KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 1/2012

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA KANSALAISYHTEISKUNTAPOLITIIKAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 1/2012 Aika: Perjantai klo Paikka: Säätytalo, Snellmaninkatu 9 11 Läsnä: Puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry (pj) Pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry (vpj) Yksikön päällikkö Pirkko-Liisa Kyöstilä, Kansalaisjärjestöyksikkö, ulkoasiainministeriö Johtaja Johanna Suurpää, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, oikeusministeriö Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen, Lainvalmisteluosasto, oikeusministeriö Kulttuuriasiainneuvos Esa Pirnes, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto, opetus- ja kulttuuriministeriö Päällikkö Tarja Mankkinen, Sisäisen turvallisuuden sihteeristö, sisäasiainministeriö Ylitarkastaja Markus Seppelin, Hallinto- ja suunnitteluosasto, sosiaali- ja terveysministeriö Työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi, Tieto-osasto, Tutkimus- ja ennakointiryhmä, työ- ja elinkeinoministeriö Neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta, Tieto-osasto, Tutkimus- ja ennakointiryhmä, työja elinkeinoministeriö Finanssineuvos Marja Granlund, Henkilöstö- ja hallintopolitiikan osasto, valtiovarainministeriö Lainsäädäntöneuvos Marja Mäntynen, Rakennetun ympäristön osasto, ympäristöministeriö Johtava lakimies Heikki Harjula, Lakiasiat, Suomen Kuntaliitto ry Dosentti Pertti Lappalainen, Jyväskylän yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät ry Viestintäpäällikkö Johanna Sipola, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA Pääsihteeri Teemu Japisson, Suomen Liikunta- ja Urheilu SLU ry Ohjelmajohtaja Hanna Heinonen, Lastensuojelun Keskusliitto Toiminnanjohtaja Tuija Sivonen, Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry Toimitusjohtaja Stefan Mutanen, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f. Rehtori Björn Wallén, Svenska studiecentralen Liittovaltuuston puheenjohtaja Tuire Laurinolli, Suomen luonnonsuojeluliitto ry Pääsihteeri Pentti Lemmetyinen, Suomen Setlementtiliitto ry Hallituksen varajäsen Milja Saari, Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry Järjestöjohtaja Merja Heikkonen, Näkövammaisten Keskusliitto ry Hallituksen jäsen Pekka Hippi, SETA ry HM Leo Stranius, vapaan kansalaistoiminnan edustaja VTK Erkki Perälä, vapaan kansalaistoiminnan edustaja Erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, oikeusministeriö (pääsihteeri) Suunnittelija Maria Wakeham-Hartonen, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, oikeusministeriö (sihteeri) 1

2 Korkeakouluharjoittelija Iida Vallin, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, oikeusministeriö (sihteeri) 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Manninen avasi kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokouksen klo Puheenjohtaja kertoi, että kokouksen tarkoituksena on ideoida neuvottelukunnan toimintaa, käydä läpi neuvottelukunnan asetustaustat sekä aiemman kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toiminnan tulokset. Neuvottelukunnan pääsihteeri Wilhelmsson lausui tervetuliaissanat. Hän toivoi, että jokainen neuvottelukunnan jäsen tiedottaisi neuvottelukunnan toiminnasta sidosryhmilleen ja että neuvottelukunnan toiminta pysyisi mahdollisimman avoimena. Kokouksen asialista hyväksyttiin. Suoritettiin esittelykierros. Puheenjohtaja Manninen pyysi neuvottelukunnan jäseniä kertomaan muutamalla sanalla itsestään, odotuksistaan ja tavoitteistaan KANE:n seuraavalle nelivuotiskaudelle. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin monia erilaisia asioita, mutta niissä oli myös paljon yhteneväisiä ajatuksia neuvottelukunnan toiminnasta. Puheenvuoroissa nousi esiin esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen ja tulevaisuus, järjestöjen toimintaedellytysten edistäminen, yhteiskunnalliset yritykset, yritysten merkitys kansalaisyhteiskunnalle, järjestöjen verotus, hankinta- ja rahankeräyslaki, kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät kysymykset, nuorten osallisuus, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus, ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen, kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen rooli asioiden valmistelussa sekä vuorovaikutuksen ja osallisuuden edistäminen eri tahojen välillä. Lisäksi korostettiin vapaan kansalaistoiminnan merkitystä ja sitä, kuinka vapaata kansalaistoimintaa, joka ei kanavoidu perinteisten järjestöjen kautta, voidaan tukea. Puheenvuoroissa otettiin myös esiin, sukupuolinäkökulma, vähemmistöjen oikeudet ja täysi osallisuus. Myös perheiden ja lasten näkökulmaa toivottiin tuotavan esille. Tutkimuksen edistämistä pidettiin tärkeänä ja toivottiin parempaa julkishallinnon ja järjestöjen yhteistyötä hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi. Puheenvuoroissa käsiteltiin myös teknologian ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta. Monessa puheenvuorossa tuotiin esiin KANE:n kansainvälinen yhteistyö ja globaalien ilmiöiden, kuten talouskriisin, vaikutus kansalaisjärjestöjen toimintaan. KANE:n toivottiin olevan rohkea, aloitteellinen, itsenäinen, ideoiva, verkostoituva ja tulevaisuuteen katsova. Neuvottelukunnan toiminnan tulisi heijastella pluralismin periaatteita. Toivottiin, että KANE hyödyntäisi verkko-osallistumismahdollisuuksia ja sen toiminta olisi avointa ja läpinäkyvää. Ehdotettiin myös KANEblogin avaamista, johon sekä järjestöt että kansalaiset voisivat osallistua. Juha-Pekka Hippi kertoi, että Seksuaalinen tasavertaisuus Sexuellt likaberättigande SETA ry:n nimi on vaihtunut muotoon SETA ry. 2. Toimeksianto ja edellisen neuvottelukunnan työn tulokset Siirryttiin käsittelemään neuvottelukunnan toimeksiantoa ja edellisen neuvottelukunnan työn tuloksia. Wilhelmsson kävi läpi kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan asetuksen (269/2007) ja asetuksen muutoksen (1285/2011). Erityistä huomiota kiinnitettiin asetuksen mukaisiin neuvottelukunnan tehtäviin. Seuraavaksi Wilhelmsson kävi läpi edellisen KANE:n toimintakertomuksen tärkeimpiä kohtia, merkittävimpiä rooleja, painopistealueita ja toiminnan sudenkuoppia. On tärkeää, että uusi KANE fokusoi kärkihankkeensa ja toimeksiantonsa. Keskusteltiin myös konsensuksesta ja siitä, onko siihen aina tarpeen pyrkiä neuvottelukunnassa, jossa on edustettuna paljon erilaisia näkemyksiä. Wilhelmsson kävi lisäksi läpi hallitusohjelman kirjauksia, jotka liittyvät KANE:n toimintaympäristöön. 2

