Kuntalaki uudistuu Miten kunnat tasapainottavat jatkossa taloussuunnitelmansa? Arto Sulonen 18.6.2013
Talousjaostossa käsitellyt asiakokonaisuudet Konserninäkökulman vahvistaminen Verokatto Menokatto Lainakatto Taloussuunnitteluprosessin tiukempi sääntely Valtio-kunta suhde ja peruspalveluohjelmamenettely Työnjako kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien välillä Kotikuntalaskutus ja kunnan maksuosuudet kuntien yhteistoimintaelimille 2
HALKE ministerityöryhmän linjaukset (1) 1. Tässä vaiheessa ei jatketa valtion menokehystä vastaavan kehysmenettelyn (menokatto) käyttöönoton valmistelua yksittäisissä kunnissa. Menoja kunnassa tarkastellaan osana taloussuunnitelmaa ja sen nykyistä tiukempaa tasapainovaatimusta (ks. linjausesitys 4).» Asiaan voidaan palata, mikäli se on perusteltua talousjaostossa myöhemmin käsiteltävien asioiden, kuten peruspalveluohjelmamenettelyn kehittämisen vuoksi» Kuntien menot perustuvat pitkälti lainsäädäntöön ja maksuosuuksiin lakisääteisille yhteistoimintaorganisaatioille» Yhtenäistä eri olosuhteisiin eri aikoina soveltuvaa yhteistä menojen sääntelymekanismia vaikea säätää 3
HALKE ministerityöryhmän linjaukset (2) 2. Lainakaton sääntelyn valmistelua ei jatketa» koska yleistä yhtenäistä kaikki kunnat eri aikoina kattavaa normistoa kuntien velan enimmäismäärälle ei ole mahdollista säätää. 3. Kuntia koskevan verokaton sääntelyn valmistelua ei jatketa» koska verokatto olisi ongelmallinen sekä perustuslain että kunnan talouden kokonaissääntelyn näkökulmasta 4
HALKE ministerityöryhmän linjaukset (3) 4. Valmistellaan lainsäädäntömuutokset, joiden mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa määräajassa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan» Jos alijäämää ei saada katetuksi laissa säädettynä ajanjaksona, VM arvioi, tuleeko kunnan osalta käynnistää erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia koskeva kriisikuntamenettely» Lakiin otetaan voimaantulosäännös, joka antaa sopeutumisaikaa lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille 5
HALKE ministerityöryhmän linjaukset (4) 5. Jatkoselvitetään konserninäkökulman huomioon ottamista alijäämän kattamisvelvollisuutta ja kriisikuntamenettelyä koskevassa sääntelyssä» Kriisikuntamenettelyn kriteerit ja menettely osittain poikkeaisivat peruskuntiin sovellettavasta menettelystä» Kriisikuntamenettelyyn on kytkettävä mukaan myös kuntayhtymien jäsenkunnat 6
Alijäämän kattamisvelvollisuudesta yleensä Ongelma: alijäämä voidaan joka vuosi suunnitella katettavaksi seuraavana suunnittelukautena (max. 4 v) lumipalloefekti Voisiko kattamisvelvollisuus seurata välittömästi tilinpäätöksessä taseeseen kertyneestä alijäämästä laissa määritellyssä ajassa (4-5v/valtuustokausi) ilman mahdollisuutta vyöryttää kattamista myöhemmiksi vuosiksi? Seuraamukset laiminlyönnistä (kriisikuntamenettely)? Tavoitteena alijäämien ennaltaehkäisy 7
Alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen kuntayhtymiin Perusteltua kunnan talouden ja riskienhallinnan kokonaisuuden näkökulmasta (konserninäkökulma) Hillitsisi kuntien alijäämien siirtämistä kuntayhtymien taseisiin (alibudjetointi) Kriisikuntamenettely olisi otettava samalla käyttöön myös kuntayhtymissä» Jäsenkunnat kytkettävä menettelyyn» Talouden tasapainotusohjelma (sopeutustoimet, investoinnit, jäsenkuntien maksuosuudet, perussopimuksen avaaminen ym.)» Pakkokuntaliitokset ja veronkorotukset eivät mahdollisia» Uhkasakko?» Tasapainotusohjelman hyväksyntä jäsenkuntien valtuustojen enemmistöpäätöksellä (2/3 kunnista, 50 % asukasmäärästä)? 8