1 PÄÄTÖS Nro 119/11/1 Dnro PSAVI/242/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.11.2011 ASIA Ilkannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Kärsämäki ja Haapavesi HAKIJA Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 6 Varastointi ja jätteet... 7 Puupolttoaineen varastointi... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Tuotantoalueen nykytila... 7 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö... 8 Kalasto ja kalastus... 11 Pöly ja melu... 12 Ilkannevan alusmaan happamuus... 12 Ympäristöriskit... 12 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 13 Käyttötarkkailu... 13 Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tarkkailu... 13 Päästötarkkailu... 14 Vaikutustarkkailu... 15 Kalataloustarkkailu ja pohjaeläintarkkailu... 15 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 15 HAKEMUKSEN KÄSITTELY 15 Hakemuksesta tiedottaminen... 15 Lausunnot... 16 Muistutukset... 18 Hakijan vastine... 19 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U 20 Ympäristöluparatkaisu... 20 Lupamääräykset... 20 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA 24 RATKAISUN PERUSTELUT 24 Luvan myöntämisen edellytykset... 24 Lupamääräysten perustelut... 25 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 26 LUVAN VOIMASSAOLO 27 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 27 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 28 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN 28 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 28 KÄSITTELYMAKSU 28 MUUTOKSENHAKU 29
3 HAKEMUS Turveruukki Oy on 8.9.2010 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Ilkannevan 87,3 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Kärsämäen kunnassa ja Haapaveden kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Suurin osa suunnitellusta tuotantoalueesta ja pintavalutuskentän alue ovat vuokratulla alueella ja osa tuotantoalueesta on hakijan omistuksessa. Suunniteltu tuotantoalue kuuluu ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Kaava on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 antamalla päätöksellä. Ilkannevalla olevan voimalinjan alle on merkitty moottorikelkkareitti. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Ilkannevan suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee pääosin Kärsämäen kunnassa noin 8 km kuntakeskuksesta luoteeseen. Tuotantoalueen luoteisosa on Haapaveden kaupungin alueella. Turvetuotantoalueella on viisi lohkoa, joiden tuotantoala on 82 ha ja kolme auma-aluetta, joiden yhteisala on 5,3 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Suunnitellusta turvetuotantoalueesta noin 15,6 ha on ojittamatonta ja muu osa aiemmin ojitettua. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe arviolta vuoteen 2040. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Kuntoonpano aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja niiden lietesyvennykset, laskeutusaltaat, pintavalutuskentän ojasto sekä penger- ja patorakenteet, reuna- ja kokoojaojat sekä sarkaojat lietesyvennyksineen. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein 1,2 1,5 metrin syvyyteen. Sarkaojien alapäihin asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet.
Sarkojen pintakerros puuaineksineen poistetaan 1 2 vuoden kuluttua ojituksesta. Lopuksi sarat muotoillaan tuotantokuntoon, sarkaojat kunnostetaan sekä tehdään auma-alueiden salaojitus ja kunnostus. Alueen kuntoonpanotyöt tehdään talviaikaan. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen. Tukikohta-alue raivataan ja sorastetaan. Alueelle ei rakenneta kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa tai sähköliittymää. Ilkannevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta haku-menetelmällä keräiltynä ja kysynnän mukaan palaturvetta. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 35 000 MWh. Turvepaksuus on keskimäärin 2,2 m. Laskennallisesti alueella on turvetta noin 700 000 MWh. Yrittäjät hoitavat kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja turpeen toimituksen. Energiaturve käytetään Haapaveden tai Oulun voimalaitoksella. Turvetuotannon loputtua alue siistitään, jätteet ja tarpeettomat rakenteet poistetaan alueelta. Vesien käsittelyä jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai vesien johtaminen voidaan muuten lopettaa. Jälkihoitovaiheen vesientarkkailu sovitaan ELY -keskuksen kanssa. Maanomistaja ratkaisee turvetuotannon jälkeisen maankäyttömuodon. Turveruukki Oy tekee alustavan jälkikäyttösuunnitelman maansa osalta 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä. Tuleva maankäyttö voidaan huomioida ojituksissa ja maansiirroissa. Tuotannosta poistuvia alueita voidaan siirtää joustavasti jälkikäyttöön. Tulevan maankäytön vaihtoehtoja ovat esimerkiksi metsitys, maatalous, kuitu- ja energiakasvien sekä siirtonurmen tuotanto, maa-aineksien ja malmien tuotanto, urheilualue, virkistysalue, tuhkan sijoitus tai uudelleen soistaminen. 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Ilkannevan vedet johdetaan kahden pintavalutuskentän kautta vesistöön reittiä Ilkanoja Veneoja Pyhäjoki. Vesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut kolme laskeutusallasta sekä pintavalutuskentät. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Vedet johdetaan painovoimaisesti pintavalutuskentille ympäri vuoden. Pintavalutuskentälle 1 johdetaan kahden laskeutusaltaan (1 ja 2) kautta vedet lohkoilta 2 5 (62,6 ha). Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,5 ha, joka on 4,8 % noin 72 ha:n suuruisesta valuma-alueesta. Kenttä on ojittamatonta isovarpu- ja tupasvillarämettä. Lohkon 1 (19,4 ha) vedet johdetaan laskeutusaltaan 3 kautta pintavalutuskentälle 2. Valuma-alueen ala on 24 ha ja pintavalutuskentän ala noin 1,5 ha, joka on 6,3 % valuma-alueesta. Pintavalutuskenttä on ojitettua mäntyä kasvavaa rämemuuttumaa. Ojat tukitaan kentän rakentamisen yhteydessä. Pintavalutuskentät rakennetaan pengertämällä alueet jakokammasta alaspäin. Pintavalutuskenttien alapäähän asennetaan mittapato. Ojittamattoman alueen nykyinen kuormitus vastaa luonnonhuuhtoumaa: kiintoaine 2 mg/l, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 18 mg/l, typpi 500 µg/l
