Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puu VMI-tulokset

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Uusimmat metsävaratiedot

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Suomen metsien inventointi

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Suomen metsävarat

Metsäpolitikkafoorumi

Lapin alueen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet- Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Hakkuumahdollisuusarviot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelmien seuranta

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Metsäohjelman seuranta

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Puuraaka-aineen saatavuus

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

METSÄ SUUNNITELMÄ

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Metsäohjelman seuranta

METSÄ SUUNNITELMÄ

w metsänhoitoyhdistys

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Metsäsuunnitelma vuosille

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

n.20,5 ha

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

UPM Metsäsuunnitelma

Pirkanmaan metsien tila infotilaisuus UKK-instituutti

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Transkriptio:

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen & Tuula Packalen 4.6.2015

Kaakkois-Suomen pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,048 milj. ha Metsätalousmaata 772 000 ha eli 74 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata 743 000 ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 98 %

Puuston tilavuus 2008-2013 (2006 2011) Tilavuus VMI10 2004-2008: 113,3 milj. m 3 Tilavuus VMI11 2009-2013: 112,3 milj. m 3 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla VMI11 ja VMI10 milj. m 3 60,0 50,0 40,0 51,1 49,3 41,9 41,8 VMI10 VMI11 30,0 20,0 10,0 7,4 7,8 8,6 8,2 4,9 5,2 0,0 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu - ero VMI10 ja VMI11 tilavuudessa johtuu aluemuuutoksista

Puuston keskitilavuus ja ikärakenne m³/ha Puuston keskitilavuus metsämaalla % Metsien ikärakenne 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 102,9 103,1 114,1 121,9 143,1 146,0 150,6 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 VMI5 VMI9 VMI11 20,0 5,0 0,0 VMI5 VMI6 VMI7 VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 0,0-20 21-40 41-60 61-80 81-100 101-120 121-

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Viime vuosina kokonaispoistuma (hakkuut ja luontainen poistuma) on ollut noin kasvun tasolla

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi

% Kehitysluokkien osuudet 1998-2013 Kehitysluokkien osuudet puuntuotannon metsämaalla 40,0 37,2 VMI9 35,0 33,5 VMI11 30,0 26,3 26,7 25,0 20,0 15,0 20,3 20,5 16,4 13,6 10,0 5,0 3,1 2,3 0,0 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita siirtynyt varttuneempiin kehitysluokkiin Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 4.6.2015

Metsänhoidollinen tila Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella lähes kaksinkertainen viimeisen 5 vuoden taimikonhoitoalaan verrattuna Ensiharvennustarve myös selvästi tehtyjä ensiharvennuksia suurempi seuraavalla 5-vuotiskaudella Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 32 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 36 000 hehtaaria

Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Lahopuuston määrä kasvanut voimakkaasti Nyt 3,8 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla

Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK TH Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (laskelma-alue Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien alue) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5% tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. Tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat vuosina Kaakkois-Suomen alueella 2011-2013 toteutuneen ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa. 4 % tuottovaatimus (TH+) Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosille 2011-2020 lisättiin 2011-2013 toteutuneeseen kertymätasoon havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta.

Kaakkois-Suomen alueen ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuudet 2011-2040 milj. m³/v 12 10 Ei taloudellisesti hakkuukypsää Kestävyystavoitteiden vaikutus 8 6 4 Hakkuumahto Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 2 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ 2011-2020 2021-2030 2031-2040 - koko Etelä-Suomen alueelle yhteisesti laskettu TH+ ratkaisu myöhentää 1.kauden hakkuita Kaakkois-Suomen alueella hakkuiden kohdistuessa voimaperäisemmin ikärakenteeltaan vanhemmille alueille Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 4.6.2015

2011-2013 toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille 2011-2040 Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero 2011-2020, milj. m³/v milj. m³/v 1,4 1,2 +0,17 +0,09 +0,10 +0,02 +0,06 +0,18 E-S +15,5 P-S + 6,5 22,0 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Mät Kut Let Mäk Kuk Lek Tot. 2011-2013 0,75 1,10 0,09 0,89 0,72 0,46 2011-2040 0,92 1,19 0,19 0,91 0,78 0,63 Kaakkois-Suomen toteutuneen ainespuukertymän ero suurimman kestävän ainespuun kertymäarvion vuosien 2011-2040 keskimääräiseen kertymään = 0,62 milj. m³/v Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 4.6.2015

Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Aines- ja energiapuukertymän runkotilavuus - olettaen, että nykyisin vallitseva metsien käsittely jatkuu - olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut milj. m³/v 8,0 NT milj. m³/v 8,0 SK 6,0 6,0 4,0 4,0 2,0 2,0 0,0 2011-2020 2021-2030 2031-2040 0,0 2011-2020 2021-2030 2031-2040 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 4.6.2015

Metsähake- ja polttopuukertymä 2011-2040 milj. m³/v 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,82 2011-2013 NT SK TH TH+ 0,00 2011-2020 2021-2030 2031-2040 TH+ ratkaisua lukuun ottamatta energiapuu koostuu nykyistä selvästi enemmän hakkuutähteestä ja kannoista Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 4.6.2015

Suurimman kestävän hakkuumahdollisuusarvion kehitys VMI7 (1977-84) - VMI11 (2009-2013) Kertymä yhteensä Kertymä/metsämaan hehtaari milj. m³/v 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 VMI7 VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 TUKKI KUITU YHT MÄT KUT LET MÄK KUK LEK m³/ha/v 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 VMI7 VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 TUKKI KUITU YHT. VMI7-VMI8 pinta-ala noin 0,1 milj. ha pienempi kuin VMI9-VMI11 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 4.6.2015

Puuston tilavuuden kehitys 2011-2041 milj. m³ 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 VMI11 NT SK TH TH+ 2011 2041 Lehtipuu 21,5 22,7 21,6 25,4 23,8 Kuusi 41,8 34,4 44,1 50,3 54,1 Mänty 49,1 31,8 38,4 48,2 52,4 Puuston keskitilavuus: 2011: 148 m³/ha 2041: NT 117, SK 137 ja TH 163 m³/ha Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 4.6.2015

Metsien ikärakenteen kehitys 2011 2041 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0-20 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0-20 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0-20 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 NT SK TH Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 4.6.2015

Yhteenveto - puuston tilavuus on kasvanut Kaakkois-Suomessa VMI5-VMI11 n 45 % - kokonaispoistuma on ollut viime vuosina kasvun (5,3 milj. m³) tasolla; 1970-2000 kasvu selvästi poistumaa suurempi - taimikonhoidossa ja ensiharvennuksissa suurimmat metsänhoidolliset puutteet - vuosien 2011-2013 toteutunut ainespuun hakkuukertymä on n. 0,5 milj. m ³/v pienempi kuin suurin kestävä ainespuuarvio (4,5 milj. m³/v) energiarunkopuuta SK arvioon sisältyy lisäksi 0,2 milj. m³/v - metsien rakenteen vuoksi SK ratkaisu on hieman puuvarantoa pienentävä - jos jatketaan vuosien 2011-2013 hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja niin muodoin myös keskitilavuus lisääntyvät huomattavasti - laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan. Jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät - hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita

Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos

Kaakkois-Suomen hakkuumahdollisuuksista enemmän: Luke Metinfo MELA Tulospalvelu http://www.luke.fi/metsat/ http://www.metla.fi/metinfo/mela (http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index.php)

Kiitos!