SYVÄSMÄEN KYLÄYLEISKAAVA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

HIRVENSALMI SYVÄSMÄEN KYLÄYLEISKAAVA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS RAPORTTI 14.12.2009 FM Teija Ahola Selvitystyö Ahola Mikkeli Tilaaja: FCG Lappeenranta

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 KOHDEALUE... 3 2 KAAVATILANNE... 4 2.1 AIKAISEMMAT SELVITYKSET... 5 3 AINEISTOT JA MENETELMÄT... 5 4 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN VAIHEITA... 6 5 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 11 5.1 KYLÄRAKENNE JA PIHATYYPIT... 11 5.2 MAATALOJEN RAKENNUSKANTA... 13 5.3 MUU RAKENNUSKANTA... 19 6 ARVIOINTI... 23 6.1 SUOSITUKSET... 23 7 LÄHTEET... 25 2

1 Johdanto Kulttuuriympäristöselvitys tehtiin Hirvensalmen Syväsmäen kyläyleiskaavan tausta-aineistoksi. Inventoinnin ja selvityksen laati FM Teija Ahola Selvitystyö Aholasta. Kulttuuriympäristöselvityksessä määritellään kaava-alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet rakennusinventoinnin pohjalta. Selvityksessä rajataan alueet ja kohteet, joissa tarvitaan maankäytön ja rakentamisen ohjausta kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Lisäksi annetaan suosituksia kyläympäristön ja rakennusten maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä esitetään yleiskaavan sisältövaatimukset, jotka edellyttävät rakennetun ympäristön vaalimista. Yleiskaavan yhtenä tehtävänä on luoda edellytykset olemassa olevan rakennetun ympäristön kehittämiselle, säilyttämiselle ja käytölle. Kulttuuriympäristöselvitys tarjoaa yhden lähtökohdan elinympäristön laatutavoitteiden määrittelyyn. Kaavan hyväksymisen jälkeen kulttuuriympäristöselvitys ja inventoinnit palvelevat myös kunnan rakennusvalvontaa rakentamisen viranomaistehtävissä. 1.1 Kohdealue Syväsmäen kylä (PK 3124 10) sijaitsee kunnan itäosassa rajoittuen idässä Mikkeliin, pohjoisessa Pääskysaaren ja Puttolan kyliin, etelässä Merrasmäen ja Kotkatveden kyliin ja lännessä Hirvensalmen kylään. Keskikylältä on 15 km matkaa kirkonkylälle ja 21 km Mikkeliin. Maantie kulkee kylän ohi pohjoisessa. Vanhempi tienlinjaus palvelee kylän sisäistä liikennettä. 3

Näkymä Rutilan rajalta Uusi-Pursialaan. Välille jää Pursialan tila, jonka tiilinen päärakennus näkyy kuvassa vasemmalla. Kiviaidan päässä on graniittinen portinpylväs. Syväsmäki on suuri pohjoisen-etelän suuntainen moreenimäki, jonka jyrkähkö länsirinne laskeutuu kapeaan ja matalaan Sarkasen lampeen. Puulavesi jää mäen pohjoispuolelle noin kahden kilometrin päähän keskikylästä. Mäen harjanteelle raivattu peltoaukea on n. 1,5 km pitkä ja leveimmällä kohdalla ½ km leveä. Kylän kumpuilevaa peltoaukeaa ympäröivät metsänreunat ovat vaihtelevia, kuusta ja mäntyä on paljon, mutta seassa on myös lehtipuita, jotka hallitsevat peltoalueella rajakivikoita sekä teiden pientareita ja joutomaita. Sarkaseen laskevilla rinteet ovat mäntypuuvaltaisia. Kylässä aktiiviviljelijöiden määrä on hiipunut, mutta pellot on vuokrattu ja niitä viljellään edelleen. Viimeinen karjatila on lopettanut muutama vuosi sitten. Hongikkoa Sarkasen lammen itärannalla. Tien päässä loma-asunto. 2 Kaavatilanne Seutu- ja maakuntakaava Etelä-Savon seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vaihekaavoina 15.12.1980, 9.2.1982 ja 4.2.1988 sekä Mikkelin ja Pieksämäen seutujen seutukaavana 18.2.2000. Seutukaavassa ei ole Syväsmäen kylää koskevia kulttuuriympäristö- tai rakennussuojelumerkintöjä. Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 29.5.2009 Etelä- Savon maakuntakaavan. Maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä. Syväsmäki 3.558 on maakuntakaavan uusi kulttuuriympäristökohde. Kylämaisema-alue on kaavassaa merkinnällä ma eli kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue. 4

