Selkoa selkokielestä MLL Monikulttuurinen lapsija perhetoiminta 20.5.2014 Leealaura Leskelä Selkokeskus Onko selkeästi ilmaistu? Jäsenmaksut 15-17-vuotiaiden jäsenmaksu on puolet paikallisyhdistyksen jäsenmaksusta. Jäsenyysvuotta edeltäneenä vuonna 18 vuotta täyttäneet nuoret siirretään automaattisesti aikuisjäseniksi. Lähde:http://www.mll.fi/jasenyys/ Copyright: Onko selkeästi ilmaistu? Jäsenedut www.juhlamaailma.fi-verkkokaupasta ja Juhlamaailmamyymälästä 15 % alennus kaikista tuotteista lukuun ottamatta helium- ja mainospalloja sekä mainospallojen tarvikkeita, tarjoustuotteita, juhlaherkkuja, helium-kaasua ja verkkokaupantoimistusmaksua. Lähde: http://www.mll.fi/jasenyys/jasenedut/ Onko selkeästi ilmaistu? Lapsi- ja perhetoiminta MLL:n piirijärjestöt tukevat ja kouluttavat vapaaehtoistyöntekijöitä. MLL:n keskusjärjestö koordinoi valtakunnallisia toimintamuotoja ja koulutuksia. Keskusjärjestö tukee ja kehittää piirien ja paikallisyhdistysten toimintaa monin tavoin. Lähde:http://www.mll.fi/mll/toiminta/ Koulutuksen ohjelma 8.45 Esitepaja - Arvioidaan erilaisia selkoaineistoja. - Keskustelaan selkojulkaisun taitosta ja kuvituksesta. Ohjeita kielen yksinkertaistamiseen Selkokielen käsikirja (Hannu Virtanen, 2009) perustietoa selkokielestä 9.45 Kielenoppija selkoaineiston lukijana - Mikä suomen kielessä on vaikeaa tai helppoa kieltä opettelevalle maahanmuuttajalle? Tauko 10.15 10.30 10.30 Selkokielen periaatteet - Helpot ja vaikeat suomen kielen sanat, kielen rakenteet, teksti kokonaisuutena - Erilaiset tekstit: painetut aineistot, verkkotekstit 12 Palaute - Miten palautetta kannattaa kerätä? - Tehdään selkokielinen palautelomake Selkokieli ja vuorovaikutus (Johanna Kartio, toim. 2009) tietoa selkokielestä vuorovaikutustilanteissa tietoa selkoryhmätoiminnasta Haavoittuva keskustelu (Leealaura Leskelä & Camilla Lindholm, toim. 2012) tutkimustietoa kielellisestä epäsymmetriasta selkokielisen puheen ohjeet Koulutus päättyy 12.30 1
Selkoa selkokielestä Esitepaja - Arvioidaan erilaisia selkoaineistoja. - Keskustelaan selkojulkaisun taitosta ja kuvituksesta. Kielenoppija selkoaineiston lukijana - Mikä suomessa on vaikeaa tai helppoa kielenoppijalle? Selkokielen periaatteet - Helpot ja vaikeat sanat, kielen rakenteet, teksti kokonaisuutena - Erilaiset tekstit: painetut aineistot, verkkotekstit Palaute - Tehdään selkokielinen palautelomake Ymmärrämme vain osan siitä, mitä näemme Näköaisti on kenties kaikkein keskeisin tiedonsiirron väylä ulkomaailmasta ihmisen aivoihin. Visuaaliset ympäristöt sisältävät yleensä paljon informaatiota. Tietoa on rajattava ja valikoitava erittäin voimakkaasti. Voimakkaasti huomiota keräävät kohteet voivat estää tai häiritä huomion kohdistamista oleelliseen informaatioon. Yksilöiden välillä on suuria eroja näkökyvyssä; myös ikä tuo erilaisia muutoksia näkökykyyn. Lähde: Näsänen, Risto 2007: Visuaalisen käytettävyyden opas 2007. www.ttl.fi/nr/rdonlyres/85f6b4cf-9c0c-4482-ab43-48bf17dfdd77/0/opas2007.pdf Selkojulkaisun taitto tukee ymmärtämistä Selkojulkaisujen ulkoasu Teksti on ladottu oikealta liehuksi. Tavujakoja ei juuri käytetä. Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä 11 16 pistettä. Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein päätteellinen kirjain. Yleiskielinen Eviran esite Eviran selkoesite (sama asia yhdellä sivulla) 2
