Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos
Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki voimaan 1.1.2003: epäasiallinen kohtelu kiellettiin laissa Työterveyshuoltolain uudistus 1.1.2002 2010-luku Työhyvinvointi ja tuottavuus Kokonaisvaltainen ajattelu työhyvinvoinnista Työhyvinvointi osana strategiaa Työsuojelu tiivis osa arjen työhyvinvointityötä 2000-luku työhyvinvointi Turvallisuusjohtamiseen mukaan henkinen hyvinvointi 1990-luku työkyky Työkykyä ylläpitävä toiminta Kehittäminen edelleen sirpaleista Lama nosti jaksamisasiat keskiöön 1980-luku työympäristön kehittäminen Fyysinen työympäristö ja tapaturmien torjunta Yksittäisten vikojen ja puutteiden korjaaminen 1970-luku työsuojelun luominen palvelujärjestelmän alkusysäys, työkykyarvio naisten mukanaolo työelämässä alkoi lisääntyä Työturvallisuuslain muutos 1988, henkisen terveyden turvaaminen osaksi lainsäädäntöä Työterveyshuoltolaki 1978
Henkisen kuormituksen erityislaatu; missä nyt mennään? "Tärkein työsuojelun kehittämisen painopiste on siirtynyt psykososiaalisiin työoloihin eli henkiseen hyvinvointiin työyhteisössä. "Perinteisistä vaaroista kyetään mittaamaan raja-arvojen ylitys ja määrittämään tekniset ratkaisukeinot. Psykososiaaliseen työkuormitukseen tämä ei päde." "Kuormitusta on oltava riittävästi, jotta tekijä voi tuntea työn iloa ja työpaikka menestyä. Ylikuormitus on tuhoisaa kaikille osapuolille" Työtä tekevä ja kokeva ihminen on tärkein kuormituksen mittari. Työn haasteellisuuden ja kuormituksen optimointi kytkee työsuojelun entistä tiiviimmin johtamiseen. yhteistyö "Johtajan ja esimiehen on kyettävä organisoimaan palvelujen ja tuotteiden tuotanto niin, että työnkulku on sujuvaa, työvälineiden ja ohjelmistojen käytettävyys on hyvä ja tekijöillä on riittävä osaaminen." (Heikki Laitinen, HS vieraskynä 21.12.2012)
Psykososiaaliset (henkiset) kuormitustekijät (STM 14.6.2013) Työn sisältöön liittyvä kuormitustekijät kohtuuton vastuu, yksitoikkoinen työ, sirpaleinen työ Työjärjestelyihin liittyvät kuormitustekijät liiallinen työmäärä, kohtuuton aikapaine, vuorotyö tai yötyö.. Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät yksintyöskentely, toimimaton yhteistyö, epäasiallinen kohtelu, puutteellinen esimies-, tai työtoverituki
Työelämä nyt ja ennen TYÖ ENNEN (n.1980-luvulle): Pitkät vakiintuneen toiminnan vaiheet, lyhyet ohimenevät muutosvaiheet TYÖ NYT (noin 1990-luvulta alk.): Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkät, osin päällekkäiset muutosvaiheet
Tietoa työn henkisestä kuormituksesta 2010-luvulla Noin neljännes koki työnsä henkisesti melko tai hyvin raskaaksi vuonna 2012 vähentynyt vuodesta 1997, jolloin 40% kuormituksen kokeminen korostuu johtajien, erityisasiantuntijoiden ja maatalousyrittäjien työssä toimialoista kuormitusta esiintyi eniten julkishallinnossa, maanpuolustuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuksessa Noin puolet työssäkäyvistä oli viimeisen kuukauden aikana kokenut jotain psyykkistä oiretta toistuvasti tai pitkäaikaisesti yleisimpiä väsymys ja voimattomuus Kiusaamiskokemukset vähentyneet vuodesta 2009 4% vastanneista 2012 vs. 6% vastanneista 2009 (Työ ja Terveys Suomessa 2012; Työolotutkimus 2008)
Tutkittua tietoa: Työn piirteet 2000 luvulla: Paikasta ja ajasta riippumaton työ lisääntyy Työaika, yhteistyö ja vuorovaikutus rakentuvat työyhteisöissä eri tavalla Ylityöt ovat lisääntyneet vuoden 2009 jälkeen Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työmäärään koetaan vähäiseksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa työskennellään tiukkojen määräaikojen puitteissa ja kiireessä muuta Eurooppaa enemmän Työaikoihin Suomalaiset pystyvät vaikuttamaan enemmän kuin muissa Euroopan maissa (tehdään eniten 30-40 h työviikkoa) Työntekijöillä on halua kehittää osaamistaan työpaikoilla ei aina tarjota käytännön mahdollisuuksia kehittymiseen Työtovereilta saatu tuki koetaan hyväksi 90% kokee työn imua (omistautuminen, uppoutuminen, tarmokkuus) vähintään kerran viikossa (Työ ja Terveys Suomessa 2012; Työolotutkimus 2008)
Lähde: Tuomo Alasoini, 2012
2010-luvun työn piirteiden henkinen kuormittavuus Työelämän keskeisiä vaatimuksia tässä ajassa: Epävarmuuden ja ristiriitaisuuksien sieto muutosten keskellä eläminen työtä vaikeampi suunnitella ja ennakoida Nopea reagointi, tiedon suodattaminen "rajattomasti tietoa saa yhdellä napinpainalluksella" Monipuolinen osaaminen, työn itsenäisyys tarvitaan moniosaajia, jatkuvaa uuden oppimista (ja poisoppimista) työn sirpaleisuus, vähemmät resurssit Erilaisuuden ymmärtäminen ja sieto joustavuus yhteistyössä, itsetuntemus Nuorten työllistyminen, väestön huoltosuhteen muutos, monikulttuuristuva työelämä, toimialakohtaiset muutokset..
Henkinen työsuojelu nyt Sekä henkinen että sosiaalinen työsuojelu eri ilmenemismuotoineen yhä enemmän esillä keskusteluissa yhteiskunnassa haetaan ratkaisuja, uusia näkökulmia Yhteistoiminnassa edelleen kehitettävää työpaikkatasolla arjen yhteistyö esim. tietoisuus rooleista ja vastuista Miten ennakoidaan työelämän muutoksia ja panostetaan henkiseen työsuojeluun? mitä ovat tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet?
Eeva-Marja Lee 043 824 1322 eeva-marja.lee@ttl.fi