VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Tulokset ja johtopäätökset 27.9.2010 28.2.2010
Arviointi pähkinänkuoressa: toimeksianto ja sen tavoite Tarkoitus: tuottaa suoraan hyödynnettävää TEM:n käyttöön innovaatiojärjestelmän toiminnan tehostaminen TEM konsernin eri organisaatioiden vuorovaikutuksen parantaminen Tavoite: arvioida VTT:n toiminnan haasteita seuraavan 10 vuoden aikana sekä tunnistaa kehittämistarpeita kansallisessa innovaatiostrategiassa tunnistettujen haasteiden ja tavoitteiden kannalta. Lisäksi: edesauttaavtt:nosaamisenuudistumistasekäkehittäävtt:n johtamista ja konserni ja tulosohjausta TEM:n hallinnonalalla.
Arviointi pähkinänkuoressa toteutus: Ajankohta: tammi syyskuu 2010 Toteutus: Net Effect ja Gaia arvioitsijoina, tukena ohjausryhmä Menetelmät ja aineistot: asiakirja analyysi sähköinen kysely julkisen sektorin toimijoille haastattelut: Asiantuntijahaastattelut: 30 henkilöhaastattelua Asiakashaastattelut: 15 yrityshaastattelua. Fokusryhmähaastattelut VTT:n henkilöstön kanssa Työpaja konserni ja tulosohjauksen toimivista ja kehittämistä edellyttävistä käytännöistä. Kansainvälinen benchmarking (SRI, TNO ja Imec) Tulevaisuusnäkökulmat loppuvaiheen analyysin tukena
Kohteet ja työnjako VTT innovaatio järjestelmässäj ä ä (Net Effect Oy) VTT osana VTT:n toiminta i TEM konsernia (Gaia (Net Effect Oy) Consulting)
Ohjausryhmä Kokoontui i6 kertaa Pj: teollisuusneuvos Sakari Immonen (TEM) Jäsenet: Petra Lundström (Fortum) Karl Erik EikMichelsen (LUT) Lauri Oksanen (Nokia Siemens Networks) JariRomanainen (Tekes) Pirjo Kutinlahti, Sirkka Vilkamo, Tapio Laamanen ja Tero Kuitunen (TEM), Kari Pekka Estola Petri Kalliokoski ja Seija Koppinen (VTT)
VTT:n tärkeimmät roolit ja niihin vaikuttavat muutostekijät Asiantuntemuksen välittäjä > asiakaslähtöisyys Yritysten innovaatio ja Vaikuttaja ja tiedon liiketoiminnan kehittäjä tuottaja päätöksentekoon kaupallistamisen i mekanismien i prosessien erilaistaminen moninaisuus Verkostojen rakentaja odotukset korkealla, keskitetty vs. henkilölähtöinen malli Tutkija odotusten moninaisuus
VTT innovaatiojärjestelmässä: johtopäätökset t1/2 1. KASVU KANSALLISESTA KANSAINVÄLISESTI VERKOTTUNEEKSI TUTKIMUSLAITOKSEKSI ON EDISTYNYT, MUTTA EDELLYTTÄÄ KANSALLISESTA GLOBAALIIN NÄKÖKULMAAN SIIRTYMISTÄ. 2. KESKEISIN VALINTA LIITTYY TUTKIMUSLAITOKSEN STRATEGISEEN FOKUSOITUMISEEN. Temaattinen erikoistuminen harvemmille osaamis ja teknologia aloille ktt kattaen myös tutkimusinfrastruktuurientki i t kt i rakentamisen ja kaupallisen hyödyntämisen näkökulman Kansainvälisen ja globaalin tason toiminnassa hybridimallin hyödyntäminen y (vrt. ohjelmatoiminnan malli). 3. VTT NAUTTII ARVOSTUSTA NIMENOMAAN MONITIETEISENÄ JA LAAJA ALAISENA TUTKIMUSLAITOKSENA. ERIKOISTUMINEN EDELLYTTÄÄ MONITIETEISYYTTÄ JA LAAJA ALAISUUTTA, MUTTA VALIKOIVUUTTA GLOBAALIN TYÖNJAON PUITTEISSA
VTT innovaatiojärjestelmässä: johtopäätökset t2/2 4. SUURYRITYKSET OVAT JATKOSSAKIN MERKITTÄVIN HYÖDYNTÄJÄRYHMÄ. Ristiriitaisistakin odotuksista huolimatta pk sektorin kehittäminen ja sektoritutkimuslaitostehtävä ovat toissijaisia. 5. TOIMINTOJEN SIJOITTAMISESSA PAINOTETAAN PERUSTELLUSTI TEOLLISTA KYSYNTÄÄ SEKÄ TOIMINNAN KRIITTISTÄ MASSAA. Alueellistaminen kohdentuen pienten tutkimus ja kehittämistoiminnan yksikköjen siirtämiseen soveltuu huonosti suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittämisen ydintavoitteisiin VTT:n kannattaa tukea osaamisen siirtoa ennen muuta verkoston hallinnan keinoin. 6. TUTKIMUSLAITOKSEN OMAT KAUPALLISTAMISFUNKTIOT TÄYDENTÄVÄT MUUTA OSAAMISEN SIIRTOA: VTT:n tutkimuksen kaupallinen hyödyntäminen tapahtuu valtaosaltaan asiakasyrityksissä VTT on menestynyt hyvin spinn off yritysten sekä immateriaalioikeuksilla suojattavissa olevan tiedon tuottamisessa VTT:n omat kaupallistamisfunktiot täydentävät jatkossakin osaamisen siirtoa yrityksiin ja osaamisen kehittämistä yritysten kanssa
