Jyväskylän Kymppi R suunnittelumenetelmä

Jyväskylän Kymppi R suunnittelumenetelmä Kymppi Moni tulosseminaari 21.3.2013 Tampere Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki

Kymppi Moni työpaketit & esityksen sisältö 1. Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi: Kymppi R toimintamalli 1. Kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä 2. Kaavavarannon toteuttamisen ajoitusmenetelmä MOTIIVI 3. Alueellisen väestönkehitysarvion menetelmä 4. Palveluverkon lähtötietojen ylläpidon menetelmä 5. Palveluverkon muutosten hallintamenetelmä PALVELUVERKKO SUUNNITELMA KAAVAVARANTO 2. Yleisen nykytilanteen selvitys kunnissa (Jaana Vanhatalo, TTY) KYMPPI R RYHMÄT TIETOPOHJA MENETELMÄT 3. Tiedonhallintaprosessin yleistäminen AJOITUS SUUNNITELMA PALVELU VERKON NYKYTILA 4. YT Pilotointi: Tampere, Joensuu, Vantaa (Sari Pelttari, TTY) ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO 5. Raportointi

Kymppi R toimintamalli Tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Näkökulmia tonttituotantoon Asiakas: asiakkaan kriteerit täyttävien tonttien saatavuus Maapolitiikka: tonttimaan riittävyyden varmistaminen pitkällä aikajänteellä Kaavoitus: kaavoitetun tonttimaan riittävyyden varmistaminen Tonttimarkkinointi: kysyntää vastaava tonttien tarjonta Yhdyskuntatekniikka: kunnallistekniikka, investoinnit, ylläpito Näkökulmia palveluverkkoihin Asiakas: palvelutarve Palvelun sisällöntuottaja: mm. palveluiden mitoitus Kiinteistö: tilat, pihat, investoinnit, ylläpito Tonttituotanto ja kaavoitus: palvelutoimipisteiden sijoittumisen mahdollistava tonttitarjonta Talous: talouden reunaehdot Yhdyskuntarakenteen toimivuus asuinalueiden ja palveluiden fyysinen saavutettavuus, viihtyisyys, liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus, väestöpohjan riittävyys nyt ja tulevaisuudessa Näkökulmien ja toiminnan yhteensovittamisen välineinä Kymppi R maankäytön toteuttamisohjelma ja palveluverkkoselvitykset

Kymppi R maankäytön toteuttamisohjelma Kymppi R maankäytön toteutusohjelma: Vuosittain laadittava ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tarkoituksena on: varmistaa asuintonttien riittävyys edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua yhteensovittaa tontteja ja palveluja jatkuva hallintaprosessi Yhdyskuntarakenteen kehityksen seuranta ja ohjaus reaaliajassa paikkatietopohjaisesti Yleispiirteiset tavoitteet: tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen sosiaalista eheyttä turvataan ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus

Kymppi R maankäytön toteuttamisohjelma Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta Ohjelma viedään kaupunginvaltuustoon asti, jos on periaatteellista päätettävää. Välivuotena sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Eri vuosien ohjelmilla ollut erilaisia painopisteitä riippuen siitä, mikä asia vaatii linjauksia tai toimenpiteitä esim. maanhankinta, maankäytön toteuttamisen kunnallistekniset investoinnit Kymppi R 2012 ohjelma: http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/ kymppiohjelma

PROSESSIT PITKIÄ, VALMISTAUTUMINEN 10 VUODEN AIKAJÄNTEELLÄ OMAKOTITONTTIPROSESSI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 30 6 vuotta ~ 4 vuotta ~ 2 vuotta H hetki +1 vuotta KAAVOITUS MAA POLITIIKKA LIIKENNE JA VIHERALUEET VESIHUOLTO RAKENNUS VALVONTA YLEISKAAVOITUS MAANHANKINTA YLEISKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA ASEMAKAAVOITUS K Y M P PI R O H J E L M A OMAN KODIN PAIKKA TONTTIMARKKINOINTI KIINTEISTÖNMUODOSTUS TONTTIVARAUKSET TONTTIEN (MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) LUOVUTUS ASEMAKAAVATASON YLEISSUUNNITELMAT KUSTANNUSLASKENTA KATUSUUNNITELMAT, MUUT RAKENNUS SUUNNITELMAT, RAKENTAMINEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENNUSLUPA YLLÄPITO TILA PALVELU OPETUS TOIMI PÄIVÄ HOITO RAKENNEMALLI YLEISKAAVA MAANKÄYTTÖSELVITYS ASEMAKAAVA TONTTI RAKENTAMAAN PÄÄSEE TONTTI PALVELUVERKKOSELVITYKSET (10 15 v) UUDET TOIMIPISTEET, LAAJENNUKSET, KORJAUKSET, LAKKAUTUKSET, PALVELUSISÄLTÖJEN MUUTOKSET TILOJEN INVESTOINTIOHJELMA (5 v) TOIMINTA

