20.12.2016 Sivu 1 / 1 4077/2016 12.00.00 216 Selvitys esiopetuksen hallinnollisesta asemasta sivistystoimessa Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Kaisu Toivonen, puh. 09 816 52000 Timo Ketonen, puh. 040 766 6311 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko merkitsee tiedoksi liitteenä olevan esiopetuksen hallinnollista asemaa koskevan selvityksen. Käsittely Puheenjohtaja Hopsun kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: lautakunta näkee tärkeänä, että kaupungin henkilöstön kanssa tekemiä sopimuksia kunnioitetaan. Kaupungin henkilöstöpolitiikan tulee olla oikeudenmukaista. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös merkitsi tiedoksi liitteenä olevan esiopetuksen hallinnollista asemaa koskevan selvityksen. Lisäksi opetus- ja näkee tärkeänä, että kaupungin henkilöstön kanssa tekemiä sopimuksia kunnioitetaan. Kaupungin henkilöstöpolitiikan tulee olla oikeudenmukaista. Liite Selostus 4 Esiopetuksen hallinnollinen asema sivistystoimessa 1.8.2017 alkaen Sivistystoimen johtaja antoi 30.8.2016 valmistelukehotuksen tavoitteena selvittää ja uudistaa suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja suomenkielisen opetuksen tulosyksiköiden välistä työnjakoa esiopetuksessa. Työjaon uudistamisella pyritään siihen, että esiopetus hoidettaisiin kokonaisuudessaan yhdessä tulosyksikössä 1.8.2017 alkaen. Valmisteluun tuli sisällyttää selvitykset seuraavista asioista:
20.12.2016 Sivu 2 / 2 1. Siirron vaikutukset esiopetuksen ja siihen liittyvän muun varhaiskasvatuksen järjestämiseen esiopetuksen oppilaiden sekä huoltajien näkökulmasta (vastuuhenkilöinä Juha Nurmi ja Virpi Mattila). 2. Henkilöstön palvelussuhteisiin ja siirtymiseen liittyvät asiat (vastuuhenkilönä Marjo Sotala-Solovjew). 3. Tilojen käyttöön liittyvät asiat (vastuuhenkilönä Juha Hovinen). 4. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen esiopetuksessa (vastuuhenkilöinä Ilpo Salonen ja Virpi Mattila). 5. Siirron taloudelliset vaikutukset (vastuuhenkilönä Timo Ketonen). 6. Konkreettinen suunnitelma siirron toteuttamisesta aikatauluineen. Valmistelutyön vastuuhenkilöiksi nimettiin opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ja varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen. Valmistelutyön ohjausryhmänä olivat osatehtävien vastuuhenkilöt puheenjohtajanaan Kaisu Toivonen. Opetustoimen johtaja kutsui ohjausryhmän jäseneksi henkilöstön edustajan (Erja Lehtonen ja Markku Kälviä). Konkreettinen suunnitelma siirron toteuttamisesta aikatauluineen tuli palauttaa toimialajohtajalle 31.10.2016 mennessä. Sivistystoimen johtaja tarkensi valmistelukehotuksen sisältöä 10.10.2016 siten, että ohjausryhmän tuli tehdä selvitys siirrosta ja valmistella siirto niin, että esiopetuksen palvelut siirrettäisiin hoidettavaksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä 1.8.2017 alkaen. Sivistystoimen johtaja myönsi opetustoimen johtajalle lisäaikaa selvityksen tekoon siten, että suunnitelma siirron toteuttamisesta aikatauluineen tuli palauttaa sivistystoimenjohtajalle 14.11.2016 mennessä. Tässä kuvataan selvitystyön pääasiallinen sisältö. Asiaa esitellään tarkemmin kokouksessa. Kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009 Kaupunginhallituksen 15.12.2009 tekemän päätöksen mukaan suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi siirtyy 1.8.2010 alkaen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön. KVTES:in piirissä toimivat esiluokanopettajat toimivat varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuudessa, vaikka ryhmä toimisi koulun tiloissa. Päätöksen mukaan OVTES:in mukaiset esiluokanopetuksen viranhaltijat pysyvät OVTES:in piirissä ja koulujen rehtoreiden alaisuudessa siihen asti kun ovat virassa. Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen ja niihin palkataan KVTES:n mukainen esiopettaja. Valmistavaan opetukseen liittyvissä ryhmissä on aina OVTESin mukaan palkattu esiluokanopettaja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa.
20.12.2016 Sivu 3 / 3 Esiopetuksen nykytila Lukuvuonna 2016-2017 esiopetuksessa Espoossa (pl. ruotsinkielinen toiminta) on yhteensä 3232 lasta. Näistä suomenkielisen varhaiskasvatuksen toteuttamassa esiopetuksessa on 2440 lasta (132 paikassa päiväkodeissa ja koulujen tiloissa) ja suomenkielisen opetuksen koulujen toteuttamassa esiopetuksessa 792 lasta (21 koulussa). Opetusja päättää esiopetuksen järjestämispaikoista vuosittain. Yhteistoiminta ja selitystyöstä tiedottaminen Selvityksen käynnistämisestä laadittiin 21.9.2016 henkilöstötiedote, joka julkaistiin kaupungin sisäisessä verkossa (ESSI). Lisäksi tiedote lähetettiin sähköpostitse niiden koulujen rehtoreille, joiden kouluissa on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestämää esiopetusta, niiden varhaiskasvatusyksiköiden johtajille, joiden esiopetusta järjestetään koulujen tiloissa, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenille sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen alue- ja vastuualuepäälliköille. Yksiköiden johtajia pyydettiin välittämään tiedote asianomaisille työntekijöille. Selvityksen etenemisestä ja aikatauluista julkaistiin 11.10.2016 toinen henkilöstötiedote edellä mainituille tahoille. Esiopetusiltaan/keskustelutilaisuuteen 4.10.2016 kutsuttiin (ja tilaisuuden järjestämisestä tiedotettiin) niiden koulujen rehtorit ja henkilökunta, joiden kouluissa on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestämää esiopetusta sekä niiden varhaiskasvatusyksiköiden johtajat ja työntekijät, joiden esiopetusta järjestetään koulujen tiloissa ja lautakunnan jäsenet. Henkilöstön yhteistoiminta- ja kuulemistilaisuuteen 7.11.2016 kutsuttiin esiluokanopettajat ja kutsut toimitettiin tiedoksi myös esiopetusta järjestävien koulujen rehtoreille. Toinen yhteistoiminta- ja kuulemiskokous järjestetään 29.11.2016. Yhteistoimintaneuvottelut järjestöjen kanssa ovat käynnistyneet 10.10.2016 ja viimeisen kokouksen suunniteltu ajankohta on 4.1.2017. Kannanotot Selvityksen aikana kaupungille toimitettiin koulujen henkilöstön ja henkilöstöryhmien sekä koulujen vanhempainyhdistysten kannanottoja. Kannanotot ovat nähtävänä kokouksessa. Lisäksi lautakunnan jäsenet ovat saaneet tutustua kannanottoihin ennen lautakunnan kokousta luottamushenkilöiden verkkopalvelussa. Esiopetuksen hallinnollisen muutoksen vaikutukset koulujen esiluokanopettajien asemaan Esiopetusta tarjotaan lukuvuonna 2016 2017 yhteensä 21 koulussa ja esiopetusryhmiä on 39.
20.12.2016 Sivu 4 / 4 Koulujen tiloissa toimivat esiluokanopettajat toimivat kyseisen koulun rehtorin alaisuudessa niin kauan, kun esiopetusta toteuttaa OVTES:in piirissä oleva esiluokanopettaja. Mikäli koulussa on useampi kuin yksi esiopetusryhmä, kaikki esiluokanopettajat toimivat saman virkaehtosopimuksen piirissä. Tarvittaessa toteutetaan opettajien sijoituskoulumuutoksia tämän periaatteen toteuttamiseksi. Sijoituskoulumuutokset pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä. Yhden virkaehtosopimuksen periaatetta toteutetaan ensisijaisesti muilla käytössä olevilla keinoilla kuin sijoituskoulumuutoksilla. Kaupunginhallituksen päätöksen toimeenpano käy mahdottomaksi lähivuosina sen jälkeen, kun kaikissa valmistavaa opetusta toteuttavissa kouluissa on OVTES-esiluokanopettaja ja muut yksiköt ovat varhaiskasvatuksen alaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että päätöksen mukaan uudet esiopettajat palkataan KVTES-esiopettajiksi varhaiskasvatukseen, mutta valmistavaa opetusta pitäisi kuitenkin toteuttaa koulun toimintana OVTES-esiluokanopettajilla. Kaupunginhallituksen 15.12.2009 tekemää päätöstä on siis välttämätöntä lähivuosina muuttaa. OVTES:in piirissä olevia esiluokanopettajia on 48. Heistä osa on määräaikaisessa palvelussuhteessa enintään 31.7.2017 asti. Muutamalla on luokanopettajan kelpoisuus. Luokanopettajan kelpoisuuden omaaville tarjotaan ensisijaisesti luokanopettajan vakinaista virkaa, erityislastentarhanopettajan kelpoisuuden omaaville tarjotaan erityislastentarhanopettajan vakinaista tehtävää ensisijaisesti varhaiskasvatuksen esiopetuksessa ja 32 esiluokanopettajalle tarjotaan lastentarhanopettajan vakinaista tehtävää varhaiskasvatuksen esiopetuksessa. Lisäksi muissa kuin maahanmuuttajien valmistavaa opetusta toteuttavissa esiopetuskouluissa on kuusi esiluokanopettajaa neljässä eri koulussa. Mikäli siirto suomenkieliseen varhaiskasvatukseen toteutuu, loppuu esiluokanopetus OVTESin piirissä yhteensä 37 vakituista virkaa tai tuntiopettajuutta hoitavalta opettajalta. Esiopetus jatkuu suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämänä. Kenenkään vakinaisessa palvelussuhteessa olevan palvelussuhde ei katkea Espoon kaupunkiin. Työtä on mahdollista jatkaa suomenkielisen varhaiskasvatuksen esiopetuksessa lähtökohtaisesti samassa paikassa (toimipisteessä), mikäli palvelutarve pysyy samana ja tilankäyttö sen mahdollistaa. päättää esiopetuksen järjestämispaikat maaliskuussa. Muutoksen yhteydessä voi olla mahdollista siirtyä myös toiseen toimipisteeseen. Muutoksella voi olla toteutuessaan vaikutuksia rehtoreiden ja hallinnon työhön koulussa. Tarvittaessa yksittäisiä rehtoreita voidaan kuulla erikseen. Muutoksella on myös vaikutusta valmistavaa opetusta esiopetuksen yhteydessä antaneiden koulujen kieli- ja kulttuuriryhmien opettajien tuntimääriin.
20.12.2016 Sivu 5 / 5 Palkkauksessa ja palvelussuhteessa on eroja siltä osin hoitaako henkilö esiluokanopetusta koulussa esiluokanopettajan rehtorin alaisena vai päiväkodissa lastentarhanopettajana päiväkodin johtajan alaisena. Jos esiopetus hoidetaan lastentarhanopettajana, määräytyvät palkkaus ja palvelussuhteen ehdot KVTESin mukaan. Esiopetuksen hallinnollisen aseman vaikutukset esiopetuksen oppilaiden, huoltajien ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien näkökulmasta Selvitykseen sisältyy arvioita nykytilan ja mahdollisen siirron vaikutuksista esiopetuksen oppilaisiin, huoltajiin ja yksityisiin varhaiskasvatuspalvelujen tuottajiin. Nykytilanteessa koulujen esipetukseen osallistuvat lapset saavat laadukasta esiopetusta 4 tuntia päivässä koulun esiopettajan toimesta ja koulun laaja-alaisen erityisopettajan sekä kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan tuki on käytössä esiopetuksen aikana. Opettaja ja joissakin yksiköissä lastenhoitaja vaihtuu kesken päivän, kun esiopetuksesta ja muusta varhaiskasvatuksesta vastaa eri taho. Joissakin kouluissa esiopetustila on eri kuin varhaiskasvatuksella käytössä olevat tilat. Osa valmistavaan opetukseen osallistuvista kuljetetaan vuodeksi eri paikkaan kuin muutoin olisivat esiopetuksessa. Osa valmistavaa opetusta tarvitsevista lapsista on valinnut lähellä toteutettavan tavallisen esiopetuksen eivätkä kauempana toteutettavaa valmistavaa esiopetusta. Huoltajien yhteistyökumppaneina ovat koulun esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilökunta, joka voi olla myös yksityisen palveluntuottajan palveluksessa. Tiedon kulku huoltajille edellyttää hyvää yhteistyötä, koska esiopettaja ei ole paikalla muun varhaiskasvatuksen aikana eikä muun varhaiskasvatuksen lastentarhanopettaja esiopetuksen aikana. Henkilökunnan työvuorojärjestelyt ovat haasteellisia, kun päivä jakautuu koulun järjestämään esiopetukseen ja muuhun varhaiskasvatukseen ennen ja jälkeen esiopetuksen. Osa henkilökunnasta tekee osa-aikatyötä. Jos esiopetus järjestettäisiin kokonaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimesta, esiopetusta voitaisiin järjestää samoissa paikoissa kuin ennenkin päiväkotien ja koulujen tiloissa. Sama henkilökunta toimisi koko päivän lasten kanssa esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen aikana ja samat tilat olisivat lasten käytössä koko päivän ajan. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien tuki olisi käytettävissä. Valmistavaa opetusta voitaisiin laajentaa ja antaa pääsääntöisesti siellä, missä lapsi muutoinkin olisi esiopetuksessa. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajien tuki olisi järjestettävissä. Yhteistyötä koulun ja varhaiskasvatuksen välillä voitaisiin tiivistää siten, että yhteistyö on toiminnallista, jatkuvaa ja resurssien yhteiskäyttö lasten oppimista tarkoituksenmukaisella tavalla tukevaa. Yksityisiltä palveluntuottajilta voitaisiin hankkia sekä esiopetus että siihen liittyvä varhaiskasvatus, jolloin työ olisi kokoaikaista ja työvoiman saatavuus helpottuisi.
20.12.2016 Sivu 6 / 6 Valmistava opetus Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetuslain 9 säädetään, että maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää. Perusopetusasetuksen (1998/9852) 3 :n mukaan perusopetuksen valmistavaa opetusta annetaan 6 10 -vuotiaille vähintään 900 tuntia. Asetuksen 2 :n mukaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja. Valmistavan opetuksen kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta 20.9. tilanteen mukaan. Valtionosuus vuonna 2016 on 16 184,53 oppilasta kohti. kulttuuriministeriöltä saadun tiedon mukaan valtionosuutta tullaan todennäköisesti vähentämään vuonna 2017, jolloin valtionosuus olisi 10 854,68 perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevaa oppilasta kohti. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen koulujen esiopetuksessa Espoossa on lukuvuodesta 2007-2008 alkaen ollut käytössä perusopetukseen valmistavan opetuksen malli, jossa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tuetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen ryhmissä (IVAL). Esiopetuksen osalta nykykäytäntö on seuraavanlainen: - valmistavaa opetusta tarvitsevat 6-vuotiaat oppilaat sijoitetaan ryhmänä esiluokille ennalta sovittuihin kouluihin - ryhmän koko on enintään puolet luokan kokonaisoppilasmäärästä (10 IVAL-oppilasta/20 lasta) - valmistavan opetuksen oppilaita tukee kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja - valmistavassa esiopetuksessa oppilaiden viikkotuntimäärä on 23,6 (noin 900 h vuodessa, esiopetuksessa 760 h, 20 h viikossa) - valmistavan opetuksen oppilaille laaditaan oma opinto-ohjelma, joka sisältyy Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan
20.12.2016 Sivu 7 / 7 - valmistava opetus kestää aina noin yhden lukuvuoden. Jos lapsi saa valmistavaa opetusta esiopetusvuonna, 1. luokalla tuki annetaan maahanmuuttajien määräaikaisena opetuksena (pedagogisen arvion perusteella). Lukuvuonna 2016-2017 perusopetukseen valmistavaan opetukseen koulujen esiopetuksen yhteydessä osallistuu 189 lasta 16 koulussa. Yksikään esiluokkien valmistavan opetuksen oppilaista ei ole koulukuljetuksen piirissä. Kouluissa työskentelee 16 kieli- ja kulttuuriryhmien opettajaa, joiden työpanosta kohdennetaan myös esiluokille, joissa on valmistavaa opetusta saavia lapsia. Koulujen esiluokilla olevien valmistavan opetuksen oppilaiden opetukseen on kohdistunut keskimäärin seitsemän kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntia esiopetusryhmää kohden. Esiluokkien yhteydessä toteutettuun valmistavaan opetukseen kohdistunut kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan viikkotuntimäärä esiopetusryhmää kohden vaihtelee 3-18 tuntia / opettaja riippuen valmistavan opetuksen oppilaiden määrästä esiopetusryhmässä. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajan kelpoisuusvaatimuksena opetustoimessa on ollut luokanopettajan tutkinto, koska he työskentelevät koulun kaikilla luokkaasteilla. Valmistavan opetuksen oppilaille esiluokissa on lisäksi kohdennettu laaja-alaisen erityisopettajan resurssia. Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti varhaiskasvatuksessa Perusopetukseen valmistavaa opetusta esiopetusikäisille lapsille on järjestetty kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti vain koulujen toimintana. Vuosittain valmistavan opetuksen ulkopuolelle on jäänyt valmistavan opetuksen tarpeessa olevia esiopetusikäisiä lapsia, jotka ovat sijoittuneet varhaiskasvatuksen esiopetusryhmiin. Näistä lapsista Espoo ei ole saanut esiopetusvuoden osalta perusopetukseen valmistavan opetuksen valtionosuutta valtiolta. päätti 19.11.2014, että esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen liittyvä kahden vuoden mittainen kokeilu aloitetaan lukuvuonna 2015-2016 Mainingin koulun yhteyteen perustettavista varhaiskasvatuksen esiopetusryhmistä. Mainingin päiväkodin esiopetuksen kaksi ryhmää toimivat Mainingin koulun tiloissa. Yhdessä esiopetusryhmässä työskentelee esiopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Lisäksi yksikköön on palkattu eri kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja, joka toimii kummassakin esiopetusryhmässä päivittäin. Hänen viikkotyöaikansa on 38,25 h eli noin 7 tuntia 40 minuuttia päivässä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämismahdollisuudet varhaiskasvatuksen esiopetusryhmissä Varhaiskasvatusikäisten (10 kk - 6v) espoolaislasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 alkaen. Etenkin 2010-luvulla kasvusta suurin osa on ollut vieraskielisten lasten määrän kasvua. Vieraskielisten lasten määrä on kaksinkertaistunut ja samalla sekä suomen- että ruotsinkielisten lasten
20.12.2016 Sivu 8 / 8 määrä on vähentynyt. Espoon uusimman väestöennusteen mukaan sama kehitys jatkuu vuoteen 2030 asti. Vuonna 2020 joka neljäs espoolaislapsi on vieraskielinen ja vuoteen 2030 mennessä heidän osuutensa on kasvanut 30 prosenttiin. Vieraskielisten 6-vuotiaiden lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 83 prosenttia (413 lasta) ja vuoteen 2025 mennessä 130 % (613 lasta). Syksyllä 2016 suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä esiopetuksessa on 342 vieraskielistä lasta. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on kaikkiaan 530 kuusivuotiasta vieraskielistä lasta, kun osa suomenkielisen opetuksen esiopetukseen osallistuvista on esiopetukseen liittyvässä varhaiskasvatuksessa. Vieraskielisten 6-vuotiaiden lasten määrä kasvaa tulevina vuosina niin merkittävästi, että valmistavaa esiopetusta on välttämätöntä lisätä. Jo vuonna 2017 valmistavaa esiopetusta tarvitsevia lapsia arvioidaan olevan vähintään 350-360. Väestöennusteen mukaisen kasvun myötä vuonna 2020 näitä lapsia on jo vähintään 450. Valmistavan opetuksen tarpeessa olevien esioppilaiden määrän jatkuvasti kasvaessa näiden lasten keskittäminen ja kuljettaminen koulujen esiopetusryhmiin ei enää tulevina vuosina ole mahdollista. Lasten yhtenäisen päivän ja lähikouluperiaatteen toteutumiseksi myös valmistavaa opetusta tulisi olla kattavasti tarjolla useimmissa esiopetusyksiköissä. Varhaiskasvatuksen toteuttaman esiopetuksen ryhmissä työskentelee kokopäiväinen henkilökunta, joten valmistavan opetuksen esiopetuksen tuntimäärää laajempi tuntimäärä voidaan helposti järjestää. Valmistavan opetuksen oppilaskohtainen valtionosuus mahdollistaa myös lisäresursoinnin. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajia on mahdollista mitoittaa yksi opettaja noin kahta valmistavan esiopetuksen ryhmää kohti eli normaalin henkilökunnan lisäksi yksi opettaja lisää noin 20 valmistavaa opetusta saavaa esiopetusikäistä lasta kohden. Oman äidinkielen opetusta voidaan toteuttaa Suomenkielisen opetuksen toimintana kuten nykyisinkin. Varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajat ovat käytettävissä kasvun ja oppimisen tukea tarvittaessa. Koulujen yhteydessä toimivissa ryhmissä yhteistyötä tulosyksiköiden välillä on tarkoituksenmukaista kehittää niin, että tiivis yhteys esiopetuksen ja koulun välillä säilyy ja kehittyy ja resurssien käyttö tukee lasten oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyisen tarpeen pohjalta arvioituna valmistavaa opetusta lukuvuonna 2017-2018 voisi saada noin 300-350 esiopetusikäistä lasta. Kieli- ja kulttuuriryhmien opettajien tarve olisi silloin 15-17 opettajaa. Valtionosuutta näistä lapsista saataisiin vuositasolla noin 3,3-3,8 M. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen esiopetuksen yhteydessä muissa suurissa kunnissa Vantaalla perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään varhaiskasvatuksen kunnallisissa päiväkodeissa toteuttaman esiopetuksen
20.12.2016 Sivu 9 / 9 yhteydessä. Syksystä 2017 alkaen Vantaalla on suunnitteilla perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisen laajentaminen koskemaan myös yksityisissä päiväkodeissa toteutettavaa esiopetusta. Oulussa valmistava opetus tapahtuu inklusiivisesti normaaliryhmissä perusopetuksen osalta perusopetuksen kouluissa ja esiopetuksen osalta esiopetusyksiköissä, jotka suurilta osin ovat päiväkoteja. Käytännössä valmistavassa esiopetuksessa olevat käyvät yhden tunnin enemmän päivittäin (4 tunnin sijasta 5 tuntia). Viidennen tunnin sisältö pääosin on suomen kielen oppimista yksilöllisesti. Turussa valmistava opetus toteutetaan esiopetuksen yhteydessä. Lapset ilmoittautuvat normaalisti lähipäiväkotiensa esiopetusryhmiin ja valmistava opetus tuodaan näihin ryhmiin. Helsingissä perusopetukseen valmistavaa opetusta ryhdytään järjestämään juuri maahan tulleille lapsille varhaiskasvatuksen toteuttaman esiopetuksen yhteydessä. Tampereella valmistavaa opetusta ei järjestetä esiopetuksen yhteydessä. Esiopetuksen hallinnollisen aseman vaihtoehdot Ensimmäisenä vaihtoehtona on toiminnan säilyminen nykyisellään niin, että esiopetusta järjestetään sekä opetuksen että varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Tällöin koulujen esiopetuksessa ja siihen liittyvässä muussa varhaiskasvatuksessa saman lapsiryhmän kanssa toimisi edelleen kahden esimiehen alaisuudessa olevaa henkilökuntaa. Vähitellen ne koulujen esiopetusryhmät, joissa ei ole valmistavaa opetusta, siirtyisivät kaupunginhallituksen päätöksen mukaan varhaiskasvatukselle. Maahanmuuttajataustaisten lasten lisääntyessä valmistavaa opetusta olisi tarjolla yhä pienemmälle osalle näistä lapsista, kun valmistavaa esiopetusta ei saisi järjestää varhaiskasvatuksessa eikä ryhmiä ei voisi lisätä kouluihin. Toisena vaihtoehtona on esiopetuksen järjestäminen kokonaan varhaiskasvatuksen toimesta. Mikäli suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu siirtyy suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön, Espoon kaupungin kustannukset pienenevät ja tuotot kasvavat kolmesta eri syystä. Henkilöstökulut esiopetustyöstä ovat alemmat, jos työ tehdään varhaiskasvatuksen yksikössä noudatettavan virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaan samoin periaattein kuin jo nyt varhaiskasvatuksen yksikössä tehdään. Rationointihyötyjä saavutetaan, kun esiopetukseen osallistuvien lasten esiopetukseen liittyvä muu varhaiskasvatus järjestetään saman henkilöstön toimesta. Kolmanneksi, jos kaikki esiopetus järjestettäisiin Espoossa varhaiskasvatuksen yksikössä, olisi mahdollista perustaa valmistavan esiopetuksen ryhmiä nykyistä enemmän vieraskielisten lasten määrän kasvua vastaavasti. Samalla valmistavan esiopetuksen lisääntynyt valtionapu mahdollistaa kattavamman kieli- ja
20.12.2016 Sivu 10 / 10 kulttuuriopetuksen esiopetusikäisille lapsille. Lisääntyneen valtionavun turvin voitaisiin palkata varhaiskasvatuksen esivalmistaviin ryhmiin KieKUlastentarhanopettajia Mainingin päiväkodissa toteutetun mallin mukaisesti ja huolehtia näin lapsen esiopetuksesta, valmistavasta opetuksesta ja päivähoidosta varhaiskasvatuksen kokonainen päivä huomioiden. Edellä kuvattujen tekijöiden taloudellinen kokonaisvaikutus on vuositasolla 2,3 milj. euroa ja vuonna 2017 1,1 milj. euroa mikäli uuteen toimintamalliin siirrytään 1.8.2017. Taloudellisiin vaikutuksiin ei ole laskettu toiminnan järjestämisen kustannuksia (kilpailutus, valvonta yms.). Lisäksi sivistystoimen johtaja toteaa Valtionavustusten saamisen näkökulmasta olisi keskeistä, että varhaiskasvatus saisi rajattoman oikeuden järjestää valmistavaa esiopetusta palvelutarpeen mukaisesti, vaikka päädyttäisiin jatkamaan nykymallia jossa osa esiopetusta toteutetaan opetustoimessa.
20.12.2016 Sivu 11 / 11