PÖYTÄKIRJA KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: torstai klo 9-12 Paikka: oikeusministeriö, Eteläesplanadi 10 (nh. Julkisuus) Osallistujat: Rämö Eero, puheenjohtaja, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry (pj) Nissilä Jyrki, yksikön päällikkö, kansalaisjärjestöyksikkö, ulkoasiainministeriö Tolonen Hannu, ylitarkastaja, kulttuuri-, liikunta ja nuorisopolitiikan yksikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö Järviniemi Päivi, työmarkkinaneuvos, tieto-osasto, tutkimus- ja ennakointiryhmä, työ- ja elinkeinoministeriö Nurmi Johanna, neuvotteleva virkamies, henkilöstö- ja hallintopolitiikan osasto, valtiovarainministeriö Harju-Autti Pekka, neuvotteleva virkamies, rakennetun ympäristön osasto, ympäristöministeriö Lappalainen Pertti, kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma, Jyväskylän yliopisto Japisson Teemu, pääsihteeri, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry Aalto-Matturi Sari, toiminnanjohtaja, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Mutanen Stefan, toimitusjohtaja, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf Sandt Milla, järjestökoordinaattori, Naisjärjestöt Yhteistyössä Kvinnorganisationer i Samarbete NYTKIS ry Stranius Leo, HM, vapaan kansalaistoiminnan edustaja Koppelomäki Hanna, aktiivi, vapaan kansalaistoiminnan edustaja Demirbas Sami, asiantuntija, oikeusministeriö (siht) Wakeham-Hartonen Maria, erityisasiantuntija, oikeusministeriö Wilhelmsson Niklas, neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen. Pidettiin lyhyt esittelykierros ja todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin asialista ja edellisen kokouksen pöytäkirja. Sovittiin, että kokouksessa pidetyt esitykset lähetetään jälkikäteen. 2. Muutokset KANEn kokoonpanoon Jäseneksi hallituksen varajäsen Milja Saaren tilalle järjestökoordinaattori Milla Sandt (Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry) 1

2 2 Varajäseneksi ylitarkastaja Peter Kariukin tilalle hallitusneuvos Eero Koskenniemi (sisäministeriö) 3. Selvityshanke suomalaisen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista Todettiin KANEn puheenjohtajiston joulukuinen kannanotto hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle rahajärjestelmän mahdolliseen fuusioon liittyen. Ylitarkastaja Jukka Tukia sisäministeriöstä esitteli selvityshanketta suomalaisen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Hankkeen tehtävänä on selvittää edellytyksiä, joilla nykyistä rahapelimonopolia voidaan jatkaa Suomessa. Toimintaympäristön (nettipelit, kansainväliset toimijat jne.) muutos on aiheuttanut haasteita, jotka uhkaavat nykyisen mallin olemassaoloa ja laillisuutta. Tavoitteena on monopolin säilyttäminen toimintakykyisenä ja laillisena. Yhtenä vaihtoehtona selvitetään RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton yhdistämistä. Selvitys tullaan luovuttamaan ministeri Räsäselle maalis-huhtikuun vaihteessa. Keskustelun kuluessa tuotiin esille, ettei sote-järjestöjen mielestä monopoliin kohdistu ulkopuolista uhkaa, eivätkä ne tällä hetkellä kannata RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton yhdistämistä. Järjestöt kuitenkin kannattavat selvityshanketta muilta osin. On tärkeää, että selvityshankkeen arviointikriteerit ovat avoimesti esillä. Kansalaisyhteiskunnan tulee olla jatkossa nykyistä vahvemmin mukana rahapelijärjestelmään liittyvässä valmistelu- ja selvitystyössä, ja myös arviointikriteereissä. Nykyinen toiminta ei ole järjestöjen mukaan ollut hyvän ja avoimen valmistelun mukaista. Tukian mukaan taustaselvitys jää seuraavalle hallitukselle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. On selvää, että toimintaympäristön nopeaan muutokseen tulee reagoida. Rahapeliyhtiöt ovat tuonet ilmi huolen, jonka mukaan Suomen monopolijärjestelmää uhkaa rapautuminen ellei siihen tehdä muutoksia. Selvityshankkeen arviointikriteerit tulevat hänen