Pohjois-Tapiolan päiväkoti, peruskorjaus ja laajennus

1 (22) Pohjois-Tapiolan päiväkoti, peruskorjaus ja laajennus Hankesuunnitelma, 25.10.2013

2 (22) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta... 3 2. Hankesuunnitelman laadinta... 4 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset... 5 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset ja lausunnot... 5 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset... 5 4. Hankkeen perustelut... 5 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys, laajennustarve... 5 4.2. Perustelut suunnitteluratkaisuille... 6 4.3. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat... 7 5. Rakennuspaikka... 7 5.1. Sijainti ja hallinta... 7 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot... 7 5.3. Tontin ympäristö... 8 5.4. Tontin ominaisuudet... 9 5.5. Tontin rakennuskanta... 9 5.6. Liikenne ja pysäköinti... 9 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka... 10 6. Suunnittelutavoitteet... 10 6.1. Yleiset tavoitteet... 10 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 10 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet... 10 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet... 13 6.5. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet... 13 6.6. Esteettömyys... 15 6.7. Rakennustekniset tavoitteet... 15 6.8. LVIA-tekniset tavoitteet... 16 6.9. Sähkötekniset tavoitteet... 18 6.10. Huoltokirja... 19 7. Hankkeen laajuustavoitteet... 20 8. Hankkeen kustannustavoitteet... 20 8.1. Rakennuskustannusennuste... 20 8.2. Käyttökustannusennuste... 20 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste... 20 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 20 9.1. Tiedotus... 21 ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

3 (22) Liitteet Pinta-alakäsitteet Hankelomake 6 ja Huonetilaohjelma Tavoitehinta-arvio ja Tavoitehinta-arvio uudisrakennukselle, vertailukustannus Tontinkäyttöselvitys (asemapiirros) Asemakaava ja määräykset Alustava rakennettavuusselvitys 1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 3018 Kohteen nimi Pohjois-Tapiolan päiväkoti Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Kaupunginosa 16 Pohjois-Tapiola Kortteli 16027 Tontti 1 Kiinteistötunnus 49-16-027-1 Osoite Piilopolku 4 Tontin pinta-ala 11 686 m² Tontin rakennusoikeus 4674,4 kem2. Asemakaava Vahvistettu 27.1.1995 Tarveselvitys Ovala hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 21.8.2013 ja hankesuunnitelman 25.9.2013 Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito ja mahd. avoin päiväkoti Mitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä 168 Henkilökuntamäärä 35 (laskennallinen 26) Alustava hyötyala 1531 hym² (+ kylmät tilat 71,5 hym²) Alustava bruttoala 2283 brm² (+ kylmät tilat 113,5 brm²) Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 1940 m2 (0,85x 2283 m²) Lasten tiloja, hyötyala / hoitopaikka (168) 7,58 Kerrosluku 2 Aikataulu Rakennussuunnittelu 2014 2015. Rakentaminen 2015 2016. Käytt.otto 2016. Tarveselvityksen kustannusennuste 6 977 000 e (tavoitehinta-arvio) Investointiohjelman 2014 varaus 6 977 000e Hinta / hoitopaikka Toimitilavuokra 41 530 e/hoitopaikka 834 515,64 / vuosi (31,86 /htm²/kk) ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

4 (22) 2. Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 Espoon kaupunki Rakennuttaja-arkkitehti Taru Jokela Rakennetekniikka Vesa Pyy LVIA-tekniikka Jaana Saira Sähkötekniikka Pirjo Kurttila Energiainsinööri Tiina Sekki Kustannussuunnittelu Sari Kinnunen Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelijat Eija Riikonen Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus, Läkkisepänkuja 3 A, PL 3125, 02070 ESPOON KAUPUNKI Kehittämispäällikkö Virpi Mattila Keittiösuunnittelu Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, 02070 ESPOON KAUPUNKI Ruokapalveluiden suunnittelija Ruokapalveluiden suunnittelija Monica Gentz Johanna Andsten Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

5 (22) Esisuunnittelu ISS Suunnittelupalvelut Oy/ Eija-Riitta Miettinen Takomotie 8A / PL300 00380 Helsinki / 01055 puh. 0205 155 gsm 0400 695 835 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset ja lausunnot Suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta on hyväksynyt Pohjois-Tapiolan päiväkodin tarveselvityksen 21.8.2013 Kaupunginmuseon on antanut lausunnon 10.10.2013 koskien hankesuunnitelmaa. Tontilla olevat muinaisjäännökset tulee suojata työmaa-aidalla, niitä ei saa käyttää läjitystai varastoalueena eikä niiden päälle saa ajaa. Muutoin Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa hankesuunnitelmaan. Pohjois-Tapiolan päiväkodille on esitetty rahoitus vuoden 2013 talousarvion investointiosassa: 0,558 milj. vuodelle 2014 ja 4,814 milj. vuodelle 2015, 1, 605 milj. vuodelle 2016, yhteensä 6, 977 milj.. 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset Alustava rakennettavuusselvitys, 22.4.2013 (Geotekniikkayksikkö) Kuntotutkimus, 11.1.2012 (BigMan, Talotekniikan insinööritoimisto) Toiminnallinen esisuunnitelma hankesuunnitelmaa varten (ISS Suunnittelupalvelut Oy) Rakennusmittaus 28.6.2013 (Geounion OY) Alustava energiasimulointi 16.5.2013 Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 4. Hankkeen perustelut 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys, laajennustarve Pohjois-Tapiolan päiväkodin peruskorjaus ja laajennus -hanke on hyväksytty vuoden 2013 talousarvion investointiohjelmassa toteutettavaksi vuonna 2015. Pohjois-Tapiolan päiväkodin (Piilopolku 4) vanha osa on valmistunut 1969 ja laajennusosa 1989. Päiväkodissa on 4 lapsiryhmää, yhteensä 84 rakenteellista päivähoitopaikkaa. Tapiolassa varhaiskasvatukseen haetaan lapsia enemmän kuin muilla Espoon palvelualueilla. Päivähoitopalveluja tarvitsee yli 80 % alueen lapsista (keskimäärin Espoossa n. 70 %). Tapiolassa on jo usean vuoden ajan ollut pulaa päivähoitopaikoista ja hoitopaikkoja joudutaan järjestämään poikkeusratkaisuin lisäämällä olemassa oleviin päiväkoteihin lapsia ja henkilökuntaa. Vaje on noin 100 ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

