EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 79 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta merentakaisille maille ja alueille myönnetyn rahoitusavun täytäntöönpanosta FI FI
Johdanto Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta annetulla päätöksellä 1, jäljempänä MMAassosiaatiopäätös, luodaan oikeudellinen kehys merentakaisten maiden ja alueiden 2 (MMA:t), niiden jäsenvaltioiden, joihin MMA:t ovat sidoksissa, ja Euroopan unionin välisille suhteille. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 (SEUT-sopimus) mukaisesti MMA-assosiaatiopäätöksen tarkoituksena on tukea MMA:iden kestävää kehitystä ja edistää unionin arvoja maailmanlaajuisesti. Unioni antaa assosiaation puitteissa MMA:ille rahoitustukea lähinnä Euroopan kehitysrahastosta (EKR). MMA:ille yhdennestätoista EKR:stä ohjelmakaudelle 2014 2020 osoitettu tuki on 364,5 miljoonaa euroa. 4 Tämän kertomuksen tarkoituksena on MMA-assosiaatiopäätöksen 91 artiklan mukaisesti esitellä yhdennestätoista EKR:stä MMA:ille myönnettyjen varojen täytäntöönpanossa saavutettua edistystä. Täytäntöönpanon tässä vaiheessa painopiste on ohjelman linjauksessa ja suunnittelussa. Jatkossa kertomuksissa käsitellään MMA-assosiaatiopäätöksen mukaisesti avun tuloksia ja vaikutuksia sitä mukaa kuin operatiivinen täytäntöönpano nopeutuu ja tietoja saadaan käyttöön. Yhdennestätoista EKR:stä MMA:ille myönnetty rahoitus Yhdennestätoista EKR:stä MMA:ille myönnettävät varat jakautuvat MMAassosiaatiopäätöksen liitteen II perusteella seuraavasti: 229,5 miljoonaa euroa hallintoaluekohtaisia (kahdenvälisiä) määrärahoja; 100 miljoonaa euroa alueelliseen yhteistyöhön ja yhdentymiseen; 21,5 miljoonaa euroa humanitaarisen avun ja hätäavun tai vientitulojen vaihtelun johdosta annettavan avun rahoittamiseen; 5 miljoonaa euroa korkotukien ja teknisen avun rahoittamiseen Euroopan investointipankin (EIP) MMA-investointikehyksestä; 8,5 miljoonaa euroa selvityksiin ja tekniseen apuun MMA-assosiaatiopäätöksen 81 artiklan mukaisesti. MMA-assosiaatiopäätöksessä vahvistettujen kriteerien perusteella yhdennestätoista EKR:stä voidaan myöntää hallintoaluekohtaisia määrärahoja 16 MMA:lle. 5 Huomautettakoon, 1 Neuvoston päätös 2013/755/EU merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin. 2 EU:n merentakaisia maita ja alueita ovat Grönlanti, Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet, Ranskan Polynesia, Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet, Wallis- ja Futunasaaret, Saint Pierre ja Miquelon, Saint- Barthélemy, Aruba, Bonaire, Curaçao, Saba, Sint Eustatius, Sint Maarten, Anguilla, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena ja siihen kuuluvat alueet, Antarktiksen brittiläinen alue, Intian valtameren brittiläinen alue, Turks- ja Caicossaaret, Brittiläiset Neitsytsaaret ja Bermuda. 3 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljäs osa (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 47). 4 Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäinen sopimus vuosia 2014 2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1). 5 Tämän kertomuksen liitteessä 1 on luettelo ohjeellisista hallintoalue- ja aluekohtaisista määrärahoista. 2