ja fosfori 20 µg/l. Metsäojitetun alueen kuormitusta arvioidaan käyttäen julkaisussa Metsätalouden vesistökuormituksen hallinta suopohjilla (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 866, 2002) esitettyjä metsätalouskäytössä olevien valuma-alueiden veden mediaanipitoisuuksia Pohjois- Suomessa. Tutkimuksen mediaanipitoisuudet ovat: kiintoaine 4 mg/l, COD Mn 27 mg/l, typpi 680 μg/l ja fosfori 27 μg/l. Valuma-arvona on käytetty Veneojanperän alueen (54.033) vuosien 1961 2008 valumakeskiarvoa 9 l/s km 2. Laskettuna koko hankealueen nykyiseksi vuosikuormitukseksi saadaan 890 kg kiintoainetta, 160 kg typpeä ja 6 kg fosforia. Hankealueen nykyistä kuormitusta on arvioitu käyttäen vuosina 2007 2008 Ilkanojasta hankealueen alapuolelta otettujen ennakkotarkkailunäytteiden pitoisuuskeskiarvoja. Pitoisuudet ovat olleet: kiintoaine 5 mg/l, typpi 1 090 μg/l ja fosfori 70 μg/l. Ilkanojan näytteiden pitoisuuksilla ja Veneojan osavaluma-alueen keskimääräisellä vuosivalumalla laskettuna hankealueen nykyinen vuosikuormitus on 1 170 kg kiintoainetta, 270 kg typpeä ja 17 kg fosforia. Ilkanojan ennakkotarkkailunäytteiden perusteella laskettu hankealueen kiintoainekuormitus on noin 30 % suurempi, kokonaisfosforikuormitus 170 % suurempi ja kokonaistyppikuormitus noin 70 % suurempi kuin kirjallisuuden perusteella laskettu kuormitus. Ilkannevan päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden vuosien 2004 2008 päästötarkkailutulosten tietojen avulla. Kuntoonpanovaiheen päästöjen laskennassa on käytetty ympärivuotisten pintavalutuskentällisten ja laskeutusaltaallisten soiden tuloksia. Tästä syystä laskettu kuormitus on todennäköisesti jonkin verran liian suuri. Tuotantovaiheen päästöjä vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten soiden tarkkailuaineiston vuosien 2001 2008 ominaiskuormituksien perusteella. Seuraavassa taulukossa on Ilkannevan arvioitu vesistökuormitus kuntoonpanon ja tuotannon aikana: 5 Tuotantovaiheen aikana kiintoainepäästöt kasvavat 96 %, kokonaisfosforipäästöt 121 % ja kokonaistyppipäästöt 173 % kirjallisuustietojen perusteella laskettuihin taustapitoisuuksiin verrattuna. Ennakkotarkkailunäytteiden tulosten perusteella laskettuihin nykykuormitusarvoihin verrattuna kiintoainekuormitus kasvaa tuotantovaiheessa 49 % ja kokonaistyppikuormitus noin 62 %. Kokonaisfosforikuormitus pienenee 19 % nykytilanteeseen verrattuna. BRUTTO NETTO Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kiintoaine kg/v Kok.P kg/v Kok.N kg/v Kuntoonpanovaihe 2 820 34 440 2 190 28 270 Tuotantovaihe 1 740 14 440 990 8 230 Kuntoonpanovaiheen aikana Ilkannevan hankealueen kiintoaine- ja kokonaistyppipäästöt kasvavat noin kolminkertaisiksi ja kokonaisfosforipäästöt kasvavat noin viisinkertaisiksi kirjallisuudesta saatujen vedenlaatuarvojen avulla laskettuun nykykuormitukseen verrattuna. Verrattuna Ilkanojan ennakkotarkkailunäytteiden avulla laskettuihin nykykuormitusarvoihin kasvavat kiintoainepäästöt 2,5-kertaisiksi, kokonaistyppipäästöt 1,5-kertaisiksi ja kokonaisfosforipäästöt noin kaksinkertaisiksi.
6 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölypäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Pölyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Turvetuotannon pölypäästöt vaihtelevat eri työvaiheissa. Jyrsintä aiheuttaa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on jyrsittäessä kosteaa. Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetessä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Turpeen keräilymenetelmistä haku-menetelmä aiheuttaa suurimmat pölypäästöt. Turvetuotannon eri työvaiheiden kokonaisleijumasta keskimäärin 47 % on alle 10 μm hiukkasia ja 33 % alle 2,5 μm hiukkasia. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Jo sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta pölyn määrä on laskenut merkittävästi lähtötasosta. Valtioneuvoston asetuksessa nro 711/2006 on määrätty hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden raja-arvoksi 50 μg/m 3 24 tunnin keskiarvona laskettuna. Hakumenetelmää käytettäessä yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä mainittua raja-arvoa 100 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa kyseisen raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta hakumenetelmällä noin 600 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 metrin etäsyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei yleensä voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. Melupäästöt vaihtelevat tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan. Toiminnassa on lyhytkestoisia meluisia jaksoja ja pitkiä lähes äänettömiä tilanteita. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Tuotannosta aiheutuva melu vastaa lähinnä maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Tuotantopäiviä on kesäisin 30 40. Turpeen kuljetusta voi tapahtua ympäri vuoden. Turvetoimitusten melu syntyy kuormauksessa. Hakumenetelmän eri työvaiheiden lähtömelutasot ovat 100 110 db(a) ja kuntoonpanotoimien lähtömelutasot ovat 116 117 db(a). Hakumenetelmässä päiväajan melun ohjearvo 55 db(a) ei missään työvaiheessa ylity 100 metrin etäisyydellä tuotantokoneista avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannalta otolliset. Kuntoonpanotoimien aikana hetkellinen 55 db(a) melutasovyöhyke voi ulottua noin 350 metrin etäisyydelle työkoneista. Äänen vaikutusalue voi kuitenkin olla äänilähteen voimakkuudesta ja suuntaavuudesta sekä ympäristön olosuhteista riippuen useita kilometrejä. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot ja kasvillisuus. Turve kuljetetaan Ilkannevalta kahta rakennettavaa työmaatietä pitkin teille 18413 ja 7980 ja edelleen Haapavedelle tai Ouluun. Toimitukset ovat mahdollisia ympäri vuoden ennalta laaditun toimitussuunnitelman mukaisesti. Yhdistelmäajoneuvoja käy tuotantoalueella enimmillään 20 30 vuorokaudessa. Liikenne tuotantoalueella ja turvetoimitukset aiheuttavat pölyn lisäksi pakokaasupäästöjä.