Merkintään liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisemaalueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Lisäksi merkintään liittyy suositus, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Yleiskaavat ja asemakaavat Selvitysalueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa. 2.1 Aikaisemmat selvitykset Etelä-Savon seutukaavaliitto inventoi maisema-alueita vuosina 1988 ja 1989. Täydennysinventointi valmistui 1999 ja siitä on Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu: Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi 1999. Julk. 47:2001. Selvitysalueelta inventoitiin Syväsmäen kylä. Hirvensalmen rakennuksia inventoitiin seutukaavaa varten 1984. Seutukaavaliiton inventoinnin pohjalta on tehty julkaisu: Etelä-Savon rakennusperintö, Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114:1984. Selvitysalueelta inventoitiin rakennuskohteena Syväsmäen maamiesseuratalo (nro 13). Maisema-aluetyöryhmän mietinnössä (YM/YSO. Mietintö 66/1992) kuvatun maisemamaakuntajaon mukaan Hirvensalmi kuuluu Itäiseen Järvi- Suomeen (4) ja siellä Lounais-Savon järviseutuun (4.1). Lounaista Järvi-Suomea kuvataan ruhjelaaksojen muovaamaksi ja moreenipeitteiseksi seuduksi. Järviluonto on vaihtelevaa. Järvet Puulavettä lukuun ottamatta ovat pienimuotoisempia kuin viereisellä Suur-Saimaan alueella. Lehtipuiden osuus puustossa on ollut noin 50 %:n luokkaa, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana kaskikoivikot ja lepikot ovat alkaneet muuttua kuusi- ja mäntyvaltaisiksi sekametsiksi. Soita on vain harvakseltaan, ja ne ovat pienialaisia. Maisemat ovat vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen tasapainoista mosaiikkia. 3 Aineistot ja menetelmät Kulttuuriympäristöselvitys muodostuu tekstiosuudesta, valokuvista ja karttakuvaliitteistä. Raportin neljännessä luvussa kerrotaan alueen historiasta, kuten asutuksesta, teistä, yhdistystoiminnasta ja palveluista. Viidennessä luvussa 5

kuvataan rakennetun ympäristön ja maiseman nykytilaa ja tunnuspiirteitä, etenkin edellisessä luvussa esiteltyjen teemojen pohjalta. Historiaosuuden lähteinä käytettiin kirjallisuutta ja talojen jakokarttoja 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Muisti- ja perimätietoa saatiin haastattelemalla kiinteistöjen omistajia. Tietoja kyläalueen nykytilasta kerättiin maastossa, jolloin kylämaisemia ja rakennuksia myös dokumentoitiin valokuvaamalla. Rakennusten nykytilasta julkisivujen tyylilliset piirteet, materiaalit, yleisilme raportoidut tiedot perustuvat rakennusten ulkopuolelta tehtyihin havaintoihin sekä haastattelutietoihin. Havaintoaineistoa käytettiin myös rakennusten ympäristöllisen ja rakennushistoriallisen merkittävyyden arvioimiseksi. Kuudennessa luvussa esitetään arvio kohdealueen ympäristöllisesti, historiallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaista tunnuspiirteistä. Kartalla 1 ovat aikaisemmissa selvityksissä esitetyt kylämaiseman tunnuspiirteet sekä kaavoissa esitetyt suojelumerkinnät/rajaukset. Kartalla 2 on esitetty kylän nykytilan arvioinnin tulokset ja suositukset. Kartalla 3 on kuvattu alueen maankäyttö 1800-luvulla sekä asutuksen laajenemisvaiheet. 4 Rakennetun ympäristön vaiheita Seuraavassa yleiskuvauksessa on kylittäin taustatietoa selvitysalueen rakennetun ympäristön vaiheista sekä historiallisista ympäristötekijöistä, joihin perustuu nyt havaittavissa oleva rakennetun ympäristön ja kylämaiseman paikallinen ominaisluonne. Keskikylän kyläraittia Pellonpään kohdalla. 6

