Ajankohtaista Syöte 12.11.2014 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mari Ahonen-Walker, toiminnanjohtaja
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Perusrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto, nuorisotoimen vastuualue Toiminta valtakunnallista 220 jäsenorganisaatiota 15 työntekijää (perustoiminnassa 6, hankkeissa 9) 10-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia. Puheenjohtaja kansanedustaja Sari Palm
Vaikuttamistyö
Ajankohtaisvaikuttaminen Nuorisotakuu Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muutos 1.6.2014 HE 198/2014 vp julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja työsopimuslain 13 luvun 6 :n väliaikaisesta muuttamisesta ja työttömyysturvalain 7 luvun 3 :n 3 momentin kumoamisesta à 1.1.2015? Ohjaamo-konsepti Sosiaalihuoltolain uudistus TEOS-työ Nuorisolakiuudistus 1.1.2016
Strateginen vaikuttamistyö strategia vuoteen 2014 LAADUKKAAT JA VAIKUTTAVAT TYÖPAJAPALVELUT Jokaisella tarvitsevalla tulisi olla mahdollisuus saavutettaviin, laadukkaisiin ja vaikuttaviin, omiin tarpeisiin vastaaviin työpajapalveluihin koko maassa. TYÖPAJAT OSANA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisesti tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä (Suomen perustuslaki 16) YRITYSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Työpajan valmentautujalla tulisi olla mahdollisuus siirtyä avoimille työmarkkinoille oman tarpeensa ja kykynsä mukaisesti
Työpajatoiminta 2020 Tulevaisuuden työpajatoiminta perustuu tiiviille yhteistyölle yritysten, kunnan eri hallintokuntien, oppilaitosten, TE-hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Työpajoilla korostuu vahva valmennuksellisuus ja valmentajien ammattitaito. Työpajojen toiminta on joustavaa, tavoitteellista ja vaikuttavaa ja sen tulokset ovat todennettavissa. Toiminnan tulokset ilmenevät valmentautujien sosiaalisena vahvistumisena, arjen kohenemisena, työtaitojen ja -kokemuksen lisääntymisenä sekä siirtyminä kohti kulloinkin tarvittavia palveluita ja avoimia koulutus- ja työmarkkinoita. Työpajojen työ huomioi alueellisten työmarkkinoiden tarpeita. Työpajat vastaavat alueellisiin palvelutarpeisiin ja niiden toiminta on lähipalvelua. Työpajatoiminta on yleisesti tunnettua ja toiminta on vakiinnuttanut paikkansa yhteiskunnallisessa palvelujärjestelmässä valtakunnallisesti. Työpajojen palvelut on kuvattu ja laatutyö on keskeinen osa toimintaa. Matalimman kynnyksen työpajapalvelu, starttivalmennus on todettu tehokkaaksi keinoksi toteuttaa sosiaalista kuntoutusta ja toiminta vahvistunut valtakunnalliseksi. Työpajat tarjoavat tunnistetun ja tunnustetun paikan oppia, hankkia työelämätaitoja, työkokemusta sekä muuta osaamista. Peruskoulut, oppilaitokset ja työpajat tekevät keskenään sopimuksellista yhteistyötä. Työpajojen valmennus voi myös olla myös ns. seinätöntä. Työnantajat ja työpajat ovat lisänneet yhteistyötään ja pajoja käytetään enenevässä määrin myös rekrytointikanavina.
Strateginen vaikuttamistyö 2015> TPY kehittää työpajakentän toimintaa tiiviissä yhteistyössä jäsentensä kanssa. Työpajojen työ on laadukasta ja vaikuttavaa. Työpajatoiminnan avulla yksilöllisille jatkopoluille. Sosiaalinen vahvistamisen jatkumolla inhimillisiä tuloksia.
TPY organisaatio 2015> JOHTAMINEN JÄSENORGANISAATIOT VAIKUTTAJAT, PÄÄTTÄJÄT TIETO & VAIKUTTAMINEN JÄSENPALVELUT TIEDOTUS & MARKKINOINTI JÄSENORGANISAATIOT VAIKUTTAJAT, PÄÄTTÄJÄT HALLINTO & TALOUS Kuva 1. TPY:n toiminnan organisoituminen 1.1.2015 alkaen
Kehittäminen
Työpajapedagogiikka tarkoittaa Joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa, yksilön edellytysten mukaista, tekemällä oppimista korostavaa, yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta.
Starttivalmennus Työpajojen matalimman kynnyksen palveluiden juurruttaminen Kokonaisvaltainen, arjessa tapahtuva tavoitteellinen työskentely Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen valmennus Valmentautujan kiinnittyminen palveluihin à Työpajojen potentiaalinen rooli sosiaalisen kuntoutuksen toteuttajana
Tiedonhallinnan kokonaisuus 2014-2015 Kuvataan tiedonhallinnan tavoitetila eli kuinka toimialan tietoa halutaan tuottaa ja hyödyntää tulevaisuudessa. Sopimuksellisuus. Tiedonhallinnan kehittämistyötä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä aluehallinnon nuorisotoimen, OKM:n, KYT ry:n (PARent/PARty -järjestelmät) sekä työpajojen ja etsivän työn toimijoiden kanssa. Toimialaa koskevien tilastollisten selvitysten teko vuotuisen syklin mukaisesti. Työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista kunnissa -kyselyiden analysointi ja raportointi. Osana tiedontuotannon kehittämistä jatketaan jo aiemmin käynnistettyä laadullisten mittareiden kehittämistyötä ja niiden jalkauttamista. à Toimialan tiedonkeruun yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen pidemmällä tähtäimellä. Kerätyn tiedon aiempaa monipuolisempi hyödyntäminen käytännön työssä ja sen kehittämisessä.
työpajatoiminta pähkinänkuoressa 2013
Sosiaalisen vahvistamisen mittarityö keskusteluja/käsitteitä: Nuorten kansalaisuus ja osallisuus / osallistuminen Nuorisotyön eri ulottuvuudet (esim. kulttuurinen ja sosiaalinen nuorisotyö) Kuntoutukseen ja ohjaukseen liittyvät keskustelut Empowerment-käsite (voimaantuminen, toimintakyvyn lisääntyminen) Elämänhallinta Minäpystyvyys Psykologiset traumateoreettiset keskustelut (erityisesti resilienssi) Kriminologiset, sosiaalityölliset ja sosiaalipedagogiset keskustelut Lifelong Learning (esim. key compentencies) Kulttuuriset resurssit ja sosiaalinen pääoma sosiaaliseen vahvistumiseen liittyviä komponentteja: 1) Itsetuntoon liittyvät asiat 2) Sosiaaliset suhteet, luottamus 3) Elämänhallinta (merkityksellisyys, ymmärrettävyys, hallittavuus) 4) Arjenhallinta 5) Tulevaisuusorientaatio, oman elämän suunnitteluun liittyvät kysymykset
Osaamisen tunnistaminen