Transforming strategies Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelma Rauman seudun seudullinen työpaja Tulokset Vuojoen Kartano, Kartanontie 28, Eurajoki 30.5.2012 klo 16.30-20.00 Konsultit: Kimmo Kivinen, Martti Setälä Capful Oy Projektiryhmä: Viveka Lanne, Satakuntaliitto, Capful -yhteyshenkilö Ulla Koivula, Satakuntaliitto Maria Suni, Maisa (Porin seutu) Kirsi Sainio, Maisa (Porin seutu) Tomi Lähteenmäki, Porin kaupunki Irene Villanen, Rauman matkailu Johanna Sainio, Rauman matkailu Pirjo Jaakkola, Eurajoen matkailu Juha Vanhapaasto, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Jaana Mälkki, Karhuseutu ry
2 Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelma Seudullisen työpajan ohjelma Rauman seutu 30.05.2012, Vuojoen Kartano, Kartanontie 28, Eurajoki 16.00 16.30 Kahvi 16.30 16.45 Työpajan avaus Krista Tupala, Satakuntaliitto Pirjo Jaakkola, Eurajoen matkailu Irene Villanen, Rauman matkailu Kimmo Kivinen, Capful 16.45 17.15 Alueellisten analyysien esittely Martti Setälä, Capful 17.15 17.30 Tehtävän anto 17.30 19.30 Alueen matkailuprofiili ja kilpailukyky sekä alueellisen matkailun tahtotilan muodostaminen Sovellettu Learning Café ryhmätyö 19.30 20.00 Loppuyhteenveto
3 Rauman seudun matkailuprofiili Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnetut kärkituotteet: Yksittäiset tapahtumat tai matkailukohteet. Valtakunnallista tunnettavuutta. Maakunnallisesti tunnetut tapahtumat ja kohteet joilla potentiaali Yksittäiset tapahtumat tai matkailukohteet. Maakunnallisesti tunnettuja, potentiaali kehittyä valtakunnallisesti tunnetuiksi Hyvätasoiset matkailun peruspalvelut alueella Esimerkiksi opastus-, majoitus-, ravintolapalvelut Maailmanperintökohteet (Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki) Rauman pitsi Olkiluodon vierailukeskus Vuojoen Kartano Esi- ja historiamatkailutuotteet, Kauttuan ruukki, taidemuseot, taiteilijakodit ja käsityöpajat, Rauman festivaalit (Blues, Rock, Festivo jne.), matkailusaaret Kesäteatterit, teatteri, Poroholma, lasten ryhmämatkailu, eri tasoisia ruokailumahdollisuuksia, lähi- ja luomuruoka, opaspalvelut, tyylikkäät majoitusvaihtoehdot, vesibussiyhteydet saaristoon Matkailusaaret: Kylmäpihlajan majakkasaari, Kuuskajaskarin linnakesaari Reksaaren luontosaari Alueen matkailullinen kivijalka Esimerkiksi luontokohteet, kulttuuritarjonta Merellisyys ja vesistöt, Selkämeren kansallispuisto, hiljaiset luontokohteet, Alvar Aalto, vanhat ruukit, kulttuurihistoria, historiamatkailuverkosto, käsityöverkosto, aktiiviset yhdistykset
4 Vahvimmat ja heikoimmat kilpailutekijät Rauman seutu V A H V I M M A T Imago, vetovoima, tunnettuus, mielikuvat, tapahtumat, nähtävyydet jne. +51% Merellisyys (Selkämeri), Pyhäjärvi Vahva kulttuuri ja Vanha Rauma Unescon maailmanperintökohteet Kesämatkailu ja loma-asuminen Matkailun keskittyminen lähinnä kesäkauteen Mahdollisuuksien hyödyntämättömyys ja resurssien tuotteistamattomuus Osaava, kouluttautunut ja riittävä työvoima, joka asuu, opiskelee, käy töissä seudulla +46% Rauman