KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: 1.3.klo 9-12 Paikka: Työ- ja elinkeinoministeriö, Auditorio (5. krs), Ratakatu 3, Helsinki Osallistujat: Puheenjohtajisto Eero Rämö, puheenjohtaja, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Jäsenet ja varajäsenet Jyrki Nissilä, yksikön päällikkö, kansalaisjärjestöyksikkö, ulkoasiainministeriö Markus Seppelin, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Johanna Suurpää, johtaja, oikeusministeriö Jyrki Jauhiainen, lainsäädäntöneuvos, lainvalmisteluosasto, oikeusministeriö Päivi Järviniemi, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö Inga Nyholm, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Johanna Nurmi, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Riitta Rönn, lainsäädäntöjohtaja, ympäristöministeriö Stefan Mutanen, toimitusjohtaja, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf Päivi Kurikka, erityisasiantuntija, kuntakehitys- ja tutkimus, Suomen Kuntaliitto ry Sebastian Gripenberg, asiamies, Svenska studiecentralen Pentti Lemmetyinen, pääsihteeri, Suomen Setlementtiliitto r.y. Sihteeristö Sami Demirbas, asiantuntija, oikeusministeriö Maria Wakeham-Hartonen, erityisasiantuntija, oikeusministeriö Niklas Wilhelmsson, neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö Muut osallistujat Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, Arvo-liitto Saana Tarhanen, selvityksen tekijä 1. Kokouksen avaaminen Avattiin kokous ja todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja ja kokouksen asialista sillä muutoksella, että Arvo-Liiton toimitusjohtajan Kimmo J. Lipposen esitys aloittaa asiakohdan kolme. 2. Muutokset kokoonpanossa Todettiin jäsenmuutos: jäseneksi ylitarkastaja Kia Vertion tilalle ylitarkastaja Jutta Antikainen (sisäministeriö)
3. Kansalaisyhteiskunta vaikuttavana kumppanina ja toimijana Yhteiskunnalliset yrityksen ratkomassa aikamme haasteita liiketoiminnan keinoin Toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen, Arvo-liitto Arvoliiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen esitteli yhteiskunnallista yrittämistä, sen muotoja ja toimialoja, jotka liittyvät terveyteen, sosiaalialaan, ympäristöön, asumiseen ja muuhun hyvinvointiin. Suomeen on syntynyt mm. lukuisia hybridiyhtiöitä, joiden kautta järjestöt tekevät kaupallista toimintaa. Lipposen mukaan Suomessa on noin 20 000 yritystä, jotka voidaan lukea yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Nämä yritykset työllistävät Suomessa yli 125 000 henkilöä. Tunnistautuneita Yhteiskunnallisia yrityksiä ja sosiaalisiksi yrityksiksi tunnistautuneita yrityksiä on noin 140. Arvoliitto ja YTL ovat suunnittelemassa yhteiskunnallisen yrityksen sertifikaattia, jolla nostettaisiin yritysten profiilia ja tunnistautumisen hyötyä (vrt. Reilukauppa). Me-säätiö, RAY ja Veikkaus ovat myös tekemässä arviota yhteiskunnallisen yrityksen vaikuttavuudesta. Lipposen mukaan yhteiskunnallinen yritys kykenee tuottamaan sellaista lisäarvoa, jota julkinen toimija tai puhtaasti kaupallista yritystoimintaa harjoittavat toimijat eivät kykene tuottamaan. Haasteena on rahoitusmallien löytäminen, sillä yhteiskunnallisilla yrityksellä on haasteita löytää pääomasijoittajia. Sitra on esittänyt yhdeksi varteenotettavaksi keinoksi vaikuttavuusinvestointimallia, jolla kanavoida yksityistä pääomaa hankkeisiin, joilla tavoitellaan myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia (http://www.sitra.fi/talous/vaikuttavuusinvestoiminen). Arvo-liiton hallituksen puheenjohtaja ja Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen piti lyhyen kommentointipuheenvuoron, jossa hän nosti esille Setlementtiliiton kokemuksia kaupallisen toiminnan harjoittamisesta. Hänen mukaansa Setlementtiliitto on ryhtynyt harjoittamaan liiketoimintaa toimintakentässä tapahtuneista muutoksista, jotka ovat vaikuttaneet muun muassa yhteiskunnallisten toimijoiden mahdollisuuksiin osallistua erilaisiin julkisiin kilpailutuksiin. Lemmetyinen piti erittäin tärkeänä sitä, että yhteiskunnalliset yritykset noteerattaisiin myös julkisissa kilpailutuksissa. Nykyisellään järjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten on yhä vaikeampaa toimia, koska ne joutuvat kilpailemaan samoilla markkinoilla puhtaasti liiketoimintaa harjoittavien toimijoiden kanssa. Lemmetyisen mukaan järjestökentällä tarvitaan nyt uusi kumppanuuksia asiaan liittyen. Aiheesta käytiin keskustelu, jossa nousivat esiin yhteiskunnallisen yrityksen määrittelyyn, tunnettuuteen ja vaikutusten arviointiin liittyvät kysymykset sekä nykylainsäädäntöön liittyvät haasteet. Todettiin, että teema on nousemassa useamman toimijan agendalle lähiaikana ja myös KANE voisi olla aktiivinen aiheeseen liittyen. Päätettiin, että KANE esittää selvityksen tekemistä yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyvistä lainsäädäntöhaasteista.