Värien käyttö Vihreitten vaalimainos Tekstin ja taustan kontrasti voi helpottaa tai vaikeuttaa lukemista. Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella taustalla. Seuraavaksi parhaita ovat musta teksti keltaisella vihreä teksti valkoisella sininen teksti valkoisella valkoinen teksti sinisellä taustalla. Lähde: Arnkil, Harad: Värit havaintojen maailmassa. Taideteollinen korkeakoulu 2007. Tämä on erittäin hyvä yhdistelmä. Tämä on surkea yhdistelmä. Onko tämä hyvä yhdistelmä? Ministeriön Perustietoa Suomesta -esite Kuvitus ymmärtämisen tukena Onnistunut kuvitus tukee oppimateriaalin ymmärtämistä. Huonosti valittu kuva voi johtaa opiskelijaa harhaan. Selkokuvituksen periaatteet koskevat muun muassa kuvan yhteensopivuutta tekstin kanssa laatua rajausta ja kuvakulmaa. Vihdoinkin hiihtosäät! Vihdoinkin hiihtosäät! Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon? 3
Viestivätkö otsikko ja kuva samaa? Selkotunnus Selkojulkaisun tunnistaa logosta. Selkokeskus myöntää tunnuksen muille selkojulkaisuille esitteille lehdille verkkosivuille (yhteistyössä Papunetverkkopalvelun kanssa). Selkokirjallisuudelle logon myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Saksa siirtyy nyt EU:n johtoon Vaasa täyttää 400 vuotta Kuvateksti: Myös Ruotsin kuningaspari osallistuu Vaasan juhlallisuuksiin. Selkoesitteitä Selkosanomat Uusimpia selkokirjoja Koulutuksen ohjelma 8.45 Esitepaja - Arvioidaan erilaisia selkoaineistoja. - Keskustelaan selkojulkaisun taitosta ja kuvituksesta. 9.45 Kielenoppija selkoaineiston lukijana - Mikä suomen kielessä on vaikeaa tai helppoa kieltä opettelevalle maahanmuuttajalle? Tauko 10.15 10.30 10.30 Selkokielen periaatteet - Helpot ja vaikeat suomen kielen sanat, kielen rakenteet, teksti kokonaisuutena - Erilaiset tekstit: painetut aineistot, verkkotekstit 12 Palaute - Miten palautetta kannattaa kerätä? - Tehdään selkokielinen palautelomake 4
Kuka tarvitsee selkokieltä? Selkokieli auttaa ihmisiä, joiden kielitaidon puutteet vaikeuttavat arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Kielelliset vaikeudet voivat johtua synnynnäisistä ja pysyvistä neurobiologisista poikkeavuuksista kielellisten taitojen heikentymisestä väliaikaisista kielitaidon puutteista. Selkokielen tarve on kasvanut Maahanmuuttajien määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Erityisoppilaiden määrä on kasvanut. Yhä useampi suomalainen on yli 65-vuotias. Noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina: lapset ja nuoret 8 12 % työikäiset 6 10 % yli 65-vuotiaat 15 20 %. Selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa yhteensä noin 430 000 650 000 (8 12 %) henkilöä. Heidän joukossaan on poikia ja miehiä jonkin verran enemmän kuin tyttöjä ja naisia, ja pieni osa heistä on mekaanisesti lukutaidottomia. Kielitaitotasot Taso A1: Selviän yksinkertaisimmissa puhetilanteissa. Ymmärrän ja osaan käyttää ilmaisuja, jotka koskevat minua tai välitöntä ympäristöäni. Osaan kirjoittaa yksinkertaisia viestejä. Osaan käyttää joitakin peruskieliopin rakenteita. Taso A2: Selviän