että Grönlanti saa rahoitusta suoraan EU:n yleisestä talousarviosta asiasta annetun päätöksen 6 mukaisesti. Alueellisilla ohjelmilla pyritään edistämään yhteistyötä sellaisten MMA:iden välillä, jotka sijaitsevat samalla alueella ja joilla on samankaltaisia haasteita ja painopisteitä. Aluekohtaisista määrärahoista rahoitettavilla toimilla tuetaan sellaisten kokonaisvaltaisten alueellisten ohjelmien ja hankkeiden laatimista ja täytäntöönpanoa, joilla pyritään ratkomaan näitä haasteita. MMA:ita kannustetaan aktiivisesti kumppanuuteen muiden rahoituslähteiden, myös unionin rahoitusvälineiden, kanssa osana naapureina sijaitsevien Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden ja/tai kolmansien maiden sekä EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhdennentoista EKR:n MMA-määrärahojen ohjelmointi MMA-assosiaatiopäätöksellä luodaan MMA:ille oma ohjelmointiprosessi. 7 Toisin kuin AKT-maiden tapauksessa, ohjelmointi ei perustu maaohjelmiin vaan yksivaiheiseen prosessiin eli ohjelma-asiakirjan laatimiseen. Asiakirjassa on kaksi osaa: a) EU:n toimintastrategia ja b) toimenpideasiakirja(t). MMA-ohjelma-asiakirjojen hyväksymiseen tarvitaan ainoastaan yksi muodollinen komission päätös, joka kattaa sekä strategiset suuntaviivat että yksityiskohtaisen ohjelman. Näin ollen ohjelma-asiakirjaa ei voida hyväksyä ennen kuin strategia on hyväksytty ja toimenpideasiakirja laadittu ja siitä on sovittu muodollisesti. Budjettituki on edelleen (ja oli kymmenennessä EKR:ssä) suosituin täytäntöönpanomuoto MMA:issa. MMA:illa on päävastuu ohjelma-asiakirjojen laatimisesta, mukaan lukien painopisteet, joihin niiden strategiat perustuvat, ja tarvittavien kuulemisten järjestämisestä paikallistasolla. MMA:ille on annettu erityisopastusta ohjelmointiprosessin eri näkökohdista ohjelmakaudella 2014 2020: MMA:ita varten on laadittu yksityiskohtaiset ohjelmointiohjeet opastusmielessä. Ne käsittävät niin ohjelman linjauksen kuin mallit ohjelma-asiakirjan laadinnan eri vaiheita varten. Budjettitukea koskevissa EU:n suuntaviivoissa annetaan opastusta budjettitukitoimien hyväksymisestä ja hallinnasta MMA:issa. Yhteistyön edistämiseksi MMA:iden, AKT-/naapurimaiden ja syrjäisimpien alueiden välillä on laadittu suuntaa-antava muistio, jolla halutaan kannustaa EKR:stä ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavia yhteisiä hankkeita. Järjestetyt kuulemiset MMA:iden ja komission välillä on järjestetty laaja-alaisia kuulemisia. 6 Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista annetulla neuvoston päätöksellä 2014/137/EU myönnetään 217,8 miljoonaa euroa unionin ja Grönlannin yhteisen edun mukaisella alalla tehtävään yhteistyöhön vuosina 2014 2020. 7 MMA-assosiaatiopäätöksen neljäs osa. 3
MMA:ita koskeva ohjelmointi käynnistettiin 12. MMA EU-foorumilla, joka järjestettiin joulukuussa 2013 sen jälkeen, kun MMA-assosiaatiopäätös ja sitä koskeva rahoituskehys oli hyväksytty. Komissio esitteli ohjeelliset määrärahat ja ohjelmointiohjeet MMA:ille ja niille jäsenvaltioille, joihin MMA:t ovat sidoksissa, ja käynnisti kuulemisen mahdollisista yhteistyöaloista sopimiseksi. Tämän jälkeen järjestettiin seminaareja, joissa pohdittiin yhteisiä painopisteitä ja tavoitteita. Tyynenmeren alueella järjestettiin marraskuussa 2014 ja Karibian alueella helmikuussa 2015 alueellinen MMA-konferenssi komission johdolla. Niihin osallistui AKT-maita, alueellisia organisaatioita ja tapauksen mukaan syrjäisimpiä alueita. Seminaarit huipentuivat MMA:iden tekemiin konkreettisiin ehdotuksiin aloista, joille rahoitustuki voitaisiin keskittää, ja niiden osa-alueista. Ehdotuksilla edistetään alueellista yhteistyötä muiden kuin MMA:iden toimijoiden kanssa; kaikki alueelliset sidosryhmät osoittivat vahvaa kiinnostusta twinninghankkeiden toteuttamiseen. Strategisten painopisteiden ja keskittämisalojen pohdinta eteni myös MMAassosiaatiopäätöksellä perustetuissa assosiaatioelimissä. Teknisellä tasolla järjestettiin vuosien 2014 ja 2015 aikana yhdeksän kolmikantakokousta komission, MMA:iden edustajien ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joihin MMA:t ovat sidoksissa. Kokoukset tarjosivat tilaisuuden vuoropuheluun komission ja MMA:iden välillä. Ympäristöasioita ja ilmastonmuutosta käsittelevä kumppanuustyöryhmä kokoontui tammikuussa 2015. Se toimii foorumina MMA:iden alustaville keskusteluille asianomaisesta temaattisesta ohjelmasta. Helmikuussa 2015 järjestettiin 13. MMA EU-foorumi poliittisella tasolla. Kahdessa pyöreän pöydän kokouksessa käytiin vuoropuhelua temaattisesta ohjelmasta. Keskustelujen päätteeksi MMA:t sopivat ehdottamistaan keskittämisaloista, mikä käy ilmi foorumin päätelmistä. Foorumin ohessa järjestettiin kolmenvälisiä tapaamisia komission, tulojen ja menojen paikallisten/alueellisten hyväksyjien ja niiden jäsenvaltioiden, joihin MMA:t ovat sidoksissa, välillä. Tapaamisissa pohdittiin rahoitusvarojen täytäntöönpanoa ja suunniteltiin seuraavia vaiheita niin yksittäisten MMA:iden kanssa kuin aluetasollakin. Lisäksi niissä nimitettiin tulojen ja menojen alueelliset hyväksyjät sekä alueellisia että temaattisia ohjelmia varten. Ohjelmointiprosessia tuetaan aktiivisesti myös antamalla teknistä apua. Tähän päivään mennessä 13 maata ja aluetta on joko saanut tai saa parhaillaan tällaista apua, joka rahoitetaan sekä kymmenennen että yhdennentoista EKR:n MMA-määrärahoista. Jälkimmäisessä on kyse ensimmäisestä MMA-rahoituspäätöksestä eli MMA-assosiaatiopäätöksen 81 artiklan mukaisesti perustetun välineen 8 varoista myönnetystä 3 miljoonan euron rahoituserästä. 8 Komission päätös merentakaisten maiden ja alueiden hyväksi toteutettavasta teknisen yhteistyön välineen yksittäisestä toimenpiteestä, joka rahoitetaan Euroopan kehitysrahaston siirtymävaiheen rahoitusjärjestelystä (C(2015) 307 final, 20.1.2015). 4
Tilanne vuonna 2015 Järjestettyjen kuulemisten ja annetun teknisen avun perusteella ohjelmoinnin alkuvaiheissa saavutettiin vuonna 2015 huomattavaa edistystä. Ohjelmien strateginen linjaus on sovittu ja kaikkien ohjelmien (paikalliset ja alueelliset/temaattiset) osalta on ehdotettu keskittämisaloja. Hallintoaluekohtaisten määrärahojen täytäntöönpanomuodoksi useimmat MMA:t ovat ehdottaneet budjettitukea. Taustalla on kymmenennen EKR:n MMA-määrärahatilanne, ja monissa tapauksissa (Bonaire, Curaçao, Ranskan Polynesia, Saba, Sint Eustatius, Wallis ja Futuna) siirtyminen aiemmin käytetystä hanketuesta budjettitukeen edustaa myönteistä kehitystä. Komissio suorittaa kaikissa tapauksissa budjettituen käyttöön liittyvien tukikelpoisuuskriteerien arvioinnin. Hallintoaluekohtaisille määrärahoille ehdotetut keskittämisalat ryhmittyvät selvästi seuraavien aihepiirien ympärille: ympäristökysymykset, ilmastonmuutos, uusiutuva energia ja katastrofiriskin vähentäminen (koskee viittä niistä 16 MMA:sta, joille on osoitettu ohjeellisia hallintoaluekohtaisia määrärahoja; 21 prosenttia yhdennentoista EKR:n hallintoaluekohtaisista MMA-määrärahoista); sosiaalinen kehitys (nuoriso) tai työllisyys ja/tai ammatillinen osallisuus ja koulutus (koskee viittä MMA:ta 16:sta; 33 prosenttia yhdennentoista EKR:n ohjeellisista hallintoaluekohtaisista MMA-määrärahoista); kestävä matkailu (koskee kolmea MMA:ta 16:sta; 26 prosenttia yhdennentoista EKR:n ohjeellisista