6 (22) päivähoitopaikkaa. Alueelle ei ole suunnitteilla uutta päiväkotia. Päiväkotia laajentamalla saadaan yhteensä 8 lapsiryhmää eli yhteensä 168 rakenteellista hoitopaikkaa. Varhaiskasvatuksen tilojen kuntopriorisoinnissa Pohjois-Tapiolan päiväkoti on todettu yhdeksi kiireisimmistä peruskorjauskohteista. Tontin rakennusoikeus mahdollistaa päiväkodin laajentamisen. Hankkeesta tehdyn esisuunnitelman perusteella on sen sijaan tarkoituksenmukaista purkaa vuoden 1989 laajennusosa. Perusteina ovat suuri korjaustarve, tontin käytön tehostaminen ja lisähoitopaikkojen saavuttaminen. Laajennusosan tilat eivät vastaa nykyisiä päivähoidon tarpeita mitoitukseltaan eivätkä tilajärjestelyiltään. Hankkeessa Pohjois-Tapiolan päiväkoti kasvaa nykyisestä 4 ryhmän mitoituksesta 8 lapsiryhmän päiväkodiksi. Seitsemän kokopäiväryhmän lisäksi rakennukseen sijoitetaan avoimen päiväkodin tilat. Päiväkodin rakenteellinen hoitopaikkamäärä kasvaa 84 päivähoitopaikasta 168:aan. Rakennushankkeella parannetaan päiväkodin toimivuutta ja ajanmukaistetaan päivähoidon tilat vastaamaan nykyistä tilamitoitusta. Rakennuksen tekniset järjestelmät ovat elinkaaren päässä eivätkä vastaa nykyisiä teknisiä vaatimuksia. Rakennukseen tehdään väestönsuoja. Leikkipihaa laajennetaan uuden hoitopaikkamäärän mukaisesti ja päiväkodin nykyinen leikkipiha kunnostetaan tarvittavilta osin. 4.2. Perustelut suunnitteluratkaisuille Alkuperäisen osan säilyttäminen Rakennuskohde sijaitsee Pohjois-Tapiolassa, joka on osa Tapiolan vanhojen asuntoalueiden muodostamaa puutarhakaupunkia. Tapiola on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja se on nimetty myös yhdeksi Suomen kansallismaisemista. (Tapiola - Vanhojen asuntoalueiden korjauksen ja hoidon suuntaviivat, s.1). Tämän vuoksi on todettu, että päiväkodin alkuperäinen osa tulisi säilyttää. Alkuperäisen osan purkamisesta ei tulisi toiminnallista, taloudellista tai aikataulullista etua. 80- luvulla tehdyn laajennusosan purkaminen - 1980-luvulla tehdyn laajennuksen tilaratkaisut eivät vastaa nykyistä päiväkotimitoitusta ja mm. ryhmätilat ovat oleellisesti liian pienet - laajennusosan purkaminen mahdollistaa toimivien ja nykyaikaisten päiväkotitilojen rakentamisen tontille. Ryhmämäärä voidaan kasvattaa neljästä ryhmästä kahdeksaan. Ilman laajennusosan purkamista tämä ei ole mahdollista. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

7 (22) 4.3. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Muilla tavoin kuin uudisrakentamisella ei ole mahdollista lisätä tarvittavia päivähoitopaikkoja. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta Pohjois-Tapiolan päiväkodin laajennus esitetään rakennettavaksi tilastoalueelle 21 korttelin 16027 tontille 1 Espoon kaupungin omistamalle YL-k -tontille. Päiväkoti esitetään laajennettavaksi kahdeksan ryhmän 168 paikkaiseksi päiväkodiksi. Tontin pinta-ala on 11 686 m². Tontti on kaupungin omistuksessa ja merkitty tonttirekisteriin. 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot Kiinteistötunnus on 49-16-027-1. Alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu 27.1.1995. Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on YL-k. Rakennusoikeus on 4674,4 kem2. Käytettävissä oleva kerrosala on 3421,4 kem2. Kerrosala riittää hyvin päiväkodin laajentamiseen kahdeksan ryhmäiseksi päiväkodiksi. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