VTT osana TEM konsernia: johtopäätökset 7. KONSERNIOHJAUSMALLIN ETUNA KOKONAISVALTAISUUS, HEIKKOUTENA VÄLJYYS: Tulos ja konserniohjauksen yhteensovittamiseen ollaan niin VTT:n kuin hallinnonalan sisällä yleisemminkin varsin tyytyväisiä. VTT:n strategisella ja omarahoitteisella tutkimuksella on merkittävää lisäarvoa myös konserninäkökulmasta ja tulevaisuuden ennakoinnin kannalta. Strategisen tutkimuksen ohjausmalli on kehittynyt konserniohjauksen ja TEM:n näkökulmasta myönteisesti. Haasteena on tavoitteiden ja päämäärien yleisyys ja tätä kautta niiden vaillinainen ohjausvaikutus. Konsernistrategian vaikuttavuustavoitteiden jyvittäminen virastojen ja laitosten tulosprismanvaikuttavuusalueille ik tt l ill onmyös jäänyt retoriikan tasolle. Tavoitteilta puuttuvat validit ja luotettavat aggregoidut mittarit, mittaristot ovat edelleen tulos ja tuotospainottuneita
VTT:n toiminnan arviointi: johtopäätökset 1/3 8. VTT:N KANSAINVÄLISTYMINEN EDELLYTTÄÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSTA. Kansainvälistyminen on itsestään selvää ja toimivaa verkostojäsenyyksissä ja monissa yhteishankkeissa. Kansainvälisten asiakkuuksien tavoitteleminen ilman kunnollista asemaa kohdemaassa ei ole realistista. Etabloituminen paikallisilla toimistoilla tai yhteisomistuksellisilla instituutioilla tms. on kannatettavaa. Henkilöstön kansainvälistymisasteon vaatimaton Kansainvälisen kokemuksen on oltava edellytys johtotehtävissä ja ulkomaisten työllistymisen esteitä on madallettava.
VTT:n toiminnan arviointi: johtopäätökset 2/3 9. VTT:N TUTKIMUSTULOSTEN KAUPALLISTAMINEN ON TEHOSTUNUT MERKITTÄVÄSTI, MUTTA YHTEISHANKKEIDEN IMMATERIAALIOIKEUKSIEN JÄRJESTELYIHIN LIITTYY JÄNNITTEITÄ. Tutkimustulosten tehokas kaupallistaminen on tärkeä ä Suomalaiset yritykset ovat kokeneet VTT:n vaativan oikeuksia perusteetta, mutta VTT näkee IPR:n tärkeänä elementtinä oman yhteiskunnan kannalta tärkeän kilpailukykynsä kannalta. Tilanteen selkeyttämiselle näyttää olevan selkeä tarve. VTT:n ja julkisten hankkeiden rahoittajien tulisi pääsääntöisesti pyrkiä tilanteisiin, joissa yrityksillä y on ensisijainen mahdollisuus IPR:n suojaamiseen yhteishankkeissa Patentointi perusteltua jos yritykset eivät siihen aio ryhtyä tai teknologia on liian kehittymätöntä IPR tuottojen määrä tulosmittarina tulossopimuksessa johtaa helposti ristiriitatilanteisiin, joten siitä luopumista tai sen muuttamista asiakasyhteistyötä vähemmän haittaavaksi olisi harkittava
VTT:n toiminnan arviointi: johtopäätökset 3/3 10. JOHTAMISPROSESSIT ON KUVATTU JA MÄÄRITELTY, MUTTA JALKAUTTAMINEN ON VIELÄ KESKEN: Tarkastelujaksolla VTT:n johtamisjärjestelmiä ja organisaatiota on radikaalisti uudistettu hyväänsuuntaan Organisaatio vastaa suunnitelmatasolla erittäin mielenkiintoisella tavalla ja hyvin VTT:n strategiaa ja innovaatiojärjestelmässä omaksumaa roolia Johtamisprosessit on kuvattu ja vastuutettu hyvin, ja rooleja ja vastuitaonpyritty selkeyttämään. Osaamisen johtamisen ympyrä ei tällä hetkellä sulkeudu; osaaminen on inventoitu hyvin, mutta tulokset eivät tällä hetkellä johda muutoksiin. Tuki ja palveluprosesseja tulisi kehittää joustavammiksi ja group rakenteeseen paremmin soveltuviksi.