hallintoaluekohtaisista MMA-määrärahoista); liitettävyys ja saavutettavuus / digitaalinen kehitys (koskee kolmea MMA:ta 16:sta; 20 prosenttia yhdennentoista EKR:n ohjeellisista hallintoaluekohtaisista MMAmäärärahoista). Nämä painopisteet ovat kestävän kehityksen tavoitteen mukaisia ja tukevat näin ollen kehityksen kolmea pilaria eli taloudellista kehitystä, sosiaalista kehitystä ja ympäristönsuojelua MMA-assosiaatiopäätöksen tavoitteiden mukaisesti. Ne vastaavat myös unionin poliittisia painopisteitä sellaisina kuin ne on esitetty kymmenvuotisessa työllisyyttä ja kasvua koskevassa Eurooppa 2020 strategiassa 9, jonka tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Myös alueellisten ohjelmien osalta on ehdotettu varojen keskittämistä muutamaan painopisteeseen, jotka ovat luonnollisestikin sekä rajat ylittäviä että monialaisia. Lisäksi on huomattava, että MMA:iden komissiolle ehdottamien keskittämisalojen perusteella kaikkien maantieteellisten alueohjelmien painopiste on ympäristössä ja luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tämä mahdollistaisi vahvan täydentävyyden temaattisen osuuden sekä muiden unionin rahoittamien ohjelmien kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita BEST 2.0, jota rahoitetaan globaalien julkishyödykkeiden ja haasteiden temaattisesta ohjelmasta. 9 Komission tiedonanto, Eurooppa 2020 - Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (KOM(2010) 2020 lopullinen). 5
Ehdotukset keskittämisaloiksi: Karibia: kestävä energia ja meriluonnon monimuotoisuus; Tyynimeri: ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hallinta (alasektorit: ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus); Intian valtameri: maa- ja meriekosysteemin havainnointi, hoito ja säilyttäminen; temaattinen ohjelma (kaikki MMA:t): luonnonvarojen kestävä käyttö. Alasektoreita ovat a) ilmastonmuutos, ml. katastrofiriskin vähentäminen, ja b) kestävä energia. Euroopan investointipankki. Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoi MMA-investointikehyksen 10 puitteissa 5 miljoonan euron määrärahaa, joka on tarkoitettu korkotukien ja teknisen avun rahoittamiseen (yhdennentoista EKR:n MMA-määrärahoista). EIP teki vuonna 2015 yhden lainasopimuksen Uuden-Kaledonian kanssa. Kyseessä on korkotuki 20 miljoonan euron lainalle, jolla rahoitetaan sairaalan nykyaikaistamishanketta. MMA-assosiaatiopäätöksessä kaavaillaan myös lisärahoituksen myöntämistä (enintään 100 milj. euroa) EIP:n omista varoista. 11 Vaikka päätöksiä tästä rahoituksesta ei ole tehty, alueellisesta luottolimiitistä MMA:ille sekä investoinnista Sint Maartenille on käynnistetty sisäiset päätöksentekoprosessit, jotka on määrä viedä päätökseen vuonna 2016. Tulevaisuuden näkymät Tähänastisen edistyksen perusteella tavoite saada rahoituspäätökset tehtyä ja ohjelmaasiakirjat hyväksyttyä vuoden 2016 neljännellä vuosineljänneksellä on edelleen realistinen. Aikataulussa pysyminen edellyttää määrätietoista toimintaa vuonna 2016: MMA:iden on varmistettava, että ohjelma-asiakirjaluonnokset ovat korkealaatuisia ja perustuvat hyvin suunniteltuihin ohjelmiin sekä vahvaan paikallispolitiikkaan ja strategiakehykseen. Tämä on erityisen tärkeää alueellisissa ja temaattisissa ohjelmissa, joiden osalta asianomaisten MMA:iden on tehostettava koordinointia. 10 Väline perustettiin EKR:n varoilla neuvoston päätöksen 2001/822/EY liitteen II C mukaisesti tukemaan kaupallisesti kannattavia yrityksiä. 11 MMA-assosiaatiopäätöksen liite III. 6