3 3. Toimintasuunnittelu ja järjestäytyminen Wakeham-Hartonen kertoi neuvottelukunnan jäsenille toiminnan ideoinnista pienryhmissä. Toimintasuunnitteluprosessi lähtee jäsenistöstä ja se avataan laajemminkin keskustelulle, esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Neuvottelukunnan jäsenet jaettiin neljään ryhmään. Ryhmille annettiin tehtäväksi pohtia odotuksia, tärkeitä teemoja, toivottuja työskentelymuotoja ja asioita, joihin KANE:n tulisi keskittyä tällä toimikaudella. Aikaa tehtävään varattiin noin puoli tuntia, jonka jälkeen käytiin läpi ryhmien kirjaukset. Puheenjohtaja Manninen toivoi, että jokainen ryhmä saisi kirkastettua yhden vision kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toiminnasta ryhmäkeskusteluiden aikana. Wilhelmsson kertoi ensimmäisen ryhmän odotuksista, joista päällimmäisiksi nousivat kansainvälisen näkökulman lisääminen ja neuvottelukunnan avoimuus. Ryhmä toivoi, että KANE:n kokouksiin voitaisiin kutsua kansainvälisiä luennoitsijoita ja järjestää seminaareja. Se korosti koko kansalaisyhteiskunnan äänen kuulemista esimerkiksi verkko-osallistumisen kautta. Teemoista ryhmä otti esiin talouskriisin ja sen vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan, palvelutuotantoon ja demokratiaan. Ryhmä mainitsi puheenvuorossaan myös kuntalakiuudistuksen, osallistuvan demokratian ja syrjäytymisen ehkäisemisen. Ryhmä otti esiin myös erilaisten osallistumismuotojen edistämistarpeen. Neuvottelukunnan toiminnassa toivottiin enemmän ad hoc - tyyppisiä työryhmiä ja intensiivisempiä toimia prioriteettien ympärillä. Toisen ryhmän ideoinnin tuloksista kertoi Heinonen. Ryhmän visiona oli, että KANE päivittäisi kansalaisyhteiskuntaa ja pääsisi lähemmäksi konkretiaa. Ryhmän odotti, että KANE loisi rakenteita aidolle vuoropuhelulle. Myös osallisuuden ja passiivisen kansalaisuuden syyt ja seuraukset nostettiin esille. Ryhmä kannatti voimavarojen yhdistämistä EU-kysymyksissä. KANE:n tulisi myös kiinnittää huomioita vapaaseen kansalaistoimintaan. Ryhmä peräänkuulutti yhteisen vastuun lisäämistä ja toivoi mahdollisimman avointa työskentelyä. Kolmannen ryhmän tulokset esitteli Hippi. Ryhmä toivoi KANE:lta uusia avauksia, kuulemisen parantamista ja vapaan kansalaistoiminnan edistämistä. Ryhmän mielestä neuvottelukunta voi olla eri mieltä asioita ja tämä pitää tuoda rohkeasti esille. KANE:n toiminnan toivottiin olevan avointa ja ketterää. Aiemmin ehdotettu KANE-blogi oli ryhmän mielestä hyvä idea. Ryhmä ehdotti myös ulkopuolisen pääsihteerin palkkaamista. Puheenvuorossa nostettiin esiin myös asennemuutoksen ja monimuotoisuuden edistäminen sekä palvelutuotantokysymykset. Tärkeistä teemoista ryhmä nosti esiin perus- ja ihmisoikeuksiin, yleishyödyllisiin palveluihin ja rahankeräyslain muuttamiseen liittyvät kysymykset. Ryhmä kannatti myös erilaisten asiantuntijapäivien järjestämistä. Ryhmä toivoi, että KANE puuttuisi verovähennyskysymyksiin ja edistäisi seksuaali- ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista. Työskentelymuodoiksi toivottiin ad hoc -työryhmiä, seminaareja ja verkko-osallistumista. Stranius kertoi neljännen ryhmän odottavan neuvottelukunnalta konkreettisia tuloksia, rohkeita avauksia ja erilaisten järjestöjen ja toimijoiden vuorovaikutusta. Ryhmä korosti, että on tärkeätä seurata hallitusohjelmakirjausten sekä hallinnonalojen kansalaisjärjestöstrategioiden toimenpanoa. Teemoista nostettiin esiin lainsäädännöllisten toimintaedellytysten edistäminen ja vapaan kansalaistoiminnan seuraaminen. Ryhmä piti tärkeänä tutkimuspuolen kehittämistä, vaikutusmahdollisuuksien ja kuulemismenettelyiden vahvistamista, demokratiakasvatusta ja kouluyhteistyötä. Ryhmä toivoi, että KANE:n toiminnassa hyödynnetään blogeja ja Otakantaa.fi-osallistumisympäristöä. Työskentelyn tulisi olla avointa ja läpinäkyvää. Kannatettiin ad hoc -tyyppisiä ryhmiä sekä verkko-osallistumista. Lisäksi toivottiin, että työryhmiin osallistuisi laajemmin muitakin kuin vain KANE:n jäseniä. Ryhmän visio oli, että Suomessa on maailman inspiroivin ja vaikuttavin kansalaisyhteiskunta. 3