KOKO HALSSILANRINTEEN ALUEEN VÄESTÖKEHITYS VUOSI 2001: 1755 asukasta 12 % 0 6 vuotiaita 9 % 7 12 vuotiaita Esimerkki:Halssilanmäki Täydennysrakentamisen osayleiskaava käynnistyi 1995 ja valmistui 2001 Asemakaava käynnistyi 2005 ja valmistui 2008. VUOSI 2008: 1649 asukasta 12 % 0 6 vuotiaita 7% 7 12 vuotiaita 66 omakotitonttia. Rakentamaan pääsi 2008 Ensimmäiset talot valmistuivat 2009 VUOSI 2011: 1950 asukasta 14 % 0 6 vuotiaita 8 % 7 12 vuotiaita Täydennysrakentamisen osayleiskaava antoi sysäyksen Kymppi R toimintamallin kehittämiselle: missä järjestyksessä uudet asuinalueet tulisi toteuttaa ja onko olemassa olevien päiväkotien ja koulujen mitoitus riittävä? ENNUSTE VUOSI 2020: 1924 asukasta 12 % 0 6 vuotiaita 13 % 7 12 vuotiaita

Päiväkoti ja kouluverkkoselvitykset Maankäytön, asumisen ja palvelujen yhteensovittaminen palvelujen saavu avuus ja taloudellinen halli avuus Olemassa olevan palveluverkon ja nykyisten tilojen käytön tehostaminen, ennalta varautuminen tuleviin investointitarpeisiin Terveelliset, turvalliset ja toimivat tilat ja kunkin asuinalueen tarpeisiin mitoitettu päiväkoti ja kouluverkko Pitkäjänteinen tarkastelunäkökulma, alueiden ja niiden päiväkoti ja kouluverkon tarkastelu kokonaisuutena. Päivitys 2 4 vuoden välein. Palveluverkkoselvitykset tuovat maankäytön toteuttamisen ohjelmointiin (Kymppi R ohjelmaan) reunaehtoja alueiden rakentamisen ajoitus ja jaksotus halli u väestönkasvu ja riittävät palvelut (etenkin päiväkodit ja alakoulut) täydennyskaavoituksella vanhojen asuinalueiden vajaakäytössä olevien palvelujen käyttöasteen nostaminen

Prosessien ohjaus ja toimijat LÄHTÖ KOHDAT KUNTALAISTEN TARPEET, KAUPUNGIN STRATEGIAT JA VISIOT PROSESSI TONTTITUOTANTOPROSESSI PALVELUVERKKOPROSESSI TUKIPROSESSIT PROSESSIN OHJAUS KYMPPI R VALMISTELURYHMÄ KYMPPI R PALVELUVERKKORYHMÄ ALA PROSESSIT TONTIT JA MAAN HALLINTA YHDYSKUNTA TEKNINEN SUUNNITTELU KAAVAVARANTO TIETOJEN YLLÄPITO ASEMA KAAVOITUS KAAVAVARANNON TOTEUTTAMISEN AJOITUS STRATEGINEN SUUNNITTELU (YLEISKAAVOITUS) TILA PALVELU ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO PÄIVÄHOITO PALVELUT OPETUS TOIMI PALVELUVERKON SUUNNITTELU LÄHTÖ TIEDOT + TIETO JÄRJES TELMÄT TIEDON TUOTTAJAT TIETO JÄRJESTELMIEN KEHITTÄJÄT VÄLINE/ TUOTOS KYMPPI R MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA PÄIVÄKOTI JA KOULUVERKKOSELVITYKSET

Kymppi R toimintamallia kehitetty vuodesta 1999 alkaen Tänä päivänä: Kymppi R ohjelma on saavuttanut vakiintuneen aseman Jyväskylän pitkän tähtäimen maankäytön toteuttamista ohjaavana välineenä. Kymppi R on laajempi käsite kuin konkreettinen tuote, maankäytön toteutusohjelma. Kyse on myös toimijoiden välisestä yhteistyömallista ja tiedonhallintamallista. Kymppi R toimintamallin asema on säilynyt ja vahvistunut kuntien yhdistymisen tuomissa haasteissa ja muuttuneissa organisaatiorakenteissa. Toimintamallin tuotoksena syntyvien Kymppi R ohjelman ja palveluverkkoselvitysten toteuttamiseen on sitouduttu ja ne toimivat pohjana usealle eri työohjelmalle, investointiohjelmalle ja selvitykselle.