Tulevaisuuden kunta ja maakuntauudistus: miten kansalaisyhteiskunta voi osallistua ja vaikuttaa Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Inga Nyholm esitteli kunta- ja maakuntauudistusta. Lakipaketti on hänen mukaansa mittava ja se on tarkoitus antaa päälakien osalta eduskunnalle vuoden 2017 aikana. Hallitusohjelman mukaisesti ne astuisivat voimaan 2019. Nyholm kertoi Tulevaisuuden kunta -kärkihankkeen päätoimenpiteistä ja niiden aikataulusta. Tämän vuoden aikana on tulossa väliraportti, jossa annetaan alustavat linjaukset kuntien tulevista tehtävistä. Mahdolliset lainsäädäntömuutokset (esim. kuntien johtamiseen liittyen) valmistellaan vuoden 2017 aikana. Lainsäädäntömuutokset astuavat nykysuunnitelman mukaan voimaan 2019. Samalla kunnille tarjotaan muutostukea. Nyholmin mukaan kevät 2016 on ennakointityön aikaa, jolloin parlamentaarinen työryhmä työstää pidemmän ajan visiota ja skenaarioita, minkä jälkeen varsinainen väliraportointi aloitetaa. Nyholm kertoi, että asiasta tullaan järjestämään erilaisia kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, joita KANE voisi olla mukana toteuttamassa. Tulevaisuuden kunta ja maakuntauudistus: Kunnat 2021-ohjelma ja Kokeilevat kunnat ohjelma Erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka esitteli Kuntaliiton Kunnat 2021 - ohjelmaa ja Kokeilevat kunnat -ohjelmaa. Hänen mukaansa uudistukset koetaan kunnissa hyvin kaksijakoisesti. Osa kunnista vastustaa muutoksia, kun taas osa näkee uudistuksissa mahdollisuuksia. Hänen mukaansa vuorovaikutus on keskeistä kuntien ja uudistusta valmistelevien toimijoiden välillä. Kurikka kertoi, että Kuntaliitossa on käynnissä työ, jossa pohditaan kuntien ja maakuntien välisten tehtävien rajapintoja. Hänen mukaansa jo nyt on tunnistettu yli 80 rajapintaa, jossa joudutaan pohtimaan miten kuntien ja maakuntien välinen työnjako toteutetaan. Asiasta on käynnissä myös verkkoaivoriihi osoitteessa https://www.strategysignals.com/38070-31049-832@osal&listu. Lopuksi Kurikka kertoi lyhyesti Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelmasta. Sen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ja edistää kuntalähtöisiä kokeiluja osana hallituksen kokeilukulttuurihanketta. Ohjelma tulee toimimaan MeUskaltajat-verkoston kautta. Verkosto järjestää muun muassa seuraavat tapaamiset Kuntatalolla: - 27.4. Tulevaisuusfoorumi Uskalla kokeilla klinikka: Tulevaisuus tehdään kokeillen - 8.6. Tarinapaja: Kokeileva kehittäminen - 14.-15.9. Kuntamarkkinat: Kokeilukulttuuri
- 11/2016 Uskalla kokeilla verkostofoorumi: Käytäntölähtöiset kokeilut ja kokeilujen tuloksellisuus Nyholmin ja Kurikan esityksistä käytiin lyhyt keskustelu, jossa nousivat esille muun muassa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistuus kunta- ja maakuntauudistuksessa sekä tulisiko tulevaisuuden ennakointia pohtia pidemmällä perspektiivillä (mm. demografiset muutokset ja robotisaatio huomioon ottaen).lisäksi keskusteltiin KANEn roolista ja mahdollisuuksista edistää järjestöjen ja kuntalaisten osallisuutta prosessissa. Todettiin, että ministeri Vehviläinen oli toivonut KANEsta sparraajaa osallisuuskysymyksiin liittyen. Asiasta ollaan mahdollisesti järjestämässä yhteisseminaari uudistustyöryhmän ja KANEn toimesta. Todettiin, että KANE on mielihyvin mukana yhteistyössä. 