8 (22) Liite 3: Asemakaava ja määräykset 5.3. Tontin ympäristö Espoo Laakakivi II -asemakaava-alue sijaitsee Pohjois-Tapiolan alueella. Tontti 160270-1 on muodostettu kahdesta tontista 418 Hakalehto-Tapiola 1:1600 ja 452 Suurhuopalahti- Alberga 2:1262 10.5.1995. Tontilla on kunnallistekniikka. Tontin pohjoisosassa kulkee kevyenliikenteen reitti, (rasite). Tontin eteläpuolella on vuonna 1965 rakennettu yksikerroksinen betonielementtirakenteinen paritaloalue. Taloissa on ns. atriumpihat ja rakennukset ovat valkoista ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

9 (22) betonia ja ruskeaa kuullotettua puuta. Tontin itäpuolella on 1960-luvun alkupuolella rakennettuja kolmikerroksisia kerrostaloja. Asuntojen ja kunnallistekniikan rakentaminen on käynnistynyt 1960-luvulla. Asuinrakentamista on koko tontilla noin 500 kem². 5.4. Tontin ominaisuudet Geotekniikkayksikkö on selvittänyt kartta-aineistojen ja pohjatutkimusrekisterin tietojen perusteella rakennettavuusolosuhteita laajennettavan Pohjois-Tapiolan päiväkodin rakennuspaikalla. Tontin maanpinta vaihtelee tasovälillä + 17,0... + 24,0 ollessa korkeimmillaan tontin pohjoisosassa. Maanpinnan taso laskee korkeimmasta kohdasta tontin eteläosaa kohti. Tontin pohjoisosassa on paljasta kalliorinnettä, länsiosassa kallio on noin 0,3 metrin syvyydessä, kallion pinta laskee kohti tontin itäosaa. Tontti kuuluu pohjamaaltaan rakennettavuusluokkaan 2. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Perustuksia jouduttaneen louhimaan. Perustuksen varustetaan routasuojauksella VTT:n talonrakennuksen routasuojausohjeitten mukaisesti. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja joudutaan todennäköisesti Iouhimaan, linjauksesta riippuen. Tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia maan kerrosrakenteen, maalajien ja kallionpinnan korkeusaseman tarkistamiseksi Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 5.5. Tontin rakennuskanta Tontilla sijaitsee vuonna 1968 rakennettu päiväkotirakennus ja sen laajennus vuodelta 1988. Päiväkodin vanhempi osa peruskorjataan, 1980-luvun laajennusosassa puretaan (huono tekninen kunto, mm. peruslaatta vajonnut). Lisäksi tontin länsiosassa on kaksi vanhusten asunnoiksi rakennettua rivitaloa vuodelta 1968. Tontin kaakkoisosassa on säilytettäviksi merkittyjä juoksuhautoja. 5.6. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenteen saapumisreitti on Kalevantieltä Louhentien ja Sepontien kautta Piilopolulle. Piilopolku on päättyvä tie. Päiväkodin saattoliikenteen paikat sijoitetaan tontin kaakkoiskulmaan. Huoltoliikenne ja henkilökunnan pysäköinti sijoitetaan tontin luoteisosaan rivitalojen pohjoispuolelle. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

10 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka Alueella on olemassa oleva katuverkosto ja kunnallistekniikka. 6. Suunnittelutavoitteet 6.1. Yleiset tavoitteet Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleinen päiväkotirakennusten suunnitteluohje uudistetaan ja on käytettävissä syksyllä 2013. Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A (RakMk A2). 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Rakennuksen sijainti Tapiolan vanhojen asuntoalueiden muodostamassa puutarhakaupungissa asettaa rakennussuunnittelulle tavanomaista suurempia kaupunkikuvallisia vaateita. Uudisrakentamisessa noudatetaan Espoon rakennusjärjestyksen mukaisia kaupunkikuvallisia vaatimuksia (Espoon rakennusjärjestys, s.11.) Asemakaava sallii kaksikerroksisen laajennusosan rakentamisen. Laajennusosa sovitetaan olevaan tasakattoiseen rakennusympäristöön. Rakennuksen massoittelulla pyritään rajaamaan päiväkodin piha-alueita ja rakennus sovitetaan maastoon tontin korkeuseroa hyödyntäen. Olevaa luonnontilaista metsää säilytetään mahdollisimman paljon. Tontilla olevat juoksuhaudat tulee säilyttää. Päiväkodin piha-alueilla käytetään istutuksia sekä puustoa rajaamaan ja varjostamaan piha-alueita. 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkotiympäristön tulisi sisältää mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen leikin ja levon vuorotteluun, ohjatun toiminnan ja liikkumisen lisäksi pienessä ryhmässä toimimiseen, itsekseen leikkimiseen ja lepoon. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista kotialueilla ja erityisesti päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa ja käytävillä sekä leikkipihassa. Sisätilojen tulee olla leikkimään ja liikkumaan houkuttelevat. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