Asutus Syväsmäki sijaitsee hieman sivussa päävesiväylistä ja pysyikin pitkään erämaaluonteisena. Ensimmäisen talon, asuttu ehkä jo 1561, oletetaan sijainneen kylän keskellä Sarkasen lammen rannalla 1 mikä tarkoittanee kuitenkin nykyistä mäkeä lammen vieressä, ei rantamaata. Viimeistään 1654 oli Riuttasen sarkakankaalla kolme taloa. Syväsmäen keskikylä (kantatilat 1-3) asutettiin Mikkelin Liukkolasta. Irtaantuminen Mikkelin puolen kylästä tapahtui 1600-luvun puolivälin jälkeen. Samalla vuosisadalla Syväsmäki oli läänitettynä Gustaf v. der Pahlenille, jonka läänitysoikeus peruttiin 1690. Kylän talot olivat Liukkolassa sijaitsevan säterin työtorppina. 2 Isonjaon (1780-l) ja myöhemmin 1840- luvulla toteutetun kylien eheyttämistoimituksen yhteydessä muodostui Syväsmäen kylälle seitsemän kantatilaa eli maarekisteritaloa: Simuna 1, Rutila 2, Pursiala 3, Letru 4, Rynkä 5, Lahtela 6 ja Pesu 7. 3 Talot jakautuivat 1700- ja 1800-luvuilla kahteen tai useampaan tilaan. Simunan, Rutilan ja Pursialan kantatiloihin kuuluneita maita jää selvitysalueelle eli keskikylään. Kiviaitaa Seurapirtin tontin länsireunassa, vieressä kylätien vanhaa linjausta. Viime sotien aikaan Syväsmäen keskikylässä mainitaan olleen ainakin seuraavat talot, jotka majoittivat siirtolaisia: Pellonpää, Nurmela, Simuna, Lempin torppa, Rutila, Uusi-Rutila eli Torniainen, Pursiala, Otto Ukkosen torppa ja Uusi-Pursiala eli Kekkonen. Jäljellä ovat muut paitsi Lempin ja Otto Ukkosen torpat. Hirvensalmella kylien pellot sijaitsivat lähellä taloja. Näin myös Syväsmäellä, missä taloja ympäröivä peltoaukea muodostuikin melko avaraksi. Pitkälti nykyisissä mitoissaan se on ollut ainakin 1800-luvun keskivaiheilta saakka. Hieman myöhemmin raivattiin suopohjaisia maita mm. kylästä Majaveden suuntaan. Peltoviljelyn rasitteena oli kivisyys, mikä edelleen näkyy maisemassa pitkinä, tilojen rajoille, kasattuina kiviraunioina, muutamin paikoin vielä hyvin säilyneinä kiviaitoina. 1 Mänkkönen, 79 2 Tanttu, E 24 3 Uudistushakemisto.; Tanttu, E 26 7

Kylässä on ollut myös myllyjä, mutta ne sijaitsivat selänteen eteläpuolella pienten lampien ja järvien välisissä puroissa. Myllypaikat jäävät selvitysalueen ulkopuolelle. Viime sotien jälkeen keskikylän reunoille rakennettiin muutamia pientaloja. Rakentaminen keskittyi silloisen maantien ympäristöön maataloista muodostuvan keskikylän ulkopuolelle. Karjalais- tai rintamamiestaloja keskikylälle ei muodostettu. Viimeisin asutusvaihe käynnistyi 1980-luvun puolivälin jälkeen pääasiassa kunnan harjoittaman aktiivisen tonttipolitiikan seurauksena. Uudet tontit erotettiin kunnan omistaman Kankaan tilan maista. Rakentaminen on ollut pientalovoittoista, yksi rivitalo valmistui 1992 Letrunkyläntien varteen. Liikenne Syväsmäen kylä sijaitsee Otavantien eli Hirvensalmelta Mikkeliin vievän maantien tuntumassa. Kyläasutuksen ohittava maantieoikaisu toteutettiin 1970-luvun alussa. Vanha linjaus kulkee keskikylän peltoalueen pohjoisreunalla. Se valmistui 1800-luvun keskivaiheilla Hirvensalmen kirkolta Liukkolan kylään, missä se liittyi vanhaan Savon tiehen. Tie on mahdollisesti tehty osittain hätäaputyönä nälkävuosina 1867-68. 4 Jo sitä ennen oli tällä välillä ollut ratsaspolkuja. Vanha maantie on Ässämäentie- Koivukalliontie-Syväsmäentie -linjalla säilynyt ennallaan. Vajaa kilometrin matka Koivukalliontiestä on poissa käytöstä, mutta tieura on edelleen näkyvissä. Yksi kilometripylväistä on hirvensalmelaisten miesten sotaanlähdön muistomerkkinä Seurapirtin pihalla. Seurapirtin luona vanhasta maantiestä erkanee sorapintainen kylätie (Syväsmäentie), joka kulkee mäenselänteen laella. Tie lienee yhtä vanha kuin sen varressa olevat kantatilat. Kylätie jatkui ennen maantien yli pohjoiseen Puulan rantaan, missä oli kantatilojen maita. Vanhaa linjausta on jäljellä Seurapirtin tontin länsireunalla kiviaidan vieressä sekä Syväsmäentien pohjoispuolella Kanervalan pientalolle vievänä pistotienä. Kanervalan talolle päättyvä kylätie, joka jatkui ennen Puulan rantaan. 4 Tanttu, E 30 8