Kymppi R ohjelman vaikuttavuus ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO PALVELUVERKKOJEN MUUTOSTEN VALMISTELU Päiväkoti ja kouluverkkoselvitykset Muut palveluverkot Palveluverkkoselvitysten lisäksi hyödynnetään mm. eri toimintojen suunnittelun mitoituksessa, selvitysten lähtötietoaineistona KYMPPI R MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA TILAPALVELUN INVESTOINTIOHJELMA KUNNALLISTEKNIIKAN INVESTOINTIOHJELMA Seuraavan viiden vuoden talonrakennushankkeet Seuraavan vuoden kunnallistekniikan investoinnit KAAVOITUSKATSAUS Yleis ja asemakaavoituksen työohjelma kolmelle vuodelle, päivitetään vuosittain Kaavoituksen painopisteet ja määrälliset tavoitteet MAANHANKINTAOHJELMA Maanhankinnan painopisteet VIHERPALVELUOHJELMA Viherpalveluverkkoon kohdistuvat toimenpiteet

KYMPPI R :N ONNISTUMISEN TAUSTALLA: VAHVA MAAPOLITIIKKA YHTEISTYÖTAHTO JA TAVOITTEELLISUUS TALOUDEN INTEGROINTI KAIKKIIN VAIHEISIIN Riittävä kaupungin maanomistus ja aktiivinen maanhankinta, maanhankinnan suuntautuminen yhteisiin tavoi eisiin perustuen asuntotuotannon suuntaamisen mahdollistaminen ja ajoittaminen keskeiseksi katsotuille suunnille kunnallisteknisten ja palveluinvestointien täysimääräinen hyödynnettävyys Keskeisten toimijoiden kokoaminen yhteen Mahdollisuudet vaikuttaa kokonaisuuteen, yhteistyöstä saatavat edut oman toiminnan organisointiin Kyky asettaa yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita, tehdä päätöksiä ja sitoutua niihin Tavoitteellisista suunnitelmista taloudellisten realiteetin huomioiviin suunnitelmiin SÄÄNNÖLLISYYS Toiminnan organisoiminen säännöllisillä kokoontumisilla (3 vkon välein) Seuranta: tonttien kysyntä, tarjonta, palveluverkkojen tilanne jne. TOIMINTAA OHJAAVAT VÄLINEET PIENINÄ ASKELINA ETENEMINEN Kymppi R ohjelma ja palveluverkkoselvitykset Säännöllinen päivitys Suuntaviivat toiminnalle, muutostarpeiden hahmottaminen, jotta niihin voidaan reagoida riittävän ajoissa Keskusteluttaminen ja hyväksyminen poliittisessa päätöksenteossa Kokonaisuuden haltuuottotavoite on jaettu pienempiin tavoitekokonaisuuksiin, sisällön vähittäinen laajentaminen: Ensin omakotitonttiohjelma, myöhemmin kerros ja rivitalo ohjelma, aikajänteen laajentaminen Palveluverkoista ensin päiväkotiverkko, seuraavaksi kouluverkko RIITTÄVÄT HENKILÖRESURSSIT Keskeisten toimijoiden työpanos, toiminnan organisointi ja koordinointi, tarvittavien tietojen ylläpito SYSTEMAATTINEN JA MOTIVOITUNUT TIEDONHALLINTA Lähtötietomassojen ja menetelmien hallinta, tiedon jalostaminen päätöksentekotilanteessa tarvittavaan muotoon, paikkatietomenetelmien soveltaminen Menetelmien ja tiedonhallinnan kehittämisen edellytyksenä ollut jatkuva innostus ja panostus

MIHIN TULISI VAIKUTTAA? MITEN VOIMME VAIKUTTAA? MITÄ MUUTOKSIA PALVELUVERKKOON TULEE TEHDÄ? TAVOITTEET? PALVELUVERKKO SUUNNITELMA MOTIIVI KAAVAVARANTO ASUNTOTUOTANNON MAANKÄYTÖLLISET EDELLYTYKSET? TAVOITTEET? KYMPPI R RYHMÄT TIETOPOHJA MENETELMÄT PALVELUVERKON NYKYTILA AJOITUS SUUNNITELMA MITEN ASUINALUEIDEN VÄESTÖ KEHITTYY? TAVOITTEET? ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO YHTEINEN AIKATAULU? TAVOITTEET?