mukaansa suoraan EU-oikeudellisesta näkökulmasta. Veikkauksen edunsaajat totesivat, että järjestöjen huolet ovat yhteisiä. Toimintaympäristön muutos on kuitenkin erityisesti digitaalisen pelaamisen osalta todellinen ja siihen tulee reagoida, mikäli pelaaminen halutaan pitää vastuullisena ja tuotot järjestöille mahdollisimman suurina. Toiminnan keskittäminen voi säästää hallinnollisia resursseja. Pidettiin tärkeänä, että kansalaisyhteiskunta on jatkossa mukana rahapelijärjestelmää koskevassa valmistelussa ja siitä käytävässä keskustelussa. Käytiin keskustelua rahapelimonopolien vaihtoehtoisista malleista. Todettiin, että rahapelitoimijoiden yhdistämistä vaikeuttavat nykyisten toimijoiden vaihtelevat toimintatavat. KANEn fokuksen tulisi selkeästi olla järjestelmän vastuullisuudessa ja edunsaannissa. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset tulisi ottaa huomioon ja mahdollisen siirtymäkauden olla riittävä. 4. Muuttuva osallisuus ja kansalaistoiminta Järjestöbarometri 2014: sisältö ja suositukset KANElle 2

3 Erikoistutkija Juha Peltosalmi Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry:stä esitteli vuoden 2014 Järjestöbarometrin tuloksia. Peltosalmi nosti esille kaksi keskeistä näkökulmaa barometristä: paikallisyhdistysten toimintaedellytykset ja järjestöjen hallinnollisen työn kuormittavuuden. Peltosalmen mukaan erilaisilla tunnusluvuilla mitattuna yhdistysmuotoisella toiminnalla menee hyvin. Keskeiset ongelmat ovat kuntien erilaisissa avustuskäytännöissä, jotka asettavat paikallistoimijat eriarvoiseen asemaan. Toinen suuri ongelma on hallinnollisen työn kuormittavuus, joka koskee kaikkia yhdistystoimijoita. Valvontakäytännöt ja hankintalain soveltaminen aiheuttavat eniten kuormittavuutta. Ratkaisuksi nähtiin valvonnan yksinkertaistaminen ja erilaisten neuvontapalveluiden tarjoaminen. Keskusteltiin hallinnollisesta kuormittavuudesta, vapaaehtoistoiminnan resurssien turvaamisesta, sääntelyn purkamisesta ja rahoituksen kriteereistä sekä uusista opetussuunnitelmista. Nähtiin, että KANEn tulee olla aktiivinen näiden kysymysten eteenpäin viemisessä. KANEn työryhmien ajankohtaiset asiat ja esitykset Vapaaehtoistyön kehittäminen ja adressi sekä liite Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Anitta Raitanen esitteli vapaaehtoistoiminnan tukemiseen liittyvää adressia. Raitasen mukaan vapaaehtoistoimintaa tulee käsitellä eri lähtökohdista kuin perinteistä järjestötoimintaa. Hän toi esille useita ongelmia, jotka liittyvät keskeisesti vapaaehtoistoimintaan. Keskeistä on se, että vapaaehtoistoiminnan organisoinnin tulisi olla ammattimaista ja säänneltyä, mutta itse toiminnan tulisi nousta vapaaehtoisuuden ja harrastamisen pohjalta. Adressin allekirjoittajia on tähän mennessä niin valtakunnallisista järjestöistä kuin pakallisista yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoista. Päätettiin, että KANE allekirjoittaa adressin. Vapaan kansalaistoiminnan case-analyysin kehittäminen ja hyödyntäminen Valo ry:n ennakoinnin asiantuntija Juha Heikkalan mukaan vapaaehtoistoiminta kanavoituu yhä vähemmän nykyisiinn rakenteisiin, vaan keskeistä on toiminnan spontaanisuus. Vapaaehtoistoiminnan kohteet liittyvät usein ihmisten elinympäristöön ja keskinäiseen auttamiseen. Hänen mukaansa keskeinen nykymuotoisella toiminnalle on joukkoälyn hyödyntäminen ja matala osallistumiskynnys. Todettiin, että case-analyysiä tulisi päivittää ja täsmentää esimerkiksi aikapankkitoiminnan osalta. Lisäksi sen hyödynnettävyyttä eri prosesseissa tulisi edistää. Yhteishanke tilojen avaamiseksi kansalaistoiminnalle Setlementtiliiton toimialajohtaja Helka Körkkö kertoi, että KANEn työryhmä toimii Setlementtitalon remontin ohjausryhmänä. Kalliolan Setlementtitalo pyrkii uudistuksen 3