11 Sisätilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma. Kalustuksessa otetaan kuitenkin huomioon myös henkilökunnan työergonomia. Suunniteltavien tilojen tulisi olla muunneltavia ja mahdollistaa tilojen monipuolinen hyödyntäminen. Pohjois-Tapiolan päiväkodissa tulee olemaan 8 lapsiryhmää 1-6 vuotiaille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet suunnitellaan ja varustetaan 21 lapselle, 2 kotialuetta varustetaan lisäksi 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet huomioon ottaen. Yksi lapsiryhmistä suunnitellaan ja varustetaan siten, että se voi olla Avoimen päiväkotitoiminnan käytössä. Uudisosan kotialueet (6 kpl) suunnitellaan pareiksi, joilla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen. Kullakin lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Kotialueella on kolme ryhmähuonetta, joista ryhmähuone 1 on leikkitila ja siitä on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Kahden kotialueen lepohuoneet (ryhmähuoneet 2) suunnitellaan siten, että ne ovat yhdistettävissä / käynti toisiinsa. Ryhmähuone 3 on kotialueella sijaitseva pienryhmähuone, joka on hyvin valvottavissa. Pelastuslaitoksen vaatimusta noudattaen: Koska lepohuoneita sijaitsee toisessa kerroksessa, rakennetaan toisesta oviyhteydellä toisiinsa liittyvästä lepohuoneesta suora yhteys varsinaiseen kunnolliseen uloskäytävään tai oviyhteys säältä suojattuun varatieportaaseen. Peruskorjattavaan osaan sijoitetaan kaksi kotialuetta, joista toinen voidaan ottaa avoimen päiväkodin käyttöön. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä käytäviä. Käynti kotialueelta toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen. Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia löytyy jokaiselta kotialueelta. Lapsiryhmien yhteiskäyttöisiä pienryhmätiloja ovat esim. taide-, tiede- ja verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka voidaan toteuttaa esim. syvennyksenä aulaan tai erotettavana tilana henkilökuntatilojen yhteyteen. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

12 Yhteiset tilat Isommille lapsille toteutetaan yhteinen ruokailutila tai ruokailutilaa voidaan jakaa myös kotiryhmien yhteydessä oleviin aulamaisiin tiloihin, jolloin osa lapsista voi ruokailla ryhmätilassa ja osa aulassa. Alle 3-vuotiaiden ruokailu järjestetään lapsiryhmän omissa tiloissa. Lapsiryhmät käyttävät ruokailutilaa useita kertoja päivässä, joten ruokailutila suunnitellaan sijainniltaan keskeiselle paikalle lähelle keittiötä. Ruokailutilan läheisyyteen sijoitetaan tarvittaessa wc-tila. Tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitila/liikuntasali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Monitoimitilan ja välinevaraston sijainti ryhmähuoneiden läheisyydessä mahdollistaa tilan vapaan käytön lapsille pitkin päivää. Mahdollisuus yhdistää sali aula- yms. tiloihin mahdollistaa salin monipuolisen käytön. Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon ottaen. Henkilökunnan taukotila on erotettavissa erilliseksi tilaksi (Työsuojelulaki). Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittiöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Väestönsuoja Kohteeseen rakennetaan yksi S1-luokan väestönsuoja. Väestönsuojaan sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Laskentaperuste on esitetty huonetilaohjelmassa. Yhden kotialueen tilat suunnitellaan siten, että niitä voidaan käyttää avoimeen päiväkotitoimintaan. Toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja lapsia kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Lähtökohtana on aktiivinen yhdessäolo, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Vanhemmat ja ohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi avoimessa päiväkodissa on esim. taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja retkiä. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta sekä saada varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea. Avoimen päiväkodin yhteydessä voi toimia maksullisia kerhoja. Avoimena päiväkotina toimivan lapsiryhmän tilat sijoitetaan siten, että kulku tiloihin on vaihtuville käyttäjille selkeä. Tiloissa on mahdollisuus pienten lasten ruokien lämmittämiseen, kahvinkeittoon jne. Avoimen päiväkodin tilat suunnitellaan myös ulkopuoliseen ilta- ja viikonloppukäyttöön. Päiväkodin sali sijoitetaan niin, että sen ulkopuolinen iltakäyttö on luontevasti järjestettävissä ja että ulkopuolisten pääsy muihin tiloihin voidaan estää. Ulkopuolisten käyttäjien ei tule päästä lasten (ml. kuraeteinen) eikä henkilökunnan tiloihin eikä näiden tilojen kautta voida suunnitella ulkopuolisen käytön käyntiä esimerkiksi saliin. Ulkopuolisen käytön käynti saliin voidaan järjestää avoimen päiväkodin tilojen kautta. Liite 5: Huonetilaohjelma ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

