Kymenlaakson maakuntatilaisuus 18.9.2013 Kuntatalouden ja toiminnan ajankohtaiskatsaus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista 1,73 327 118 2,02 382 135 1,94 363 123 1,82 340 109 2,48 461 145 2,07 384 118 1,35 249 71 Tilikauden tulos, mrd. euroa 1,02 0,74 0,62 0,30 1,83 1) 0,43-0,31 Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, 7,73 1 464 8,21 1 548 8,69 1 631 9,84 1 839 10,52 1 957 11,00 2 037 12,27 2 261 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 79 54 57 30 8 36 84 Vuosikate < poistot 248 186 178 119 58 147 241 Kertynyttä alijäämää taseessa 167 155 141 95 75 73 91 Kuntien lkm yhteensä 431 416 415 348 342 336 336 Kuntien lkm. (v. 2012 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 39 33 30 25 7 36 84 Vuosikate < poistot 185 139 128 110 53 147 241 Kertynyttä y alijäämää taseessa 122 119 101 90 71 73 91 1 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 2 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
800 700 600 500 400 300 200 100 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /asukas 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (Investointimenot rahoitusosuudet investointeihin) 0 Lähde: Tilastokeskus 3 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2011 2012 Kaikki kunnat: 2012* 2* 2011 Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta 2012* Lappi 2011 Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso -20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 4 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan 2010 2012 Kunnan asukasluku 31.12.2012-2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 2012* 2011 2010 100001- Kaikki kunnat 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Lähde: Tilastokeskus k 5 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2012 Kymenlaakso % 200 150 Kymenlaakso Koko maa 100 50 0-50 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Tilastokeskus 6 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kymenlaakso yhteensä 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 7 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kouvolan seutukunta 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 8 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kotka-Haminan seutukunta 1 200 1 200 1 100 1 100 1 000 1 000 900 900 800 800 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 -100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot menot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus 9 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
3 000 2 500 2 000 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2012, /as. Kymenlaakso Rahavarat, Kymenlaakso Rahavarat, koko maa Lainakanta, Kymenlaakso Lainakanta, koko k maa 1 500 1 000 500 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Tilastokeskus 10 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Laskelma budjettiesityksen keskeisistä vaikutuksista kuntien tuloihin vuonna 2014 sekä vuosien 2012 2014 valtionosuusleikkaukset yhteensä Kymenlaakson kunnissa Kunta Perus- Jäteveron Kiinteistö- Edellä mainitut yhteensä Vuosien 2012-2014 palvelujen tuotto vero- valtionosuusleikkaukset valtionosuuden kunnille uudistuksen Laskenn. Laskenn. leikkaus v. 2014 vaikutus /as. 1 000 vaikutus 1 000 vaikutus v. 2014 /as. v. 2014 tulovero- (-207 /as.) tulovero- /as. /as. prosenttiin prosenttiin %-yks. %-yks. Kaikki kunnat -67 13 18-36 -192 344 0,21-1 118 000 1,2 Kymenlaakso -67 13 21-33 -5 937 0,20-37 574 1,3 Virolahti -67 13 30-24 -85 0,19-722 1,7 Pyhtää -67 13 29-25 -134 016 0,16-1 114 13 1,3 Iitti -67 13 29-25 -174 0,18-1 440 1,5 Kouvola -67 13 22-32 -2 776 0,20-18 080 1,3 Miehikkälä -67 13 22-32 -69 0,29-451 1,9 Hamina -67 13 19-35 -746 0,22-4 402 1,3 Kotka -67 13 19-36 -1 952 0,21-11 365 1,2 11 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2011 2012 lopussa, /asukas Kaikki kunnat: 2011 2012* 2* Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2012* 2011 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 12 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso Lähde: Tilastokeskus
