Kannanotto Luonnonvarakeskuksen laboratoriotoimintaan 3.10.2013 Perustettavan Luonnonvarakeskuksen laboratoriotoiminnan asiantuntijoina toivomme mahdollisuuksia osallistua jo tässä vaiheessa laboratoriotoiminnan suunnitteluun. Olemme huolissamme laboratorioasiantuntijoiden vähäisestä osallistamisesta ja kuulemisesta valmistelussa ja päätöksenteossa. Luonnonvarakeskuksen laboratoriotoiminnan volyymi tulee olemaan merkittävä, ja sen monipuolinen osaaminen mahdollistaa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan korkeatasoisen tutkimuksen ja asiakaspalvelun. Laboratoriotoiminnan keskeinen tukipilari on SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 -standardin mukaisen laatujärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen. Akkreditoituina annetut tutkimustodistukset tuottavat lisäarvoa ja kilpailuetua Luonnonvarakeskuksen asiakkaille ja samalla tekevät laboratoriotoiminnasta halutun yhteistyökumppanin. Yhä enenevässä määrin myös tutkimuslaboratoriolta edellytetään ISO -standardin mukaista toimintaa varmistamaan tutkimusdatan oikeellisuutta. Yhteisen laatujärjestelmän suunnittelu on aloitettava nyt, koska FINAS -akkreditointipalvelun hyväksyntä käyttöönotolle tulee olla ennen Luonnonvarakeskuksen käynnistymistä. Kyseinen ISO -standardi edellyttää myös johtamisjärjestelmältä yksiselitteiset vastuiden kuvaukset. Henkilöstöön panostaminen ja sen osaamisen käyttö takaa organisaatioiden muutostilanteissa jatkuvan kehittymisen ja menestymisen. Haluamme Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän, LYNET:in, laboratorioryhmänä sekä yhdistettävien tutkimuslaitosten laboratorioasiantuntijoina tuoda oman asiantuntemuksemme fuusiotyöhön. Käsittelemme kannanotossamme seuraavia asioita: 1. Luonnonvarakeskuksen laboratoriotoiminnan tavoite 2. Laboratoriotoiminnan johtamisjärjestelmä 3. Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen 4. Laadun- ja tiedonhallinta 5. Uusien menetelmien kehittäminen ja akkreditointi 6. Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen 7. Maksullinen analyysipalvelutoiminta 8. Muuta Luonnonvarakeskuksen laboratoriotoiminnasta
1 Luonnonvarakeskuksen laboratoriotoiminnan tavoite Luonnonvarakeskuksen laboratoriotoiminnan tavoitteena on, että toiminta on tutkimuslähtöistä, hyvin johdettua, laatutietoista ja sertifioitua sekä kustannustehokasta. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tulee huolehtia kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämisestä ylläpitämällä ajantasaista laboratorioinfrastruktuuria ja dynaamista menetelmäkehitystä. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tulee kiinnittää erityistä huomiota laboratoriotoiminnan johtamisjärjestelmään, tiedon kulkuun, laboratoriohenkilöstön osaamiseen ja sen kehittämiseen, laadun- ja tiedonhallintaan, menetelmäkehitykseen ja sen koordinointiin, yhteisiin hankintoihin, yhtenäiseen hinnoitteluun, alihankintaan / ostopalveluihin, päällekkäisyyksien purkamiseen ja muihin toiminnan kehittämistarpeisiin uudessa Luonnonvarakeskuksessa. 2 Laboratoriotoiminnan johtamisjärjestelmä Luonnonvarakeskuksen laboratoriohenkilöstö on sijoitettu tulosvastuullisiin yksiköihin sekä infrastruktuuripalveluiden koordinaatio palveluyksikköön. Epäselvää on, mistä johdetaan henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen, laadun- ja tiedonhallinta, laboratoriotyön turvallisuus ja sopimuspohjaiset tarvikehankinnat. Kaiken kaikkiaan eri toimintojen vastuukysymykset ovat epäselviä ja näyttävät hajautuvan moneen lokerikkoon. Miten varmistetaan tulosyksiköihin sijoitettujen laboratoriohenkilöiden joustava käyttö eri ryhmien ja tiimien välillä. Esitetyn mallin heikkoutena on mm. henkilöstön ja asiantuntemuksen lokeroituminen yksikkö-, ryhmä- ja tiimirajojen sisään. Tuottavassa ja kustannustehokkaassa toiminnassa selkeät vastuut, velvollisuudet ja työnjako sekä riittävä ja oikea-aikainen viestintä ovat avainasioita. Heikon rakenteen vaarana on ajautua tilanteeseen, jossa kaikilla on vastuu, mutta kenelläkään ei ole päätösvaltaa. Lisäksi toiminnan ohjauksessa rahalla on merkittävä vaikutus. Laboratoriotoiminnalle tarvitaan korvamerkitty budjetti koordinointiin, osaamisen ja infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen sekä laadun- ja tiedonhallintaan. Johtaminen on paljolti viestintää. Riittävällä ja oikea-aikaisella viestinnällä voidaan lisätä organisaation elinvoimaa, kehittää johtamista, ravistella vanhaa hapatusta, yhdistää erilaisia kulttuureja ja kehittää jatkuvasti henkilöstön osaamista. 3 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Yhä enemmän eri organisaatioissa puhutaan työntekijöistä tärkeimpänä voimavarana sekä heidän ydinosaamisestaan ja ydinkyvykkyydestä. Tässä onkin yksi johtamisen suurimpia haasteita, joka vaatii paljon, mutta onnistuessaan antaa myös paljon ja takaa organisaation jatkuvan kehittymisen ja menestymisen. Ihmisten johtamiselle keskeistä on suunnan näyttäminen, oikeudenmukaisuus, ihmisten motivointi ja innostaminen sekä oppimisedellytysten luominen ja osaamisen kehittäminen. Korostamme tulevaisuuden menestystekijänä strategista henkilöstövoimavarojen johtamista, jossa henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen sekä sen kehittäminen on kytketty organisaation kokonaisvaltaiseen strategiseen johtamiseen. Haluamme ylläpitää ja edistää myös yhteistä osaamisen kehittämistä LYNET -laboratorioverkossa. 2
4 Laadun- ja tiedonhallinta Yhteisen SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 -standardin mukaisen laatujärjestelmän käyttöönotto, ylläpitäminen ja kehittäminen pitää olla kiinteässä yhteydessä substanssiosaamiseen. Lisäksi kyseinen ISO -standardi edellyttää johtamisjärjestelmältä yksiselitteiset vastuiden kuvaukset. Laboratorioiden laatutoimintaa tulee johtaa laboratoriosta käsin. Yhteisen laatu- ja tietojärjestelmän kautta yhtenäistetään toimintatapoja ja kehitetään prosesseja ja työkaluja Luonnonvarakeskuksen analyysipalveluille. Laboratoriopalveluiden tulee sitoutua asiakaslähtöiseen laatupolitiikkaan seuraamalla jatkuvasti laboratorioasiakkailta saatua palautetta ja kehittämällä toimintaansa sen mukaisesti. Asiakkaat tulevat jatkossa enenevässä määrin edellyttämään laboratoriolta standardin mukaista toimintaa. Laboratorion tiedonhallintajärjestelmän (LIMS) avulla toiminnan kustannuksia, tuottavuutta ja kehitystä voidaan systemaattisesti seurata, kun mitattavat asiat ovat koko laboratoriotoiminnassa yhteismitallisia. 