seudun elinvoimaisuus Satakunnan ammattikorkeakoulun matkailualan koulutus WinNova Ikärakenteen muutosten tuomat haasteet. Riittääkö nuoria osaajia? Matkailualan aloituspaikkojen väheneminen valtakunnan tasolla Palveluasenne heikko harrastelu Vanha Rauma Rauman putiikit ja muut ostosmahdollisuudet Matkailuun liittyvä infra: puistot, ostosmahdollisuudet, hotellit, satamat jne. +47% Markkinointiosaaminen ja markkinointikanavien käyttö - 24% +28% + Kattavat matkailukohteita esittelevät internetsivut: visitrauma.fi - (Sos.) Median vahvempi hyödyntäminen markkinoinnissa mahdollista Kuntien taloustilanne heikentää mahdollisuuksia tehdä investointeja matkailun infrastruktuurin kehittämiseen? Aukioloajat matkailijaa ajatellen Rauman opasteet heikot Alueen matkailuyritysten koko, osaamisintensiivisyys ja yrittämisaktiivisuus -15% +24% + Rauma Blues, Rauman pitsiviikko, Olkiluoto, Vuojoki - Ei suuria matkailuyrityksiä H E I K O I M M A T Yhteistyöprosessien ja vuorovaikutuksen määrä/laatu. Verkostojen vaikuttavuus - 21% +20% Vistirauma.fi -sivuilla nähtävissä Rauman seudun ja Rauman kaupungin matkailupalveluiden yhteismarkkinointia + Rauman seudun matkailun tuotteistamishanke kerännyt paljon yrityksiä + Paketoituja matkakokonaisuuksia + Rauma ja muutamat muut kunnat pitää matkailusta hyvää huolta Kehitysorganisaatioiden toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus - 28% Seutukuntatasoisen yhteistyön ja yhteisen markkinoinnin hajoaminen Liian pienet resurssit, jotta toimintaa voisi kehittää laaja-alaisesti Kehittämistoiminta pirstoutunut kuntiin Kuntavetoinen kehittämistoiminta ei tuota tulosta yritysvetoista kehittämistä Yrittäjien, työntekijöiden ja päättäjien kyky haastaa olemassa olevat ajattelu- ja toimintamallit synnyttäen uutta - 27% Kunnissa ei pidetä matkailualaa tärkeänä toimialana, ja sille osoitetut resurssit eroavat merkittävästi kuntien välillä. Liikenneyhteydet ja liikennevirrat - 38% Isoja kaupunkeja suhteellisen lähellä Useita satamia risteilyaluksille Pienveneilyyn houkuttelevia kohteita on olemassa vaatii opastuksen Ei raideliikennettä 8 tie tukkoinen Liikenne ohjataan kaiken ohi
5 Nykytila 2012 Matkailuyritysten keskinäisen yhteistyön kehittäminen (1/2) Maakuntatasoinen verkostoitunut yhteistyö on hajanaista ja vakiintumatonta (tai joidenkin vastausten mukaan liian vakiintunutta ja jäykkää) Maakuntatasolla ei ole vahvaa yhteistyötä koordinoivaa toimijaa. Myös seutukuntatasoisessa yhteistyössä on puutteita. Yhteistyö nähtiin suurimmassa osassa haastatteluita merkittävänä kehittämiskohteena Yhteistyötä tarvitaan tapahtumien, markkinoinnin ja ehkä myös myynnin ympärille. Rauman seudun matkailun tuotteistamishankkeen puitteissa todettu tarve yhteistyön kehittämiselle - hankepohjainen toiminta ei luo pitkäjänteistä verkostoitumista, kun koordinaattorin työt päättyvät ja koollekutsuja jää pois. Vahva tarve yhteisen tekemisen kehittämiseksi ja parantamiseksi. Hankkeen (?) kautta koollekutsutut tilaisuudet koettu hyviksi Pienilläkin yrittäjillä on omat liikesalaisuutensa ja osaamisalue, jossa vahva Kateus on usein yhteistyön esteenä, vaikeuttaa organisaationkin työtä. Yrittäjien keskinäinen kilpailu ja kyttääminen. Enemmänkin kilpailua kuin kateutta? Matkailuvirrat ovat sen verran pieniä, että erikoistumiseen ei päästä. Jos asiakkaita riittäisi oman osaamisen pariin, ei tarvitsisi yrittää haalia itselle kaikkia toimintoja (ruokailut, majoitus, ohjelmapalvelut jne ) Yhteistyöllä saavutettavassa synergiassa pitää olla hyödyt nähtävissä, molemmin puolinen hyöty Yhteistyöstä pitää tulla hyöty, se motivoi! Ei enää samaa mallia kuin ent. Rauman seudun matkailu Oy Pienyrittäjällä ei ole juuri aikaa yhteistyöpalavereille tms
6 Toimenpiteet Tavoite 2020 Matkailuyritysten keskinäisen yhteistyön kehittäminen (2/2) Yhteistyön käynnistäminen: uudet yhteistyömallit ja kokeilut Uudet yhteistyömallit: luova rinki, verkostoliiketoiminta, liikkuva markkinointi, rastimatkailu, matkailureitit Matkailualan yrittäjäyhdistyksiä pitäisi perustaa, jotta yhteistyö voisi vahvistua Verkostojen hyödyntäminen ja innostaminen, vuoropuhelu organisaatioiden kesken Tutustumiskäynnit, yritysvierailut, muiden luovien alojen toimijoiden benchmarkkaus Yhteistyön polut: projektit, tutustuminen toisten yrityksiin, soittelu, yhteiset ideariihet, yhteinen organisaatio, SOME, ideoiden ja luovuuden salaseura Yrittäjien välisiä tilaisuuksia järjestetään eri kohteissa, erilaisissa paikoissa, että tutustuu toisen yrityksen toimintaan. Avoimet keskustelut yrittäjien kesken hinnoittelusta ja muiden yrityksiin tutustuminen vähentää keskinäistä kateutta Yrittäjät sitoutuvat sellaiseen kehittämiseen, josta tulee tuloksia (vrt. Naantalin matkailu Oy) Ei tääl mitään ole, mul on vaan tämmönen pieni firma itsetunnon vahvistaminen Laatusertifikaatti matkailuyrittäjien käyttöön. Lisää luotettavuutta ja pienet yritykset pääsevät isojen rinnalle. Isot ja pienet yhteen yhteistyö yli totuttujen rajojen Osuuskuntatyyppinen yrittäminen pienille yrityksille sopiva tapa toimia Yrittäjille löydetään aktiivisesti nuoria jatkajia Kannustusta, apua ja tukea pienille yrittäjille Kaupunki tai muu organisaatio pitäisi toimia kokoavana voimana yrittäjiä yhteistyöhön ja verkostoitumaan Suurten organisaatioiden tehtävien ja työnjaon selkeyttäminen pienet yrittäjät eivät tiedä kehen ottaa yhteyttä Satakunta on vahva matkailumaakunta Suomessa eli ollaan lopetettu puhe siitä, että Satakunta ei varsinaisesti ole matkailumaakunta Porin ja Rauman seutu käsi kädessä myös muiden alueiden pitäisi profiloitua paremmin! Selkeät sopimukset ja selkeä työnjako Tuotteistaminen on ammattimaista. Maakunnallisesti on profiloiduttu eri teemoilla / erikoistuneesti (kuvataide ym.) ja tuotteistettu teemojen ympärille (jonkun pitää olla koordinoija kuka?) Matkailussa on enemmän päätoimisia yrittäjiä, joten panostukset ja sitoutuminen on eri tasolla. Yrittäjäyhteistyön lisäämiseksi on koolle kutsuva toimija Yrityspohjaisia koordinoijia yrittäjäyhteistyölle? Satakuntalaisten matkailuyrittäjien ja toimijoiden keskuudessa arvostetaan omaa aluetta ja tarjontaa, ollaan ylpeitä omasta työstä. Kateus on vähentynyt. Matkailuala ei ole hankkeista riippuvainen, on pysyviä toimijoita. Hankkeiden kautta voidaan aloittaa pysyvää toimintaa Seudullinen / paikallinen laatuohjelma on käytössä: (Esim. Rauman matkailun laatuohjelma minkä laatuista tuotetta halutaan myydä, yhteinen linja, että mitä vaaditaan että voi olla mukana. )