Kunnan asukasluku 31.12.2012 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2011 ja 2012 lopussa, /as. - 2000 2001-6000 6001-10000 2012* 2011 2000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 100001- Kaikki kunnat 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 Lähde: Tilastokeskus 13 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Budjettiriihi ja kunnat Viime kevään kehysriihen linjaukset hyväksyttiin sellaisinaan ml. valtionosuuksien leikkaukset ja veropohjan laajennukset Budjettiesitys kiristää kuntataloutta VM:n arvion mukaan 250 milj.. 1 mrd. tehtävien ja velvoitteiden purku. Työryhmä valmistelee tänä syksynä. 1 mrd. vähennys vähentää työvoiman tarvetta jopa 20.000000 2014 17 17 1 mrd. kuntien omin toimin ja veroratkaisuin Julkisten palveluiden tuottavuuden nousu ksm 0,5 %/v rajaa julkisrahoitteisten palvelujen henkilöstön kasvua 1 000 henkilöön/v muuten 3 000/v. 2011 12 kuntahenkilöstön määrä väheni 4 000. KT:n arv 2015: 428.000, 2012 lokak 437.000 Kuntatalouden uusi ohjausjärjestelmä: valtionosuusuudistus ja peruspalveluohjelmamenettelyn tehostaminen. Kuntarakennelain 4d 3. mom (yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiset) alueille ml. suurimmat kaupunkiseudut pakkoliitokset seudullisine kansanäänestyksineen Metropolihallintolaki, metropolihallinnolle vaaleilla valittu valtuusto 14 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Dia1 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, muutos 2013 2014, milj. 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Menot Tulot Netto VM: Valtionosuusleikkaukset -362-362 Vanhuspalvelulain toimeenpano 50 27-23 Joustava hoitoraha ja tuntiperusteinen päivähoito 36 11-25 Oppilas- ja opiskelijahuollon muutokset 17 8-9 Lastensuojelun kehittäminen 9 5-5 Kotikuntaa vailla olevien terveydenhuolto -11-11 0 Jäteveron tuottoa vastaava lisäys kuntien valtionos. 70 70 Kuntien rahoitusosuus lääkärihelikoptereihin -22-22 Yhdistymisavustukset 9 9 Kuntajakolain mukaiset selvitykset ja esiselvitykset 4 4 Muut toiminnan muutokset ja budjettipäätökset 1-3 -4 VM YHTEENSÄ 102-264 -366 OKM: Lukiokoulutuksessa toteutettavat säästöt -32-14 19 Ammatillisessa koulutuksessa toteutettavat säästöt -31-13 18 Valtionrahoituksessa toteutettavat säästöt ammattikorkeakouluissa -20-8 11 Ammatillisen peruskoulutuksen toiminnan laajuuden muutos -14-6 8 Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkojen vähentäminen -6-6 0 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen lisääminen 5 2-3 Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa 12 12 0 Nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä kouluttamattomien varannon purkaminen oppisopimuskoulutuksessa 4 4 0 15 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Dia 2 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa, muutos 2013 2014, milj. 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset Menot Tulot Netto OKM jatkuu: Nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvä lisärahoitus alueille 18 7-10 Valtionosuusindeksin jäädytys -36-36 Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin 14 6-8 Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen 7 7 0 Ammattikorkeakoulujen avustukset -4-4 0 Perustamishankkeet -11-11 0 Muut toiminnan muutokset ja budjettipäätökset -4-5 -1 OKM YHTEENSÄ -62-65 -2 STM: Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon -8-6 2 Säästö kehittämishankkeissa -6-6 0 Oikeuspsykiatriset tutkimukset ja potilassiirrot -2-2 0 Säästö EVO-tutkimuksessa -1-1 0 Valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan 9 9 STM YHTEENSÄ -17-6 11 TEM: Palkkatuki kunnille -1-1 0 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset yhteensä 22-334 -357 2) Verotuksen ja maksujen muutokset Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen 100 100 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä 22-234 -257 16 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-631 -631-631 Tehdyt päätökset alentavat at valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -631-125 -125-125 -125-125 Hallitusohjelma -756-125 -125-125 -125 Kehysriihi 3/2012-1000 Uutta -362-237 -250-250 -250 Kehysriihi 3/2013-1200 -1 118-1400 -1600-175 -215-265 -1 306-1 346-1 396 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden id leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa *mm. sote sekä esi- ja perusopetus, sen lisäksi mm. 2-asteen säästöt 17 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997 1997 2017 2017 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997 = 100 Toimintamenot Verorahoitus 1) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1997-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPB 16.9.2013. 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). mukaan) 18 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