7 Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään joko tukikohdassa tai auma-alueella paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Valumaaltaallisten tai vastaavien säiliöiden koko on 2 000 9 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 29 000 litraa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa, yleensä lukituissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä, kiinteää öljyjätettä, erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä, muovijätettä ja rautaromua. Jätemäärät ovat jäteöljyjä lukuun ottamatta vähäisiä. Eri jätejakeille on omat keräysastiansa. Jätteet lajitellaan ja jäteastiat tyhjennetään Kärsämäen kunnan ja Haapaveden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Alueella toimiva urakoitsija vastaa jätehuollosta jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines (5 tonnia koko tuotantoaika) välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Pintamaat (8 200 tonnia), kivet (5 tonnia), kivennäismaat (820 tonnia) ja laskeutusaltaiden lietteet (65 tonnia) maisemoidaan maapohjana. Puupolttoaineen varastointi Ilkannevan auma-alueilla varastoidaan ja haketetaan puuperäisiä polttoaineeksi käytettäviä jätteitä, esimerkiksi kemerapuuta, hakkuutähteitä, purua tai kutterinlastua, alle 5 000 tonnia vuodessa. Materiaali on peräisin lähialueen hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta. Hake toimitetaan sellaisenaan tai turpeeseen sekoitettuna energiantuotantoon. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut kuormitusta vähentävät rakenteet, niiden huolto ja tuotantotoiminta ovat hakemuksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suunnitellulla tuotantoalueella ja sen lähiympäristössä vuonna 2007 tehdyn kasvillisuusselvityksen mukaan Ilkanneva on pääosin metsäojitettua rämemuuttumaa. Paikoin esiintyy melko luonnontilaista rämettä ja pienehköjä niukkaravinteisia neva-alueita. Alueella ei ole havaittu uhanalaisia kasvilajeja tai suojeltuja luontotyyppejä. Linnustoselvitys on tehty vuonna 2007 linjalaskentana. Ilkannevan lajisto koostuu pääasiassa metsälajeista. Lintudirektiivin I-liitteen lajeja ovat teeri, metso ja liro. Todetuista linnuista Euroopan vastuulajeihin kuuluvat teeri, metso, valkoviklo, liro ja leppälintu. Maakunnallisesti alueen linnusto on tavanomainen. Ilkannevan ylittää Petäjävesi Nuojua 220 kv:n voimajohto.
8 Asutus ja maankäyttö Lähimmät asutut kiinteistöt (7 kpl) sijaitsevat 700 1 000 metrin etäisyydellä Ilkannevasta itään. Samalla suunnalla on seitsemän tyhjillään olevaa rakennusta, joista lähimmät ovat 400 metrin päässä Ilkannevasta. Noin 7 km pohjoiseen Ilkannevasta on toiminnassa oleva Piipsannevan turvetuotantoalue (noin 1 200 ha) ja 3 km:n päässä idässä Onkinevan turvetuotantoalue (57 ha). Veneojan valuma-alueen latvaosalla on suunnitellun Ilkannevan turvetuotantoalueen lisäksi ojitettua suota, metsiä ja peltoja. Ilkanojan, Veneojan ja Pyhäjoen varrella on asutusta. Alueen pellot ovat keskittyneet Pyhäjokivarteen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Suunnitellulla tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai erityisiä luontokohteita. Noin 1,7 km:n päässä tuotantoalueesta on yksityinen luonnonsuojelualue ja lähimmät Natura 2000 -alueet ovat yli 15 km:n päässä. Muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemia ei ole suolla tai sen lähituntumassa. Ilkannevan läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei hakemuksen mukaan ole vaikutuksia luonnonsuojelualueiden luonnonarvoihin tai pohjavesialueisiin. Vesistö Ilkanneva sijaitsee Pyhäjoen keskiosan vesistöalueen Haapajärven alueella ja siellä tarkemmin Veneojan valuma-alueella (54.036). Vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pyhäjoki kuuluu luokkaan välttävä. Ekologisen luokittelun mukaan Pyhäjoen tila vaihtelee välttävästä hyvään. Veneojaa ja Ilkanojaa ei ole luokiteltu kummassakaan luokituksessa. Virtaamat ja valuma-alueen koko Pyhäjoessa 85-tien (oikeastaan 28-tien) sillan kohdalla, Veneojan suulla laskussa Pyhäjokeen sekä Ilkanojassa vedenlaadun ennakkotarkkailupisteen kohdalla on esitetty seuraavassa taulukossa. Ilkanojan virtaamat on laskettu pinta-alaan suhteuttamalla Veneojan virtaamista. Lukemat ovat keskimääräisiä arvoja vuosien 1961 2008 tiedoista.
