Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen,
Kuvaus esityksestä Esityksessä käsitellään ammatillisten erityisoppilaitosten verkostossa kehitettyjä tapoja arvioida ammatillisen erityisopetuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta yhteisillä tulos- ja vaikuttavuusmittareilla (AEO-mittarit). Kehittämistyötä koordinoi verkoston laatutyöryhmä, jossa mukana ovat Aitoon koulutuskeskus (AIKK), (Luovi), Bovallius ammattiopisto (BAO), Järvenpään koulutuskeskus (IJKK), Keskuspuiston ammattiopisto (KPAO), Kiipulan ammattiopisto (Kiipula) ja Helsingin Diakoniaopisto (HDO). Kehittämistyötä tehdään vuoden 2012 ajan OKM:n rahoittamassa yty-hankeessa yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja AMKE ry:n mittariportaalityöryhmän kanssa. European Platform for Rehabilitation, EPR:n Outcome Measurement työryhmässä kehitettyä ja pilotoitua QOLIS-elämänlaatukyselyä ja - mittaria Suomesta Luovi on mukana työryhmässä. Kehittämistyön tuloksia on hyödynnetty sekä Luovin omassa että ammatillisten erityisoppilaitosten/ammatillisen erityisopetuksen tulos- ja vaikuttavuusmittareiden kehittämisessä. Tavoitteena on lisäksi, että osallistujat keskustelevat ja voivat vaikuttaa ammatilliseen erityisopetukseen soveltuvien tulos- ja vaikuttavuusmittareiden edelleen kehittämiseen.
Ammatillinen erityisopetus ja erityisopiskelijat Ammatillisen erityisopetuksen järjestäminen Suurin osa ammatillisesta erityisopetuksesta järjestään ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopetusryhmissä tai yleisopetuksen ryhmissä Ammatillisia erityisoppilaitoksia on 7 Erityisopiskelijat vuonna 2010 (Tilastokeskus) Erityisopiskelijoiden määrä yhteensä on 19 313, josta» Ammatillisissa oppilaitoksissa 16 816 (suurin osa yleisopetuksen ryhmissä)» Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 2 497 (sisältää valmentava I ja II koulutukset) Erityisopiskelijoiden osuus koko ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärästä on 6.9%
Opiskelijoiden erityisopetuksen perusteet Amm. oppilaitokset 2009 2010 Amm. Luovi oppilaitokset Amm. erityisoppilaitokset Amm. erityisoppilaitokset Luovi Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 12,0 % 7,2 % 7,1 % 13,5 % 8,0 % 10,0 % Kielelliset vaikeudet 24,9 % 11,3 % 8,7 % 25,7 % 12,9 % 12,0 % Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 3,9 % 4,4 % 6,6 % 3,6 % 4,6 % 8,0 % Lievä kehityksen viivästymä 10,9 % 19,3 % 22,2 % 10,1 % 21,0 % 21,0 % Vaikea kehityksen viivästymä 0,5 % 6,0 % 21,0 % 0,4 % 5,7 % 20,0 % Psyykkiset pitkäaikaissairaudet 4,8 % 17,6 % 16,3 % 4,9 % 17,2 % 16,0 % Fyysiset pitkäaikaissairaudet 1,8 % 6,6 % 4,3 % 1,8 % 5,8 % 3,0 % Autismin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 1,0 % 4,8 % 5,2 % 1,1 % 5,4 % 5,0 % Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus 0,5 % 6,1 % 1,7 % 0,6 % 6,1 % 1,0 % Kuulovamma 0,5 % 1,7 % 0,7 % 0,5 % 1,7 % 1,0 % Näkövamma 0,3 % 2,8 % 0,1 % 0,2 % 2,6 % 0,0 % Muu syy 36,7 % 4,9 % 6,1 % 34,7 % 4,1 % 4,0 % Ei tietoa 2,2 % 7,3 % 0,0 % 3,0 % 5,0 % 0,0 %
Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään Kaikilla ammatillisilla erityisoppilaitoksilla on samansuuntainen tavoite opiskelijoiden elämänlaadun parantumisen edistämisessä ja opiskelijoiden sijoittumisessa työelämään tai muuhun opiskelijalle sopivaan vaihtoehtoon. Yhteistä tapaa seurata ja arvioida em. tavoitteiden saavuttamista ei aiemmin ole ollut, vaan kukin koulutuksen järjestäjä on toteuttanut omaa seurantaa ja arviointia. Eroja on ollut mm. tiedon keruussa ja tuottamisessa (esimerkiksi erilaiset mittariselosteet ja ajankohdat). Ammatillisten erityisoppilaitosten kesken on nyt sovittu yhteisten tulos- ja vaikuttavuusmittareiden kehittämisestä ja käyttöönotosta. Tavoitteena on lisäksi laajentaa näiden käyttöä tavallisissa ammatillisissa oppilaitoksissa.
Opiskelijoiden elämänlaadun parantuminen - QOLIS-elämänlaatumittari QOLIS-elämänlaadun ulottuvuudet / osamittarit Henkilökohtainen kehittyminen» Ihmissuhdetaidot» Itsemääräämisoikeus Osallisuus yhteiskuntaan» Työllistettävyys» Kansalaisuus» Oikeudet Hyvinvointi» Emotionaalinen» Fyysinen» Aineellinen Mittari/osamittarit saadaan kysymyksistä, joilla opiskelijat arvioivat tietyssä organisaatiossa opiskelun vaikutusta elämänlaadun parantumiseen, asteikolla 1-6. Otettu käyttöön päättökyselynä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa sekä HDO:ssa keväällä 2012 Pilotoidaan lisäksi neljässä ammatillisessa oppilaitoksessa ja kahdessa työpajassa syksyllä 2012
Opiskelijoiden elämänlaadun parantuminen - QOLIS-elämänlaatumittari Lähtökohtana on, että tuloksia tarkastellaan suhteessa koulutukseen, jonka opiskelija on suorittanut sekä ko. koulutukseen sisältyneisiin toimintoihin (esim. HOJKS, työssäoppiminen, opiskelijapalvelut) Tavoitteisiin, jotka ko. koulutukselle ja toiminnoille on asetettu Tuloksia on mahdollista verrata Organisaation sisällä» Yksiköiden, tutkintojen jne. kesken Organisaatioiden kesken
Opiskelijoiden työelämään sijoittumisen ohjaaminen ja tukeminen - vaihtoehtoiset reitit työelämään Suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä opiskelijan, oppilaitoksen asiantuntijoiden ja tarvittavien kumppanitoimijoiden kanssa, kuten - opettajat ja työhönvalmentajat - huoltajat - työnantajat, työpaikkaohjaajat, työyhteisöt - te-toimistot ja työvoimanpalvelukeskukset - Kela, VKK, vakuutusyhtiöt - Palveluntuottaja- ja vammaisjärjestöt Sisältyy HOJKS:an ja linkittyy kiinteästi työssäoppimiseen. Haasteena usein on erityisopiskelijan työllistyminen palkkatyöhön ja myös pysyminen työssä. Lähde:, UraMatkaaja-projekti ja Oulun seudun ammattiopisto Ura PLUS-projekti (joulukuu 2007)
Opiskelijoiden sijoittuminen - mittari
Esimerkkejä AEO-mittarit versio 30.5.2012 QOLIS-elämänlaatukysely ja mittari Opiskelijoiden elämänlaadun parantuminen Tuloksia kevään 2012 kyselystä Opiskelijoiden sijoittuminen Tuloksia vuosilta 2009-2012 Työssäoppimisen merkitys työllistymisessä Tuloksia vuosilta 2009-2011