4,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate 35 3,5 Investoinnit, netto 1) Poistot 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 4,0 35 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPB 16.9.2013. 0,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 19 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,63 38,8686 40,19 41,55 42,94 44,38 Palkat 15,65 16,29 16,58 16,93 17,29 17,72 18,16 Muut henkilöstömenot 4,67 4,85 4,97 5,13 5,16 5,26 5,35 Ostot 12,71 13,58 14,29 15,04 15,83 16,6767 17,55 Muut toimintamenot 2,63 2,91 3,02 3,09 3,27 3,29 3,32 Korkomenot 0,35 0,33 0,37 0,51 0,71 0,89 1,06 Investoinnit 4,31 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 Yhteensä 40,32 42,56 43,83 45,31 46,86 48,43 50,04 Muutosprosentti: tti Toimintamenot yht. Palkat 5,4 4,3 5,5 4,1 3,3 1,8 3,4 2,1 3,4 2,1 3,3 2,5 3,4 2,5 Ostot 8,4 6,8 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Menot yhteensä 1,2 5,5 3,0 3,4 3,4 3,3 3,3 Lähde: Vuodet 2011 20122012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 2017 arviot PPB 16.9. 2013 20 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntien verotulot vuosina 2011 2017, mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2013 2017 2017 samoina) Verolaji Kunnallisvero 16,20 Yhteisövero 1,67 Kiinteistövero 1,20 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** 16,84 1,21 1,27 17,74 1,30 1,33 17,99 1,37 1,45 18,57 1,43 1,47 19,25 1,28 1,50 20,05 1,37 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,32 20,37 20,81 21,47 22,03 22,95 Muutos, %: Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 2,8 18,5 1,9 4,0-27,3 6,1 5,3 7,2 4,7 1,4 5,8 9,0 3,2 4,2 1,4 3,7-10,5 2,0 4,2 6,5 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,3 5,4 2,2 3,2 2,6 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. Yhteisöveroprosentti 19,16 26,0 19,24 24,5 19,38 24,5 19,38 20,00 19,38 20,00 19,38 20,00 19,38 20,00 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49 35,17 34,16 28,04 28,04 Lähde: Vuodet 2011 2012 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 2017 arviot PPB 16.9.2013. 21 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
+400 M kertaluonteista Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2011 2012* -24,26 19,07-25,80 19,32 7,66 8,07 0,08 0,20 2,55 1,79-2,23-2,40 0,12 0,25 0,44-0,36 2013** -26,71 20,37 8,37 0,13 2,17-2,65 0,25-0,23 2014** -27,68 20,81 8,26 0,01 1,40-2,75 0,25-1,10 2015** -28,68 21,47 8,47-0,16 1,10-2,85 0,25-1,50 2016** -29,70 22,03 8,63-0,30 0,66-2,95 0,25-2,04 2017** -30,77 22,95 8,73-0,48 0,44-3,05 0,25-2,36 Tulorah. korjauserät -0,46-0,54-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,50 1,97 1,20 0,90 0,46 0,24 Investoinnit, netto -3,33-3,48-3,50-3,50-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 1) -1,11-1,98-1,53-2,30-2,60-3,04-3,26 Lainakanta 12,30 13,81 15,41 17,71 20,31 23,41 26,61 Rahavarat 4,54 4,20 4,16 4,06 3,96 3,92 3,76 Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPB 16.9.2013. 1) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 22 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
3,5 3,0 2,5 2,0 15 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997 2017, mrd. -1,0 10 Vuosikate -1,5-2,0-2,5 Tilikauden tulos (arviot painelaskelman mukaan) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 20172017 arviot PPB 16.9.2013. Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 23 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso 3,5 3,0 2,5 2,0 15 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 10-1,5-2,0-2,5