MOTIIVI AJOITUS SUUNNITELMA PALVELUVERKKO SUUNNITELMA KAAVAVARANTO KYMPPI R RYHMÄT TIETOPOHJA MENETELMÄT PALVELUVERKON NYKYTILA ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO

Kaavavarantotietojen ylläpito Kaavavaranto = kaavalähtöinen, kokonaisvaltainen kuvaus alueen olemassa olevista ja suunnitteilla olevista, käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista. Kaavavarantoaineisto koostuu juridisesta kaavavarannosta sekä tekeillä olevista suunnitelmista. KAAVAVARANTOTIETO KOOSTUU: SIJAINTITIEDOT: MISSÄ OMINAISUUSTIEDOT: MITÄ AJOITUS: MILLOIN Kymppi R toimintamallissa kaavavarantoon liittyy kiinteästi tieto myös sen ajoituksesta. Ajoitustieto ei kuitenkaan ole kaavavarantoon itsessään liitettävä ominaisuustieto. Toteutuksen ajoitus määritellään erillisenä tarkasteluna, ei osana kaavojen laadintaa. Kymppi R toimintamallissa tarkastelun kohteena on asumisen kaavavaranto KAAVAVARANNON YMMÄRTÄMINEN LAAJANA KOKONAISUUTENA SYSTEMAATTINEN JA SÄÄNNÖLLINEN YLLÄPITO LAADUKKAAT LÄHTÖTIEDOT

TONTTIREKISTERITONTTI Kokonaan rakentamattomat tontit Vajaasti rakennettujen tonttien varanto, joilla laskennallisesti uusien asuntojen rakentamisen mahdollistama määrä rakennusoikeutta ASEMAKAAVATONTTI Kiinteistöksi muodostumattomat kaavayksiköt Kaavavaranto muodostaa tonttituotanto ja palveluverkkoprosessin yhteensovittamisen keskeisen lähtötietoaineiston. Kaavavarannon ominaisuustiedot tarkentuvat suunnitteluprosessin edetessä KYMPPI R toimintallissa kaavavaranto käsitetään laajana kokonaisuutena lainvoimaisesta asemakaavavarannosta ideatasoisiin yleiskaavasuunnitelmiin. Kymppi R ohjelmassa ratkaistaan kaavavarannon toteuttamisen ajoitus seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelma ohjaa osaltaan kaavoitusohjelmaan nostettavia kohteita ja siten se toimii suunnitteluvaihetta ohjaavana välineenä esim. yleiskaavavaiheesta asemakaavatasolle siirryttäessä. ASEMAKAAVA VIREILLÄ Asemakaavan laadinta kuulutettu vireille ASEMAKAAVA SUUNNITTEILLA Esim. kohteena kaavoitusohjelmassa, ei kuulutettu vielä vireille, YLEISKAAVA Voimassa oleva yleiskaava YLEISKAAVA VIREILLÄ Yleiskaavan laadinta kuulutettu vireille YLEISKAAVA SUUNNITTEILLA Ideatasoiset suunnitelmat

Reaaliaikainen tieto kaavavarannosta tarpeellinen monesta syystä. Säännöllisen seurannan mahdollistaminen / toiminnan tavoitteiden asettelu: Onko lainvoimaista kaavavarantoa riittävästi ja oikeissa paikoissa? Onko sitä tulossa riittävästi ja minne? Paljonko vuodessa toteutuu varantoa? Paljonko pitää vuodessa kaavoittaa lisää varantoa? KYMPPI R OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KERROS JA RIVITALOALUEET (AK+AR) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli 160 000 k m 2 kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 80 000 k m 2. TONTTITUOTANTO Vuosittain on tarjolla 50 000 k m 2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa 15 000 k m 2. OMAKOTITALOALUEET (AO) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 400 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan vähintään 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tavoitteet tarkistetaan vuosittain uuden ohjelman laadinnan yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista seurataan 3. vuosikatsauksissa ja tarvittaessa raportoidaan kaupunkirakennepalvelujen johtoryhmälle.