4. Lähetekeskustelu: KANEn arviointi ja suositusten laatimisen prosessi a. katsaus KANEn toimikauteen Puheenjohtaja Eero Rämö ja pääsihteeri Maria Wakeham-Hartonen esittelivät lyhyesti KANEn toimikautta. Rämö ja Wakeham-Hartonen korostivat, että KANE on onnistunut toimikautensa aikana vakiinnuttamaan asemansa asiantuntijakumppanina erilaisissa hallinnon prosesseissa. b. esitys KANEn arvioinnista ja suositusten koostamisesta Pääsihteeri esitteli lyhyesti KANEn arviointiprosessia ja sen tavoitteita. Tarkoituksena on, että seuraavalle KANElle jätettävä testamentti huomioisi nyt tapahtuneet muutokset kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen toimintaedellytyksissä sekä antaisi niihin liittyviä suosituksia. Arvioinnissa olisi myös tärkeää miettiä KANEn roolia ja merkitystä tulevaisuudessa. Arviointi toteutetaan kysely- ja haastatteluaineiston avulla maalis- ja huhtikuun aikana siten, että arviointiluonnosta käsitellään neuvottelukunnan seuraavassa kokouksessa. c. keskustelu arviointiprosessista ja suosituksista Keskusteltiin arviointiprosessista ja suosituksista. Keskustelua herätti etenkin järjestöjen sitoutuminen KANEn toimintaan. Varsinkin järjestöedustajien alhainen osallistumisaste kokouksissa puhututti. Todettiin, ettei asialle löydy yksiselitteistä syytä, vaan ongelma on moniulotteinen. Neuvottelukunnan jäseniltä pyydettiin ehdotuksia asian ratkaisemista varten. Sovittiin, että ehdotuksiin palataan tarkemmin arvioinnin yhteydessä. Alhaisesta sitoutumisasteesta huolimatta KANE nähtiin tärkeänä ja sen aikaansaannoksia pidettiin merkittävänä. Varsinkin KANEn tarjoamaa tieto hallinnon prosesseista ja vaikutusmahdollisuus niihin nähtiin järjestöjen näkökulmasta tarpeellisena. Hallinnon näkökulmasta KANE nähtiin hyvänä asiantuntijakumppanina, jonka kautta voi löytää uusia kumppanuuksia ja sidosryhmiä. Yhteistyö ja vuorovaikutus nähtiinkin KANEn tärkeimpänä antina niin kansalaisyhteiskunnalle kuin hallinnolle.
Sovittiin, että arvioinnissa tullaan käsittelemään keskustelussa esille nousseet huomiot osallistumisasteeseen, KANEn tunnettuuteen ja tehtäviin sekä järjestäytymiseen liittyen. 5. Ajankohtaiskatsaukset a. Avoimen hallinnon toimintaohjelman (OGP) tilannekatsaus: ikääntyvien ja nuorten osallisuus sekä pohjoismainen yhteistyö Neuvotteleva virkamies Johanna Nurmi valtiovarainministeriöstä esitteli lyhyesti Avoimen hallinnon -kummpanuusohjelman tilannetta. Nurmen mukaan OECD on saamassa valmiiksi yhteenvedon nuorisotapahtumasta, joka järjestettiin Suomessa. Tapahtumassa nousi vahvasti esille selkeä kieli, joka on myös ollut yksi Suomen OGP-tavoitteista. Nuorten lisäksi myös ikääntyvien ihmisiin liittyvät digitalisaatiokysymykset ovat poikkihallinnollisesti nousseet esille, ja aiheesta on tarkoitus avata huhtikuussa verkkoaivoriihi. Tämän lisäksi Nurmi kertoi, että Pohjoismaat ja Viro ovat sopineet yhteistyöstä aiheesta luottamus hallintoon. Lisätietoa ajankohtaisista asioista lähetetään sihteeristön välityksellä. b. Rahapelifuusio Puheenjohtaja Eero Rämö kertoi lyhyesti rahapelifuusion tilanteesta Vertti Kiukaan ollessa estynyt. Rämö kertoi, että asia lähetetään lausuntokierrokselle maaliskuussa. Työryhmissä neuvotellaan vielä mm. Fintotoon liittyvistä kysymyksistä. Näillä näkymin myös tuotonjaossa ollaan siirtymässä jakamaan kulloinkin kuluvan vuoden tuottoa. c. vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja koordinaatio Neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä kertoi lyhyesti vapaaehtoistyöryhmän tilanteesta. Työryhmän mietintöön oli saatu 54 lausuntoa ja tiivistelmä tullaan julkaisemaan lähipäivien aikana. Lausuntoyhteenveto luvattiin lähettää neuvottelukunnan jäsenille. Jatkotoimista tullaan päättämään myöhemmin. d. hallituksen kokeilukulttuurihanke demokratiakasvatuksesta Neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson kertoi, että demokratiakasvatukseen liittyvästä kokeilukulttuurihankkeesta on pidetty ensimmäinen järjestötyöpaja. Sovittiin, että neuvottelukunnan jäsenille lähetetään asiasta tehty muistio. Asiasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua Wilhelmssonille. 6. Tulevat kokoukset ja tapahtumat Päätöskokous ja lounas 11.5.2016, Säätytalo
Juhlaseminaari 7.6.2016, Säätytalo SuomiAreena 14.7.2016, Pori 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen.