Suvi Helanen Suunnittelija PPSHP, PTH-yksikkö Oulu 25.2.2016 (Tiedot päivitetty FCG:n kanssa 2/2016)
Hyvinvointijohtaminen, kuntajohtaminen Tiedolla johtaminen Hyvinvointikertomus, HVK ja sote-uudistus Sähköinen hyvinvointikertomus Hyvinvointijohtaminen, HVK ja kuntalaki Hyvinvointijohtamisen vuosikello
Kuntalaki 1 (uusi KL voimaan 1.1.2016) Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Miten minä omassa työssäni, tehtävässäni, päättäjänä, esittelijän ja valmistelijan vastuulla toteutan Kuntalain 1 :n henkeä ja velvoitetta? Miten kuntalaisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen näkyy tekemisissäni? Miten toteutamme ko. velvoitetta parhaiten yhdessä, hyvinvointiryhmässä, kunnan johdossa? Mikä on viimeisin hyvinvointipäätös tai teko kunnassamme/ kuntayhtymässämme?
Hyvinvointijohtamisen periaatteet Hyvinvoinnin edistämisen haasteita ja tavoitteita pidetään kunnassa yhtä tärkeinä kuin taloudellisia haasteita ja tavoitteita. Kunnan strategista johtamista toteutetaan kuntalaisten Hyvinvointijohtamisen hyvinvoinnin kivijalka hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kunnan strategista johtamista toimeenpannaan kuntalaisten edistämisen näkökulmasta. Kaikki hallinnonalat (ja muut kunnan alueella olevat toimijat) kantavat vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnista. KIVIJALKA Hyvinvointirakenteet ovat kunnossa: Strateginen johtaminen, poikkitoiminnallinen työ, hyvinvointitiedon hyödyntäminen, hyvät toimintakäytännöt ja osaaminen.
Tiedä ensin johda sitten tieto hyötykäyttöön Oleellinen osa kaikkea johtamista Teknologian apu ja hyödyntämismahdollisuudet lähes rajattomat Järjestelmissä ja yhteentoimivuudessa vielä puutteita, haasteina tiedon tulkinta ja rajaus sekä ennakoinnin vähäisyys Tuoreita käsikirjoja ja oppaita, mm. Sitra Hallitusohjelman linjaukset, valmisteilla hankkeita: Vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa. STM 2015: Sote-tieto hyötykäyttöön strategia > infostruktuuri kuntoon
Strategiatasolla hyvinvointitietoa käytetään sekä hallinnonaloittain että hallinnon rajat ylittävästi Poikkitoiminnallisuus koetaan toteutuvan kuntien hyvinvointitiedolla johtamisessa Hyvinvointitiedon käytöstä ovat ensisijaisesti vastuussa kuntien johtoryhmät ja hyvinvointityöryhmät (ks. kuvio) (Nodehealth 2015/kuntajohtajat/n=59)
Hyvinvointikertomus (HVK) on kunnassa tai alueellisesti hyvinvointipolitiikan suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Se on tiedon keräämisen työkalu, joka tukee hyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa. HVK on tiivis kuvaus johtopäätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta väestön terveydestä ja hyvinvoinnista terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksista.
Hyvinvointikertomus on johtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Laaja kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua (vuosittainen raportointi) Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa Se vahvistaa valmiutta tulevissa rakenteissa vastuulliseen ja vaikuttavaan hyvinvoinnin edistämistyöhön kunnissa ja tulevilla itsehallinto- ja sote-alueilla
OLEELLISTA on huolehtia, että Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun ja tuottamisvastuun siirtyessä kunnilta itsehallinnollisille sote-alueille tulee samalla varmistaa, että sote-alueet ja kunnat toimivat yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kun kokonaisvastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on kunnilla, tulee itsehallinnollisen sote-alueen tukea omalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemuksellaan kuntia tässä tehtävässä ja sen on kuultava kuntia valmistellessaan alueellista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa, jonka on perustuttava alueen kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmiin (= sähköisen hyvinvointikertomuksen osa II). (Selvityshenkilöhankkeen raportista)
Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa yhdessä kuntien kanssa kehitetyn ja nyt Suomen Kuntaliiton omistaman Sähköisen hyvinvointikertomuksen (SHVK) jatkokehitystyö on käynnissä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssa on mahdollistanut tämänhetkisen hyvinvointijohtamisen tason kunnissa (Hyvinvointijohtamisen tila kunnissa 2015 kyselyn mukaan)
uudistunut sähköinen hyvinvointikertomus toimii osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi tietojen siirto vanhasta hvk:sta nykyiseen versioon tehty joulukuussa 2015 uudistettuun työvälineeseen sisältyy myös päätöksentekoa tukeva vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline (EVA)
Kehityskelpoisuus Hallittua, jatkuvaa ja joustavaa kehittämistä uudistuvien tarpeiden mukaisesti, yhteistyössä kuntien jakuntayhtymien kanssa Helppokäyttöisyys Helppokäyttöinen ja helposti ymmärrettävä käyttöliittymä Myös mobiilipohjaiset laitteet Helppokäyttöinen laadittujen tuotosten muokkaamiseen ja julkaisemiseen Tulostaminen (word, power point) Integraatiot Joustavasti ja helposti kunnan omia indikaattoreita ja tietolähteitä Indikaattoritietoihin voi lisätä myös muita valtakunnallisia tietokantoja Työvälineestä voi siirtää tietoja myös omiin tietokantoihin Paikkatieto Paikkatietoon pohjautuva tietojen analysointi ja käsittely Paikkatietoon pohjautuen analyysejä voi syventää porautumalla aluekohtaisiin tietoihin Paikkatietoon pohjautuva käsittely on voitava tehdä mahdolliseksi
Kuluvana vuonna on tarkoitus panostaa erityisesti työvälineen indikaattorimaailman kehittämiseen. SHVK-työvälineen uuden version käyttöönottokoulutuksia järjestetään alueellisesti huhti-toukokuussa. Näissä koulutuksissa opastetaan konkreettisesti uuden työvälineen käyttöön. Tarkoitus on niin ikään vahvistaa SHVK:n kytköstä kuntien strategioihin. Tämä teema on keskeisesti esillä myös valtakunnallisessa Kunta-alan hyvinvointiseminaarissa, joka järjestetään 1.6.2016 Kuntatalossa Helsingissä.
Kuntaliiton sisäinen indikaattorityöryhmä koolla kevään aikana Ville Niemisen johdolla. Käyttäjäkysely, jolla selvitetään muiden muassa indikaattoreita koskevia käsityksiä ja näkemyksiä, toteutetaan todennäköisesti alkusyksystä. Kuntaliiton sisäinen asiantuntijaryhmä kokoontuu uudelleen loppuvuodesta, jolloin on tarkoitus tehdä pidemmän tähtäimen indikaattorilinjauksia.
Tarkoitus on tuoda työvälineeseen myös muita rajapintoja Sotkanetin lisäksi ja siten laajentaa indikaattorimaailmaa. Lähimpänä toteutumistaan tällä hetkellä on poliisin ja pelastustoimen rajapinnan kytkentä. Myös monia muita teema-alueita (esim. sivistys, kulttuuri, ympäristö) on ollut keskusteluissa. Näiden kattavuutta pyritään laajentamaan työvälineessä, ja indikaattorityöryhmä linjaa näistä tarkemmin.
Haapajärven kaupunki Hailuodon kunta Kalajoen kaupunki Limingan kunta Lumijoen kunta Merijärven kunta Muhoksen kunta Oulun kaupunki Pudasjärven kaupunki Pyhännän kunta Raahen kaupunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Sievin kunta Siikalatvan kunta Taivalkosken kunta Vaalan kunta Ylivieskan kaupunki Kainuun sote-kuntayhtymä Kajaanin kaupunki Kuhmon kaupunki Paltamon kunta Puolangan kunta Ristijärven kunta Sotkamon kunta Suomussalmen kunta
1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
37 Kuntastrategia Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategian ottamisesta huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 110 :ssä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.
42 Johtajasopimus Kunnan ja kunnanjohtajan on tehtävä johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä.
110 Talousarvio ja suunnitelma Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Hyvinvointinäkökulman sisältävän talousarvion ja -suunnitelman ja hyvinvointikertomuksen hyväksyntä Hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointitiedon koonti, tulkinta ja johtopäätökset Hyvinvointinäkökulman huomiointi talousseminaareissa ja talousarvion valmistelussa Sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointisuunnitelma Hyvinvointinäkökulma mukana kunnan tilinpäätöksessä, arviointikertomuksessa ja talousarvion suunnitteluohjeissa
Kun lumi tulee, on kesä valmiina sen lumen alla." Kiitos!