4 4 kautta tarjoamaan tilaa kaupunkikulttuurin kehittymiselle aukaisemalla tiloja erilaisille vapaaehtoistoimijoille. Tarkoitus on rakentaa vapaata ja yhteisöllistä kansalaistoimintaa. Körkkö esitteli Setlementtitalon suunnitelmia ja tilannetta. Setlementtitalo-hanketta pidettiin erittäin kiinnostavana ja tarpeellisena. Keskustelussa pidettiin tärkeänä vaikuttamista sääntelyyn ja muihin rakenteisiin, jotka estävät tai mahdollistavat vapaaehtoistoimintaa. Ei-rekisteröimättömät eivät esimerkiksi nykyisin voi saada avustuksia. Pidettiin tärkeänä, että kunnat ja valtiot mahdollista vapaaehtoistoiminnan syntymisen ja toiminnan. Kerrottiin lopuksi valtiovarainministeriön asettamasta työryhmästä, joka kartoittaa tarvetta vapaaehtoistoiminnan lainsäädännölle ja ohjeistukselle. Todettiin siinä olevan vankka edustus KANEn jäsenistöstä ja työryhmistä. Tarkoituksena on tuoda esille KANEn ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkemyksiä valmisteluun. 5. KANEn vaikuttamistavoitteet ja toiminta OHRA-hankkeen suositukset Neuvotteleva virkamies Johanna Nurmi valtiovarainministeriöstä esitteli lyhyesti valtion ohjausjärjestelmän kehittämishanketta (OHRA). Hankkeen raportti ja suositus valmistui vuoden 2014 lopulla ( Hankkeen tavoitteena on kehittää hallituksen ohjausjärjestelmiä. Keskeinen ehdotus on se, että jatkossa hallitusohjelma olisi strateginen ja linjaava. Tavoitteena on yhteinen poliittisesti ohjattu prosessi. Pidettiin hyvänä, että valtioneuvosto on edistämässä ohjausjärjestelmää, ja sitomassa sitä budjettiin. Toisaalta esitettiin kysymys tietoon perustuvan päätöksenteon suhteesta poliittiseen. Keskusteltiin siitä kuinka vaikuttamisprosessi saadaan avoimemmaksi ja osallistavammaksi. KANE on aiemmin kritisoinut mm. ministeriöiden suljettuja käytäntöjä tulevaisuuskatsausten laadinnassa. Puheenjohtaja Eero Rämö esitteli lyhyesti suunnitelmia KANEn tavoitteiden edistämiseksi tulevalla hallituskaudella. Ehdotetut toimenpiteet ovat: o seuranta keskustelutilaisuudesta puolueiden kanssa o kansalaisyhteiskunta-akatemia uusille kansanedustajille o ministeriökierros ja hallituksen iltakoulu syksy 2015/kevät 2016 o yhteisseminaari Miina Sillanpään säätiön kanssa ja SuomiAreena kesällä 2016 Neuvottelukunta hyväksyi esitykset, ja valtuutti työvaliokunnan etenemään valmistelussa. Myös työryhmiä voidaan hyödyntää työssä. 6. Muut asiat Ehyt ry:n toiminnanjohtaja ja KANEn kuntalakiasiantuntija Sari Aalto-Matturi kertoi lyhyesti eduskunnan hallintovaliokunnan kuulemistilaisuudesta, jossa KANEa kuultiin kuntalakiluonnokseen liittyen. Hallituksen esityksen valmistelussa on pyritty ottamaan esille KANEn tavoitteita. Esityksessä on edelleen muutamia heikkouksia liittyen mm. pykälien velvoittavuuteen. Kirjallinen lausunto on lähetty tiedoksi neuvottelukunnalle. 4

5 Asiantuntija Sami Demirbas oikeusministeriöstä esitteli lyhyesti yhdistyslain toimeenpanoon ja seurantaan liittyvän joukkoistamishankkeen tilannetta. Demirbas kertoi työryhmän päätyneen tekemään yhteistä suositusta yhdistysten hyvistä hallintotavoista. Suositusluonnoksesta aukeaa keskustelu otakantaa.fipalvelussa. Keskustelu on avoinna maaliskuun loppuun asti. Asian etenemisestä tullaan raportoimaan KANElle. Neuvotteleva virkamies Johanna Nurmi valtiovarainministeriöstä esitteli Avoimen hallinnon toimintaohjelman tilannetta. Tällä hetkellä työryhmä tekee lausuntojen perusteella uutta luonnosversiota toimintaohjelmasta. Nurmen mukaan asiasta on järjestetty myös useita keskustelutilaisuuksia, joissa on korostunut hallinnon avoimuuteen ja virkakielen selkeyteen liittyvät kysymykset. Nurmi mainitsi myös erikseen toteutettavan virkakielikampanjan. Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO:n pääsihteeri Peter Kariuki kertoi Kaikkien vaalit -tapahtumasarjasta, jonka tavoitteena on nostaa esille maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kysymyksiä. KANE ja ETNO tekevät asiassa yhteystyötä. KANE myös osallistuu pienellä osuudella tapahtumasarjan rahoittamiseen. 7. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen. 5