Keskikylällä Syväsmäentiestä haarautuu kapeita tieuria metsäseudulle. Pursialan luota lähtee Ässämäentie koilliseen, missä se yhtyy vanhaan maantiehen. Jonkin verran on 1800-luvun lopun kartoilla näkyviä peltoteitä ja kulku-uria hävinnyt, myös teiden linjauksiin on tullut pieniä muutoksia. Harjanteen alapuolella, peltomaiden länsireunalla kulkee toinen sorapintainen kylätie, joka vie Letrun kylälle (Letrunkyläntie). Tie on suunnilleen samalla kohdin kuin 1800-luvun kartoissa. Tien alkupää Syväsmäentien suunnalla on äskettäin siirretty pois teollisuustontilta. 5 Palvelut Syväsmäen koulupiiri perustettiin 1899, ja samana vuonna Hirvensalmen kunta osti koulua varten Kankaan tilan talollinen Taneli Honkaselta. Syväsmäen koulu toimi supistettuna kansakouluna vuodesta 1901 vuoteen 1945 ja sen jälkeen täydellisenä kansakouluna. Koulu lakkautettiin vuonna 1969. 6 Kylän postipysäkki oli alkuun koululla, kunnes siirtyi sieltä maantien varteen Ekin kaupan yhteyteen. Posti lopetti 1991. 7 Puhelinosuuskunnan keskusasema aloitti sekin koululla, mutta ehti toimia useammassa kylän talossa ennen 1970-luvun puolivälissä tapahtunutta lakkauttamista. Omaa rakennusta postilla ja puhelinkeskuksella ei ole ollut. Näkymä Letrunkyläntieltä peltoaukealle. Koulu on kuvan vasemmassa laidassa. Oikealla näkyy keskikylän taloja. Kylän ensimmäiset puodit olivat taloissa mm. Uusi-Pursialan aitassa jo 1800-luvulla. Sieltä kauppa siirtyi suutari Otto Puukon mökkiin Napalaan kylän keskelle. Matti Ekin omistukseen kauppa siirtyi 1930-luvun alussa, ja uusi liiketalo valmistui 1932 maantien varteen Syväsmäen kansakoulun tienristeykseen. 8 Viimeinen kauppias lopetti 1991. Syväsmäen Osuuskassa perustettiin 1908. Opettaja Toivo Kahilainen hoiti kassaa kotonaan koululla. Seuraava toimipaikka oli Kotamäen talossa ja sitten noin 1920-luvun lopulta lähtien maamiesseurantalolla, jonne 5 Markku Ukkonen 25.11.2009 6 Tanttu, E 198-205 7 Tanttu, E 315 8 Tanttu, E 155 9