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) 28 26 24 Lainakanta 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPB 16.9.2013. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 24 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Valtionosuusuudistus:» Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu» Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikeansuuntainen. Laskennallisuus Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus tarkistukset vuosittain Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin) Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin (jää ulkopuolelle) Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista vai peruspalvelujen valtionosuudesta? Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä Työpaikkaomavaraisuuskriteeri sen osuus ns. valtionosuuksien 305 milj lisäosasta? Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Muutokset perusteltava avoimesti Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina (sairastavuuskerrointiedot THL:ltä ja ikäryhmäpainot VATT:lta 9/2013) Lopullisia arvioita ehdotuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voi vielä tehdä (kuntakohtaiset laskelmat syys- lokakuussa 2013) 25 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntarakenneuudistuksesta Selvitysvelvollisuus Kunnan tulee selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset muiden selvitysalueen kuntien kanssa Selvitysvelvollisuus l lli koskee k käytännössä ä ä kaikkia Manner-Suomen kuntia» kunnilla,,joihin soveltuu jokin selvitysperuste» Muidenkin kuntien, jos muuten ei ole saavutettavissa riittävää toiminnallista kokonaisuutta ja ulkopuolelle jäävät kunnat, jos muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden jonkin toisen kunnan kanssa Kunta voi osallistua selvitykseen useammalla selvitysalueella 26 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Selvitysperusteet Selvitysperuste määrittää selvitysvelvollisuuden ja selvitysalueen» Palveluperuste eli väestöpohja» Työpaikkaomavaraisuusperuste» Työssäkäyntiperuste y eli pendelöinti» Yhdyskuntarakenneperuste eli yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve» Talousperuste eli kunnan heikko taloudellinen lli tilanne» Helsingin metropolialueen 14 kunnasta säädetty erikseen selvitysalueen ja selvitysvelvollisuuden osalta 27 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Selvitysalueesta poikkeaminen Mahdollista poiketa selvitysperusteiden osoittamasta alueesta, jos selvitysalueella on edellytykset vastata lakisääteisistä palveluista, sekä jokin seuraavista edellytyksistä täytyy: 1. Poikkeava alue täyttää kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset (2, 4 ), 2. Erityisen harvaan asuttu seutu, 3. Poikkeaminen tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, 4. Poikkeaminen tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi VM päättää poikkeamisesta 28 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Ilmoitus selvitysalueesta ja selvitysten määräaika Kuntien ilmoitettava 30.11.2013, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä» VM toteuttaa kyselyn» Ilmoitus ei sido kuntaa, selvitysalue l voi muuttua myöhemmin Selvityksen määräaika riippuu SOTE-järjestämislain hyväksymisestä» Järjestämislain tultua voimaan kunnilla on mahdollisuus arvioida sen vaikutuksia selvitykseen ja esityksiin» Määräajasta säädettävä vielä erikseen sotejärjestämislain yhteydessä» Vähintään 6 kk sote-järjestämislain hyväksymisestä (PeVL 20/2013 v p)» Todennäköisesti 2014 lopussa» VM voi pidentää hakemuksesta 29 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Yhdistymisselvityksen sisältö Selvityksen tulee sisältää vähintään 1. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä 2. Suunnitelma palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 3. Selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 4. Selvityksen taloudellisesta tilanteesta 5. Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta, sekä 6. Yksityiskohtaisen arvion yhdistymisen eduista ja haitoista 7. Kaksikielisissä k kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueella ll arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Laadittava muodostuvan kunnan näkökulmasta Laajempien selvitysten tekeminen mm. yhteistyön tiivistämisestä mahdollista kunhan liitosvaihtoehto vain myös selvitetään 30 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Toimivalta kuntajaon muuttamisessa Mikä ei muutu? Kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto» Yhdistyvien kuntien valtuustojen esityksestä» Valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos erityisen kuntajakoselvityksen jälkeen kuntajakoselvittäjän yhdistymisehdotus on hyväksytty vastustaneessa kunnassa toimitetussa it t kansanäänestyksessä k ä Mikä muuttuu? VN:n toimivalta kuntarakennelain 4d alueilla budjettiriihen