Sosiaalinen vahvistaminen
|
|
- Inkeri Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaalinen vahvistaminen Käsitteenä Mitattavina osa-alueina Palveluina Esite sosiaalisen vahvistamisen palveluiden toimijoille ja sidosryhmille
2 Sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuus Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus muodostavat OKM:n nuorisoyksikön tukeman sosiaalisen vahvistamisen palvelujatkumon. Koska palveluilla on yhteinen kohderyhmä ja yhtenevä arvopohja, tiivis yhteistyö niiden välillä on luonnollista. Tyypillinen palveluketju syntyy, kun etsivä nuorisotyö ohjaa nuoren työpajalle. Nuotta-valmennus toimii tukipalveluna ja lisäresurssina työpajatoiminnalle ja etsivälle nuorisotyölle. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajoilta nuori siirtyy eteenpäin työelämään, opiskelemaan tai muiden palveluiden piiriin. Työpajatoiminta on sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuden toimintamuodoista vakiintuneinta ja vanhinta: sen juuret ulottuvat 1980-luvulle. Työpajalla tuetaan yksilöllistä kasvua yhteisöllisessä ympäristössä. Työpajoilla tapahtuva valmennus perustuu työpajapedagogiikkaan, jonka elementtejä varsinaisen valmennuksen lisäksi ovat vuorovaikutus, dialogisuus, kohtaaminen, yhteisöllisyys, voimaantuminen, minäpystyvyys, osallisuus, toimijuus sekä elämänhallinta. Etsivä nuorisotyö käynnistyi OKM:n tuella vuonna Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja ohjata heidät tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Etsivän työn ydinelementit voidaan tiivistää kohtaamiseen, vapaaehtoisuuteen ja kokonaisvaltaisuuteen. Nuorelle tarjotaan niin paljon aikaa kuin hän tarvitsee, mikä mahdollistaa luottamuksen rakentumisen työntekijän ja nuoren välille. Nuoren aito kohtaaminen sellaisena kuin hän on ja kuulluksi tuleminen ovat olennaista onnistuneen kontaktin luomisessa. Nuotta-valmennusta on toteutettu OKM:n tuella vuodesta 2010 lukien yhdeksässä valtakunnallisessa nuorisokeskuksessa. Toiminnan tarkoituksena on nuorten arjenhallinnan, sosiaalisten taitojen ja terveiden elämäntapojen vahvistaminen sekä lähettävien tahojen palveluprosessin tukeminen. Tyypillisessä valmennuksessa (kesto 2 4 vrk) nuoret yöpyvät lähettävien
3 tahojen työntekijöiden kanssa nuorisokeskuksessa. Valmennukset yhdistävät luontoympäristön hyödyntämisen, toiminnalliset menetelmät ja seikkailutoiminnan nuorille tarjottavaan ryhmä- ja yksilömuotoiseen tukeen. Arkiympäristöstä irrottautuminen antaa nuorella mahdollisuuden oppia itsestään uutta ja valmentajalle ja etsivälle mahdollisuuden tarkastella nuorta ulkopuolelta Nuotta-koordinaattorin vastatessa varsinaisesta ohjelmasta. Sosiaalisen vahvistamisen palveluiden nuorisotyöllinen erityisyys Sosiaalisen vahvistamisen palveluiden yhteiset nimittäjät ovat nuoren kohtaaminen, kokonaisvaltainen huomioiminen ja dialogisuus. Työtä tehdään yksilö- ja ryhmämenetelmin. Yksilöllinen kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen on usein nuorelle merkityksellisintä, mikä selittää palveluiden vaikuttavuutta. Monelle nuorelle kohtaaminen etsivän työntekijän, työpajan valmentajan tai Nuotta-koordinaattorin kanssa tarjoaa kokemuksen, että hänen mielipidettään arvostetaan. Työn erityisyytenä on nuoren rinnalla kulkeminen ja ohjaaminen aidon vuorovaikutuksen kautta puuttumatta kuitenkaan viranomaisena nuoren valintoihin.