hankittiin Ok:lta myös nimikilpi. Kun maamiesseurantalolla ei enää ollut asukkaita, siirtyi kassa Pellonpään taloon. Syväsmäen Osuuskassa lakkautettiin 1946, mutta Hirvensalmen Osuuskassa ja sittemmin Osuuspankin sivukonttori toimi Pellonpään talossa aina vuoden 1983 loppuun. 9 Kylällä on edelleen saha- ja höyläämöalan yritys toimintaa varten perustun kiinteistön rakennuksissa. Toinen puualan yritys toimii entisessä talousrakennuksessa ja metallialan yritys vanhalla koululla. Puuseppä, rakennusurakoitsija Aaro Ukkosen perustama puusepänliike, myöhemmin myös höylähirsiveistämö, oli viime sotien jälkeen merkittävä työnantaja kylässä. Edelleen toiminnassa oleva saha sijaitsee kylän pohjoispäässä Letrunkyläntien risteyksessä. Teollisuusalueen vanhimmat rakennukset 1950- ja 60-luvulta ovat säilyneet rakennusajan asussaan. Sahan vanhaa rakennuskantaa. Yhdistykset ja julkiset palvelut Hirvensalmen Maamiesseuran Syväsmäen piiriosaston perustava kokous pidettiin 1908. Vuonna 1915 Väisälän ja Syväsmäen piirit yhdistettiin ja nimeksi tuli Hirvensalmen itäinen Maamiesseura. Oman kokoontumisrakennuksen rakentamisesta päätettiin 1928. Tontti ostettiin seuraavana vuonna Simunan isännältä. Talo valmistui syksyllä 1930 osittain talkootyönä. 10 Seurapirtiksi nimetty rakennus on ollut niin kokousten, kurssien ja huvitilaisuuksien pitopaikkana kuin juhlatalonakin, ja etenkin 1950- ja 60-luvuilla elokuvien esityspaikkana. Vuoden 1990 lopulla seuran nimi muutettiin Hirvensalmen Maa- ja Kotitalousseuraksi. Syväsmäen Urheilijat ry perustettiin 1935. Kylällä harjoitettiin mm. mäkihyppyä, jolle antoi mahdollisuudet Pien-Sarkasen rinteeseen perustettu 35 metrin hyppyrimäki, jonka vihkiäiskilpailu pidettiin 1936. Kylän urheilukenttä valmistui 1949-50. Kentän käyttö väheni 1960-luvulta lähtien. Kiinnostus kentän kunnostamiseen virisi 1990-luvulla, ja alue on jälleen 9 Tanttu, E, 207-210 10 Tanttu, E 235 10

raivattu puustosta vapaaksi. Kentän reunalla on pieni lautaseinäinen pukukoppi (1956). 11 Seurapirtin pihalle on rakenteilla uudisrakennus, johon tulee metsästysseuran tarvitsemat tilat. 5 Rakennetun ympäristön nykytila 5.1 Kylärakenne ja pihatyypit Syväsmäen kylän vanhin asutus keskittyy yhtenäisen peltoaukean keskelle selänteen laelle. Avoin maisematila rajautuu metsäympäristöön, kaukomaisemassa ei näy toisia mäkikyliä. Peltoalueen ulkopuolella sijaitseva uudempi asutus on vanhan maantien ympäristössä. Keskikylän maatalot ovat ryhmittyneet väljäksi tienvarsikyläksi. Ei kuitenkaan voida puhua nauhakylästä, koska talot eivät asetu yhteen tiiviiseen rakennusriviin vaan ovat peltomaiden ympäröimiä. Asutuksen kokoajana oleva Syväsmäentie kulkee joko pihojen halki tai sivuitse. Suurin osa kyläteiden varsilla sekä peltomaiden reunamailla sijainneista pienasumuksista on hävinnyt. Vanhat tilojen rajat voi edelleen havaita peltoalueella: rajalinjoille on tehty ensin latomalla kiviaitoja ja myöhemmin koneilla kivikasoja. Näillä rakennelmilla ja rajaojien reunoilla kasvaa myös harvakseltaan yksittäisiä pihlajia, mäntyjä, katajia, kuusia ja tuomia. Pellolla on myös muutamia yksittäisiä isoja kiviä ja kiviröykkiöitä. Maatalojen pihat eivät ole reheviä kasvillisuussaarekkeita vaan peltomaisemasta esiin nousevia rakennusryhmiä, joita korkeammalle nousevat vain muutamat yksittäiset pihakuuset sekä paikoin kylätien vartta reunustavat puut. Pellonpään talon kohdalla puusto on runsainta. 11 Tanttu, E 266 11