5 Uusien menetelmien kehittäminen ja akkreditointi Tavoitteena tulee olla, että Luonnonvarakeskuksen laboratoriopalveluissa tehdään jatkuvaa menetelmäkehitystyötä niin jo käytössä olevien menetelmien, kuin uusien menetelmien osalta. Menetelmäkehitystarpeet tulevat tutkimuksesta projektiyhteistyön ja kehityshankkeiden kautta. Lisäksi dynaamiseen analyysipalvelutoimintaan kuuluu myös tutkimuksen / asiakkaiden tarpeiden ennakointi, ja siksi on tärkeää panostaa jatkuvaan innovatiiviseen menetelmäkehitykseen. Jatkuva menetelmäkehitys syventää osaamista, edistää uuden teknologian käyttöönottoa ja varmistaa laboratorion tulevaisuuden kilpailukyvyn. Onnistunut menetelmäkehitys tuottaa menetelmän, joka on validoitu analysoitaville yhdisteille matriisikohtaisesti. Validoitu menetelmä voidaan myös akkreditoida, sillä etenkin sidosryhmäasiakkaat ja rahoittajat tiedustelevat sitä yhä useammin toimeksiannoissaan. Tutkimusdatan jatkokäytettävyyden ja julkisuuden vaatimukset asettavat vaatimuksen myös tulosten jäljitettävälle oikeellisuudelle. 6 Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen Toimiva infrastruktuuri on perusedellytys laboratorion kilpailukykyiselle toiminnalle. Mittauslaitteiden ylläpito- ja huoltokustannukset ovat yksi suurimmista kustannuseristä laboratorio-toiminnassa. Häiriötön toiminta edellyttää Luonnonvarakeskuksen laboratorioilta kattavia huoltosopimuksia käytetyimmille mittauslaitteille, ennakoivaa huoltoa ja varaosapalvelua sekä ikääntyvien laitteiden korvaamista riittävän ajoissa uudella laitekannalla. 7 Maksullinen analyysipalvelutoiminta Maksullista analyysipalvelutoimintaa ovat esimerkiksi sidosryhmien tilaamat analyysi- ja tutkimuspalvelut sekä sopimuspohjaiset asiantuntijatehtävät. Luonnonvarakeskuksen laboratoriot voivat tarjota sidosryhmäasiakkaille akkreditoidun laboratorion tasoista palvelua, ja siten osaltaan tukevat keskuksen korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Maksullisen analyysipalvelutoiminnan kautta voidaan lisätä Luonnonvarakeskuksen tunnettuutta ja edistää uusien asiakkuuksien syntymistä sekä vahvistaa rahoituspohjaa. 3
4
8 Muuta Luonnonvarakeskuksen laboratoriotoiminnasta Yhteenvetona voimme todeta, että laboratoriotoiminta tulee olemaan keskeinen osa Luonnonvarakeskuksen biotaloudellista tutkimusta. Laboratoriotoiminta on moniulotteinen kokonaisuus, ja vaikeusastetta lisää vielä kolmen organisaation laboratoriotoimintojen yhdistäminen. Katsomme, että fuusiotyössä tulee ottaa huomioon päätöksenteon avoimuus, laaja osallistaminen sekä yhteiset pelisäännöt. Fuusioon liittyy ainutlaatuinen mahdollisuus oppia jokaisen organisaation parhaista puolista. Olemme laboratoriotoiminnan asiantuntijoina valmiita olemaan mukana Luonnonvarakeskuksen laboratoriotoiminnan jatkosuunnittelussa. 9 Lisätietoja Kimmo Peltonen, professori, Evira, 040 5002614, kimmo.peltonen@evira.fi Marjatta Kantola, laboratorionjohtaja, Metla, 0295 322 402, marjatta.kantola@metla.fi Veli Hietaniemi, laboratoriopäällikkö, MTT, 0295 317 211, veli.hietaniemi@mtt.fi Pekka Vuorinen, erikoistutkija, RKTL, 0295 327 277, pekka.vuorinen@rktl.fi Marja Luotola, laboratorionjohtaja, SYKE, 040 5694788, marja.luotola@ymparisto.fi 10 Allekirjoittajat Kimmo Peltonen Tutkimusyksikönjohtaja, LYNET -laboratorioryhmän puheenjohtaja, Evira Marjatta Kantola Laboratorionjohtaja, Metla Veli Hietaniemi Laboratoriopäällikkö, MTT Pekka Vuorinen Erikoistutkija, RKTL Marja Luotola Laboratorionjohtaja, SYKE 5