavat vähintään joka viidennen aikuisen arkipäivässä selviytymistä. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomessa eniten työkyvyttömyyttä. Yksilön näkökulmasta henkinen pahoinvointi ja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja elämänlaadun heikentymistä. Mielenterveysongelmien ja häiriöiden hoito kuormittavat yhteiskuntaa taloudellisesti.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 25 Mielenterveyden edistämisen perusta Rakentuu ajatukselle mielenterveydestä voimavarana (positiivinen mielenterveys). Korostaa erityisesti osallistumista ja voimaantumista (empowerment). Keskeistä terveyttä hoitava (salutogeeninen) lähestymistapa perinteisen sairaus- ja häiriökeskeisen ajattelun sijaan. Keskeistä näkemys mielenterveyden edistämisestä prosessina ja pitkän aikavälin investointina.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 26 Mielenterveyden edistämisen määrittely Voi olla mitä tahansa toimintaa, joka aktiivisesti vaalii hyvää mielenterveyttä vahvistamalla sitä edistäviä tekijöitä ja vähentämällä tekijöitä, jotka vahingoittavat tai heikentävät yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä terveyttä (Britannian terveyskasvatusvirasto, Quality Framework, 1997).

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 27 Mielenterveyden edistämisen tavoitteet Pyritään saamaan aikaan yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvointia edistäviä olosuhteita. Tavoitteena on suojella, tukea ja ylläpitää emotionaalista ja sosiaalista hyvinvointia ja Luoda olosuhteet jotka mahdollistavat psyykkisen ja psykofyysisten kehityksen, joustavan sinnikkyyden, pärjäämisen ja voimaantumisen (Hyvä elämä - hyvä mieli 2006)

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 28 Mielenterveyden edistämisen toimintaperiaatteet (Mielen)terveyttä tukevan yhteiskuntapolitiikan rakentaminen. Mielenterveyttä tukevien ympäristöjen rakentaminen. Yhteisön toiminnan vahvistaminen. Henkilökohtaisten taitojen vahvistaminen. Terveyspalveluiden uudelleen suuntaaminen. (Ottawan asiakirja terveyden edistämisestä 1986)

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 29 Mielenterveyden edistämisen painopiste Koko väestön hyvinvoinnin tukemisessa: niiden, jotka ovat hyvinvoivia ja terveitä, niiden, joilla on mielenterveyden riskejä, ja niiden, jotka ovat sairastuneet.

Hoito Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 30 Varhainen puuttuminen Hoito Tunnistaminen Kohdennettu Ehkäisy Kuntoutus Kuntoutus Valikoiva Hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisen strategiat Universaali Voimaantuminen Kyvyt (competence) Tukea antavat ympäristöt Pärjäävyys (resilience) (Barry 2001) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- Mielenterveyden ja kehittämiskeskus edistäminen

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 31 Strategioita mielenterveyden edistämiseksi Koko yhteiskunnan kehittäminen (mielen)terveyttä edistäväksi. Ihmisoikeuksien edistäminen. Leimautumisen ehkäisy, stigman vastainen työ. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen. Mielenterveyttä edistävien ohjelmien kehittäminen. Mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen ja preventiivisten toimintamallien kehittäminen. Yksilön ulkoisten riskitekijöiden vähentäminen (mielenterveysuhkien torjunta). Sosiaalisen pääoman kartuttaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Väestön mielenterveysosaamisen (tieto-taidon) lisääminen. Riittävän sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen tarjoaminen. Yksilön voimavarojen lisääminen ja itsetunnon sekä itsetiedostuksen vahvistaminen.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 32 Mielenterveyden edistämisen tasot Mielenterveyden edistäminen on moniulotteista toimintaa, joka käsittää useita eri tasoja. Mielenterveyden edistämistä voidaan toteuttaa: yhteiskunnan tasolla (metataso): terveys- ja hyvinvointipolitiikka ja väestöstrategiat valtakunnan tasolla yhteisötasolla (mesotaso): kuntapalvelut ja strategiat paikallisesti, organisaatiot, työpaikat, koulut, asuinalueet jne. yksilötasolla (mikrotaso): tiedon lisääminen, voimavarojen, elämäntaitojen, ongelmaratkaisukykyjen jne. vahvistaminen, riskitekijöiden vähentäminen, häiriöiden ennalta ehkäisy

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 33 Mielenterveyden edistämisen kohteet Koko yhteiskunta. Kunta. Eri sosiaaliryhmät. Tunnistetut riskiryhmät. Perheet, lähiyhteisö, yksilöt.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 34 Mielenterveyden edistäminen politiikoissa Suomi otti ponnekkaasti asiakseen mielenterveyden edistämiseen liittyvät kysymykset ensimmäisellä EU:n puheenjohtajuuskaudellaan ja syksyllä 1999 järjestettiin EU:n ministerikokous mielenterveysasioista. Vuonna 2005 WHO:n Euroopan ministerikokouksen julkaisi toimintasuunnitelman, jossa korostetaan kansalaisten hyvinvoinnin merkitystä. Vuonna 2005 valmistui Euroopan yhteisöjen komission Vihreä kirjan (Vihreä kirja- väestön mielenterveyden parantaminen, tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia). Euroopan Unionin mielenterveysstrategia valmistunee vuoden 2007 aikana. Suomessa mm. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 ohjelma, Terveys 2015 -kansanterveysohjelma, Sosiaalialan kehittämishanke. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma: terveyden edistämisen politiikkaohjelma, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Kansallinen mielenterveys- ja päihdeohjelma valmisteilla (Mieli 2009 - työryhmä)

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 35 Mielenterveyden edistäminen kunnan tehtävänä Kiinteänä osana yleistä terveyden edistämisen toimintaa. Laaja-alainen tehtävä, jota tulee toteuttaa kaikilla sektoreilla. Suurin osa mielenterveyden edistämisestä tapahtuu terveydenhuollon ulkopuolella: ympäristö-, kaavoitus- ja liikennesuunnittelussa, sosiaali- ja terveystoimessa, kulttuuritoimessa, opetus- ja koulutoimessa, työvoimapolitiikassa, poliisin toiminnassa jne. Kaikessa päätöksenteossa otettava huomioon niiden mielenterveysvaikutukset.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 36 Interventiot väestön mielenterveyden edistämiseksi Tehokkaita interventiota on tutkittu ja vaikuttavuudesta on näyttöä. Esimerkiksi: Mielenterveyden ensiapukurssit. Ennalta ehkäisevät työmenetelmät perheiden ja lasten tueksi, silloin kun vanhemmalla on mielenterveysongelma (Toimiva lapsi&perhe). Asepalvelusikäisten nuorten miesten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen (Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli). Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät. Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö (Ystäväpiiritoiminta). Jobs Työhön syrjäytymisvaarassa olevien työllistymistä tukeva ryhmämenetelmä.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 37 Yksilön mielenterveyden edistäminen Huolehtiminen omasta henkisestä hyvinvoinnista. Oman mielenterveysosaamisen lisääminen. Läheisen hyvän mielenterveyden edistäminen tukemalla ja vahvistamalla tämän voimavaroja ja tarjoamalla apua sekä tukea ongelmien vaikeutumisen ehkäisemiseksi.

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 38 Mielenterveys tarttuu Mielenterveys eli henkinen hyvinvointi tarttuu ihmisestä toiseen. Henkistä hyvinvointia pitää levittää ja tartuttaa ihmisten keskuudessa!

Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 39 KIITOS MIELENKIINNOSTA!