13 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään aidatuksi leikkipihaksi, saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikennealueeksi. Saatto- ja huoltoliikenne erotetaan toisistaan Leikkipihan laajuus on noin 2 613 m² (15 m² / hoitopaikka). Pihan suunnittelussa otetaan huomioon sen monipuolinen käyttö, toiminnallisuus, valvottavuus, ilkivaltaa ehkäisevät tekijät sekä kiinteistönhuollon tarpeet. 6.5. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Uudisrakentamisessa rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. E-luvun tavoitearvoksi on uusille päiväkodeille määritetty Espoossa 130 kwh/m²/a. Tavoitearvo vastaa luonnosvaiheessa olevan energiatodistuksen (2012) B-luokkaa kouluja päiväkotirakennuksille. Kaukolämmöllä ja tämän hetken korkeatasoista tekniikkaa hyödyntäen E-luvun tavoitetaso 130 kwh/m²/a on saavutettavissa. Rakentamismääräysten sallima E-luvun maksimitaso on 170 kwh/m²/a. Poikettaessa yleisestä tavoitteesta esitetään perustelut tavoitetta suuremmalle E-luvulle. Suunnitteluvaiheen energialaskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 (2012) mukaan. Laskenta suoritetaan D3 (2012) kohdan 5.2.2 mukaisella dynaamisella laskentatyökalulla. Lisäksi hankkeessa laaditaan tavoitekulutuslaskenta valituilla teknisillä ratkaisuilla ja oletetuilla käyttöajoilla sisältäen määräysten mukaisen laskennan ulkopuoliset erilliskuluttajat (kuten sulatukset, ulkovalaistus ja valmistuskeittiö). Tavoitekulutuslaskennan perusteella määritetään luonnoksista hankkeen laskennalliset käyttökustannukset (energia ja vesi). E-luvun toteutumisen osoittava laskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaan. Laskennan tulokset esitetään (vähintään) energiaselvityksessä, joka sisältää D3 (2012) kohdan 5.1.1.1 mukaiset tarkastelut. Lisäksi laskennan kulusta ja lähtötiedoista tehdään erillinen selvitys. Peruskorjausosan osalta energiatehokkuustavoitteita tarkastellaan Ympäristöministeriön antaman energiatehokkuuden parantamista koskevan asetuksen antamin vaihtoehdoin. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

14 6.5.1. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Uudisrakentamisosan lämmöneristävyyden ja tiiviyden osalta noudatetaan RakMK osaa D3, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012. Tiiviyden toteutuminen osoitetaan mittaamalla. Laajennuksen ilmavuotoluvun (q 50 ) tulee olla alle 2,0. Rakennusvaiheessa laajennuksen ilmanvuotoluku mitataan sekä lämpökamerakuvaukset tehdään sellaisessa vaiheessa, jossa korjauksia voidaan vielä tiiveyden parantamiseksi tehdä. Lisäksi tiiveysmittaukset ja lämpökamerakuvaukset suoritetaan luovutuksen yhteydessä. Ulkovaipan osalta laajennuksen U-arvoina käytetään ensisijaisesti D3 vertailutason mukaisia eristystasoja. Peruskorjausosan osalta lämmöneristävyyden ja tiiveyden tavoitteet asetetaan Ympäristöministeriön antaman energiatehokkuuden parantamista koskevan asetuksen antamien vaihtoehtojen mukaisesti. 6.5.2. Sisäilmasto Uudisrakentamisosa suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sisäilman osalta saavutetaan korkea taso. Sisäilmaston laatutaso suunnitellaan hyödyntäen sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisia vaatimuksia seuraavasti: Ilmanvaihtomäärien mitoitus perustuu S2 sisäilmastoluokkaan. Kesäaikainen lämpötila tulee täyttää S3 mukaiset vaatimukset niinä kuukausina, kun tilat ovat käytössä. Olosuhteiden toteutuminen osoitetaan olosuhdesimuloinnein. Rakennusmateriaalien ovat päästöluokaltaan M1-luokkaa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. Peruskorjausosan osalta sisäilmaston vaatimukset asetetaan Ympäristöministeriön antaman energiatehokkuuden parantamista koskevan asetuksen mukaisesti. 6.5.3. Arkkitehtuuriset ratkaisut Laajennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Rakennuksen massoittelussa kiinnitetään huomiota vaipan kokonaisalaan ja ikkunoiden kokonaisalaltaan tehokkaaseen sijoitteluun. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella, jolla pyritään jäähdytyksen välttämiseen. Auringonsuojausten toimivuus esitetään tyyppitiloille tehtävien olosuhdesimulointien perusteella. 6.5.4. Tekniikan tarpeenmukaisuus Tekniikan tarpeenmukaisella käytöllä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tarpeenmukaisuutta tarkastellaan erityisesti ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

15 Päiväkotihankkeissa E-lukuun vaikuttavia merkittävimpiä tekijöitä ovat valaistustasot sekä valaistuksen tehokkuus, ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus sekä ilmanvaihdon sähkötehokkuus. 6.5.5. Muuntojoustavuus Laajennuksen runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut keskitetään. Talotekniikan suunnittelussa huomioidaan muuntojoustavuuden näkökohdat. 6.5.6. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. 6.6. Esteettömyys Päiväkodin tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön. Jokaisesta lapsiryhmästä on esteetön pääsy leikkipihalle, jossa on mielenkiintoisia leikkivälineitä myös pyörätuolia käyttäville lapsille. 6.7. Rakennustekniset tavoitteet 6.7.1. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Rakennukset ja putkijohdot perustetaan pääosin maanvaraisina. Perustamisen suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia. Suunnittelussa otetaan huomioon tulvareitti. 6.7.2. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Päiväkoti on kaksikerroksinen. Kaksikerroksinen ratkaisu edellyttää rakennuksen varustamista hissillä. ovat mm.: Paloluokka on P1 - P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. Laajennuksen Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Peruskorjattavan osan osalta noudatetaan korjausrakentamisen määräyksiä siltä osin kun ne poikkeavat uudisrakentamisen määräyksistä ja ohjeista. Kosteuden välttämiseksi on suunnittelussa noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998). Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön soveltuvia materiaaleja. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