4 Sosiaalinen vahvistaminen käsitteenä Käsitteinä sosiaalinen vahvistaminen ja sosiaalinen vahvistuminen on hyvä erottaa toisistaan. Sosiaalinen vahvistuminen on nuoren subjektiivinen kokemus, joka heijastuu myös ulospäin ja lisää nuoren toimintakykyä. Se koostuu useista osa-alueista, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Usein valmentajat huomaavat vahvistumisen ensimmäisenä nuoren arjenhallinnan kohentumisena. Keskeistä on nuoren kokemus oman elämän mielekkyydestä ja merkityksestä sekä se, kuinka hallittavaksi ja ymmärrettäväksi hän oman elämänsä tapahtumat kokee. Jos nuori näkee tulevaisuudessa tavoiteltavia asioita, joiden saavuttamiseen hän voi vaikuttaa, hän motivoituu tekemään työtä päämääriensä eteen. Tärkeimpiä nuoren voimavaroja määrittäviä tekijöitä ovat sosiaalinen tuki sekä luottamus toisiin ihmisiin. Tämä vaikuttaa voimakkaasti kokemukseen omasta itsestä yhteisön jäsenenä. Käytännössä sosiaalisen vahvistumisen ydin hahmottuu kolmesta tekijästä, joita ovat: vuorovaikutustaidot ja sosiaalinen toimintakyky itsetunto ja itsensä arvostaminen elämänhallinta ja osallisuus Yksi sosiaalisen vahvistamisen tärkeimmistä lähikäsitteistä on sosiaalinen toimintakyky. Sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitetaan nuoren asennetta tulevaisuuteen. Oleellista on, miten hän näkee oman kasvunsa ja kehityksensä suhteessa muihin ihmisiin. Teoreettisessa keskustelussa sosiaalinen vahvistaminen kiinnittyy yhteiskunnalliseen ilmiöön, jota luonnehtivat nuoren yksinäisyys omien ongelmiensa kanssa, irrallisuus yhteisöstä, epäluottamus ihmisiin ja huono itsetunto. Nuoren elämää voivat leimata merkityksettömyyden tunne ja alisuoriutuminen koulussa, eikä nuori välttämättä kykene näyttämään kiintymystään vertaissuhteissaan. Ilmiön kehittymisen taustalla on usein perheen huono toiminnallinen vuorovaikutus ja heikentynyt kyky ottaa vastaan vastoinkäymisiä (toisin sanoen heikko resilienssi). Ilmiötä vahvis-
5 tavat kulttuurimme suosima ylikorostunut riippumattomuus sekä yksilö- ja kilpailukeskeisyys. Heikentynyt resilienssi ylisukupolvistuu perheen kautta. Nuoren sosiaalisen vahvistamisen lähtökohtana on nuoren luottamuksen saaminen ja nuoren kiinnittyminen yhteisöön. Sosiaalisen vahvistumisen prosessissa nuoren sosiaalinen toimintakyky vahvistuu ja hän alkaa ottaa vastuusta yhteisöstään. Kyetessään antamaan oman panoksensa yhteisön toimintaan nuori voi kokea oppimisen oivalluksia. Samalla hän kokee oman toimintansa merkitykselliseksi ja hänen itseluottamuksensa kasvaa. Nuori kokee toimintansa merkityksellisemmäksi, kun hän kokee yhteisön arvostavan häntä. Ongelmat nuoren sosiaalisessa toimintakyvyssä Ongelmien kehittyminen, niitä ylläpitävät mekanismit ja sosiaalisen vahvistamisen prosessin käynnistyminen ONGELMIEN KEHITTYMINEN Irrallisuus yhteisöstä, juurettomuus, tunne kuulumattomuudesta yhteisöön, epäluottamus ja huono itsetunto. Yksinäisyys, yksin omien ongelmiensa kanssa. Ei kykene näyttämään kiintymystään. Merkityksettömyys, alisuoriutuminen. ONGELMIA YLLÄPITÄVÄT MEKANISMIT Perheen huono toiminnallinen vuorovaikutus. Heikentynyt kyky ottaa vastaan vastoinkäymisiä (heikko resilienssi, kimmoisuus ottaa iskuja vastaan). Kulttuuri suosii ylikorostuneesti riippumattomuutta, yksilökeskeisyyttä ja kilpailua. Heikentynyt resilienssi ylisukupolvistuu perheen kautta. SOSIAALISEN VAHVISTUMISEN PROSESSIN KÄYNNISTYMINEN Kiinnittyminen yhteisöön, merkitykselliset toiset. Sosiaalinen toimintakyky, vuorovaikutus, luottamus. Taitojen kehittyminen, oppiminen, oma merkityksellisyys yhteisölle. Osallisuus, vastuu yhteisöstä.