LAINVOIMAINEN AK+AR VARANTO, HETI RAKENNETTAVISSA 350 000 k m 2 = 5 vuoden varanto OMAKOTITONTTIVARANTO: LAINVOIMAISET ASEMAKAAVAT KYMPPI R 2013 OHJELMAN UUDET AK+AR ALUEET 600 000 k m 2 = 8,5 vuoden varanto

Kaavavarannon lähtötiedot MISTÄ? JURIDISEN ASEMAKAAVAVARANNON OMINAISUUKSIA KOSKEVAT LÄHTÖTIEDOT KAAVAREKISTERI KIINTEISTÖREKISTERI JURIDISET KARTTA AINEISTOT: YLEISKAAVAKARTAT, ASEMAKAAVAKARTAT, KIINTEISTÖREKISTERIKARTTA RAKENNUS JA HUONEISTOREKISTERI, RAKENNUSLUPA REKISTERI LÄHTÖTIETOJEN YHDISTÄMINEN KAAVAVARANTOKOKONAISUUDEKSI MITÄ? SIJAINTITIEDOT: OMINAISUUSTIEDOT: Suunnittelualue: mihin suunnittelukohteeseen / alueeseen liittyy Suunnitteluvaihe: kaavallinen tilanne Talotyyppiarvio: tulkinta toteutumisen talotyypistä Maanomistus: kaupungin vai yksityisen maalla Asumisen rakennusoikeuden määrä Kokonaisrakennusoikeuden määrä Kunnallisteknisten investointien tarve Toteutumisen realistisuus, tulkinta, onko kaavavaranto realistisesti toteutettavissa olevaa Yksikköön kohdistuvat rakennushankkeet TEKEILLÄ OLEVIEN SUUNNITELMIEN LÄHTÖTIEDOT MAANKÄYTTÖ LUONNOKSET, KAAVASELOSTUKSET KUULUTUKSET SUUNNITTELIJAT KOKOUSMUISTIOT nkpl tietolähteitä Osa tiedoista faktatietoa, osa tulkinnallista. TOTEUTETTAVISSA OLEVA KAAVAVARANTO VS. TEOREETTINEN KAAVAVARANTO Kaavavarantotietojen haltuunottaminen on edellyttänyt panostusta lähtötietojen laatuun ja ylläpitoprosesseihin.

Kaavavarannon ominaisuuksien kuvaaminen SUUNNITTELUALUE: Pysäkkivuori SUUNNITTELUVAIHE: tonttirekisteritontti TALOTYYPPIARVIO: AO MAANOMISTUS: yksityisen ASUMISEN RAKENNUSOIKEUS : 180k m2 (arvio) KOKONAISRAKENNUSOIKEUS: 247 k m2 KUNNALLISTEKNISTEN INVESTOINTIEN TARVE: ei TOTEUTUKSEN REALISTISUUS: Kyllä Kaavavarannon kuvaaminen yhtenäisillä ominaisuustietoina suunnitteluvaiheesta riippumatta SUUNNITTELUALUE: Kauramäki SUUNNITTELUVAIHE: yleiskaava vireillä TALOTYYPPIARVIO: AR MAANOMISTUS: yksityisen ASUMISEN RAKENNUSOIKEUS : 4200 k m2 (arvio) KOKONAISRAKENNUSOIKEUS: 4200 k m2 KUNNALLISTEKNISTEN INVESTOINTIEN TARVE: Kyllä TOTEUTUKSEN REALISTISUUS: Kyllä SUUNNITTELUALUE: Kauramäki SUUNNITTELUVAIHE: yleiskaava vireillä TALOTYYPPIARVIO: AK MAANOMISTUS: kaupungin ASUMISEN RAKENNUSOIKEUS : 37 600 k m2 (arvio) KOKONAISRAKENNUSOIKEUS: 37 600 k m2 KUNNALLISTEKNISTEN INVESTOINTIEN TARVE: Kyllä TOTEUTUKSEN REALISTISUUS: Kyllä

Kaavavarantotietojen ylläpito Haasteena tietojen ylläpidon työläys. Tietotekniikan soveltamisen mahdollisuudet kaavavarantotietojen kokoamisessa. Jyväskylän ja Tampereen teknillisen yliopiston pitkä yhteistyö YT järjestelmä kaavavarantotietojen hallintaan ja ajoitukseen. Isoista lähtötietomassoista oleellisen tiedon poiminen. YT avustanut Jyväskylässä Kymppi R ohjelman laadintaa monella tavalla: Kaavavarantotietojen kokoaminen keskitetysti yhteen paikkaan Raportit kaavavarannosta Kaavavarannon toteutuksen sauman hallinta, ajantasaisuus Kaavavarannon toteutuksen ajoi amisen hallinta rakentumisarviot lähtötietona alueellisen väestöarvion laadintaan. Kymppi Moni pilotointi: YT järjestelmän pilotointi erilaisten lähtötietojen avulla eri ympäristöissä (Tampere, Joensuu, Vantaa).