16 6.8. LVIA-tekniset tavoitteet 6.8.1. Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. 6.8.2. Lämmitys Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan 55 35 C. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon kiinnitetään erityistä huomiota. Ylisuuri liittymisteho kasvattaa tarpeettomasti liittymismaksua ja vuotuisia perusmaksuja. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 6.8.3. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

17 6.8.4. Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,5 kw/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kw/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO 2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäoloohjauksia valaistuksessa). LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka. Peruskorjauksen osalta noudatetaan Ympäristöministeriön antaman energiatehokkuuden parantamista koskevan asetuksen määräyksiä. 6.8.5. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhyke-kohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 6.8.6. Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

18 Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiö sekä liikuntasali sosiaalitiloineen. Lisäksi päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Kaikkia tämän kohdan asioita on pystyttävä seuraamaan ja tallentamaan valvomon keskustietokoneelta sekä etäyhteydellä. 6.9. Sähkötekniset tavoitteet 6.9.1. Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. 6.9.2. Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen. Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m². Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon sijoitetaan puhelintalo- ja atk-jakamo sekä -ristikytkentä, kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin. Tietojärjestelmähuoneeseen asennetaan antennivahvistin, paloilmoitin/varoitin-keskus, hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodit ja betoniraudoituksen maadoitus. Asennukset seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla. 6.9.3. Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on 300 100 Lx. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

19 6.9.4. Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Ryhmähuoneissa varaudutaan älytaulujen ja projektorien asennukseen. Puhelimia mm. ryhmiin, hallintotiloihin ja keittiöön. Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Tilojen sijoitus voi edellyttää porttipuhelimen asentamista. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen tulee induktiosilmukat RH1:iin ja saliin. Saliin hankitaan äänentoistojärjestelmä ja siihen liitetty silmukkavahvistin sekä langattomat mikrofonit. 6.9.5. Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan "munakellolla". Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallentimella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella palovaroitinjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita. 6.9.6. Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle tai rakennuksen muodosta riippuen asennetaan porttipuhelinyhteys kaikkiin ryhmätila 1:iin ja lisäksi keittiöön. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. Paristokäyttöinen aikakello keittiöön. 6.10. Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen Ryhti-huoltokirja (Granlund), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

20 7. Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat: - 2283,0 brm² (+ kylmät tilat 113,5 brm²) - 1531 hym² (+ kylmät tilat 71,5 hym²) - lasten tiloja 1273 hym² / 7,8m2/ hoitopaikka - leikkipihan laajuus noin 2613 m² (15,5 m² / hoitopaikka) Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. Liite 5: Huonetilaohjelma 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 5 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 6/2013, Haahtela ind. 83. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: 2418 brm², 1531 hym². Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 6,977 milj. (alv 0 %) 3056 / brm² (alv 0 %) noin 41 530 / hoitopaikka Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Liite 6: Tavoitehinta-arvio 8.2. Käyttökustannusennuste Pohjois-Tapiolan päiväkodin arvioidut käyttötalousmenot vuositasolla ovat lisäyksenä nykyiseen henkilöstö- ja toimintamenot 650t euroa, toimitilavuokrat 834,5t euroa, yht. 1,485 milj.euroa / vuosi ilman alv. Laajennusosan vuokra on 40,08 /m2, peruskorjattavan osan 17,86 /m2 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 230t ilman alv. 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Vuoden 2014 talousarvion investointiliitteessä on Pohjois-Tapiolan päiväkodille varattu 6,977 milj. vuosille 2014-2016. Hankkeen rakennussuunnittelu 2014-2015. Rakentaminen 2015 2016. Päiväkodin käyttöönotto 2016. Tarvittavat toimenpiteet Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos hyväksyy hankesuunnitelman (alle 2500 brm²). Toteutusmuoto päätetään hankesuunnitelman tultua hyväksytyksi, ennen suunnittelijoiden valintaa. Rakennussuunnittelu käynnistetään suunnittelijoiden valinnan jälkeen vuonna 2014. Suunnitteluaikaa on varattu noin 10 kk. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

21 9.1. Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

22 P I N T A A L A K Ä S I T T E E T ohm2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelmaalan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisiä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan kerrosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa 1.1.2000 jälkeen asemakaavoitetulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