6 Sosiaalisen vahvistamisen ETSIVÄ NUORISOTYÖ Kohtaaminen Luottamuksellisuus Dialogisuus Vapaaehtoisuus Kokonaisvaltaisuus Joustavuus Ohjauksellisuus NUOTTA Elämyksellisyys Voimaantuminen Yhteisöllisyys Kohtaaminen Vuorovaikutus Vertaistuki
7 palveluiden ydinelementit TYÖPAJA Vuorovaikutus Dialogisuus Kohtaaminen Yhteisöllisyys Voimaantuminen Minäpystyvyys Osallisuus Toimijuus Elämänhallinta
8 Sosiaalisen vahvistumisen taustateorioita ja mittaamisen osa-alueita Sosiaalinen vahvistuminen koostuu monista toisiinsa liittyvistä osa-alueista, joita voidaan kuitenkin tarkastella erikseen. minäpystyvyys luottamus elämänhallinta SOSIAALISEN VAHVISTUMISEN OSA-ALUEITA sosiaaliset suhteet tulevaisuusorientaatio arjen sujuvuus Osa-alueet on muodostettu koostamalla teorioita ja testaamalla niiden pohjalta luotuja oletuksia nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien kanssa. Mitattavat osa-alueet ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja muutos yhdellä alueella heijastuu myös muihin alueisiin. Erityinen painoarvo on annettu nuorten omille kuvauksille sosiaalisen vahvistamisen palveluissa olon merkityksestä sosiaalisessa vahvistumisessa. Sosiaalisen vahvistumisen osa-alueiden määrittely mahdollistaa sosiaalisen vahvistumisen mittaamisen sosiaalisen vahvistamisen palveluissa. Mittaamisella pyritään tekemään näkyväksi nuoren koettu hyvinvointi ja siinä tapahtuva muutos. Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen ja siinä tapahtuvan muutoksen näkyväksi tekeminen mahdollistaa palveluiden laadun ja tuloksellisuuden tarkastelun laajemmasta näkökulmasta. Ensimmäinen mitattava osa-alue on minäpystyvyys, joka on Albert Banduran yksilön yhteisöön kiinnittymistä kuvaava käsite. Minäpystyvyys on
9 lähellä itsetunnon käsitettä, mutta tuo voimakkaammin esille toiminnallisuuden ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen merkityksen yksilön vahvistumisessa. Toinen mitattava osa-alue on Aaron Antonovskyn elämänhallinnan käsite, jota kutsutaan myös koherenssin eli eheyden tunteeksi. Teoria kuvaa niitä tekijöitä, joiden varassa ihminen pysyy terveenä elämän vastoinkäymisistä huolimatta. Nämä osa-alueet ovat merkityksellisyys, ymmärrettävyys ja hallittavuus. Tärkeintä on merkityksellisyyden kokemus, jolloin ihminen kokee elämässä olevan jotain tavoittelemisen arvoista. Hallittavuus puolestaan muodostuu siitä, että ihminen kokee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä, saa käyttöönsä tarvittavia voimavaroja ja pystyy ottamaan vastaan apua ja tukea muilta. Ymmärrettävyys muodostuu siitä, että ihminen kokee elämän tapahtumien olevan selitettävissä, sen sijaan, että kaikki asiat tapahtuvat täysin sattuman varaisesti. Tulevaisuusorientaation viriäminen liittyy kiinteästi elämän merkityksellisyyden kokemiseen ja sen teoreettisena pohjana ovat modernit motivaatioteoriat. Niiden mukaan ihminen motivoituu tulevaisuuteensa suunnitteluun, jos näkee siinä tavoittelemisen arvoisia mahdollisuuksia, jotka ovat hänelle myös realistisesti saavutettavissa. Tämän vuoksi nuori tarvitsee mahdollisuuden kokeilla eri vaihtoehtoja ja myös tietoa eri mahdollisuuksista. Nuoret ovat itse nostaneet esille monia arjen sujuvuuteen liittyviä asioita, jotka ovat kohentuneet työpajajakson aikana ja jotka muodostavat pohjan eteenpäin menemiselle. Tällaisia taitoja ovat arkirytmin saavuttaminen, aikatauluihin sitoutuminen, raha-asioiden hoitaminen sekä arjen tylsyyteen suostuminen ja vastuisiin kasvaminen. Sosiaaliset suhteet ja niissä toimiminen muodostavat pohjan nuoren yhteisöön ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Tämä edellyttää toisten ihmisten erilaisuuden ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä kykyä rakentavaan vuorovaikutukseen. Riittävä ja toimiva sosiaalinen verkosto on nuoren tärkein resurssi ja sen vahvistaminen on tärkeä osa sosiaalista vahvistumista. Viimeinen mitattava ulottuvuus on luottamus, jonka varaan kaikki inhimillinen vuorovaikutus rakentuu.