Kaavavarannon toteuttamisen ajoitus 1. Uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestys ja vaiheistus / Maankäytön toteutusohjelma KAAVAVARANTOKOKONAISUUS Paljonko avataan vuosittain ja miltä alueilta seuraavan kymmenen vuoden aikana: Omakotirakentamiselle Kerros ja rivitalorakentamiselle Ajoitus toimijoiden välisenä yhteistyönä: Kymppi R valmisteluryhmä Seuraavan kymmenen vuoden aikana markkinointiin tuleva tonttivaranto Lainvoimainen, jo toteutettavissa oleva tonttivaranto Maankäytön toteutusohjelma PÄÄTÖKSENTEKOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: Kaavahankkeiden etenemistilanne Maanomistusolosuhteet Kunnallisteknisten investointien määrä, talouden realiteetit Vaikutukset palveluverkkoon Tonttituotantotavoitteet Myöhemmin toteutettavaa varantoa + 2. Alueellisen väestöarvion laadintaa palveleva ajoitus Lainvoimaisen, jo realisoitavissa olevan varannon + maankäytön toteutusohjelmassa ajoitettavan tonttivarannon toteutumisen arviointi Ajoitus erityisasiantuntijatyönä

AJOITUS TOIMIJOIDEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ UUSIEN ASUINALUEIDEN TOTEUTUSJÄRJESTYS JA VAIHEISTUS

VÄESTÖARVION LAADINTAA PALVELEVA AJOITUS: arvio toteutumisen aikataulusta Esimerkki: Savela Kaava lainvoimainen 2005: 25 000 k m 2 asumiselle. Vuoden 2012 loppuu mennessä toteutunut 8 400 k m 2. Arvio toteutumisesta 2013: 5150 k m 2 2014: 2950 k m 2 2015: 2950 k m 2 2016: 2950 k m 2 2017: 2600 k m 2 Esimerkki: Mankola II, 16 omakotitonttia, kaupungin maanomistus Kymppi R 2012 ohjelma: rakentamaan pääsee vuonna 2013. Arvio toteutumisesta: 1. vuosi 20 %, 2. vuosi 50 %, 3. vuosi 20 %, 4. vuosi 5 % ja 5. vuosi 5 % 2013: 576 k m 2 2014: 1440 k m 2 2015: 576 k m 2 2016: 144 k m 2 2017: 144 k m 2 Maapolitiikka luo edellytykset toteutumisen ennakoinnille!

Kunnallisteknisten kustannustietojen integrointi maankäytön toteutuksen ohjelmointiin Kaavojen kunnallisteknisiä kustannuksia lasketaan jo yleiskaavavaiheessa. Tiedot tarkentuvat kaavasuunnittelun edetessä. Laskennan tiedot kootaan aluelomakkeisiin. Aluelomakkeet nähtävillä kaupungin sisäisesti dokumentinhallintajärjestelmässä. Kunnallisteknisten investointien ajoittuminen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kokonaiskuvan hahmottaminen ja suhteuttaminen käytettävissä oleviin investointimäärärahoihin ja tontinmyyyntituloihin.

Alueellinen väestöarvio Alueellinen väestöarvio toimii työkaluna maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin ja palveluverkon muutosten rajapinnassa. Jyväskylän väestöarvio: 1. Koko kaupungin ikäryhmittäinen väestöennuste Pohjautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2. Alueellinen väestöarvio Laaditaan pienalueittain, josta johdetaan tilasto ja suuralueittaiset väestöarviot. Alueiden yhdisteleminen erilaisten toiminnallisten alueiden mukaan. Ikäryhmistä 0 6 ja 7 12 vuotiaiden määrä pienaluetasolla, muista suuraluetasolla. Nykyisen + uuden asuntokannan väestökehityksen arviointi. Kerrosalapohjaisuus, alueiden ominaispiirteiden tuntemus, mennyt kehitys. Näkemys maankäytön toteutuksesta oleellinen lähtökohta. Säännöllinen tarkistus vuosittain. Oleellista ennusteessa ei ole se, toteutuuko se todella vai ei, vaan se, miten ennuste kykenee vaikuttamaan tämän hetken päätöksentekoomme (Haukkasalo 1998, 8.). Ennuste: menneen kehityksen trendimäinen jatke. Suunnitelma: laatijalla on hallinnassaan suunnitelman toteutumiseen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä. Jos näin ei ole, kyse on arviosta tai odotuksesta. Tavoite korostaa toiminnan päämäärätietoisuutta. Kaupunginosien demografisen muutoksen ymmärtäminen, arviointi ja ennustaminen. Väestöennuste vs. mitä jos? asiantuntijaspekulaatio palveluverkon op moin, vaihtoehtoisten rakentamisalueiden ja toteuttamisjärjestysten tarkastelu Toiminnan suunnittelua avustava väestöarvio vs. palveluverkon suunnittelua palveleva väestöarvio

MITEN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMINEN VAIKUTTAA ALUEEN VÄESTÖKEHITYKSEEN? Minne oppilaat ohjataan kouluun?