9 Valuma l/s km 2 Ilkanojan ennakkotarkkailupiste m 2 /s Veneojan suu m 2 /s Pyhäjoki 28-tien silta m 2 /s koko vuosi MQ 1) 9,0 0,09 0,47 15 MNQ 2) 0,026 0 0,001 3,7 MHQ 3) 187 1,9 9,73 114 joulu-maaliskuu MQ 2,7 0,027 0,14 11 kesä-syyskuu MQ 4,5 0,045 0,24 10 MNQ 0,033 0 0,002 3,9 MHQ 42 0,41 2,2 37 Valuma-alueen koko km 2 9,7 50 1 580 1) keskivirtaama 2) keskialivirtaama 3) keskiylivirtaama Ilkannevan alapuolista Ilkanojaa on tarkkailtu ennakkoon vuosina 2007 ja 2008. Veneojan alaosalta on vedenlaatutietoja vuosilta 1982 ja 1994 kolmelta näytteenottokerralta. Pyhäjoesta 28-tien sillan kohdalta on kesällä otettujen vesinäytteiden vedenlaatutietoja vuosilta 2001, 2004 ja 2007. Ilkanojan vesi on ollut hapanta ja veden puskurikyky on ollut huono. Ojan vesi on ollut tummaa, humuspitoista, sameaa sekä ravinteikasta. Ilkanojan fosforipitoisuus on ollut 3 130 µg/l ja typpipitoisuus 780 1 700 µg/l. Oja on ollut rehevä. Veneojan tulosten perusteella ei voida tehdä luotettavaa arvioita Veneojan vedenlaadun nykytilasta. Veneojan vesi on ollut näyteajankohtina happamuudeltaan lähes neutraalia. Vesi on ollut tummaa, sameaa ja erittäin ravinteikasta. Keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet ylirehevien vesien luokkaa. Kesällä 1982 vesi on ollut lähes hapetonta. Ilkannevan ennakkotarkkailupisteen ja Veneojan tarkkailupisteen välillä vesistöön tulee muun muassa peltoalueiden valuma-vesiä, mikä selittää osaltaan Veneojan suuria ravinnepitoisuuksia verrattuna Ilkanojan ravinnepitoisuuksiin. Pyhäjoessa 28-tien sillan kohdalla noin 1,6 km Veneojan purkukohdan alapuolella veden happitilanne on ollut näytteenottoajankohtina keskimäärin hyvä. Vesi on ollut melko tummaa ja humuspitoista. Veden ph on ollut 6 7, rautapitoisuus 760 1 400 µg/l, fosforipitoisuus 28 65 µg/l ja typpipitoisuus 360 890 µg/l. Pyhäjoen keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat rehevien vesien luokkaa ja keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus kuvastaa lievää rehevyyttä. Kiintoainepitoisuus on ollut 2 13 mg/l. Vesi on ollut lievästi tai ajoittain silmin havaittavasti sameaa. Vedenlaatu on ollut pääosin parempi Pyhäjoen pääuomassa kuin siihen laskevassa Veneojassa tai ylempänä Ilkanojassa. Pyhäjoen ja Veneojan vedenlaatuun vaikuttavat ojitetuilta metsä- ja suoalueilta tulevat valumavedet ja maanviljelyn sekä asutuksen kuormitus. Veneojan valuma-alue on pääosin ojitettua metsä- ja suoaluetta sekä peltoa. Seuraavassa taulukossa on hakijan arvio Ilkannevan turvetuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisistä Ilkanojassa, Veneojan suulla ja Pyhäjoessa Veneojan suun alapuolella 28- tien sillan kohdalla talven ja kesän virtaamatilanteissa.
10 Keskivirtaama MQ m³/s NETTO Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Ilkanoja joulu-maaliskuu 0,027 kuntoonpanovaihe 1,6 40 320 tuotantovaihe 0,6 9,2 210 kesä-syyskuu 0,045 kuntoonpanovaihe 1,6 14 160 tuotantovaihe 0,6 4,8 110 Veneoja joulu-maaliskuu 0,14 kuntoonpanovaihe 0,3 7,4 60 tuotantovaihe 0,12 1,8 40 kesä-syyskuu 0,24 kuntoonpanovaihe 0,3 2,6 30 tuotantovaihe 0,12 0,9 21 Pyhäjoki joulu-maaliskuu 11 kuntoonpanovaihe 0,004 0,09 0,8 tuotantovaihe 0,002 0,02 0,5 kesä-syyskuu 10 kuntoonpanovaihe 0,007 0,06 0,7 tuotantovaihe 0,003 0,02 0,5 Ilkannevan kuntoonpanovaiheessa erityisesti typen ja fosforin kuormituksen vaikutukset näkyvät pienessä Ilkanojassa selvästi talviaikaan sekä kiintoaineen vaikutus ympäri vuoden. Ilkannevan tuotantoalueen osuus Ilkanojan ennakkotarkkailupisteen valuma-alueesta on noin 9 % ja sillä on selvä heikentävä vaikutus vähävetisen ja pienen Ilkanojan vedenlaatuun. Ilkanoja on peltojen ja metsäojitusten vaikutusalueella oleva oja, jonka vettä ei käytetä talousvetenä, eikä sillä ole virkistys- tai kalataloudellista arvoa. Ilkannevan tuotantoalueen osuus Veneojan valuma-alueesta on noin 1,7 %. Ilkannevan kuntoonpanovaiheen arvioidut vaikutukset Veneojan vedenlaatuun ovat selvästi pienemmät kuin Ilkanojassa. Ilkannevan kuntoonpanovaiheen päästöjen laskennalliset vaikutukset Pyhäjoen vedenlaatuun jäävät hyvin vähäisiksi. Fosfori- ja typpipitoisuuksien lisäykset ovat alle 1 µg/l, mikä on määritystarkkuutta vähemmän. Ilkannevan turvetuotantoalueen kuntoonpanoaikaisilla vesillä ei arvioida myöskään olevan vaikutusta kiintoaineen pitoisuuksiin Pyhäjoessa. Myös tuotantovaiheessa Ilkannevan laskennalliset ravinteiden vaikutukset ovat suurimmillaan talvella. Tuotantovaiheessa kuormitus vesistöön on pienempi kuin kuntoonpanovaiheessa, jolloin myös vesistövaikutukset ovat tuotantoaikana kuntoonpanovaihetta pienemmät. Ilkannevan vedet laskevat Pyhäjokeen Pyhäjoen keskiosalla Kärsämäenjoen yhtymäkohdan alapuolelle. Pyhäjoen vesimuodostuman tila on purkukohdassa luokiteltu tyydyttäväksi. Kaikkien vesimuodostumien tulee saavuttaa vähintään hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on valtaosassa vesimuodostumia liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä Pyhäjoen
pääuomassa, Piipsanjoessa, Kärsämäenjoessa ja Pyhäjärven Junttiselällä happamuuden aiheuttamat haitat. Pyhäjoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitusta tulisi saada vähennetyksi noin neljänneksellä nykyisestä, jotta keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 μg/l. Vähentämistarve koskee pääasiassa maataloutta. Nykykäytännön mukaisilla toimilla Pyhäjoen ala- ja keskiosalla hajaasutuksen kuormitus vähenee noin 70 %, maatalouden noin 4 % ja pistekuormituksen noin 5 %. Ihmisen aiheuttamaa fosforikuormitusta saadaan laskennallisen arvion mukaan nykykäytännön mukaisilla toimilla vähennettyä Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen eteläisillä vesimuodostumilla keskimäärin 10 15 %. Fosforipitoisuus alenisi tällöin vuoteen 2015 mennessä nykytasolta 49 μg/l tasolle 44 μg/l. Pyhäjoen alaosalla peltojen, kunnostusojitusten ja peruskuivatusten happamuus- ja metallikuormituksen vähentäminen riittävästi ei ole mahdollista nykykäytännön mukaisilla teknistaloudellisesti käyttökelpoisilla toimenpiteillä ja hallinnollisilla ohjauskeinoilla. Lisätoimenpiteenä uusilla turvetuotantoalueilla vähennetään kuormitusta ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi selvitetään vesistön happamoitumisriski ja esitetään tarvittavat toimenpiteet tai rajoitukset haittojen ehkäisemiseksi. Happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Ilkannevan uudelle tuotantoalueelle on suunniteltu kaksi ympärivuotisesti painovoimalla toimivaa pintavalutuskenttää. Happamoitumisriskiä ei Ilkannevan alueella arvioida olevan. Alueelta lähtevän veden ph:ta tarkkaillaan kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa, jolloin mahdollisiin ongelmiin voidaan reagoida toimenpitein. Ilkannevan turvetuotannon kuntoonpanon ja tuotannon ei katsota vaarantavan vesienhoitosuunnitelmien tavoitteita. 11 Kalasto ja kalastus Ilkanoja on kaivettu oja, jolla ei ole merkittävää kalataloudellista arvoa. Veneoja on pienivirtaamainen oja ja sen vesi lienee Ilkanojan tapaan tummaa, humus- ja rautapitoista sekä ravinteikasta eikä ojalla liene merkittävää kalataloudellista arvoa. Kalastus Pyhäjoella Kärsämäen kunnan alueella keskittyy kirjolohiistutusten myötä Kärsämäenjoen alapuolelle. Vuonna 2007 tehdyn kalastustiedustelun mukaan 60 taloutta harjoitti siellä luvanvaraista kalastusta. Tärkeimpiä kalastusalueita ovat Veneojan yläpuoliset alueet, joilla on myös koskiosuuksia. Kalastus alueella oli lähes täysin heittovapakalastusta. Lisäksi oli käytössä muutamia koukkuja sekä mato- ja pilkkionkia. Tärkeimmät saalislajit olivat kirjolohi, hauki ja ahven. Näiden lisäksi saatiin vähän särkeä, lahnaa ja satunnaisesti harjusta. Kalastajien mukaan kalastusta eniten haittaavia tekijöitä Pyhäjoella Kärsämäen alueella olivat vesikasvien runsaus, säännöstely, veden heikko laatu ja kalojen ajoittaiset makuvirheet. Luonuankoskella noin 2 km Veneojan suun yläpuolella vuonna 2007 tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan Pyhäjoen koskikalasto oli pääasiassa ki-
vennuoliaista, kivisimppua, mutua ja särkeä. Näiden lisäksi saatiin hiukan ahventa, madetta ja salakkaa. Pyhäjoen yläosan lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Ilkannevan kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy Pyhäjoen yläosalla luontaisesti. Ilkannevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa vähäiseltä osaltaan Pyhäjoen vedenlaatuun. Lisääntyvä kuormitus lisää nykyisinkin Pyhäjoessa esiintyviä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja kuten veden tummuus, pyydysten likaantuminen, vesikasvien runsaus ja kalojen makuvirheet. Ilkannevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida erottaa maaja metsätalouden, muiden turvesoiden ja asutuksen vaikutuksista. 12 Pöly ja melu Turvetuotantoalueen ja asutuksen välinen etäisyys on vähintään 400 metriä ja välissä on puustoa. Ilkannevan turvetuotanto saattaa aiheuttaa ajoittain vähäistä pölyhaittaa tuotantoalueen itäpuolella sijaitsevalla lähimmällä tyhjillään olevalla kiinteistöllä. Noin 700 1 000 metrin etäisyydellä olevilla asutuilla kiinteistöillä haittaa ei hakijan arvion mukaan juurikaan ole. Turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pölyhaittaa kilometrin päässä suon itäpuolella sijaitsevalle Korpijärvelle tai kaksi kilometriä suon luoteispuolella sijaitsevalle Halmelammelle. Ilkannevan suunnitellun työmaatien varrella ei ole asutusta. Pölyhaittaa läheisellä maantiellä voi esiintyä lähinnä turpeen kuljetusajankohtana, jolloin kuljetuskaluston renkaissa kulkeutuu pölyä tuotantoalueelta maantielle. Hakijan arvion mukaan Ilkannevan turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja tuotannosta ei aiheudu meluhaittoja. Työmaateiden varrella ei ole asutusta. Yleisillä teillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melu häviää muun liikenteen aiheuttamaan meluun. Ilkannevan alusmaan happamuus Siikajoen alaosan soiden alusmaa on muinaisen Litorinameren pohjaa, johon sisältyy happamia sulfiittimaan kerroksia. Ilkanneva sijaitsee Siikajoen valuma-alueesta noin 6 km etelään ja sen korkeus merenpinnasta on noin 112 metriä. Litorinameren ylin ranta on Siikajoen valuma-alueella noin 80 metrin korkeudella merenpinnasta. Hakijan arvion mukaan Ilkannevan alueella ei ole happamuusriskiä. Ympäristöriskit Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Ilkannevan turvetuotantoalueelle laaditaan ennen tuotannon aloittamista sisäasianministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s.
Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. 13 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksen liitteenä on käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma. Pyhäjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2005 2011 uusitaan vuonna 2012. Tällöin otetaan myös Ilkannevan tuotantoalueen tarkkailutarve huomioon. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu alkaa heti, kun turvetuotantoaluetta aletaan kuntoonpanna turvetuotantoon, ja se jatkuu keskeytyksettä siihen saakka, kun tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, vesienkäsittelylaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on apuna myös erilaisten häiriötilanteiden selvittämisessä. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden tarkkailu Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden ja tehon tarkkailu sisältyy käyttötarkkailuun. Tarkkailuun kuuluu aina vesienkäsittelyrakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkistaminen keväällä ja syksyllä sekä tarvittaessa muulloinkin. Tarkistusten seurauksena tehdään tarvittavat korjaukset ja puhdistukset. Pintavalutuskentän 1 tehon tarkkailu tehdään ottamalla näytteitä laskeutusaltaiden yläpuolisesta jakokaivosta ja pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta 1.