10 Suositukset sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen Monialainen yhteistyö välineeksi sosiaaliseen vahvistamiseen Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta perustuvat monialaisessa verkostossa tehtävään työhön. Monialainen yhteistyö on edennyt nuorisotakuun ansiosta, mutta sen koordinaatio ja johtaminen vaativat kehittämistä. Monialainen yhteistyö olisi nähtävä välineenä nuoren sosiaaliseen vahvistamiseen. Nuorisolakiin kirjattu ohjaus- ja palveluverkosto on yksi askel yhteistyön edistämiseen, mutta toimiva monialainen yhteistyö edellyttää monialaisen työotteen leviämistä ja siihen sitoutumista kaikilla tasoilla työntekijöistä päättäjiin. Monialaisen yhteistyön tulee kohdistua kaikkiin nuoriin ja heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Etsivän nuorisotyön ja työpajojen asemaa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa ja muissa monialaisissa työryhmissä tulisi vahvistaa alueellisella, paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Etsivän nuorisotyön ja työpajojen alueellisen yhteistyön vahvistaminen Etsivän nuorisotyön ja työpajojen alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista tulisi edistää niin, että alueellisen yhteistyön olemassa olevat hyvät mallit leviäisivät valtakunnallisesti kattaviksi. Työntekijöiden verkostoitumisen lisäksi myös etsivän nuorisotyön ja työpajojen johdon verkostoitumista tulee tukea. Alueellisen yhteistyön kattavuus ja tasapuolisuus voidaan varmistaa palveluiden valtakunnallisen koordinaation avulla. Nuotta-valmennuksen vakinaistaminen etsivän nuorisotyön ja työpajojen tukipalveluna Sosiaalisen vahvistamisen palveluiden keskinäisen yhteistyön jatkoaskeleissa suositetaan Nuotta-valmennuksen vakinaistamista etsivän nuorisotyön ja työpajojen tukipalveluna. Ihanteellista olisi, jos Nuottavalmennus voitaisiin kytkeä osaksi työpajojen vuosirytmiä ja valmennusjaksoja. Nuotta-valmennus mahdollistaa yksilötyöhön painottuvan etsivän nuorisotyön täydentämisen ryhmätoiminnalla. Nuotta-valmennuksessa toteutuu nuoren sosiaalinen vahvistuminen yhteisöllisyyden ja sosiaalisten tilanteiden kautta.