rutiininomaisissa tiedonvaihtotehtävissä; osaan kysyä yksinkertaisia kysymyksiä ja vastata sellaisiin. Ymmärrän ilmauksia ja sanoja minulle tutuista, esim. perhettä koskevista asioista. Pystyn kirjoittamaan yksinkertaisen kirjeen ja kuvailemaan menneitä tapahtumia. Hallitsen kieliopin perusteet. Taso B1: Selviän tavallisimmissa käytännön puhetilanteissa sekä työssä että vapaaaikana. Hallitsen jokapäiväisiin tilanteisiin liittyvän sanaston kohtalaisesti. Osaan kirjoittaa yksinkertaisia tekstejä tutuista aiheista ja kuvata henkilökohtaisia kokemuksia. Hallitsen peruskieliopin keskeiset rakenteet. Taso B2: Selviän käytännön puhetilanteissa hyvin ja melko hyvin myös vieraammissa puhetilanteissa. Hallitsen perussanaston hyvin. Pystyn lukemaan vaivatta yleisiä aihepiirejä käsitteleviä tekstejä. Osaan kirjoittaa selkeästi ja yksityiskohtaisesti tutuista aiheista. Hallitsen peruskieliopin hyvin ja osaan tehdä eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon välillä. Kielenoppimisen polut Polku 1. Työmarkkinoilla jo olevat ja sinne nopeasti suuntaavat maahanmuuttajat Polku 2. Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat Polku 3. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret (Sisäministeriön Osallisena Suomessa -hanke) Erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajia ovat esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomat iäkkäät vajaakuntoiset ja vammaiset henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia. Kielenoppija selkoaineiston käyttäjänä Kielenoppijan selkokielen tarve vaihtelee. Selkokieltä tarvitaan yleensä kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Tavoitteena on siirtyminen selkokielestä kohti yleiskieltä. Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat tarvitsevat selkokieltä todennäköisesti pysyvästi. Lapset ja nuoret ovat usein toisen polven maahanmuuttajia. Heillä suomen kieleen liittyvät ongelmat ovat usein hyvin erilaisia kuin heidän vanhemmillaan. 5
Kielenkäyttökulttuuri Kielenoppijan on omaksuttava suomalainen kielenkäyttökulttuuri: mitä voi sanoa missäkin tilanteessa mitä ei voi sanoa miten viranomaiset viestivät mikä on virallista kieltä, mikä on epävirallista millaista tietoa voi odottaa löytävänsä mistäkin (huom! verkkosivujen navigoinnin havainnollisuus). Kielenoppijan haasteita Sanoihin liittyviä haasteita: suomen kielessä sanan lopussa on kieliopillisesti tärkeää informaatiota (Tietoa Suomessa asumiseen tarvittavista luvista) suomen kielen sanat ovat pitkiä (sosiaalipalvelutoimisto, vähemmistövaltuutettu, väestörekisterikeskus) sanojen taivutustyyppejä on runsaasti (määritelmästä riippuen 10 85) sanojen johtamismahdollisuudet ovat suomen kielessä rikkaat: suomen kielessä on noin 200 johdinta, joilla voidaan rakentaa uusia sanoja (kauppa > kauppias > kaupallistaa > kaupallistaminen > kaupallistuminen jne.) Kielenoppijan haasteita Kielen rakenteisiin liittyviä haasteita: sanojen asema lauseessa näkyy sen taivutuksesta eli esimerkiksi lauseen tekijää ei voi etsiä vain sen sijainnin perusteella (Suomen kieltä voit opetella osallistumalla kerhotoimintaan) geneeriset nollasubjektit vaativat lauseen tarkkaa analysointia, jotta tekijä selviää (Sekä vuokra-asuntojen