2013 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi 2. Toimiala / tulosyksikkö Pohjois-Tapiolan päiväkoti, peruskorjaus ja laajennus 3. Kaupunginosa 16 5. Käyntiosoite Piilopolku 4, 02070 Espoo 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) Uudisrakennus Kiinteistötunnus 49-16-027-1 Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite PL 13304, 02070 ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala 11 686 m² Laajennus/lisärakennus 1766 1181 5,8 Muutos/peruskorjaus 517 350 1,2 Rakennusoikeus 4674,4 kem² Käyttötarkoitus kaavassa YL-k 8. Hankkeen kuvaus Hankkeessa Pohjois-Tapiolan päiväkoti kasvaa nykyisestä 4 lapsiryhmän mitoituksesta 8 lapsiryhmän päiväkodiksi. Seitsemän kokopäiväryhmän lisäksi tehdään avoimen päiväkodin tilat. Päiväkodin rakenteellinen hoitopaikkamäärä kasvaa 66:sta päivähoitopaikasta 168:an. Peruskorjauksessa parannetaan päiväkodin toimivuutta ja ajanmukaistetaan tilat vastaamaan päiväkotien nykyistä tilamitoitusta. Lisäksi uudistetaan tekniset järjestelmät ja tehdään väestösuoja. Leikkipihaa laajennetaan ja kunnostetaan päiväkodin nykyinen leikkipiha. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Pohjois-Tapiolan päiväkoti on tekniseltä kunnoltaan yksi kiireisimpiä peruskorjauskohteita. Tapiolassa varhaiskasvatukseen haetaan lapsia enemmän kuin muilla Espoon palvelualueilla. Päivähoitopalveluja tarvitsee yli 80% alueen lapsista (keskimäärin Espoossa n. 70%). Tapiolassa on jo usean vuoden ajan ollut päivähoitopaikoista pulaa. Vaje on noin 100 päivähoitopaikkaa. Alueelle ei ole suunnitteilla uutta päiväkotia. Tarveselvityksen on hyväksynyt Opetus- ja varhaiskasvatus lautakunta 21.8.2013 (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika - 2014-2015 Käyttöönotto 2016 11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 6,977 M 14. Käyttökustannukset Lisäys: henkilöstö- ja toimintamenot 650t euroa, toimitilavuokrat 834,5t euroa, yht. 1,485milj.euroa / vuosi alv0 / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 6,977 M 16. Ensikertainen kalustaminen 230t / oppilas 41 530 / hoitopaikka

17. Lisätietoja 18. Laatija(t) yhteystietoineen Eija Riikonen, Taru Jokela Päiväys 25.10.2013 TEKE / TS / RLu Päivitetty 220.54.20097

Pohjois-Tapiolan päiväkoti 12.9.2013 Hankesuunnitelmavaiheen tilaohjelma Laatijat: Tilakeskus liikelaitos, Sivistystoimi Lapsiryhmiä 8 Päivähoitopaikkoja 168 ( 8x21) Henkilökuntaa 35 Koko rakennuksen hyötyala 1531 Bruttoala laajennus 1766 peruskorjaus 517 Hyötyala laajennus 1181 tehokkuusluku: laajennus 1,495 peruskorjaus 350 tehokkuusluku:korjaus 1,477 Huonetilat määrä (kpl) á koko (hym²) hankesuunnitelman liite yht. muuta (hym²) 164 * ryhmät I ja II sijaitsevat peruskorjausosassa, minkä takia Ryhmä I* kuraeteinen + wc 18 tilojen koko ei täysin noudata tilaohjelmaa eteinen 28,5 wc/pesutila 12,5 ryhmähuoneet 1-2 yhteensä ryhmähuone1 45 ryhmähuone2 45,5 ryhmähuone 3 pienryhmä 10,5 hyvin valvottava 1/2 yhteisestä varastosta 4 Ryhmä II* 131 kuraeteinen 10,5 eteinen 10 wc/pesutila 10 ryhmähuoneet 1-2 yhteensä ryhmähuone1 45,5 ryhmähuone2 43 ryhmähuone 3 pienryhmä 8 1/2 yhteisestä varastosta 4 Ryhmät III-VI: 2 x kotialuepari, integroitu 452 kuraeteinen 10 eteinen 14 wc/pesutila 9 ryhmähuoneet 1-2 yhteensä 70 ryhmähuone 2 ja 3 vierekkäin, käyntiyhteys toisiinsa ryhmähuone1 ryhmähuone2 ryhmähuone 3 pienryhmä 8 hyvin valvottava 1/2 yhteisestä varastosta 2 Ryhmät VII-VIII: 2 x kotialuepari, integroitu 226 kuraeteinen 10 eteinen 14 wc/pesutila 9 ryhmähuoneet 1-2 yhteensä 70 ryhmähuone 2 ja 3 vierekkäin, käyntiyhteys toisiinsa ryhmähuone1 0 ryhmähuone2 0 ryhmähuone 3 pienryhmä 8 hyvin valvottava varasto 2 YHT. 973 YHTEISET TILAT pienryhmätila 20 luonnon tutkiminen, vesi, verstas pienryhmätila 12 pienryhmätila (kotikeittö) 10 void toteuttaa henkilökunnan taukotilan yhteyteen erillisenä tilana 1) tai void toteuttaa myös käytävän yhteyteen ruokailutila 100 void sij kotial yht (huom pinta-alatarve), käytet myös henkilökunnan kokous- ja koulutustilana monitoimitila 140 monitoimitilan varasto 15 wc märkäeteisen yhteydessä + kotikeittiön yht. 3

YHT. 300 YHT LASTEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT 1273 7,58 hym2/hoitopaikka. Huom! Peruskorjausosan (ryhmät I ja II jäljemmät ryhmätilat kasvattavat pinta-alaa 0.32m2/hoitopaikka (vrt. vertailuarvo 7,256 hym2/hoitopaikka) HENKILÖKUNNAN TILAT työhuone 18 johtajan työtila perhe- ja konsultaatiotila 18 sij johtajan huoneen viereen, vesipiste + peilit, neuvotteluhuonekäyttö henkilökunnan työhuone (2x12m2) 24 taukotila 30 henkilökunnan taukotila, mahd kotikeittiö 1) henkilökunnan puku- ja pesutilat 49 (henkilökunnan määrä 17, 25 pukukaappia) henkilökunnan wc:t 2x 2.5m² 3 1 kpl wc/kerros tai talon eri päihin YHT. 142 MUUT TILAT palvelukeittiö aputiloineen +wc 62 erillinen sisäänkäynti, rullakkovarasto, wc keittiöhenk.k inva-wc 6 sij monitoimitilan läheisyyteen päiväkodin varasto 18 siivouskeskus 15 siivouskomerot 5 vaatehuolto, kodinhoitohuone 10 YHT. 116 KAIKKI HUONETILAT YHT. 1531