Tulevaisuuden suunnista Arvioinnin i i thtäää tehtävänä oli toimintaympäristön i t i tö näkyvissä ä olevista muutoksista t ja haasteista käsin hahmottaa valintoja, jotka johtavat erilaisiin lopputuloksiin. Tarkoituksena ei ollut osoittaa VTT:lle tulevaisuuden tavoitetta, vaan arvioida VTT:n strategian toteutumista ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tutkimuslaitosten globaali työnjako on syvenemässä. Kansallisvaltioiden julkisin panostuksin merkittäviä infrastruktuuri investointeja ei kyetä tekemään. Näin ollen kansainvälisessä viitekehyksessä ne tutkimuslaitokset, jotka kykenevät integroimaan toimintaansa kokoluokaltaan merkittäviä teollisia toimijoita, tulevat muodostamaan globaalin tason toimijoiden ytimen tietyillä osaamisalueilla. Strateginent fokusoituminen i edellyttää dllttää rinnalleen monitieteisyyttä t i ttä ja laajaalaisuutta. Jotta tutkimusorganisaatio säilyttää kykynsä vastata toimintaympäristöstä nouseviin tietotarpeisiin ja riittävän toiminnallisen ja strategisen itsenäisyytensä, sen on kyettävä turvaamaan monitieteisyys sekä verkostoissaan että omassa organisaatiossaan.
Tulevaisuuden vaihtoehdoista VTT strategiset valinnat Avautumisen aste Fokusoitumisen aste Monitieteisyys VTT Globaali, li Eurooppa Kansallinen Korkea Matala Korkea Matala Laaja Kapea Laaja Kapea Laaja Kapea Laaja Kapea Globaali VTT Eurooppalainen fuusiomalli Nykymallilla eteenpäin
Tulevaisuuden rooleista ja kehityssuunnista: jtkk jatkokysymyksiä kiäpohdittavaksi i? VTT:n kehittäminen huomattavasti globaalimmaksi toimijaksi edellyttää selkeitä toimia sekä VTT:ltä itseltään että TEM:ltä. Suomalainen innovaatiojärjestelmä ja julkisen sektorin tukema t&k&i toiminta näyttäytyy edelleen varsin sisäänpäin kääntyneenä.? Ollaanko valmiita hyväksymään tiettyjen asiakassegmenttien poistuminen ja laajaalaisen yhteiskuntaa palvelevan roolin väheneminen?? Globaaliksi toimijaksi kypsyminen edellyttää henkilöstön ja osaamispohjan uudistamista ja sellaisten toimintamallien, toimintatapojen ja työkalujen käyttöönottoa, jotka mahdollistavat vahvojen strategisten fokusalueiden luomisen ja kehittämisen. Onko tähän halua? Riittääkö houkuttelevuus insinöörityönantajana #1?? Strategisten fokusalueiden ympärille on syntynyt uudenlaista kärkiosaamisaloihin liittyvää palvelutoimintaa, esimerkiksi uudenlaiset testauspalvelut ja teknologioihin liittyvät koulutuspalvelut. Potentiaalia kokonaan uudenlaiseen ohjelmaperusteiseen avoimen innovaation malliin edellyttäisi SHOK mallin ja Imecin amalgaamia SHOKeissa VTT on jo nykyisellään aktiivisin solmukohta voidaanko tätä roolia rakentaa laadullisesti ll uudelle dll tasolle?