että omistusasuntojen asuntoilmoituksia voi löytää esim. sanomalehdistä; Kannattaa myös kysellä vapaista asunnoista tuttavilta; Kotivakuutuksen saa vakuutusyhtiöstä) myös passiivi-ilmaukset hämärtävät tekijää (Sivuilla kerrotaan työelämän säännöistä, työluvista ja suomalaisesta työkulttuurista) lauseenvastikerakenteilla voidaan typistää kaksi lausetta yhteen ilmaisuun (Ammattiliittoon liittyessäsi voit liittyä ammattiliiton työttömyyskassaan) Muita kielenoppijan kielellisiä haasteita Nopeasti kehittyvä puhutun kielen taito voi peittää heikon kirjoitetun ja käsitteellisen kielen osaamisen. Käsitteellisen kielen puutteet näkyvät pidempien tekstien ymmärtämisessä ja toimintaohjeiden mukaan toimimisessa. Ihminen, joka on muuttanut Suomeen lapsena, tulee yleensä melko nopeasti pintasujuvaksi suomen kielessä. Kun lapsi tai nuori oppii nopeasti puhumaan sujuvaa suomea, muut eivät usein huomaa hänen kielellisiä vaikeuksiaan. Käsitteellisen kielen puutteet eivät välttämättä näy koulun alaluokilla, vaan vasta myöhemmin koulutuksessa tai työelämässä. Koulutuksen ohjelma 8.45 Esitepaja - Arvioidaan erilaisia selkoaineistoja. - Keskustelaan selkojulkaisun taitosta ja kuvituksesta. 9.45 Kielenoppija selkoaineiston lukijana - Mikä suomen kielessä on vaikeaa tai helppoa kieltä opettelevalle maahanmuuttajalle? Yleisiä ohjeita selkotekstin kirjoittajalle Noudata yleisiä oikeinkirjoitusohjeita. Lue ja analysoi lähtöteksti tarkasti. Tauko 10.15 10.30 10.30 Selkokielen periaatteet - Helpot ja vaikeat suomen kielen sanat, kielen rakenteet, teksti kokonaisuutena - Erilaiset tekstit: painetut aineistot, verkkotekstit 12 Palaute - Miten palautetta kannattaa kerätä? - Tehdään selkokielinen palautelomake 6
Kirjoitusohjeet Selkokirjoittajan on huomioitava kaikki kielen tasot, esim. pelkkä sanaston muuttaminen ei riitä. Ohjeet on jaettu kolmeen ryhmään: teksti kokonaisuutena (mm. aihe, lukija, tekstilaji, rajaus, havainnollisuus) sanat (mm. tuttuus, pituus, monet merkitykset) vaikeat rakenteet (mm. sijamuodot, verbimuodot, lauseja virkerakenteet) Tekstitaso Mieti, kenelle kirjoitat. Ota lukijaryhmän jäsen tai jäseniä mukaan suunnitteluun, jos mahdollista. Mieti, mitä tietoja lukijalla on aiheesta ennestään. Jos teksti on suunnattu aikuisille, käytä aikuisten kieltä. Mieti, miten tekstin rakenteesta tulee looginen ja helposti avautuva. Päätä aiheen rajauksesta. Mieti, mitä haluat lukijan tai kuulijan todella oppivan, muistavan tai omaksuvan asiasta. Mieti, mikä on lukijan motivaatio tarttua tekstiin. Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. Sanastotaso Suosi jokapäiväisiä, tuttuja sanoja. Vältä erikoiskielten sanoja ja murresanoja. Selitä käsitteelliset, vaikeat sanat ja ilmaisut tekstissä. Vältä pitkiä sanoja. Muista, että sanoilla on monia merkityksiä. Harkitse tarkkaan, kun käytät kielikuvia tai sanontoja. Ole maltillinen sanojen vaihtelussa. Ole varovainen isojen lukujen kanssa ja vältä lyhenteitä. Sanat Helpot sanat lyhyet ja yksinkertaiset perussanat tehdä (vrt. suorittaa toimenpide) rangaistava (vrt. seuraamuksellinen) konkreettiset sanat sota (vrt. aseellinen konflikti) kuulla (vrt. havaita auditiivisesti) tutut ja yleiset sanat työ (vrt. toimi) posti (vrt. kuljetuspalvelu) Sanat ovat helppoja ymmärtää, kun niitä käytetään niiden tyypillisessä ja vakiintuneessa merkityksessä. Sanat Vaikeat sanat pitkät sanat hyvinvointiyhteiskunta, sormitietokone, äänestyskäyttäytyminen, sopeuttamisvalmennuskurssi, luokkaretkimyyjäiset, rakennemuutos, suojatyöpaikka, tietyömaakoppi, tuotteistajakouluttaja abstraktit käsitteet elämänlaatu, vaje, aliedustus, totaalinen, puoliintua, merkitysulottuvuus, hajonta, valtasuhde, osapuoli kuvalliset ilmaukset jauhopeukalo, työnantajakuva, hamevalta, linnareissu, räpistellä, ampaista, susipari, sielunkumppani, pakettiratkaisu Sanat Vaikeat sanat tavalliset sanat uudessa tai erikoisessa merkityksessä ryhmähenkivakuutus, aivovuoto, tykittää kamaa, avata luottohana, ajoneuvon valomuisti, saada monoa, poliittinen eläin, sateenkaariperhe vierasperäiset sanat, murresanat ja slangi alfauros, deletoida, googlata, downshiftata, tabletti, softa, ehtoo, suvi, pottu, valakia, hantuuki, ruukata, kläppi, mukula, pytinki, likka, punkka, pulttu, kehdata kundi, dokata, snadi, mutsi, faija, spora erikoiskielen sana tai käsite depressiivinen käyttäytyminen, henkilökohtainen budjetointi, toimintakykyarvio, resurssipohjainen, jatkuvalämmitteinen kiuas, omistusliitteellinen, kriminalisoida, sisäeritteinen 7
Sanat Vaikeat sanat vanhat, arkikielenkäytöstä kadonneet tai vain sanonnoissa elävät sanat talikko, nuorikko, auvo, tuoni, kalvo, luuri, nauhuri jokin tavallisen sanan johdin tai sen tietty taivutusmuoto aiheittain, vaiheittain, varkain, vähittäin, jonkin osalta, hiljan, johonkin mennessä, johonkin nähden, jostain lähtien, johonkin nojautuen, soveltuvin osin, tunnettuus, palautuma, elämyksekäs, koroke, aloite Miten muokkaisit? Perhekahvila on kohtaamispaikka [ ] Perhekahvilaan voi tulla hetkeksi hengähtämään tai purkamaan toimintatarmoaan. Ilot ja huolet jaetaan yhdessä kahvikupposen ääressä. [ ] Toisinaan keskustelua vauhdittamassa voi olla asiantuntija-alustajia tai vierailijoita. Havainnollisuus Ole konkreettinen. Vältä abstrakteja ilmaisuja. Hoitohenkilökunta tukee asiakkaan terveydellisen tilan ylläpitämistä muuttuvissakin olosuhteissa. Hoitajat auttavat asiakasta pitämään huolta terveydestään silloinkin, kun elämäntilanne muuttuu. Anna konkreettisia esimerkkejä. Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan. Vaikeat rakenteet Vältä harvinaisempia sijamuotoja: työtodistuksetta, tavoitteineen Vältä vaikeita verbimuotoja: aloittaessammekaan, noudattaaksensa Vältä liiallista passiivia: asiakkaalle soitetaan vs. soitamme sinulle Vältä tarpeettomia kieltomuotoja: älä jätä soittamatta vs. soita Vältä pitkiä määriteketjuja: tarvittaessa opetushenkilöstön tekemään tarvehankintaan perustuen opinto-ohjaispalvelut ohjaa opiskelijan eteenpäin Miten muokkaisit? MLL:n perhekahvilassa ilo lapsista näkyy ja kuuluu erilaisuus on rikkautta toimintaa ja tapahtumia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yhteisvastuu ja yhteisöllisyys vahvistuvat. Virkkeet ja lauseet Suosi lyhyitä virkkeitä ja lauseita (vältä etenkin pitkiä lauseita) Kerro yleensä vain yksi tärkeä asia yhdessä virkkeessä / lauseessa. Sijoita tärkein asia päälauseeseen, tarkennukset sivulauseeseen. Suosi suoraa sanajärjestystä. Käytä sidoskeinoja, joilla lauseet liittyvät toisiinsa. Vältä vaikeita virke- ja lauserakenteita, esimerkiksi lauseenvastikkeita. 8