Kylmät tilat määrä á koko yht. muuta (kpl) (hym²) (hym²) Varastot (leikkiväl. ja rattaat) yhteensä 3 80 leikkiväl.var 7 m² / lapsiryhmä laatikko- ja rullakkovarasto 1 9 9 keittiön sisäänkäynnin yhteyteen, keittiön tuulikaapissa pihakatos 3 96 minimi 10m²/ryhmä jätesuoja + kiint.hoidon var 1 28,5 28,5 Ulkoalueet määrä m² muuta (kpl) paikoitus 30 (0,5 x hk 35) + 4 ylim. + 8 saattopaikkaa päiväkotitontti m² 11686 leikkipihaa m² 2613 15,5 m² / hoitopaikka ( 168 lasta) LVIS tila tekniset tilat IV-konehuone (sis. kiinteistövalvomo) määrä (kpl) m² muuta lämmönjakohuone 25, Sähköpääkeskus 23, Teletilat 4+6, ristikytkentäkomerot 4 x 1m2 nettoala = 6% bruttoalasta VSS tila määrä (kpl) m² muuta väestönsuoja (suoja-ala 92m2) 1 103 Laskentaperuste: (0,95x108+ ( 3x6) +2) x 0,75 = 92m2,

TAVOITEHINTA 12.9.2013 Sivu 1/2 Ari Saari Tocoman Services Oy Hanke: 13449 1.2 Pohjois-Tapiolan päiväkoti Piilopolku 4 Vaihe: Paikkakunta: Espoo Haahtela-ind.: 83,0 / 1.2013 Hintataso: 83,2 / 6.2013 Laajuus: Hankekoko: 2 183 m2, 2 464 brm2, 9 766 rm3 2 418 brm2 Jakaja: 2 283 brm2 Korjausaste: 100,8% PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset 521 000 228 7,5 Rakennuttaminen ja valvonta 312 000 137 4,5 Liittymismaksut 104 000 46 1,5 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä 937 000 410 13,4 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 389 000 170 5,6 1 Rakennuksen maatyöt 108 000 47 1,6 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 297 000 130 4,3 3 Runko- ja vesikattorakenteet 714 000 313 10,2 4 Täydentävät rakenteet 401 000 176 5,7 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 380 000 166 5,4 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 187 000 82 2,7 7 Konetekniset työt 57 000 25 0,8 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 402 000 176 5,8 Kate 599 000 262 8,6 Yhteensä 3 533 000 1 548 50,6 TAKU 2013 Haahtela-kehitys Oy B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 64 000 28 0,9 71 Vesi- ja viemärityöt 151 000 66 2,2 71 Muut putkityöt 81 000 35 1,2 72 Ilmanvaihtotyöt 332 000 145 4,8 72 Säätölaitteet 34 000 15 0,5 72 Muut iv-työt 42 000 18 0,6 Yhteensä 705 000 309 10,1

TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B4 Sähkötyöt Valaistus 112 000 49 1,6 Sähkön jakelu 10 000 4 0,1 Sähkökeskukset 24 000 11 0,3 Muu sähkö 273 000 120 3,9 Yhteensä 419 000 184 6,0 B5 Erillishankinnat 50 000 22 0,7 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 5 644 000 2 472 80,9 Muut kustannukset Tontti 495 000 217 7,1 Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset 839 000 367 12,0 Muut kustannukset 1 334 000 584 19,1 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 6 977 000 3 056 100,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 1 556 000 682 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 8 533 000 3 738 TAKU 2013 Haahtela-kehitys Oy

TAVOITEHINTA 12.9.2013 Sivu 1/1 Kalle Koskenmies Espoon kaupunki Hanke: 13449 1.1 Uudis Pohjois-Tapiolan päiväkoti Piilopolku 4 Vaihe: Paikkakunta: Espoo Haahtela-ind.: 83,0 / 1.2013 Hintataso: 83,7 / 8.2013 Laajuus: 2 121 m2, 2 395 brm2, 9 526 rm3 Hankekoko: 2 283 brm2 Jakaja: 2 283 brm2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - YHTEENVETO Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset 849 000 372 11,5 B2 Rakennustekniset työt 3 833 000 1 679 51,9 B3 LVI-työt 777 000 340 10,5 B4 Sähkötyöt 531 000 233 7,2 B5 Erillishankinnat 43 000 19 0,6 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 6 034 000 2 643 81,8 Muut kustannukset Tontti 498 000 218 6,7 Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset 849 000 372 11,5 Muut kustannukset 1 347 000 590 18,2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 7 380 000 3 233 100,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 1 652 000 724 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 9 032 000 3 956 TAKU 2013 Haahtela-kehitys Oy