14 Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuntoonpanovaiheen päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän 1 alapuoliselta mittapadolta 1 seuraavan aikataulun mukaan: Työvaihe tai ajanjakso Näytteenottotiheys Kuntoonpanotyöt käynnissä (aina 1 näyte / 2 viikkoa kun aktiiviset toimenpiteet käynnissä) Kevättulva 1 näyte / viikko Touko lokakuussa 1 näyte / 2 viikkoa Muutoin marras toukokuussa 1 näyte / kuukausi Virtaama mitataan kuntoonpanovuosina mittapadolta 1 jatkuvatoimisella virtaamamittarilla 15.5. 30.9. Talvella kirjataan näytteenottohetken virtaama. Näytteistä määritetään aina kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), ammoniumtyppi (NH 4 -N) ja ph. Mikäli turvetuotantoalue ei siirry aktiivisesta kuntoonpanovaiheesta suoraan tuotantosuoksi, voidaan valvovan viranomaisen kanssa päättää kuntoonpanovaiheen näytteenoton harventamisesta. Tuotantovaiheen tarkkailu Virtaama mitataan tarkkailuvuosina mittapadolta jatkuvatoimisella virtaamamittarilla 15.5. 30.9. Tuotantovaiheen tarkkailu tehdään kahtena vuotena lupakaudella. Koska kuntoonpanovaiheen tarkkailu kestää 2 3 vuotta ja tuotantovaiheen tarkkailua tehdään kahtena vuonna, tulee lupakaudelle 4 5 vuotta päästötarkkailua. Tuotantovaiheen kalenterivuosia ei voida vielä esittää. Päästötarkkailunäyte otetaan pintavalutuskentän 1 alapuolella olevalta mittapadolta 1 kahden viikon välein 15.5. 30.9. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä määritetään aina kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näytekerta) määritetään fosfaattifosfori (PO 4 -P), ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti+nitriittityppi (NO 2 + NO 3 -N) ja rauta (Fe). Tehon tarkkailu Pintavalutuskentän tehon tarkkailemiseksi otetaan näytteet laskeutusaltaiden yläpuolelta jakokaivosta kerran kuukaudessa. Kesäkuukausina näyte otetaan kuukauden ensimmäisellä näytekerralla. Näytteestä tehdään samat määritykset kuin alapuoliselta pisteeltä. Poikkeustilanteiden tarkkailu Tuottajan edustaja ottaa tarkkailuvuosina ylimääräisiä kuormitusnäytteitä poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, jossa siitä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja COD Mn.
15 Suppea tarkkailu Suppeaa tarkkailua ei esitetä tehtäväksi suon pienen koon vuoksi sekä koska suo on tulevalla lupakaudella tarkkailussa 4-5 vuotena (kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen päästötarkkailu). Vaikutustarkkailu Ilkannevan vaikutustarkkailu tehdään Pyhäjoen kuormitus-, vesistö ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2005 2011 mukaisesti. Seuraavassa on esitetty pääkohdat liittyen alueen tarkkailuun. Ilkannevan vaikutusta vesistöön tarkkaillaan Veneojasta pisteestä Veneoja 28-tien silta. Piste on ns. vaihtuvan tarkkailun näytepiste, jolta näytteet otetaan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailuvuosina. Näyte otetaan kolmesti vuodessa: maalis-, heinä- ja elokuussa. Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet otetaan samalla näytteenottokierroksella. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kiintoaine, sameus, kok. P, PO 4 -P, kok. N, NO 2 + NO 3 -N, NH 4 -N ja Fe. Vuosittain toistuvassa vesistötarkkailussa näytteitä otetaan vähintään kahdeksalta ennalta sovitulta havaintopaikalta. Näytteenottoajankohdat ovat samat kuin vaihtuvassa tarkkailussa. Vaihtuvan tarkkailun määritysten lisäksi tutkitaan fekaalisten koliformisten bakteerien ja kesällä a-klorofyllin määrä. Sameutta ja rautapitoisuutta ei tutkita. Kalataloustarkkailu ja pohjaeläintarkkailu Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailua tehdään Pyhäjoen kuormitus-, vesistö ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2005 2011 mukaisesti. Tarkkailuun kuuluu kalastuskirjanpito, kalastustiedusteluja sekä sähkökoekalastuksia. Vahinkoja estävät toimenpiteet Pohjois-Pohjanmaalla useiden pintavalutuskentällisten soiden kalatalousmaksun suuruus on viimeisimmissä ympäristölupapäätöksissä ollut tasoa 2 euroa/tuotantohehtaari. Siten Ilkannevan (87,3 ha) kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan arvioida 200 vuodessa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Kärsämäen kunnassa ja Haapaveden kaupungissa 18.11. 20.12.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 11.11.2010 Haapavesi-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden ryhmältä, Kärsämäen kunnalta, Haapaveden kaupungilta sekä Kär-
sämäen kunnan ja Haapaveden kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. 16 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että vedet on suunniteltu puhdistettavan sarkaojarakenteiden lisäksi kolmen laskeutusaltaan ja kahden pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti ilman pumppaamista. Pintavalutuskentälle 1 johdetaan vedet lohkoilta 2 5 (62,6 ha) ja pintavalutuskentälle 2 lohkolta 1 (19,4 ha). Kenttä 1 on ojittamaton, ja sen turvepaksuus on keskimäärin 1,1 metriä. Kentän koko on 4,8 % valuma-alueesta. Kenttä 2 sijaitsee metsäojitetulla alueella. Kentällä olevat kaksi ojaa tukitaan. Hakemuksessa ei ole kerrottu, miten ja millä. Kentän koko on 6,3 % valuma-alueesta ja turvepaksuus keskimäärin 1,4 metriä. Alueidenkäyttö-, luonnonsuojelu- ja vesivaraviranomaisen kannalta hankkeeseen ei ole huomautettavaa. Maakuntakaavaan osoitetun moottorikelkkareitin merkinnän selitys kuuluu: "merkinnällä osoitetaan olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun pääreittejä". Kaavaselostuksessa kerrotaan, että "Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toteuttaa kuntien kanssa moottorikelkkailun runkoreitistön yleissuunnitelmaa". ELY-keskuksen tiedossa ei ole, että reitistöä olisi Kärsämäen