Palveluverkon suunnittelu DYNAAMISET PALVELUVERKOT Väestöpohjan muutoksista riippuvaisia, kysyntä muuttuu nopeammin Maankäytön toteuttamisella suuri merkitys alueellisen ikärakenteen ja palvelutarpeen kehittymiseen Asiakas käyttää palveluita joka arkipäivä STAATTISET PALVELUVERKOT Hitaammin muuttuvat palveluverkot Ei jokapäiväisessä käytössä olevat palvelut Alueellisen väestöpohjan muutokset eivät vaikuta nopeasti palvelujen kysyntään ja mitoitukseen Esim. terveyspalvelut, kirjastopalvelut Pienten lasten palvelut: päiväkodit ja koulut Kymppi R toimintamallissa palveluverkkotarkastelussa dynaamiset palveluverkot. Kymppi Moni hankkeessa fokus päiväkotiverkossa. Palveluverkot jatkuvasti vähittäisen muutoksen alaisia. Muutosten hallinnan keskeisiä työkaluja ovat palveluverkkoselvitykset, jossa analysoidaan verkon nykytila ja kehittämiskohteet ja yhteensovitetaan niitä maankäyttöön. Ei ainoastaan uuden suunnittelua, vaan kokonaisvaltaisesti myös olemassa olevan muutostarpeita. Tavoitteellisista palveluverkkosuunnitelmista talouden realiteetit huomioon ottaviin ratkaisuihin ja verkon toimivuuteen. Palveluverkkoprosessin muutosten hallinnan edellytyksenä ollut toimiva ja pitkäjänteinen tonttituotantoprosessi!

L Ä H T Ö T I E D O T Nykytilannetta kuvaavat lähtötiedot toimipisteet mitoitus käyttöaste tilojen kunto Väestötiedot PALVELUVERKKO SELVITYKSET Mitä? Missä? Milloin? KAAVAVARANTO ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO Nykyinen ja tuleva kaupunkirakenne AJOITUS Saavutettavuus joukkoliikennevälineillä Strategiset linjaukset, talouden realiteetit Palveluverkon nykytilan kuvaaminen missä ominaisuuden kera.

Esimerkki: Päiväkotipaikkojen kapasiteetin riittävyys suuralueittain Dokumentinhallintajärjestelmässä Kymppi R palveluverkkoryhmän yhteisesti työstettävä päiväkoti ja kouluverkkoselvitys/ Exceltiedosto Nykyinen päiväkoti ikäisten määrä ja ennuste vuosille 2015 ja 2020 Mitoitusprosentilla laskettu päivähoitopaikkojen tarve Päiväkodit (kunnalliset /yksityiset): päivähoito paikkojen ja ryhmien määrä Väestöennusteet: syntyykö lisätarvetta ja milloin? Minkälaisia hankkeita, milloin tulisi toteuttaa ja minne? Syntyykö tarvetta lakkauttaa toimipisteitä? HANKKEET TILAPALVELUN INVESTOINTI OHJELMAAN