päätösten perusteella (erillinen dia) VN:n toimivalta päättää erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa (kriisikunta) olevan kunnan liittämisestä» Voi päättää liitoksesta liitettävän kunnan tai muiden kuntien vastustuksesta huolimatta Muutoksen oltava välttämätön erityisen vaikeassa asemassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi Kuntajaon muuttamisen edellytykset y täyttyvät y 31 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Yhdistymisen taloudellinen tuki Yhdistymisavustus viimeistään 2017 voimaan tulevissa liitoksissa» Kuntien lukumäärästä ja asukasmäärästä riippuen 2 10 miljoonaa euroa Avustukset selvityksiin enintään 50 000 /selvitys (VM myöntää hakemuksesta, tarkempi ohjeistus tulee VM:ltä) Valtionosuuskompensaatio vuoden 2019 loppuun saakka» Jos 2014 2017 muodostuvan uuden kunnan valtionosuus olisi pienempi kuin yhdistyvien kuntien valtionosuuksien summa 32 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntauudistuksen aikataulua vuosille 2013 2014 2013 2014 1.7.2014 2015 Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11. (4 h 1 mom.) Kuntarakennelaki voimaan, selvitysvelvollisuus alkaa 1.7.2013 Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim. 31.12. Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Esitykset kuntajaon muutoksiksi 6 kk eduskunnan erillisestä päätöksestä (4 h :n 3 mom. voimaantulo (2)) (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Yhteys sote-järjestämislain hyväksymiseen. Kun ratkaisu on tiedossa, kunnilla vähintään 6 kk aikaa. 3 3 18.9. 2013 Timo Kietäväinen, K l k
Budjettiriihi Kuntarakennelain täydennys Lisätään valtioneuvoston toimivaltaa 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla t yhtenäisellä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennealueella. VN toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. 34 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntarakennelain 4 d :n 3 momentti (suuntaa-antava lista, ei virallinen) Forssa, Jokioinen, Tammela Hämeenlinna, Hattula, Janakkala Joensuu, Kontiolahti, Liperi Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka Kemi, Keminmaa, Simo, Tornio Kotka, Hamina, Pyhtää Kuopio, Siilinjärvi Lahti, Hollola, Nastola Lappeenranta, Imatra, Lemi, Ruokolahti, Taipalsaari Mikkeli, Hirvensalmi Oulu, Ii, Kempele, Liminka, i Muhos, Tyrnävä ä Pietarsaari, Luoto, Pedersöre Pori, Harjavalta, Luvia, Nakkila, Pomarkku, Ulvila Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki Rauma, Eurajoki, Pyhäranta Savonlinna, Enonkoski Seinäjoki, Ilmajoki Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko Vaasa, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari Varkaus, Joroinen, Leppävirta. 35 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Budjettiriihi/metropolihallinto Pääkaupunkiseudulla VM asettaa alueelle erityisen kuntajakoselvittäjän Metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto Selvityshenkilöiden suositusten mukaisesti kilpailukyvyn, y elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaiseminen Muut metropolihallinnolle osoitetut tehtävät Metropolikaava, jonka toimeenpano-osa ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa Tehtävien sisältö ja laajuus yhteydessä kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen Päätökset 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta 36 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Petteri Orpon sote-koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita 37 18.9.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä poikkeuksena erikseen määräytyvät kunnat ja alueet, jotka voivat järjestää perustason palvelut, ks. diat 6 ja 7 Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta 20-30 Palvelut l järjestetään j tää pääsääntöisesti ti vastuukuntamallilla t kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat 38 18.9.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin 50 000 asukasta, voi järjestää sosiaalija terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky y (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin 50 000 asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää j sote-palveluja. Muiden vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. Maakuntien keskuskaupungit ja nykyiset y yli 50 000 asukkaan kunnat on todettu seuraavalla kalvolla 39 18.9.2013