alueella suunniteltu. Hakemuksessa on otettu huomioon vesienhoitosuunnitelma ja myös happamoitusriski on käsitelty. Vesistövaikutukset on arvioitu riittävästi lukuun ottamatta ylivirtaamatilanteita. Alueelle on suunniteltu painovoimaisesti toimivat pintavalutuskentät eli oletettavasti ylivalumatilanteissa voi olla selvästi esitettyä keskimääräistä kuormitusta suurempi vesistökuormitus. Myöskään muuta alueen kuormitusta ei ole esitetty eikä turvetuotantoalueiden yhteisvaikutuksia. Ilkanneva sijaitsee Veneojan osavalumaalueella 54.036, jolla sijaitsee myös Kanteleen Voiman Oy:n Venenevan juuri lainvoiman saanut uusi turvetuotantoalue (147,4 ha). Venenevan vedet johdetaan Makkarojan kautta Veneojaan ja edelleen Pyhäjokeen. Tuotantoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 234,7 ha ja niiden osuus valumaalueesta on 4,6 %. Haapajärven vesistöalueelle 54.03 johdetaan lisäksi Piipsannevan (osa), Hankilannevan (osa), Kivinevan ja Kuljunnevan turvetuotantoalueiden vedet. Mikäli lupa myönnetään, on pintavalutuskentän 2 ojat tarpeen tukkia koko matkaltaan, koska ojat ovat veden kulkeutumissuunnassa. Vesistötarkkailu voidaan liittää osaksi Pyhäjoen yhteistarkkailua ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ensimmäisenä ja oltava käyttökunnossa ennen tuotantoalueen kunnostustöiden aloittamista. 2. Kainuun ELY -keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskus on katsonut, että kuormituksen vesistövaikutukset olisivat suurimmillaan Ilkan- ja Veneojissa, joiden merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen. Kuormitus aiheuttaa kuitenkin yhdessä muun kuormituksen kanssa haittaa kalastolle ja kalastukselle myös Pyhäjoen pääuomassa, jonka kalataloudellinen merkitys on huomattava. Haapakosken kalatie on valmistunut ja otettu käyttöön, joten vaellusyhteys on mereltä Venetpaloon
saakka. Samalla alueella toteutetaan lähivuosina myös kalataloudellinen kunnostus. Aiheutuva kalataloudellinen haitta voidaan kompensoida kalatalousmaksulla tehtävin toimenpitein. Esitetty maksu on kuitenkin haitta-alueen kalataloudelliseen arvoon nähden liian alhainen. Hakija on määrättävä maksamaan kunnostuksen aloittamisvuodesta alkaen 300 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu voidaan järjestää Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2021 loppuun mennessä. 3. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Kärsämäen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena Lausunnon antaja on vaatinut, että pintavalutuskentiksi aiottujen ojitettujen alueiden suunnittelussa on huomioitava veden mahdollisimman pitkä viipymä ja tasainen jakautuminen kentällä. Vesienkäsittelymenetelmiä on seurattava jatkuvasti ja tarpeen mukaan niihin on tehtävä muutoksia. Toiminnassa tulee käyttää tiedossa olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimia parhaan käytännön mukaisesti. Vesistövaikutuksia tulee tarkkailla ja kuormituksen olennaisesti lisääntyessä tulee vesienkäsittelyä tehostaa. Jäte- ja polttoainehuolto on suunniteltava niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Toimintatavoista on tiedotettava riittävästi alueella työskenteleville ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Pöly- ja meluhaitat kohdistuvat luonnon lisäksi lähialueen asutukseen. Haittojen ehkäisemiseksi tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet, huomioida tuotannonaikainen tuulen voimakkuus ja suunta, eri tuotantovaiheiden jaksotus ja rytmitys sekä tuotannonaikainen kosteus. 4. Ympäristöpalvelut Helmi Haapaveden kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena Lausunnon antaja on todennut, että lähimmät turvetuotantoalueet ovat Piipsanneva ja Onkineva. Lähistöllä olevan Jylennevan ympäristöluvan lupamääräykset ovat parhaillaan tarkistettavana. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa olevat yleiset suunnittelumääräykset. Tulee varmistaa, että valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Tulee huolehtia siitä, ettei vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitus lisäänny eivätkä virkistyskäyttömahdollisuudet heikenny. Vedet tulee puhdistaa tehokkaammilla menetelmillä, jos tarkkailutulokset osoittavat vesienkäsittelyn olevan riittämätöntä. Vesistön vedenlaatu ei saa heikentyä tulva-aikoinakaan. Vesistön tilaa, eliöstöä ja vedenlaatua tulee tarkkailla riittävän monipuolisesti. Raskasmetallien pääsy turvetuotantoalueelta vesistöön tulee estää riittävän tehokkaasti. 17
5. Kärsämäen kunnanhallitus Kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa Ilkannevan turvetuotannon ympäristölupaan edellytyksellä, että toiminta järjestetään hakemuksen mukaisesti. Suunnitteluasiakirjoissa valtatie 28 on merkitty valtatieksi 85. 6. Haapaveden kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on puoltanut luvan myöntämistä. 18 Muistutukset 7. Fingrid Oyj Yhtiö on ilmoittanut, että Petäjävesi Nuojua 220 kv:n johtoa varten on lunastettu kiinteistöjen käyttöoikeuden supistus. Johtoalue on 58 metriä leveä. Se muodostuu 38 metriä leveästä johtoaukeasta ja reunoissa olevista 10 metrin suojavyöhykkeistä. Johtoalueen maapohja on maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohto kyseisellä alueella sekä ylläpitää ja huoltaa sitä. Maanomistaja ei ilman johdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan laitteita tai rakenteita rakennusrajan sisäpuolelle eli Ilkannevalla 19 metriä voimajohdon keskilinjasta. Maanomistaja ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta voi koitua vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Johtoalueen käytöstä tulee sopia johdon omistajan kanssa, jos tapahtuu johtoja tai pylväspaikkoja koskevia muutoksia. Johtoalueella