11 Etsivän nuorisotyön valtakunnallinen koordinointi Etsivässä nuorisotyössä on tarve vahvemmalle verkostoitumiselle, kehittämiselle ja koulutuksille. Työntekijät ja esimiehet kaipaavat työlle selkeää valtakunnallista koordinaatiota. Valtakunnallisen koordinaation avulla voidaan edistää verkostoitumista, työn tunnettavuutta, yhtenäistä ohjeistusta, työn rajaamista ja yhteistä vaikuttamistyötä. Sosiaalisen vahvistamisen palveluiden tiedontuotanto ja hyödyntäminen Sosiaalisen vahvistamisen palveluiden dokumentointia ja tiedontuotantoa tulee kehittää niin, että työn sisältö tulee nykyistä paremmin esiin. Lukumääriin perustuva tieto sijoittumisesta koulutukseen tai työhön ei anna todellista kuvaa työn sisällöstä ja vaikuttavuudesta. Palveluissa tapahtuva nuoren sosiaalinen vahvistuminen ja sen mittaaminen edesauttavat palveluiden ja niissä tehtävän pitkäkestoisen työn näkyväksi tekemistä sidosryhmille. Palveluista tuotettavaa tietoa tulee hyödyntää paikallisessa, alueellisessa sekä valtakunnallisessa monialaisessa yhteistyössä. Matalan kynnyksen ryhmätoiminta etsivän nuorisotyön tukena Yksilöotteella tehtävän etsivän työn tueksi tarvitaan ryhmätoimintaa, josta nuoret voivat saada vertaistukea, harrastuksia ja tukea elämänhallintaan. Etsivän nuorisotyön asiakkailla on usein sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja he kokevat yksinäisyyttä. Nuorten lähtökohdista ja tarpeista toteutettava yksilöllinen ryhmätoiminta tarjoaa edellytyksiä tällaisten kokemusten voittamiseen. Ryhmätoiminnan järjestäjänä voi olla esimerkiksi työpajat tai paikalliset nuorisotoimet.
12 Tämä esite on tuotettu osana Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoimintaa ja siihen on koottu kehittämistoiminnan keskeiset tulokset ja kehittämissuositukset. Kehittämistoimintaa rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sitä toteutti Valtakunnallinen työpajayhdistys (TPY) yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa Toiminnalla pyrittiin vastaamaan järjestelmän, toimijatahojen, nuorten parissa toimivien ammattilaisten ja nuorten asiakkaiden näkökulmista esiin nousseisiin haasteisiin ja toiminnan kehittämistarpeisiin. Tarkoituksena oli sosiaalisen vahvistamisen kokonaiskehittäminen, sitä koskevan tietopohjan lisääminen, palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen. Tulosten kautta mahdollistuvat uudet avaukset sosiaalisen vahvistamisen toimintojen ja palvelujen laadun edelleen kehittämiseksi. Kehittämistoiminnan osana käynnistetty sosiaalisen vahvistumisen laadullisen mittariston kehittäminen jatkuu osana TPY:n Tiedonhallinnan kehittämiskokonaisuutta vuonna TPY on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, jonka tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa. TPY vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että työpaja-ammattilaisten osaamista.
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Etelä-Suomen AVI Helsinki 22.5.2015 INTRO MITEN VAHVAA SOSIAALISUUTTA EI SAA TULKITA:
LisätiedotNuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt
Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen
LisätiedotSTRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa
LisätiedotSovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset
Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan
LisätiedotAjankohtaista Syöte
Ajankohtaista Syöte 12.11.2014 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mari Ahonen-Walker, toiminnanjohtaja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Perusrahoituksesta
LisätiedotSosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotTyöpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille
Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Nuori2017 28.3.2017 Työpajatoiminnan vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotOnnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä
Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen
LisätiedotSosiaalisen vahvistumisen mittaaminen. Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella
Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella 11.-12.6.2014 Mittarin tarkoitus Vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään tuo
LisätiedotSuomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä
Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä Eija Pietilä 16.1.2015 Oulu Yhteiskunnallinen tehtävä Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla
LisätiedotTyöpajatoiminnan vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla
Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla Riitta Kinnunen Valtakunnalliset Työpajapäivät 10.-11.4.2019 #tpy #sovari #työpajat #etsivänuorisotyö 1 / sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan
LisätiedotSovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen
Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän
LisätiedotTyöpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus
Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla
LisätiedotNuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö
ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja
LisätiedotEtsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori
Etsivän nuorisotyön sisällöt ja vaikuttavuus näkyviin Nuori2017 28.3.2017 Etsivän nuorisotyön vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
LisätiedotSovari vaikuttavuustiedon hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä. Riitta Kinnunen Etsivän nuorisotyön päivät, Tampere
Sovari vaikuttavuustiedon hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen Etsivän nuorisotyön päivät, Tampere 6.-7.2.2019 Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön
LisätiedotVamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.
Vamos Mindset Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla Vesa Sarmia Vamos tukee nuoria kiinnittymään tulevaisuuteen! Suomessa nuorten
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotAjankohtaista TPY:ssä
Ajankohtaista TPY:ssä 1. Yleistä TPY:stä 2. Vaikuttamistyön ajankohtaiset 3. Sovari-mittari etsivään nuorisotyöhön ja työpajoille Anna Kapanen, jäsenpalvelupäällikkö Valtakunnallinen työpajayhdistys Yleistä
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotRiitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen työpajojen ja etsivän nuorisotyön työkokous
Mitä kuuluu työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden arviointiin? Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari vaikuttavuuden arvioinnin välineeksi Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen
LisätiedotTyöpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tilastotietoja (OKM / AVI) Materiaalia vaikuttamistyöhön Synergiaseminaari 10. 11.10.2017 Reetta Pietikäinen tieto- ja laatupäällikkö www.tpy.fi
LisätiedotTyöpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan
Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan LAADUKASTA TYÖPAJATOIMINTAA TARVITAAN MYÖS TULEVAISUUDESSA Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla
LisätiedotSovari-mittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä
Sovari-mittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä Reetta Pietikäinen Verkkokoulutus 4.5.2017 Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Sovari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari
LisätiedotSTARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?
STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa
LisätiedotNuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla
LisätiedotEtsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi
Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi NUORI2017 28.3.2017 Tampere Susanna Palo, TPY Ville Koikkalainen, Helsinki Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki 28.3.2017 Etsivä nuorisotyö
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotNuotta-valmennus. toimiva työväline nuoren kohtaamiseen / Heljä Pitkänen, Suomen nuorisokeskusyhdistys ry
Nuotta-valmennus toimiva työväline nuoren kohtaamiseen / Heljä Pitkänen, Suomen nuorisokeskusyhdistys ry Nuorisokeskukset Nuorisokeskustoiminnan lähtölaukaus oli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous
LisätiedotValmentava ja kuntouttava työote Vamos-toiminnassa. Marjo Hodju
Valmentava ja kuntouttava työote Vamos-toiminnassa Marjo Hodju Vamos tukee nuoria kiinnittymään tulevaisuuteen! Suomessa nuorten syrjäytyminen on mittava ja paheneva ongelma Vamos vähentää 12-29 vuotiaiden
LisätiedotByströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen
Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotKatsaus ajankohtaisiin valtakunnallisiin kehittämisteemoihin
Katsaus ajankohtaisiin valtakunnallisiin kehittämisteemoihin Uudenmaan ELY - Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä 11.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotValtakunnallinen työpajayhdistys ry
STRATEGIA 2015-2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, joka sääntöjen mukaisena tehtävänä on ehkäistä
LisätiedotAlueelliset verkostot
Alueelliset verkostot työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä Parempia palveluja nuorille Alueellisen verkostoyhteistyön yhdyspinnat Etsivä nuorisotyöntekijä tukee alle 29- vuotiaita nuoria, jotka
LisätiedotNuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena
Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena. Siirtymät uudessa ajassa -seminaari 26.3.2019 Helsinki Reetta Pietikäinen Esityksen rakenne Työpajatoiminnasta Työpajat ammatillisen koulutuksen
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotSynergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen
Synergiaseminaari Hämeenlinna 10.10.2017 Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen Nuorten työpajatoiminta Nuorisolaki 1285/2016 Nuorisolain tavoitteena edistää nuorten
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
Lisätiedotyöote Vamoksen näkökulmia
Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotTyöpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa
Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa Kuntamarkkinat 10.9.2015 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016)
LisätiedotULA-DAGAR 19-20.9.2013 I RASEBORG. Marika Ståhlberg, organisationschef marika.ståhlberg@tpy.fi
ULA-DAGAR 19-20.9.2013 I RASEBORG Marika Ståhlberg, organisationschef marika.ståhlberg@tpy.fi ULA -NÄTVERKET Svenska Produktionsskolan Sveps/Helsingfors, After Eight/Jakobstad, Ungdomsverkstaden /Borgå,
LisätiedotOhjaamot maakuntien Suomessa
Ohjaamot maakuntien Suomessa Kaakkois-Suomen ELO-ryhmä 16.3.2018 Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Ohjaamo lähtökohtia Ohjauksen voimavarojen yhdistäminen Tietoa, neuvontaa ja ohjausta yhdestä paikasta monialaisesti
LisätiedotTYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille.
TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA VALMENNUKSEN PEDAGOGISIA LÄHTÖKOHTIA TYÖPAJALLA Työpaja toimintaympäristönä Työpaja on joustava valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristö. Työpajan perustehtävänä on valmentaminen,
LisätiedotNuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula
Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio Ikonen Elina Rahikainen Paula 14.11.2017. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen hankeen kohderyhmä ja tavoitteet Mikkelissä (13-29 vuotiaat) NUORI, joka ei saa peruskoulun
LisätiedotLapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015
Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011
LisätiedotVerkostotoiminta uusien maakuntien alueella
Verkostotoiminta uusien maakuntien alueella Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa ALU-koordinaattorit Anna Holopainen ja Tarmo Aavaluoma 22.11.2017 Lyhyesti
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotStartti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015
Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,
LisätiedotAjankohtaista TPY:ssä
Ajankohtaista TPY:ssä Alueelliset nuorten työpajapäivät Pikku-Syöte 16.-17.11.2016 Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mikä TPY Vaikuttamistyötä työpajakentän hyväksi
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotSovari-mittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä
Sovari-mittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä Reetta Pietikäinen Verkkokoulutus 14.9.2017 Uusi Sovari-kausi juuri käynnistynyt: uudet linkit lähetetty Vastanneita: työpajat:
LisätiedotSosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa
Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotPalveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen
Palveluketjujen kehittäminen ja laadullisen vaikuttavuuden mittaaminen Alueelliset työpajapäivät 12.11.2013 Oulu Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 2012 2014 Reetta Pietikäinen, kehityspäällikkö
LisätiedotNuorisolain uudistusta valmistellaan
Katsaus toimialaan Nuorisolain uudistusta valmistellaan Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä
LisätiedotSosiaalisen vahvistamisen määrittely ja vaikuttavuuden arviointi Tapio Kuure, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Sosiaalisen vahvistamisen määrittely ja vaikuttavuuden arviointi Tapio Kuure, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Alueelliset työpajapäivät 11.-12.6.2014 Tampere Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä-Suomi Sosiaalisen
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotLänsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen
Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 6.6.2017 Merja Hilpinen Länsi- ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku
LisätiedotAjankohtaista työpajakentällä ja TPY:ssä
Ajankohtaista työpajakentällä ja TPY:ssä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelliset nuorten työpajapäivät Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa ALU-koordinaattori Outi Rautio 17.11.2017 Lyhyesti TPY:stä Työpajakentän
LisätiedotNASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo
NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotSUOMEN NUORISOKESKUSTEN STRATEGIA
SUOMEN NUORISOKESKUSTEN STRATEGIA 2020 NUORISOKESKUSTEN YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan ja tarjoamalla
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotNuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.
Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten
LisätiedotSeniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa
1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotSeikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry
Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä
LisätiedotTyöpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön ja Nuotta-valmennuksen vaikuttavuusmittareiden keskeiset tulokset
Työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön ja Nuotta-valmennuksen vaikuttavuusmittareiden keskeiset tulokset Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Tiedonhallinnan kehittämiskokonaisuuden
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotUUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla
UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY (www.tpy.fi) 1997 työpaja-ammattilaisten
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry 30.11.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari
LisätiedotSOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS. Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko
SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN OSAAMISKESKUS Anna Vilen & Mika Piipponen Hanko 24.10.2018 Sosiaalinen vahvistaminen Nuorten osallisuus Nuorisoalan osaamiskeskukset Verkossa tapahtuva nuorisotyö, nuorten tieto-
LisätiedotValtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen
Valtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen Nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuus täydennyshaku 2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuushaku
LisätiedotSUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva
LisätiedotOhjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto
Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto Ohjaamo yksi ovi moniin palveluihin Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen
LisätiedotPalvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla
Sivistysvaliokunta 22.10.2015/HE 30/2015/Asiantuntijalausunto teema: Nuorisotakuun toteuttaminen ja etsivä nuorisotyö Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, projektipäällikkö Susanna Salmela Palvelu olen minä!
LisätiedotPERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen Ulla Lindqvist kohtaamispaikan työpajaverkosto 2.10.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kohtaamispaikka perhekeskuksen palveluverkostossa Kohtaamispaikka
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
Lisätiedot