ESIMERKKI PALVELUVERKON JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISEN OHJELMOINNIN SUUNNITTELUUN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSTARPEESTA Kauramäki Eteläportti Uusi osayleiskaava alue, n. 9000 asukasta. Edellyttää uusia päiväkoteja ja kouluja. Milloin alue on optimaalista avata Keljonkankaan päiväkoti ja kouluverkon näkökulmasta? Alkuvaiheessa palvelee myös Keljonkankaan puolta. Keljonkangas Nykyiset päiväkodit ja koulut Keljonkankaan vanhalla alueella. Kuinka kauan nykyinen päiväkoti ja koulupaikka kapasiteetti on riittävä Keljonkankaan ja Sääksvuoren tarpeisiin? Vanhan Keljonkankaan alueella väestömäärä ei enää kasva pitkällä tähtäimellä, joten uutta toimipistettä ei kannata sijoittaa Keljonkankaan puolelle vaan Kauramäkeen. Uusi päiväkoti ja koulu Kauramäkeen, milloin? SELVITETÄÄN: 1. Nykyisessä asuntokannassa asuva väestömäärä (päiväkoti ja kouluikäiset) ja arvioidaan nykyisen asuntokannan väestömäärän kehitystä. 2. Käytettävissä oleva kaavavaranto, lainvoimainen ja tuleva, koko tarkasteltavalta alueelta. 3. Arvioidaan kaavavarannon toteutumista erilaisilla vaiheistusvaihtoehdoilla paljonko ja kuinka nopeas uusissa asunnoissa asuvan väestön määrä kasvaa? 4. Muodostetaan skenaarioita väestökehityksestä Yhdistetään arviot nykyisessä asuntokannassa asuvan ja uuden asuntokannan väestömäärän (päiväkoti ja kouluikäisten) kehityksestä 5. Alueen nykyisen palveluverkon kapasiteetti: missä päiväkodit ja koulut sijaitsevat. Paljonko mahtuu koululaisia ja päiväkotilapsia? Millä mitoitusprosentilla mitoitetaan päiväkotipaikkojen tarve? 6. Peilataan kapasiteettia eri väestöskenaarioihin. Missä vaiheessa kysyntä ylittää tarjonnan? TARVE KAURAMÄEN TOTEUTTAMISELLE JA UUDEN PÄIVÄKODIN JA KOULUN RAKENTAMISELLE HANKKEEN AJOITUS TILAPALVELUN INVESTOINTIOHJELMAAN Sääksvuori Toteutumassa oleva pientalovaltainen asemakaava. Tontit käyvät hyvin kaupaksi. Lähimmät päiväkoti ja koulupalvelut Keljonkankaan puolella. Päiväkoti ja kouluikäisten määrä kasvussa. Alueella vielä suuri määrä kaupungin omistuksessa olevaa pientalotonttivarantoa, jota tarkoitus markkinoida tulevina vuosina. Kuinka paljon tontteja voidaan vielä luovuttaa ennen kuin Keljonkankaan päiväkoti ja koulupaikkojen kysyntä ylittää tarjonnan ja tarvitaan uusi päiväkoti ja koulu?

KYMPPI R TIETOJÄRJESTELMÄ OLENNAISTA TIETO, EI OHJELMISTOSOVELLUS! KAAVAVAVARANNON LÄHTÖTIEDOT TEKLA GIS LAINVOIMAINEN ASEMAKAAVAVARANTO VÄESTÖARVION LÄHTÖTIEDOT PALVELUVERKON LÄHTÖTIEDOT RAKENNUS JA HUONEISTO REKISTERI KIINTEISTÖ REKISTERI / KIINTEISTÖ KARTTA KAAVAREKISTERI / KAAVAKARTTA VIREILLÄ JA SUUNNITTEILLA OLEVA KAAVAVARANTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖTIEDOT (TOTEUTUMA) JA KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖENNUSTE TILAPALVELUN REKISTERIT OPETUSTOIMEN REKISTERIT YT KAAVA VARANTO AJOITUS VÄESTÖ TEEMAKARTTA PÄIVÄHOIDON REKISTERIT EXCEL KAAVA VARANTO RAPORTIT (EXCEL) AJOITUS RAPORTIT ALUEELLISET VÄESTÖ ARVIOTIEDOT PALVELU VERKKOTIEDOT KAAVA SUUNNITELMIEN KUNNALLISTEKNISET KUSTANNUSTIEDOT FORE LASKENTA DOKUMENTINHALLINTAJÄRJESTELMÄ MAPINFO TEEMAKARTAT

Lopuksi Spekulatiiviset tarkastelut vs. koko prosessin systemaattinen läpikäynti kaavavarannosta ajoituksen väestöarvion kautta johtopäätöksiin palveluverkosta. tavoitteet Perusteltavuus: mihin johtopäätökset pohjautuvat Esim. väestöarvio: millainen maankäytön toteutuksen ohjelmointi ollut taustalla. Päätöksiin vaikuttavien tekijöiden kuvaaminen / kirjaaminen läpinäkyvästi. Mihin tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat. seuranta tieto toiminta Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi: http://www.jkl.fi/kymppimoni/tulokset Kymppi R toimintamalli (luonnos) Kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä (luonnos) TULOSSA: kaavavarannon ajoitusmenetelmän, väestöarviomenetelmän, palveluverkon lähtötietojen ylläpidon ja palveluverkon muutosten hallintamenetelmän kuvaukset.