on pidettävä katselmus ennen turvetuotantoalueen kuntoonpanoa. Turvetuotantoalueella olevien pylväiden ympärille on jätettävä 20 metrin suoja-alue, jolla ei saa ojittaa, läjittää, liikkua työkoneella, eivätkä suoja-alueen ympärillä olevat kaivualueen reunat saa sortua suojaalueelle. Pylväälle tulee päästä työkoneilla tekemään huolto- ja korjaustöitä. Johdon omistaja järjestää suoja-alueiden merkitsemisen maastoon. Suoja-alueiden ulkopuolelle ulottuvien maadoitusten ympärille tulee jättää viiden metrin suoja-alue. Poikki menneestä maadoitusjohtimesta tulee ilmoittaa johdon omistajalle. Sarkaojien etäisyys voimajohdon reunajohtimista tulee olla viisi metriä vaakasuoraan mitattuna. Ojia ei saa kaivaa 20 metriä lähemmäksi pylvään perustus- tai harusrakenteita. Työkoneen työskentelyalue ei saa pystysuoraan mitattuna ulottua neljää metriä lähemmäksi 220 kv:n voimajohdon johtimia silloin, kun työskentelyalue ulottuu viittä metriä lähemmäksi reunajohtimia. Tarvittaessa voidaan suurin sallittu työkoneen korkeus merkitä alueelle esimerkiksi puisilla kylteillä. Voimajohtoihin kohdistuneista vahingoista tulee ilmoittaa johdon omistajalle. Työskentelyohjeet tulee antaa tiedoksi työmaalla työskenteleville. Turvetuotantotoiminnan johtoaluetta koskevista muutoksista tulee ilmoittaa johdon omistajalle. Omistajaa tulee kuulla uudelleen 10 vuoden kuluttua, jos turvetuotanto jatkuu edelleen.
19 8. AA:n ja BB:n kuolinpesä (317-402-18-26) Muistuttaja on vastustanut turvetuotannon aloittamista, koska toiminnasta aiheutuu pöly-, melu- ja liikennehaittoja asutukselle sekä haittaa vesistölle. Muistuttajan Ilkannevan läheisyydessä sijaitsevalla tilalla ei nykyisin asu kukaan, mutta vireillä on hanke rakentaa loma-asunto nykyiseen pihapiiriin. Rakennushanke kariutuu ja tilan arvo alenee. Hakijan esittämä 200 euron kalastushaittakorvaus on liian pieni. Muistuttaja on pitänyt turpeen polttoa erittäin haitallisena. 9. CC, DD ja EE (317-401-5-31) Muistuttajien mukaan koko valuma-alueella ainoastaan heidän kiinteistönsä kohdalla voi kalastaa. Muualla vettä on vain lumensulamisaikaan. Muistuttajat ovat pyytäneet, että kalatalouskorvaus kohdennettaisiin kiinteistöille, jotka sijaitsevat alueella Lamminniska Myllytiensilta. He ovat vaatineet, että korvaukset maksettaisiin niille, joita turvetuotannon päästöt eniten haittaavat eli perinteistä harrastuskalastusta harjoittaville. Hakijan vastine Hakija on aluehallintovirastoon 11.1.2011 toimittamassaan vastineessa esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa ELY-keskuksen lausunnosta. 2. Kainuun ELY -keskus Hakijan näkemyksen mukaan vaatimus korkeammasta kalatalousmaksusta tulee hylätä. 6. Ympäristöpalvelut Helmi Hakija on viitannut hakemusasiakirjoissaan esittämäänsä. 7. Fingrid Oyj Hakija neuvottelee aina johtolinjan omistajan kanssa ennen kuntoonpanotöiden aloittamista. 8. AA:n ja BB:n kuolinpesä Vaatimus hakemuksen hylkäämisestä tulee perusteettomana hylätä. Muistuttajan tila sijaitsee yli 400 metrin päässä suunnitellusta tuotantoalueesta. Alueen ja tilan välissä on metsää, joka estää melu- ja pölyhaittoja. Tila rajoittuu maantiehen 18413 ja on kokonaisuudessaan alle 100 metrin etäisyydellä mainitusta tiestä. Hakijan mukaan tieliikenne aiheuttaa suuremman melu- ja pölyhaitan kuin turvetuotantoalue. Valtaosa turvekuljetuksista menee tien 7980 kautta. 9. CC, DD ja EE Muistuttajien tila sijaitsee Veneojan varrella. Ilkannevan käyttöönotosta ei ole haittaa kalastukselle Veneojassa.
Hakija on esittänyt 200 euron vuotuista kalatalousmaksua. Sen käytöstä alueen kalatalouden hyödyksi päättää Kainuun ELY-keskus. 20 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Ilkannevan turvetuotantoon Kärsämäen kunnassa ja Haapaveden kaupungissa Pyhäjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 87,3 ha. Luvan saajalla on oikeus varastoida auma-alueilla puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 tonnia vuodessa. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti tämän päätöksen lupamääräysten mukaisten vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Ilkanojan ja Veneojan kautta Pyhäjokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.2.1 olevan piirustuksen "Kuntoonpanosuunnitelma" MK 1:5 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, kolmen laskeutusaltaan ja kahden ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Rankkasateiden ja tulvahuippujen aikaisten virtaamien pidättämiseksi on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla rakennettava riittävästi varastotilaa, jotta pintavalutuskenttien vesienkäsittelykapasiteetti ei ylity eikä ohijuoksutusta tapahdu. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentät on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttiä rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä 2 olevat ojat on tukittava koko matkaltaan turpeella, jonka ominaisuudet ovat pintavalutukseen soveltuvia. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jako-ojilla tai putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia.
Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Toiminta johtoalueella 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Kärsämäen kunnan ja Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja muulloin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kärsämäen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemussuunnitelman kohdan 6.12 kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 9. Turvetuotanto on järjestettävä niin, että sillä ei aiheuteta haittaa tuotantoalueella olevalle 220 kv:n voimajohdolle. Luvan saajan tulee noudattaa johdon omistajan kanssa erikseen sovittavia menettelytapoja. 21