4 Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen käytiin keskustelua. Perälä linjasi puheenvuorossaan, että KANE:n toiminta ei saisi olla liian virkamiesvetoista. Hän toivoi, että KANE toimisi joustavasti ja korosti, että on tärkeää osallistaa ihmisiä mukaan sekä tiedottaa KANE:n toiminnasta esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Puheenjohtaja Manninen kertoi, että KANE:n toiminta ja tavoitteet päivittyvät, mutta jonkinlainen rakenne toiminnan alkuunsaamiseksi pitäisi olla. Ehdotettiin työvaliokunnan perustamista, johon nimetään neuvottelukunnan puheenjohtaja Manninen, varapuheenjohtaja Kiukas, urheilu- ja liikuntasektorin edustaja Japisson sekä neuvottelukunnan pääsihteeri ja sihteeri. Työvaliokunnan kokoonpanoa voidaan tarpeen mukaan täydentää. Päätettiin perustaa työvaliokunta edellä esitetyn mukaisella kokoonpanolla. 4. Aikataulu ja seuraavat kokoukset Käytiin keskustelua aikataulusta ja seuraavista kokouksista. Päätettiin, että kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta kokoontuu jatkossa neljä kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Työvaliokunta ehdottaa sopivaa ajankohtaa jäsenistölle. Jäsenistölle lähetetään verkkopohjainen Doodle-aikataulukysely, jonka avulla kartoitetaan mahdollisimman monelle sopiva ajankohta. Todettiin myös, että sekä jäsenet että varajäsenet ovat tervetulleita kokoukseen sillä rajauksella, että mahdollisessa äänestystilanteessa vain varsinaisella jäsenellä on äänioikeus. Toivottiin, että mahdollisimman moni järjestö saadaan mukaan KANE:n toimintaan. Lisäksi puheenjohtaja Manninen totesi, että neuvottelukunnan toiminta pidetään avoimena ja toivoi, että jäsenet viestivät sidosryhmilleen ja taustaverkostoilleen neuvottelukunnan toiminnasta. 5. Muut asiat Wilhelmsson esitteli lyhyesti neuvottelukunnan jäsenille valmisteilla olevaa Demokratiapoliittista selontekoa, jonka valmisteluorganisaationa toimii valtioneuvoston demokratiaverkosto. Oikeusministeriö on vetovastuussa hankkeesta. Wilhelmsson kertoi myös hankkeen aikataulusta ja toivoi, että KANE osallistuisi selonteon valmisteluun tuoden siihen kansalaisyhteiskunnan näkemystä. Wakeham-Hartonen kertoi syksyllä jaettavasta oikeusministeriön Demokratiapalkinnosta. Tänä vuonna palkinto jaetaan lasten ja nuorten osallistumista, yhteiskunnallista vaikuttamista ja demokratiakasvatusta edistäneille toimijoille. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi voi lähettää välisenä aikana. Tänä vuonna palkinto jaetaan kolmelle toimijalle, joista palkintoraati valitsee kaksi voittajaa ja yksi voittaja valitaan yleisöäänestyksellä. Palkinnon suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Wakeham- Hartonen toivoi, että KANE:n jäsenet tiedottaisivat palkinnosta omille sidosryhmilleen. Demokratiapalkinnon 2012 lanseerauksesta tiedotetaan tarkemmin lähempänä sen ajankohtaa. Saari ehdotti, että kulloistenkin ad hoc -työryhmien edustajia otettaisiin mukaan työvaliokuntaan. Ehdotus kirjattiin pöytäkirjaan. Puheenjohtaja Manninen tiivisti kokouksen lopuksi kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokouksessa sovitut asiat. Toiminnan suunnittelu lähtee käyntiin ja Doodlen avulla kartoitetaan seuraavan kokouksen ajankohta. KANE:n työvaliokunta lähtee suunnittelemaan toimintarunkoa, joka avataan kommenteille. Kokouspöytäkirja lähetetään neuvottelukunnan jäsenille. Puheenjohtaja totesi kokouksen keskustelun olleen monipuolista ja kiitti osanottajia. 4

5 6. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo