Pirkanmaan metsien tila infotilaisuus UKK-instituutti

Transkriptio

1 Pirkanmaan metsien tila infotilaisuus UKK-instituutti klo 9.30 Avaus; Jorma Vierula, aluejohtaja Suomen metsäkeskus klo 9.45 Pirkanmaan hakkuumahdollisuudet ja metsien tila, Pirkanmaan metsien inventointitulosten julkistus; Olli Salminen, LUKE klo Pirkanmaan ekosysteemipalvelut; Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto klo Luonnonhoidon kuulumiset ja Totelma (luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma); Jarmo Uimonen, luonnonhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus klo Pirkanmaan metsätalouden Hyvät ja Huonot Uutiset. Pirkanmaan metsäohjelmatyön käynnistys, toiveet ja haaveet; Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö ja Pirkanmaan metsäneuvosto klo Tilaisuuden päätös klo AMO-työryhmät jatkavat työskentelyä Suomen metsäkeskus 1

2

3 Valtakunnan metsien 11. inventoinnin Pirkanmaan tulosten julkistaminen Valtakunnan metsien inventoinnit Suomen metsätaloudessa Aluejohtaja Jorma Vierula Suomen metsäkeskus

4 Inventoinnit luvulta lähtien Maailman ensimmäinen tilastolliseen otantaan perustuva valtakunnan metsien inventointi Professori, sittemmin akateemikko Yrjö Ilvessalon johdolla 1920-luvun alussa 1. inventointi VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI tulokset ovat ainutlaatuinen aikasarja metsien kehityksestä Suomen metsäkeskus 3

5 VMI välitodistus maakunnan metsätaloudelle VMI tuottaa maakuntatasolle luotettavaa tietoa metsävarojen kehityksestä Puuvarasto Kasvu Metsien laatu terveys - monimuotoisuus Hakkuumahdollisuudet Metsänhoitotarpeet Erityinen mielenkiinto juuri nyt puun käyttöä lisäävien investointien tilanteessa Tulosten esittelyn aikana voimme miettiä kouluarvosanaa Pirkanmaan metsien hoidosta viimeisen viiden vuoden ajalta Suomen metsäkeskus 4

6 Tervetuloa!

7 Pirkanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Tampere Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsäsuunnittelu 1 ja metsävarannot Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus

8 Pirkanmaan pinta-alatietoa Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi Maapinta-ala 1,258 milj.ha Metsätalousmaata ha eli 77 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % ( ha) Koko maa Pirkanmaa 84,4 91,3 6,5 9,1 2,8 6,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Puuntuotannossa Rajoitetusti puun-tuotannossa Ei puuntuotannossa 2 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

9 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus VMI : 129,4 milj. m 3, 142 m 3 /ha Tilavuus VMI : 137,7 milj. m 3, 147 m 3 /ha 1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,5-kertaistunut Kasvu VMI : 5,7 milj. m 3, 6,2 m 3 /ha/v Kasvu VMI : 6,3 milj. m 3, 6,7 m 3 /ha/v 1960-lukuun verrattuna puuston kasvu 1,6-kertaistunut milj. m 3 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 74,0 71,7 40,3 42,0 9,5 VMI10 VMI11 12,1 12,1 13,8 9,1 10,4 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

10 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, Pirkanmaa Kasvu Poistuma vuosi Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 78 % kasvusta, vuoden 2014 aikana 84 % 4 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

11 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, Pirkanmaa, mänty 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 67 % kasvusta, vuoden 2014 aikana 75 % 5 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

12 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, Pirkanmaa, kuusi 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 78 % kasvusta, vuoden 2014 aikana 83 % 6 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

13 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, lehtipuut Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, Pirkanmaa, lehtipuut 1,5 1 0,5 0 Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 93 % kasvusta, vuoden 2014 aikana lähes 100 % 7 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

14 % Kehitysluokkien osuudet 45,0 VMI10 40,0 35,0 35,9 39,3 VMI11 30,0 28,4 25,0 24,6 20,0 15,0 17,6 20,1 15,1 14,5 10,0 5,0 2,9 1,5 0,0 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Nuoria kasvatusmetsiä siirtynyt varttuneempiin kehitysluokkiin 8 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

15 1 000 ha Metsänhoidollinen tila 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 5-vuotiskauden tehdyt Lähin 5-vuotiskausi, muut Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä 40,0 20,0 0,0 Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella lähes kaksinkertainen ja ensiharvennustarve noin 60 % suurempi kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehty taimikonhoito/ensiharvennus Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria 9 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

16 Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha) Abioottiset tuhot Ihmisen toiminta Hirvi Muut selkärankaiset Hyönteiset Sienet Kilpailu Tunnistamaton Laatua alentaneita tuhoja yhteensä ha, 24 % puuntuotannon metsämaan alasta VMI10:ssä vain 13 % Yleisimmät tunnistetut tuhon aiheuttajat: abioottinen tuho (myrsky, lumi), ihmisen toiminta (istutusvirheet?, puunkorjuu), sienitaudit Abioottiset tuhot eniten lisääntynyt tunnistettu tuhon aiheuttaja. 10 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

17 m 3 /ha Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien 4,0 3,0 2,0 Maapuu Pystypuu 1,0 0,0 VMI9 VMI10 VMI11 Keskimäärin 3,7 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla Määrä pysynyt ennallaan viime vuosina 11 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

18 Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (laskelma-alue Pirkanmaan maakunnan alue) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä NT SK TH (TH+) Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5 % tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. Laskelma tehtiin Pirkanmaan alueelle siten, että tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat Pirkanmaalla vuosina toteutuneen ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa. 4 % tuottovaatimus Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosille lisättiin Etelä- Suomen alueen toteutuneeseen kertymätasoon havukuitupuuta 6 milj.m³/v ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v ja energiapuuta vuosille ,5 milj. m³/vja vuodesta 2021 eteenpäin 5 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta. 12 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

19 Pirkanmaan alueen ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuusarviot milj. m³/v Taloudellisesti ei hakkuukypsää Kestävyystavoitteiden vaikutus Hakkuumahto Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 2 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH koko Etelä-Suomen alueelle yhteisesti laskettu TH+ ratkaisu myöhentää aluksi Pirkanmaan 1.kauden hakkuita hakkuiden kohdistuessa TH+ hakkuutavoitteiden ja -rajoitteiden seurauksena kuitupuuvaltaisemman kertymärakenteen omaaville alueille 13 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

20 Vuosina toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille milj. m³/v 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 +0,49 +0,42 +0,19 +0,26 +0,39 +0,33 0,0 Mät Kut Let Mäk Kuk Lek Tot ,53 1,09 0,07 0,57 0,63 0, ,02 1,51 0,26 0,83 1,02 0,69 Seuraavien 30 vuoden ( ) suurimman kestävän ainespuun kertymä on keskimäärin 2,08 milj. m³/v suurempi kuin vuosina toteutunut Ainespuukokoista energiarunkopuuta, joka ei sisälly yo. lukuihin, on SK ratkaisussa lisäksi 0,28 milj. m³/v. 14 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

21 SK-ratkaisun ainespuukertymä hakkuutavoittain ja kasvupaikoittain milj. m³/v 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Uh Kh Uh Kh Uh Kh Kangas 3,51 1,08 3,20 1,54 3,21 1,42 Turve 0,50 0,17 0,39 0,21 0,50 0,21 Uh = uudistushakkuu, Kh = kasvatushakkuu uudistushakkuiden osuus kertymästä keskimäärin 71 % turvemaiden osuus kertymästä 12,4 % (Uh: 12,3 % ja Kh: 12,7 %) 15 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

22 Metsähake- ja polttopuukertymä milj. m³/v 2,50 2,00 1,50 1,00 1,11 Kannot Hakkuutähde Harvennuspuu 0,50 0,00 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ Tot ainespuukertymän kasvaessa (SK ja NT-ratkaisut) energiapuuta korjataan enemmän hakkuutähteestä ja kannoista 16 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

23 Suurimman kestävän hakkuumahdollisuusarvion kehitys VMI7 ( ) - VMI11 ( ) Kertymä yhteensä Kertymä/metsämaan hehtaari milj. m³/v 6,0 m³/ha/v 7,0 5,0 4,0 3,0 2,0 TUKKI KUITU YHT MÄT KUT LET MÄK KUK LEK 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 TUKKI KUITU YHT 1,0 1,0 0,0 VMI7 VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 0,0 VMI7 VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 VMI9 lähtien kertymän kehitys varsin tasainen VMI11 sisältää myös ainespuukokoisen energiapuun 17 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

24 Puuston tilavuuden kehitys milj. m³ 200,0 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 VMI11 NT SK TH TH Lehtipuu 27,3 22,0 21,1 30,7 24,3 Kuusi 59,2 44,7 60,1 90,8 63,3 Mänty 51,3 32,9 42,2 69,5 66,7 Puuston keskitilavuus: 2011: 147 m³/ha (puuntuotannon metsämaa 149 m³/ha) 2041: NT 106 (101), SK 132 (127) ja TH 204 (203) m³/ha 18 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

25 Metsien ikärakenteen kehitys Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 NT SK TH 19 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

26 Yhteenveto - puuston kasvu on ollut poistumaa suurempi 1970-luvun puolivälistä ja puuston tilavuus on 1,5-kertaistunut lisäys erityisesti mäntyä - puuston kasvu on 1960 luvulta noussut yli 60 % - suurimmat metsänhoidolliset puutteet: taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella lähes kaksinkertainen ja ensiharvennustarve noin 60 % suurempi kuin viimeisen 5 vuoden aikana tehty taimikonhoito/ensiharvennus - metsikön laatua alentaneiden tuhon määrä lisääntynyt erityisesti abioottiset tuhot - suurin kestävä ainespuuarvio (5,3 milj. m³/v) on n. 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosina keskimäärin toteutunut ainespuun hakkuukertymä (3,2 milj. m³/v) on - Ainespuukokoista energiarunkopuuta SK arviossa on lisäksi 0,28 milj. m³/v - jos jatketaan vuosien hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja niin muodoin myös keskitilavuus jatkavat kasvua (n +40 %) ja metsien ikärakenne vanhenee edelleen - metsien rakenteen vuoksi uudistamiseen painottuvien hakkuiden seurauksena SK ratkaisu on hieman puuvarantoa pienentävä - laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät - hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita 20 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

27 Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 21 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

28 Pirkanmaan hakkuumahdollisuuksista enemmän: Luke Metinfo MELA Tulospalvelu Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot MELA Tulospalvelu 22 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

29 Kiitos! 23 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Luonnonvarakeskus

30 Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Pirkanmaan metsien tila -infotilaisuus UKK-instituutti, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

31 Ekosysteemipalvelut Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 rinnalla käynnissä ollut 1 v. hanke (EAKR). Loppuraportti julkaistu Taustalla mm. toiveet bio- ja luonnonvaratalouden paremmasta näkyvyydestä suunnittelussa ja aluekehityksessä Ekosysteemipalvelut: luonnon tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödyt. Luokittelu kolmeen kategoriaan: Tuotantopalvelut Ylläpito- ja säätelypalvelut Kulttuuripalvelut Huomioitu myös abioottista luonnon pääomaa

32 Ekosysteemipalvelut EU:n biodiversiteettistrategia -> YM: Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia: Eri ekosysteemien tuottamien palvelujen arviointiin ja arvottamiseen tarvitaan tutkimusta ja arviointimenetelmien kehittämistä Pirkanmaan ympäristöohjelma: Tuotteistetaan ekosysteemipalveluita ja kehitetään niihin pohjautuvaa ympäristöliiketoimintaa. Ekosysteemipalvelut turvataan osana elinkeinotoiminnan edistämistä Pirkanmaalla.

33 Ekosysteemipalvelut Keskiössä luonnon hyötyjen kartoittaminen, kokonaisvaltainen tarkastelu ja rahallinen arvottaminen Asioiden välisten yhteyksien ja kytkentöjen hahmottaminen Palveluiden tunnistamisen, kartoittamisen ja arvottamisen kautta niiden tehokkaampi ja kestävämpi hyödyntäminen Ekosysteemien hyötyjen hot spottien tunnistaminen Hankkeen runkona koko maakunnan kattava paikkatietopohjainen tarkastelu ja arvottamistutkimus, jollaista ei Suomessa juuri ole ennen tehty

34 Hankkeessa tarkasteltu joukkoa CICES*-luokituksen mukaisista ekosysteemipalveluist a pitkälti mitä nykytiedoilla voidaan mielekkäästi kartoittaa ja arvottaa * Common International Classification of Ecosystem Services

35

36 Arviointikehikkona n. 260 ha polygoneista koostuva paikkatietokanta

37 Kasvinviljely arvio potentiaalista (jos tarkasteltu) arvio nykykäytöstä 71 M

38 Eläintuotanto M

39 Biokaasutuotannon potentiaali (agrobiomassat) M

40 Mustikka M 71

41 Puolukka M

42 Metsästys M

43 Kalastus M

44 Puhdas käyttövesi M

45 Puuvaranto M

46 Tukkipuun kasvu Kaikki hakkuut (ml. 210 aines- ja energiapuu, kotitarvekäyttö, ym M

47 Kuitupuun kasvu M

48 Hiilivarastot M

49 Hiilen sidonta M

50 Ravinteiden pidättyminen kierrosta M

51 Pölytys (hyötykasvien) M

52 Lähivirkistys ja retkeily (valtion alueita) M

53 196 Vapaa-ajan asumisen hyödyt luonnosta + veneily + ym. vesilajeja M

54 27 Luonnon perintöarvo M

55 27 Kiinnostavat luontokohteet- tai kokemukset M

56 Tuotantopalvelut M

57 Säätelypalvelut M

58 Kulttuuripalvelut M

59 27 Ekosysteemipalvelu t yhteensä n miljoonaa euroa / v M

60 Ekosysteemipalvelu t yhteensä + abioottisia tuotoksia n. 1,1-1,2 miljardia euroa / v M

61

62

63

64 Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera koulutus Seinäjoki Jarmo Uimonen Smk

65 Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä laajemmin. Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 :ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ympäristötukea voidaan käyttää myös muihin kohteisiin Suomen metsäkeskus 3

66 Kemera ympäristötuki Tuen myöntämisen edellytyksenä on maanomistajan ja metsäkeskuksen välille solmittava sopimus. Sopimus on hallintosopimus, joka muodostuu neuvottelumuistiosta ja päätöksestä. Sopimuksella metsänomistaja sitoutuu säilyttämään kohteen monimuotoisuutta sekä jättämään kohteet metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle. Sopimus merkitään kiinteistörekisteriin Suomen metsäkeskus 4

67 Kemera ympäristötuki Sopimukseen voidaan ottaa ehto, että maanomistaja sitoutuu noudattamaan sopimuksen kohteena olevalla alueella elinympäristöjen ominaispiirteiden säilymistä edistävää hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Tukea voidaan myöntää ympäristötukisopimuksen valmisteluun, jos se tehdään muuna kuin maanomistajan omana työnä. Sopimus tehdään 10 vuodeksi ja se on voimassa, vaikka alue siirtyy kokonaan tai osittain uudelle omistajalle Suomen metsäkeskus 5

68 Ympäristötuen määrä Ympäristötuen määrä on kolmasosa siitä summasta, joka saadaan vähentämällä kohteen peruskorvauksen ja hakkuuarvokorvauksen summasta maanomistajan omavastuuosuus. Omavastuuosuus on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee tai euroa. Ympäristötukisopimuksen valmistelu korvataan todellisten kustannusten perusteella silloin, kun se tehdään muuna kuin maanomistajan omana työnä Suomen metsäkeskus 6

69 Ympäristötuen määrä Tuki ympäristötukisopimuksen valmisteluun on enintään 20 prosenttia? sopimuskohteelle myönnettävän ympäristötuen määrästä. Lisäksi ympäristötukena voidaan korvata kokonaan ne kohtuulliset kustannukset, jotka aiheutuvat hoitoja kunnossapitosuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta. Hoidon ja kunnossapidon yhteydessä saatavat tulot otetaan huomioon tuen suuruudesta päätettäessä. Tukea ei myönnetä, jos tuen määrä on pienempi kuin 500 euroa sopimusta kohden Suomen metsäkeskus 7

70 Esimerkki ympäristötuen määrän laskemisesta Metsätilan koko 20ha Tilan välittömästi hakattavissa oleva puumäärä 2000m 3 Elinympäristö, puron välitön lähiympäristö 1,2ha Elinympäristön heti hakattavissa oleva puumäärä 250m 3 Laskennassa käytettävä puukuutiometrin kantohinta 32,48 /m 3 Puuston hakkuuarvo 2000*32,48 = Kohteen hakkuuarvo 250*32,48 = 8120 Vähäinen haitta (4 %, maksimi 3000 ) 64960*0,04 = 2598 Peruskorvaus (kohteen alkavat hehtaarit * 10 * puukuutiometrin kantohinta) 2*10*32,48 = 650 Hakkuuarvokorvaus (kohteen hakkuuarvo vähäinen haitta) = 5522 Ympäristötuki 10 v ((peruskorvaus+hakkuukorvaus)/30*10) ( )/30*10 = 2057 Ympäristötuki 10 vuoden sopimuskaudelle yhteensä = 2057

71 Ympäristötukisopimuksen irtisanominen Jos sopimuskohteen omistaja vaihtuu, uusi omistaja voi irtisanoa sopimuksen kuuden kuukauden aikana omistusoikeuden siirtymisestä. Seurauksena jäljellä olevaa sopimusaikaa koskevan tukiosuuden palauttaminen Maanomistajalla on halutessaan muutoinkin oikeus irtisanoa sopimus. Seurauksena jäljellä olevan sopimusaikaa koskevan tukiosuuden palauttaminen korotettuna Metsäkeskuksella velvollisuus esittää sopimuksen purkamista Maaseutuvirastolle, jos tukisopimuksen ehtoja ei noudateta Suomen metsäkeskus 9

72 Metsäluonnon hoitohankkeet 1) usean tilan alueelle ulottuviin, monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen 2) metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle 3) metsien monimuotoisuutta edistävään kulotukseen Suomen metsäkeskus 10

73 Metsäluonnon hoitohankkeet 4) metsäluonnolle haitallisten vieraskasvilajien hävittämiseen ja niiden leviämisen estämiseen metsätalousmaalla 5) muihin 1-4 kohdassa tarkoitettuja hankkeita vastaaviin metsäluonnon hoitoa ja metsien monikäyttöä sekä maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostaviin, alueellisesti merkittäviin hankkeisiin Suomen metsäkeskus 11

74 Luonnonhoitohankkeet Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännöt metsäluonnon hoitohankkeiden tuen kohdentamisesta sekä muista tässä pykälässä säädetyistä tuen ehdoista ja määräytymisperusteista. Metsäluonnon hoitoon liittyvä kulotus; rahoituslain 21 :n mainitulla kulotuksella tarkoitetaan hakkuutähteiden ja pintakasvillisuuden polttamista ja milloin alueelle on jätetty säästöpuita, säästöpuuryhmien polttamista Suomen metsäkeskus 12

75 Luonnonhoitohanke menettely Enintään kolme hankehakua vuosittain. Metsäluonnon hoitohankkeista rahoituspäätökset tehdään hakemusten perusteella. Hakemusten hyväksymisen valintaperusteina ovat esitettyjen toimenpiteiden merkittävyys ja vaikuttavuus sekä kustannustehokas toteuttamistapa metsäluonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta Suomen metsäkeskus 13

76 Luonnonhoitohanke menettely Rahoitus kohdistetaan toimenpiteisiin, joilla voidaan alueellisesti asetettuja tavoitteita saavuttaa: metsien monimuotoisuudessa vesiensuojelussa metsien monikäytössä ja maisema-, kulttuuri ja virkistysarvoissa Suomen metsäkeskus 14

77 Luonnonhoitohankkeet Metsäluonnon hoidon tuen määrästä säädetään asetuksella. Metsäluonnon hoidon tukena voidaan korvata kokonaan hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Maanomistajalle voidaan korvata säästöpuiden polttamisesta aiheutunut taloudellinen menetys. Korvaus saadaan kertomalla ennen polttamista arvioitu markkinakelpoisen puuston määrä maakunnan kolmen edellisen kalenterivuoden puukuutiometsin keskikantohinnalla Suomen metsäkeskus 15

78 Luonnonhoitohankkeet Rahoitusta ei myönnetä, jos myönnettävä määrä olisi pienempi kuin 1000 euroa hanketta kohden (rahoituslain 10 ). Metsäluonnon hoitohankkeen tuen enimmäismäärä on euroa (rahoituslain 10 ) Suomen metsäkeskus 16

79 Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Ympäristötukisopimuksen ja metsäluonnon hoitohankkeiden toteutusilmoitus, 15. Sen lisäksi, mitä 8 :ssä säädetään, ympäristötukisopimuksen toteutusilmoituksessa on ilmoitettava ympäristönhoitotöiden ja metsäluonnon hoitohankkeiden toteutusilmoituksessa luonnonhoitotöiden määrä ja kokonaiskustannukset. Kustannukset tulee eritellä suunnittelu-, työ-, tarvike- ja muihin kustannuksiin Suomen metsäkeskus 17

80

81 Pirkanmaan metsätalouden Hyvät ja Huonot Uutiset Tero Ruskee,opiskelija, metsätalous TAMK

82 Hyvät ja Huonot Uutiset Idea: Esitämme väittämiä ja tavoitteena on arvioida onko vastaajien enemmistö ollut väitteen kanssa samaa vai eri mieltä Väittämät ovat osa opinnäytetyön kyselyä, joka on lähetetty sähköpostilla noin 9000 pirkanmaalaiselle. Myös mediassa on ollut uutisia ja verkkosivuilla linkkejä kyselyyn Tilastot on koostettu yli 600 vastauksen perusteella Suomen metsäkeskus 3

83 Väite 1 Pirkanmaan metsien hakkuumahdollisuuksista pitäisi hyödyntää suurin kestävä hakkuumäärä 60,41 % vastaajista on samaa mieltä Ei sitä ihan viimeistä kalikkaa ole järkevää hakea, mutta hakkuumäärää on kyllä varaa nostaa huomattavasti Vähän voi tinkiä muiden käyttömuotojen hyväksi Hakkuumahdollisuuksien käyttö on täysin riippuvaista puun käyttötarpeista Vanhaa metsää pitää säästää myös luonnolle Suomen metsäkeskus 4

84 Väite 2 Puun polttoa energiaksi pitäisi lisätä Pirkanmaalla 77,76 % vastaajista on samaa mieltä Ei kuitenkaan ainespuuta polttoon Metsien metsänhoidollinen tila paranisi paljon Maakunnan energiastrategiassa on selkeä kasvuodote Aurinko ja tuuli ensin, samoin maankuoren tai järven pohjaveden lämpö, sitten puu Suomen metsäkeskus 5

85 Väite 3 Kaavoituksella ohjataan liikaa metsien käyttöä 58,77 % vastaajista on samaa mieltä Kaavoitus on porvarillisen Suomen tapa sosialisoida yksityinen maanomistus ja metsät Kaavamääräykset on kaavavalmistelussa tilannekohtaisesti tutkittu ja perusteltuja Juuri sain Sastamalasta 1500 euron laskun maisematyöluvasta (so. rantakaavan M-alueen hakkuista) Pitäisi ohjata enemmän. Esimerkiksi virkistysalueilla avohakkuut ovat mahdollisia, jos ja kun hakkuille saadaan maisematyölupa Suomi on kieltojen maa! Suomen metsäkeskus 6

86 Väite 4 Pirkanmaan tieverkon nykyinen kunto mahdollistaa lisääntyvät puukuljetukset 56,99 % vastaajista on eri mieltä Lisätarve Suomessa kohdentuu sulanmaan aikana korjattavaan puuhun; teiden kunto nykyisellään ei mahdollista lisähakkuita Puita ei tarvitse kuljettaa kesällä, koska metsänomistajien ei tarvitse hyväksyä kesäaikaisia puunkorjuita, joten puita voidaan ajaa pakkaskautena, jolloin tiet kantavat Parannettavaa on ainakin yksityisteiden kohdalla Lisää puukuljetuksia ei tarvita. Metsistä ei ole syytä viedä pois muuta kuin marjoja ja sieniä sekä tarpeen mukaan raaka-ainetta puusepänteollisuuteen Suomen metsäkeskus 7

87 Väite 5 Hakkuun ja korjuun laatu on riittävän hyvää Pirkanmaan metsissä 62,38 % vastaajista on samaa mieltä Kyllä avohakkuun näkeminen aina riipii sydäntä Ei ole todellakaan. Työnjälki on kauheata: kuralle sotkettuja ajouria, täysin raiskattuja metsiä, kannonnostoalueita, koneilla kolhittuja metsiä tai ne on aukoiksi tuhottuja. Metsät ovat joko tuhottuja tai hoitamattomia ryteiköitä Aina on vara parantaa, mutta ihan hyvällä tasolla ollaan. Olosuhteille emme voi mitään Suomen metsäkeskus 8

88 Väite 6 Valtion tuki (Kemera) on välttämätön metsien hoitotason ylläpitämiseksi 62,68 % vastaajista on samaa mieltä Liian vaikea hakea helpompi olla ilman Tuki alkaa olla sitä tasoa, että se menee kokonaisuudessaan hakemisen byrokratiaan Ainoastaan luonnonhoitoon käytetty Kemera on jollain lailla perusteltavissa, koska muuten ne jäävät tekemättä Taimikonhoidon turvaaminen Suomen metsäkeskus 9

89 Väite 7 Yksityismetsiä pitäisi hyödyntää matkailussa enemmän 54,95 % vastaajista on samaa mieltä Ei metsänomistaja pysty matkailijaa rahastamaan, hän joutuu vain maksumieheksi haitoista Enduro- ja maastoajoreittejä lisää Kunhan siitä omistajan kanssa sovitaan. Ei mielestäni ole lain hengen mukaista jokamiehenoikeutta Eipä haittaisi vaikka oman metsän läpi menisi jokin patikkareitti tai hiihtolatu Jos antaa pirulle (ympäristöministeriölle) pikkusormen se vie koko käden? Yksityismetsät ovat niin tehokkaassa talouskäytössä, että harvoissa kohteissa on matkailijoita kiinnostavia arvoja Suomen metsäkeskus 10

90 Väite 8 Valtion, kuntien, muiden yhteisöjen ja yhtiöiden metsiä pitäisi hyödyntää matkailussa enemmän 73,75 % vastaajista on samaa mieltä Tähän ei ole nykyäänkään esteitä Niinhän Lapissa tehdään Matkailukäyttö ja siihen liittyvä liiketoiminta pitää kohdistaa valtion ja kuntien metsäalueisiin. Niitä on ihan riittävästi jokaisessa maakunnassa. Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen yhdistäminen tekisi puistosta E-Suomen suurimman ja kunnon retkeilyalueen Suomen metsäkeskus 11

91 Väite 9 Hirvikanta on liian korkea Pirkanmaalla ja hirviä pitäisi kaataa enemmän 59,10 % vastaajista on samaa mieltä Hirviä ei ole liikaa, mutta peuroja on! Tällä hetkellä ei kannata viljellä koivua eikä mäntyä! Hirvet ovat riski liikenteessä Hirvipolitiikkaa pitäisi tarkistaa. Metsästysseurojen pitäisi todella myös osallistua hirvikarkotteiden levittämiseen Amerikan valkoperse tulee käsitellä vieraslajina, ja niiden poistaminen luonnosta on ollut velttoa Suomen metsäkeskus 12

92 Väite 10 Yhteismetsiä pitäisi lisätä 56,74 % vastaajista on samaa mieltä Kaupunkilaisomistajille se on erittäin hyvä ratkaisu Tämä lisää toiminnallisuutta Sopii ei aktiivisille omistajille Yhteismetsän perustamisen kriteerinä tulisi olla, että yhteismetsä sitoutuu rauhoittamaan tietyn osuuden metsistään, ja loppuosaa käsiteltäisiin jatkuvan kasvatuksen periaattein Varteenotettava vaihtoehto etämetsänomistuksessa, jos metsä on hyvinkin etäällä. Metsästysoikeus tulee silloin säilyttää osakkaalla Suomen metsäkeskus 13

93 Väite 11 Metsäalalla on riittävästi ammattitaitoista työvoimaa mahdollisesti kasvaviin hakkuisiin ja hoitotöihin 55,21 % vastaajista on eri mieltä Erityisesti puutavara-auto- ja metsäkonekuljettajatyövoimasta pulaa jo nyt Iso osa tarvittavasta työvoimasta tulee tällä hetkellä virosta Istutuspalvelua ei saa, vaikka haluaisi Ei ole kovin seksikäs ala tällä hetkellä nuorison silmissä Työhaluisia ei tahdo olla Pitäisi käyttää esim istutuksissa ja hoitotöissä nuoria kevät ja kesä aikaan eikä tuoda virolaisia tai puolalaisia Suomen metsäkeskus 14

94 Väite 12 Metsien pysyvää suojelua pakollisten suojeluohjelmien kautta pitäisi lisätä Pirkanmaalla 69,30 % vastaajista on eri mieltä Suojelun pitää perustua lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen Kyllä, mutta vain jos vapaaehtoiset toimet eivät toimi merkittävien luontokohteiden suojelussa Pakollisella aiheutetaan vain vahinkoa Vapaaehtoinen suojelu riittää eikä enempään ole valtion rahoitustakaan Suojelupinta-ala pitäisi olla nykyiseen verrattuna noin viisinkertainen, jotta taantuvan lajiston säilyminen voitaisiin turvata Suomen metsäkeskus 15

95 Väite 13 Luontoarvot talousmetsissä voidaan turvata vaikka hakkuumääriä lisättäisiin tuntuvasti 67,84 % vastaajista on samaa mieltä Noudattamalla sertifiointia ja hyvän metsänhoidon ohjeistusta Metsälaki huolehtii tästä hyvin Mitä enemmän hakataan, sitä enemmän luontoa tuhoutuu Luonto muuttuu aina ja joka päivä vaikka palosuojelulla olemme sitä paljon rajoittaneet Edellyttää hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Suomen metsäkeskus 16

96 Väite 14 Metsiensuojelu lisää metsätuhoriskejä Pirkanmaalla 55,87 % vastaajista on samaa mieltä Kansallispuistojen myrskytuhot tulisi korjata samoin perustein kuin muissakin metsissä En usko niin käyvän Kaarnakuoriaisriski ja eri lahottajat lisääntyvät ja siirtyvät naapuripalstoillekin Metsätuholakia tulee noudattaa Tutkimuksilla ei ole osoitettu yhteyttä suojelun ja metsätuhoriskien lisääntymisen välillä. Lisäksi viime aikoina on turhaan lietsottu kaarnakuoriaishysteriaa Tämä riski koskee koko maata. Kyllä ötökkälain pitäisi koskea myös suojelualueita Suomen metsäkeskus 17

97 Väite 15 Metsäammattilaiset ehdottavat metsänomistajille riittävästi erilaisia metsänkäsittelyvaihtoehtoja 55,20 % vastaajista on samaa mieltä Eiköhän edelleen ehdotukset ole "perinteisiä". MO:n on itse ymmärrettävä kysyä vaihtoehtoja. Kokemuksen ja näkemyksen puute on ollut joka portaassa Ammattilaisia on moneen lähtöön, mutta pääsääntöisesti eivät ehdota Kyllä heistä jotain mielipiteitä saa puserrettua Sopivissa kohteissa kyllä, mutta käytännön puunkorjuu ohjaa pysymään vanhoissa menetelmissä Tarjotaan avohakkuuta vuodesta toiseen Suomen metsäkeskus 18

98 Väite 16 Metsäluonnon riittävä suojelu pystytään turvaamaan nykyisellä rahoituksella 51,38 % vastaajista on eri mieltä Kun kukin suojelemme omia metsiämme, niin kyllä. Ongelma ovat ne maailman valtiaat ja besserwisserit kun haluaa määrätä muiden metsistä ja estää elinkeinon harjoittamisen.. Ei taida rahoitus riittää kaikkeen Toisaalta kaikki ei ole kiinni rahoituksesta, vaan tarvitaan myös halukkuutta suojella luontoa. Oikealla kohdennuksella rahaa riittää Suomen metsäkeskus 19

99 Väite 17 Luontoarvot ja monimuotoisuus huomioidaan talousmetsien käsittelyssä nykyisin riittävästi 58,64 % vastaajista on samaa mieltä Parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta karua on jälki usein vieläkin Ehkä hiukan liikaakin kun jätetään rumia raakkuja pystyyn ja jotkut luulevat, ettei liito-orava osaa siirtyä hakkuualueelta sinne missä honkia humisee Yhtenäistä varttunutta metsää vaativa lajisto on ahtaalla Pirkkalan lehtovyöhyke tuhotaan Suomen metsäkeskus 20

100

101 Pirkanmaan alueellinen metsäohjelma Valmistelutyöryhmien kokoukset elokuu 2015 Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö

102 Taustaa Suomen metsäkeskus 3

103 Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat perustuvat metsälakiin ja - asetukseen Ohjelmat kattavat ohjelmakauden Maakunnallisten metsäneuvostojen tulee laatia ja hyväksyä alueellinen metsäohjelma mennessä. Laaditaan 14 alueelle, jotka vastaavat maakunnallisten metsäneuvostojen alueita Metsäala: laaja näkökulma Ohjelmalla tuetaan taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, alueen tasapainoista kehittymistä ja koko valtakunnan metsäsektorin menestymistä. Sisällössä tulee korostua kunkin alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet.

104 Suomen metsäkeskuksen johtokunnan korostuksia AMO-valmistelusta Johtokunta korostaa AMOjen merkitystä hallitusohjelman tavoitteissa mm. monipuolistaa ja lisätä metsien käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä AMOjen on oltava: Konkreettisia tavoiteohjelmista siirrytään toimeenpano-ohjelmiin Fokusoituja ohjelmat keskittyvät tärkeimpien hallitusohjelman ja kansallisen metsästrategian 2025 mukaisten toimenpiteiden määrittämiseen ja käynnistämiseen Päivitettäviä ohjelmien toimenpiteitä päivitetään1-2 vuoden välein Sitouttavia valmisteluun kutsutaan mukaan ohjelman toteutukseen osallistuvia tahoja. Valmistelussa selvitetään osallistuvien tahojen valmius asettaa itselleen AMOjen mukaisia tehtäviä. Rahoitettavia toimenpiteiden resursointi suunnitellaan valmistelun yhteydessä AMOt tukevat kestävää metsien hyödyntämistä ja ympäristövastuullisuutta

105 Kansallinen metsästrategia 2025 VISIO: Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde. 1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille. 2. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat. 3. Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä. Suomen metsäkeskus 6

106 Strategiset prioriteetit kymmenelle vuodelle Biotalous ja puhtaat ratkaisut - Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä - Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaikkoja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvä ekologisen tilan luvulla: uusiutuva yli 50 %, omavaraisuus 55 %, hiilen käytön lopettaminen, ym. Terveys ja hyvinvointi Työllisyys, kilpailukyky ja kasvu Osaaminen ja koulutus Toimintatavat (digitaalisuus, sääntely, byrokratia)

107

108

109 Alueelliset metsäohjelmat / sisältö ALUEELLISEN METSÄOHJELMAN RUNKO 0. Yhteenveto 1. Johdanto 2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuvat 3. Ohjelman visio ja strategiset linjaukset 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet A. avaintavoitteet ja toimenpiteet (Kansallisesta metsästrategiasta 2025) B. muut tavoitteet ja toimenpiteet 5. Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin 6. Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen 7. Ohjelman vaikutukset 8. Ohjelman toimeenpano ja seuranta Ohjelman liitteenä / osana luonnonhoidon toteutussuunnitelma TOTELMA

110 TOTELMA Aiemmissa AMOissa on mukana METSOn toteuttamisohjelma Nyt AMOon mukaan liitteeksi TOTELMA, joka on luonnonhoidon suuntaamisen ja resurssien kohdentamisen väline. TOTELMA on osa AMO prosessia Tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet myös AMO - tekstiin - METSOn toimenpiteet - Luonnonhoitohankkeet

111 AMO-työohjelma / osallistaminen Metsäneuvostojen kokoukset (4 kpl) Internet -kysely AMOn tärkeimmistä tavoitteista ja toimenpiteistä (kesä- heinäkuu), myös kotitehtäväksi metsäneuvostolle. Avoin kysely metsästä kaikille (Pirkanmaalla), yli 600 vast. Yritys- ja yhteisöasiakkuusohjelman kautta saatava palaute ja toimenpiteet (jatkuva) AMO työryhmät, maakuntien toimijat laajasti mukaan Työryhmät nostavat esiin kehittämistarpeita ja toimenpideehdotuksia ja kommentoivat ohjelmaluonnoksia Luonnos valmiina lokakuussa Valmiin ohjelman hyväksyntä vuoden loppuun mennessä

112 Medianäkyvyyttä Maaseudun tulevaisuus, printti ja verkko? Nokian Uutiset, verkko + kommentointi (Vieras) :57 Ollaan vaan tyytyväisiä siihen että lintuja saa kiikaroida ja marjoja poimia toisten mailta melko lailla vapaasti Suomessa, toisin kuin monissa muissa maissa. Antaa maanomistajan päättää mitä metsilleen tekee. Suurin osa metsistä on sertifioituja ja metsänomistajat toimivat erittäin vastuullisesti. Metsänhoitotyöt ja puun istutukset tehdään useimmin seuraavaa sukupolvea ajatellen, itse perustamansa metsän tuotosta pääsee harva nauttimaan itse. Ei ole todellakaan mitään nykymuodin kvartaalitaloutta tuo homma vaan aikajänne on kymmeniä, lähes sata vuotta. Vieras) :53 Mitkä "meidän metsät"? On niitä kunnan ja valtion omistuksessakin hiukan, mutta joka metsällä on omistaja ja taho joka päättää metsien hoitamisesta ja tuotto- ym tavoitteista omien päämääriensä mukaan. Voi vihreät, hoitakaa te nyt vaan omia parveketaimianne ihan omien tavoitteidenne mukaan. (Vieras) :14 Avohakkuiden jälkeen jätetään liian usein taimikoiden hoito tekemättä. Liian usein näkee läpipääsemätöntä lehtipuu risukkoa. Lintujen pesimäaika pitäisi rauhoittaa hakkuilta, talviaikana kerättävä tarvittava reservi. (Vieras) :46 Talousmetsän omistajat on ajettu kaikenlaisin säädöksin jo nyt niin ahtaalle, että ainoa järkevä vaihtoehto on myydä metsä pois Suomen metsäkeskus 13

113 Aamulehti, verkko ja printti :24 Ei noita kiinnosta todellisuus, koska utopiassa on kiva elää :15 Käykää tutkimassa suojeltuja kohteita tuholaiset jyllää silläkin Suomen metsäkeskus 14

114

115

116

117

118

119 Metsät ja jalostus Pirkanmaalla, v Maakunnassa on metsää n. 1 milj. hehtaaria. Vuosittain metsämme kasvavat yli 6 miljoonaa kuutiota Pirkanmaalla käytetään tällä hetkellä keskimäärin 70 % vuotuisista hakkuumahdollisuuksista. Miljoonan kuution hakkuiden lisäyksellä saataisiin vuosittain yli 30 miljoonaa euroa lisää maakuntaan Raakapuuta käytettiin vuonna 2013 yhteensä 2,6 miljoonaa kuutiometriä, ELI Noin 60% Pirkanmaalla hakatusta puusta jalostetaan maakunnassa. Koko Suomen metsäteollisuuden viennistä 2013 Pirkanmaalla valmistetaan 12% Puun energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on noussut viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2013 puun energiakäyttö oli 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden liikevaihdolla mitattuna vuonna 2013 Pirkanmaa on Suomen toiseksi merkittävin maakunta (liikevaihto 2013 oli 2,4 mrd. euroa)

120 Pirkanmaan metsät 2013 Hakkuukertymä 4,4 milj. m3 Puun käyttö 2,6 milj. m3 Puun energia käyttö 1,2 milj.m3 Hakkuuala hehtaaria Metsän hoitotyöt hehtaaria

121 Metsäteollisuuden toimipaikat Pirkanmaalla 2013

122 PAPERI, KARTONKI JA JALOSTEET, v SAHA- JA LEVYTEOLLISUUS Metsä Group Metsä Group Kyro, Kyröskoski m3 Vilppulan saha Metsä Tissue, Mänttä UPM Tako, Tampere Korkeakosken saha UPM Kinnaskoski Oy Raflatac, Tampere Vilppulan saha Tervasaaren tehtaat, Valkeakoski JPJ-Wood BillerudKorsnäs Finland Oy Korkeakoski Tervasaari, Valkeakoski Kwellick Oy SCA Tissue Vammala Nokia Formica-IKI Sonoco-Alcore Kolho Ruovesi Adara-pakkaus Oy Valkeakoski DS Smith Packaging Tampere Walki Group Oy Valkeakoski Sekä useat piensahat ympäri maakuntaa, vuonna 2010 yli 100 kpl Raakapuun käyttöä sahat ja MG Suomen metsäkeskus 23

123 Suomen metsäkeskus 24

124 Metsäteollisuus,2012 Viidennes koko Suomen viennistä on metsäteollisuuden tuotteita Noin 12 % koko Suomen metsäteollisuuden liikevaihdosta tehdään Pirkanmaalla Liikevaihtoa kertyi Pirkanmaan metsäteollisuudessa yhteensä 2,3 miljardia euroa Jalostusarvo 2011 oli 447 miljoonaa euroa Metsäsektori työllistää henkilöä Pirkanmaalla Metsäteollisuus henkilöä ja metsätalous yli henkeä Suomen metsäkeskus 25

125 Pirkanmaa yhä vahva metsämaakunta, v Metsäsektorisektori, henkilöstö Suomen metsäkeskus 26

126 Pirkanmaa yhä vahva metsämaakunta, v Metsäteollisuuden liikevaihto maakunnittain Suomen metsäkeskus 27

127 Metsäteollisuuden nykyisiä ja uusia tuotteita Seuraavan sukupolven puu- ja paperituotteet sekä jatkojalosteet Älykkäät puurakenteet Lääkkeet ja hyvinvointituotteet, vihreät kemikaalit Puun ja muiden materiaalien yhdistäminen Energia ja biopolttoaineet Biopolymeerit ja biomuovit Pakkaaminen Nykyiset tuotteet LÄHDE: Metsäteollisuus ry

128 Työryhmien kokoukset

129 Työryhmät WOOD: Puuhun perustuva kasvu (metsätalous, metsänhoito, metsäenergia, puunjalostus) Aika ke klo 13:00-16:00 Osallistujat/kutsutut Ari Lähteenmäki, Perttu Ojakoski, Metsäkeskus Heli Mutkala-Kähkönen, MTK Matti Sojakka, MHY Antti Haapamäki, Tasemo Aarne Lehtosaari, JPJ-Wood Metsäasiakaspäällikkö Janne Vaittinen, UPM Pasi Kiviluoma, MetsäGroup Mikko Teivaala, ELY-keskus Anne Mäkynen, Pirkanmaan Liitto Jori Uusitalo, Luke Ilkka Korhonen, MHS

130 Työryhmät NON-WOOD: Metsäympäristöön perustuva kasvu (ekosysteemipalvelut, virkistys, matkailu, muu biotalous) Aika ke klo 13:00-16:00 Osallistujat/kutsutut Sonja Niemenmaa, Tero Ruskee, Metsäkeskus Jaakko Toijala, MTK Eveliina Asikainen, TAMK Sampo Juhajoki, Suomen 4H- liitto Ympäristöpäällikkö Sami Oksa, UPM Tommi Nyman, Partiolaiset Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto Pekka Tyllilä, Hiking Travel, HIT Oy, Tytti Sarjala, Luke Jani Körhämö, Riistakeskus

131 Työryhmät YMPÄRISTÖ: Ympäristön tilan paraneminen (luonnonhoito, monimuotoisuus, suojelu, ilmasto) Aika ke klo 13:00-16:00 Osallistujat/kutsutut Timo Vesanto, Jukka Ruutiainen, Jarmo Uimonen, Metsäkeskus Markus Nissinen MTK Petri Keto-Tokoi,TAMK Ympäristöpäällikkö Sami Oksa, UPM Markku Mäkinen, MetsäGroup Auli Suvanto, Ely -keskus Annu Piesanen, Pirkanmaan Liitto, Markku Saarinen, Luke Janne Soimasuo, MetsäGroup

132 Työkaluja keskusteluun

133 Työryhmän kokouksessa Keskitytään AMOn lukujen 2,3, ja 4 keskeisiin asioihin: Luku 2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuvat Luku 3. Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Luku 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet avaintavoitteet ja toimenpiteet muut tavoitteet ja toimenpiteet

134 Toimintamalli kokouksessa Johdanto päivän teemaan Käydään yleiskeskustelu AMO:n luvuista 2, 3 ja 4 Hahmotellaan ohjelman päätavoitteita ja -linjauksia Tehtyjen kyselyjen ehdotusten läpikäynti ja tärkeimmät nostot niistä. Mahdollisesti Swot. Pohditaan tavoitteita vastaavia tarvittavia toimenpiteitä Puheenjohtaja johtaa keskustelua ja sihteeri kirjaa Kun kaikki työryhmät ovat kokoontuneet,kootaan yhteen työryhmien alustavat linjaukset ja painotukset Tulokset esitellään metsäneuvostolle, joka edelleen työstää ja priorisoi linjauksia ja painotuksia Sen jälkeen työryhmät kokoontuvat tarvittaessa uudestaan tai kommentoidaan sähköisesti ja tehdään kehittämisesityksiä AMOn sisältöön / luonnoksiin,

135 Suomen metsäkeskus Elinkeinopalvelut Metsäala kasvuun! Kiitos 36