7 Nykytila 2012 Toimenpiteet Tavoite 2020 Matkailun kehittämisen toteuttaminen ja organisoituminen Maakuntatasolla ei ole vahvaa matkailua koordinoivaa toimijaa, jolla olisi tarpeeksi resursseja matkailun laajaan kehittämiseen Myös seutukuntatasoilla matkailun kehittäminen on ollut hajanaista: Rauman seudulla ei ole yhteistä markkinointi ja kehittämis-organisaatiota. Porin seudulla vahvana toimijana MAISA Pohjois-Satakunnassa matkailun kehittäminen on keskittynyt Jämin ympärille Satakuntaliitossa ja MAISAssa nähtiin useissa haastatteluissa potentiaalia matkailua kehittäviksi ja yhdistäviksi toimijoiksi Matkailuyrittäjällä on samat palvelut käytettävissään kuin muidenkin alojen yrittäjillä (esim. Prizztech, ELY ja ProAgrialla). Kunnilla tärkeä rooli mm. kaavoituksen ja infrastruktuurin sekä markkinoinnin rahoituksen osalta. Kunnissa ei pidetä matkailualaa tärkeänä toimialana, ja sille osoitetut resurssit eroavat merkittävästi kuntien välillä. Kehittäminen on usein hankevetoista ja pitkäjänteinen sitoutuminen puuttuu. Maakunnallisella toimijalla ei ole tietoa pienistä yrityksistä RSK: n matkailun kehittämiselle ei annettu aikanaan arvoa, mutta nyt kun sitä ei ole, sitä kaivataan Meillä myydään liikaa ei oota liian lyhyet aukioloajat ja palvelujen saatavuus kesälomaaikana Verkostoliiketoiminta Yhteinen organisaatio Matkailun kehittämisen koordinaattorin löytäminen Rauman seudulle perustetaan seudullinen matkailutoimija Rauman kaupungille lisää resursseja toimia seudullisena matkailun toimijana (myydä palveluja kunnille) Porin ja Rauman lisäksi muut alueet ovat vahvasti mukana matkailutoimijana. Elinkeinojen kehittämisyhtiöiden tehtävänä on rekrytoida alueelle jokin kohde tai yritys (esim. Naantali nappasi Muumimaailman muun paikan edeltä, kaupunki tarjosi parhaat ehdot) Ongelma antaa ratkaisun! Satakuntaliiton tehtävänä strategioiden valmistelu seutujen kanssa ja seurata toteuttamista. Linkki mm. kaavoitukseen liiton kautta. Satakunnassa on yksi katto-organisaatio (markkinoiva/kehittävä), joka hoitaa maakunnan markkinointia laajemmilla toimenpiteillä mm. kansainvälisesti) ja seutukunnallisesti tai muuten organisoituneena paikallisempia matkailupalveluja myyviä yksiköitä. (paikallisorganisaatio) Kunnat ja virkamiehet ovat poistuneet kuviosta tai toisaalta: Kunta on matkailun toimijakentässä paikallinen yksikkö (myy/markkinoi) Rauman seudulle / Satakunnalle perustetaan tehokas yrittäjä- yrityspohjainen matkailuorganisaatio Oy, jolla on selkeä tulostavoite. Maakunnan matkailu on yrittäjävetoista, ei niinkään yhdistysten vetämää. vaikuttaa mm. hinnoitteluun. Satakuntaan tulevat matkailijat tuntevat ja löytävät SEN THE ORGANISAATION Matkailumarkkinoinnissa ja myynnissä on hakeuduttu yhteistyöhön lähialueiden (Vrt. Turku laivamatkustajat tai Pohj.-Satakunta Ikaalisten kylpylä) Myynti lähellä palvelua (yleensä yrittäjä itse)
8 Nykytila 2012 Toimenpiteet Tavoite 2020 Ympärivuotisuuden kehittäminen Maakuntataso Matkailun ympärivuotisuuden puute. Ei riittävästi ympärivuotisia kärkikohteita / massatapahtumia. Toisaalta, matkail-laanko talvella suurina massoina? Riittä-vätkö laadukkaat pienemmät tapahtumat. Kulttuuri ja urheilutapahtumia on mukavasti ympäri vuoden. Ne keräävät lähinnä paikallista kiinnostusta. Lähimatkailu on ympärivuotisen matkailun kannalta keskeinen tekijä. Rauman seutu Arkkitehtuuri ympäri vuoden myös kansain-välisesti: vetää Raumalle ja Eurajoelle Eurajoella ympärivuotisia kohteita on olemassa: Olkiluodon vierailukeskus, Vuojoen Kartano, opastukset Lapset jo nyt huomioitu useissa kohteissa. Ei riittävästi palveluita tarjolla ympärivuotisesti (vrt. Vanha Rauma) Tuotteistetaan palveluita ja rakennetaan avaimet käteen paketteja. Edistetään yrittäjien välistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Tuotteistetaan paremmin olemassa olevat palvelut, tuotteet ja seudun vahvuudet (esim. kylämatkailu, sukankudonta jne.). Hyödynnetään täysimääräisesti koko seutukunnan matkailupalvelu ja -kohteet. Mikäli kongressi- ja yritysmatkailua halutaan markkinoida laajemmin, viritetään organisaatiot riittävän ammattimaiselle tasolle. Rakennetaan Rauman seudulle lisää majoituskapasiteettia. Huomioidaan kansainväliset loma-ajat ja matkailijavirrat aukioloajoissa. Paikat menevät liian aikaisin kiinni; kaikki palvelut loppuvat kun koulut alkavat. Koulujen lomat paremmin kohtaamaan eurooppalaisten lomien kanssa. Suomalaisten erityispiirteiden parempi brändäys kuten yötön yö ja kaamos. Hyödynnetään paremmin muissa asioissa alueelle tulevat esim. kansainväliset like- ja työmatkailijat ja tuodaan heidän tietoonsa myös alueen loma- ym. matkailupalvelut. Kehitetään ja markkinoidaan palvelupaketteja TyKy-toimintaan ja yritysten vieraille. Kongressimatkailun ympärille on rakennetaan opastus ja neuvonta-toimintaa sekä paketoidaan hyviä palvelupaketteja. (Eri yhdistyksiä ja toimijoita niin Suomesta kuin ulkomailta houkutellaan seudulle pitämään vuosikokouksensa.) Kehitetään lisää kohteita lapsille vrt. Koivuniemen herra Merikarvialla. Kotimainen ja kansainvälinen yritysja kongressimatkailun potentiaali on hyödynnetty paremmin. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritys- ja kongressimatkaryhmien osalta. Seudulla toimii useita tuettuja luontoja elämysmatkailuyrityksiä, joiden välillä hyvä yhteistyö ja houkuttelevia yhdistelmäpaketteja. Tarjolla on kohtuullisessa määrin hyvin tuotteistettuja omaleimaisia perinne ym. palveluita ja elämyksiä. Lähimatkailun potentiaali hyödynnetty täysimääräisesti. Lapsiperheet on huomioitu nykyistä laajemmin. Palveluiden yhteismarkkinointi ja toimijoiden välinen yhteistyö ovat paremmalla tasolla.
9 Nykytila 2012 Toimenpiteet Tavoite 2020 (erityisesti sähköinen ja sosiaalinen media) Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen Maakuntataso Maakunta tunnettu, muttei matkailullisesti PoriJazz ja Vanha Rauma tunnetut brändit Maakuntatasolla ei ole vahvaa yhteistä markkinointia eikä myyntiä. Matkailun markkinointi on usein osa kaupungin tai seudun markkinointia. Maakuntatasolla ei myöskään ole yhteistä myyntiä Matkailumyynti on tällä hetkellä lähinnä yksittäisten yritysten toimintaa. Tuotteistamisessa ja matkailupalveluiden paketoinnissa on kehitettävää. Kansainvälinen markkinointi on vähäistä. Alueella on kansallisesti tunnustettua markkinoinnin ja myynnin osaamista. Tunnistettu kova tarve kehittää sähköistä mainontaa ja SOME:n hyödyntämistä. Kaupunki- ja matkailumarkkinointi pitää pystyä oikeissa kohdin erottamaan toisistaan, vaikka ne tukevat toisiaan. Satakunnasta suunnitteilla lähiruoka ja elämysmatkailu-tv-sarjat. Toimijoilta puuttuu letkeyttä, itsevarmuutta. Seudullinen taso Puuttuu sekä maakunta että seututasolla markkinointia hoitava organisaatio. Paikallisesti käytetään ehkä liikaa voimavaroja kv.-markkinointiin (vrt. Olkiluoto) Pyhäjärviseutu profiloituu erilaisesti kuin Rauman / Porin seudut. Mietitään kunnolla se, miten eri potentiaaliset asiakasryhmät tavoitetaan. Hyödynnetään mm. MEK:n työtä ja tutkimustuloksia. Hyödynnetään mediaa vahvemmin markkinoinnissa (SOME, Yle ja tv-sarjat) Tuotteistetaan ja paketoidaan palvelut Hyödynnetään yhteisiä teemoja tuotteissa Kehitetään yhteismarkkinointia: hahmotetaan yhteiset tavoitteet ja päämäärät Lisätään yhteistä näkyvyyttä Samaa kohderyhmää tavoittelevat maakunnallisesti yhteen Kehitetään yrittäjien välistä vertaistukea. Yhteistyön ja verkostoitumisen sekä kv. - markkinoinnin koulutusta yrittäjille. Sekä yrityksille että yhdistyksille koulutusta ja tukea sähköisen median ja -markkinoinnin hyödyntämiseen. Valitaan kansainvälisen markkinoinnin kannalta keskeiset kohdemaat ja ryhmät (Millä tasolla koordinaatio tehdään?) Hyödynnetään paremmin Unescon maailmanperintökohteet markkinoinnissa. Lisätään palveluiden resursseja ja parannetaan niiden laatua (ensin suomalaisille suunnatut kuntoon) Kehittää ihmisten kohtaamisen taitoja markkinointitilaisuuksiin liittyen. Kun asiakas on tavoitettu, tarjotaan laajasti palveluita. Kansainvälisiä matkailumessuja hyödynnetään aktiivisesti. On oikeaa markkinointia ja myyntiä, jossa pyritään aktiivisesti tavoittamaan asiakkaat eikä vain reagoimaan kysyntään. Markkinoinnissa MEK vastaa kaukomarkkinoinnista ja maakunnallinen organisaatio lähiulkomaille ja koko Suomen laajuisesti, paikalliset hoitavat pääasiassa lähimatkailun. Maakuntatasolla tunnettu brändi on jotain muuta kuin yksittäinen tapahtuma (PoriJazz) Kaikki markinointikanavat sopivassa suhteessa käytössä ei kaikkia panoksia yhden kanavan varassa. Oikeat markkinointikanavat käytössä oikeille kohderyhmille. Käytössä on maakunnallinen nettiportaali, josta palvelut löytyvät kootusti sekä on hyvä ja helppo linkitys pääsivulta eteenpäin. Keskeiset palvelut (ml. opaspalvelut) ja kohteet hyvin löydettävissä ja saavutettavissa internetissä. Markkinointi on yrittäjävetoista