Miten muokkaisit? Toivotko itsellesi uutta ystävää? [ ] Ystävät saavat perehdytyksen toimintaamme jonka jälkeen he odottavat Sinua! Ilmoita halukkuutesi saada uusi ystävä niin sovitaan tapaaminen! Tekstin tarkistus Lue teksti uudelleen jonkin ajan kuluttua ja parantele sitä tarpeen mukaan. Tarkista, että rakenne on looginen. Mieti, ovatko kaikki yksityiskohdat todella tarpeen. Mieti myös vastakkaisesti: sisältääkö kirjoituksesi tarpeeksi uutta tietoa vai oletko toistanut vain itsestäänselvyyksiä. Tekstin ääneen lukeminen auttaa usein viimeistelyssä. Silloin huomaa, jos tekstiin on jäänyt kankeita kirjakielen ilmaisuja. Anna tekstisi luettavaksi toiselle selkokirjoittajalle. Pyydä palautetta selkokielen käyttäjiltä. Koulutuksen ohjelma 8.45 Esitepaja - Arvioidaan erilaisia selkoaineistoja. - Keskustelaan selkojulkaisun taitosta ja kuvituksesta. 9.45 Kielenoppija selkoaineiston lukijana - Mikä suomen kielessä on vaikeaa tai helppoa kieltä opettelevalle maahanmuuttajalle? Tauko 10.15 10.30 Eri vaihtoehtoja palautteen keräämiseen Perinteinen tekstilomake (verkossa tai paperilla) Kuvin tuettu lomake Keskustelupalaute ryhmässä tai kahdenkesken Lappupalaute isossa joukossa 10.30 Selkokielen periaatteet - Helpot ja vaikeat suomen kielen sanat, kielen rakenteet, teksti kokonaisuutena - Erilaiset tekstit: painetut aineistot, verkkotekstit 12 Palaute - Miten palautetta kannattaa kerätä? - Tehdään selkokielinen palautelomake Palautetta tekstin selkeydestä Ryhmäpalautteen keräämisessä on otettava huomioon seuraavat seikat: Osalle selkokielen käyttäjistä voi olla vaikeaa ilmaista omaa mielipidettään ryhmäkeskustelussa, varsinkaan muista eriävää mielipidettä. Ihmiset harvemmin haluavat tunnustaa lukemisen tai ymmärtämisen vaikeuksia muiden kuullen. On tärkeää korostaa palautteen antajalle, että testaustilanteessa testataan tekstiä eikä palautteen antajan kielitaitoa tai ymmärrystä. Selkokieliset lomakkeet Lomakkeissa asiat esitetään kirjoittajan kannalta loogisessa järjestyksessä. Tämä järjestys voi olla lukijalle epälooginen. Lomaketekstissä pyritään lyhyeen ilmaisuun, joten ne ovat usein teksteinä aukkoisia. Lomakkeissa on usein erilaisia toimintavaatimuksia (esimerkiksi vaatimus hankkia todistus tai lausunto, toimittaa tietoja tai varata aika). Toiminnan vaatimus voidaan kuitenkin ilmaista epämääräisesti (esim. Lääkärintodistus A) Lomakkeen täyttäminen vaatii sekä tekstin ymmärtämistä että graafista hahmottamista. Jos lomake on graafisesti sekava, sen täyttäminen on vaikeaa. 9
Kelan lomakkeet Kelan versio Kelan lomakkeet Selkokeskuksen versio Selkokeskus Selkokeskus toimii aloitteentekijänä ja ideoi uusia selkosovelluksia. Selkokeskuksella on asiantuntijoita ja kouluttajia eri puolilla Suomea. Voit tilata sähköpostiisi ilmaisen verkkotiedotteen, jossa kerrotaan ajankohtaisista selkoasioista. Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 A, 00700 Helsinki puhelin (09) 34809 240 selkokeskus@kvl.fi www.selkokeskus.fi Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio 10