Perustason alue 1/2 Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin 20 000-50 000 asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut el t myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle 20 000 asukkaan kunnille 40 18.9.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustason alue 2/2 Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli 20 000 asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää j perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä kunnan asukasluku on nyt yli 20 000 valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy yy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sotealueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja. 41 18.9.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustaso toteutus Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja. edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota ti t tukevia palvelurakenteita l Jos yli 20 000 asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon yhteinen toimielin i Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon. Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle 20 000 asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon. Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella. 42 18.9.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Alle 20 000 asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta rahoittaa sote-palvelut 43 18.9.2013
Sote-rahoitus Jäsenkunnat voivanevat sopia keskenään, miten kuntayhtymän toiminta rahoitetaan ja millä perusteella jäsenkunnat maksavat palveluista vastuukunnalle Järjestämislakiin kirjattaneen ns. perälauta, jonka mukaan toiminta rahoitetaan, jos sopimukseen ei päästä» ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli» Kapitaatioon siirtyminen usean vuoden siirtymäajalla 44 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Aikataulu: Väliraportista pyydetään lausunnot kunnilta, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiltä, eräiltä valtion viranomaisilta ja muilta väliraportissa käsiteltyjen asioiden kanssa toimivilta tahoilta. Lausuntoaika 11.10.2013 mennessä. Lain hyväksymisen jälkeen kuntia kuullaan» järjestämisvastuun toteuttamisesta» sote-alueiden, perustason alueiden ja erva-alueiden muodostamisesta Kuulemisen perusteella valmistellaan alueiden muodostamiseksi annettava valtioneuvoston asetus, joka annetaan syksyllä 2014 Tavoitteena on, että sote-järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulevat voimaan 1.1.2015 Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuu-alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017. 1 45 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Vuoden 2013 lisätalousarvio Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin 15 milj. euroa Oppilaitosten ja päiväkotien ä homekorjaushankkeisiin o a e s 35 milj. euroa» Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken. Julkisiin työvoimapalveluihin lisätään 25 milj. euroa mm. maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseen ja nuorille suunnattavaan palkkatukeen. 46 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kunta elinvoimapolitiikan moottorina* Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, t liikenneratkaisut i t, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kaupunki: suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kaupunkilaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta ja INKAa (Innovatiiviset kaupungit -ohjelma) Hankinnat yritystoiminnan y vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen * Eero Holstilan Elinvoimapolitiikkaselvitystä it stä 2012 mukaillen 47 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Muita keskeisiä muutoksia kunnissa Kuntalain kokonaisuudistus etenee esillä mm:» Kunnista konserneja: konsernijohtaminen kuntoon, ml. riskien hallinta osana johtamista, raportointi jne.» Kuntademokratiaa uudistettava: luottamushenkilöiden rooli, kansalaisvaikuttamisen kehittäminen uudistettu kunnallinen itsehallinto t Kuntien henkilöstön eläköityminen: lähes 60 % kunta-alan alan henkilökunnasta eläkkeelle 2030 mennessä Monikulttuurisuuden merkitys kasvaa maahanmuuton myötä 48 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso
Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net 49 18.9.2013 Timo Kietäväinen, Kymenlaakso