Puutarharakentaminen alkoi taloissa 1900-luvun alkuvuosina ja mm. Pursialaan istutettiin tuolloin ensimmäiset omenapuut. 12 Kuvassa Vanha-Rutilan ja Simunan talouskeskukset. Ilmakuva /Hirvensalmen kunta Kuvassa Uusi-Pursiala, jonka avopiha on kylän säännönmukaisimpia. Ilmakuva / Hirvensalmen kunta. Kylän taloissa rakennukset on sijoiteltu avonaisiksi, joskin nelikulmaisuutta tavoitteleviksi tienvarsipihoiksi. Tie kulkee tai on kulkenut aittojen ja asuintalon välistä. Maatilojen asuinrakennukset on rakennettu selänteen mukaisesti eli harjalinja suurin piirtein pohjois-etelä suunnassa. Poikkeuksen tekee Pursialan uusi asuinrakennus tilan aikaisempikin talo sijaitsi pääty tielle päin. Karjarakennukset ovat tavallisesti kulmittain asuintalon kanssa samassa pihapiirissä. Vain Pursialan talossa pihan keskellä oleva aitta jakaa pihan asunto- ja navettapihaan. 12 Tanttu, E 38 12

5.2 Maatalojen rakennuskanta Yleistä Maatalojen hirsirunkoiset päärakennukset ovat Pursialan tiilitaloa lukuun ottamatta 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta Vanha-Rutilan talo on modernisoitu 1970-luvun henkeen. Hirsirunkoisissa päärakennuksissa runkosyvyys on melko suuri ja katto jyrkähkö. Ullakkotiloja on jälkeenpäin sisustettu asuinhuoneiksi. Rakennuksissa ollut peiterimavuoraus on tavallisesti vaihdettu lomalautavuoraukseen. Ikkunoissa on 1900-luvun alun tyyliin joko T-karmi tai kuusiruutuinen jako. Ikkunoiden nykyiset vuorilaudat ovat suorat, vanhoissa on ollut tavallisesti hieman muita korkeampi ylälista, joka on voinut olla myös kiilakaarinen. Kylällä aikaisemmin suosittua kulmikasta umpi/avokuistia ei ole jäljellä yhdessäkään talossa. 13 Neljässä talossa on karjarakennus, jossa on säilynyt 1900-luvun alun kivimuurausta. Kivet ovat karkeasti lohkomalla muotoiltuja. Rakennuksia on myöhemmin korotettu lautaseinin. Pellonpään karjarakennuksessa on jäljellä taitekatto, samanlainen kattomalli oli ollut myös Uusi-Pursialan navetassa. Talojen harmaat tai punaisiksi maalatut aitat on salvottu pitkille nurkille. Ne ovat vuoraamattomia, muutamissa nurkat on koteloitu. Yksinäisaitat on koottu saman katon alle riviaitaksi, lisäksi on kahden aittahuoneen aittoja ns. pariaittoja sekä muutama kaksikerroksinen aittarakennus. MAATALOT Simuna (1:32) Simuna on kylän kantatiloja. Pihapiiri on tienvarsikylän keskivaiheilla. Päärakennus ja navetta sekä pihasauna ryhmittyvät tien itäpuolelle ja pitkä harmaa lauta- ja hirsirakennusrivi tien länsireunalle - saman katon alle on koottu mm. kolme pientä 1800-luvun pitkänurkkaista aittaa. Tie on hieman pihaa korkeammalla. Pihassa puusto ja muu kasvillisuus on matalaa. Talouskeskukseen kuuluu tienvarresta muutama lautarunkoinen kalustovaja. Päärakennus valmistui 1927-30 hirrestä, peruskorjaus oli 1971. 14 Rakennuksessa on T-karmi-ikkunoiden lisäksi kuusiruutuiset ikkunat päätykolmioissa. Ulkoseinissä on peiterimalaudoitus, katolla sementtitiilet. Aumakattoisessa avokuistissa oli aikaisemmin pystysälekaide nykyisen umpinaisen sijaan. Karjarakennus on vuodelta 1930; pula-aikana rakennetun tiilirakennuksen heikot ja rapautuvat seinät on rapattu jälkeenpäin. 15 13 Lähdeteosten valokuvat 14 Suuri maatilakirja, 1965: Simuna; Kotiseutuni, Simuna 15 Kotiseutuni, Simuna; Rakennusta uudistettiin vuonna 1960; Kalevi Gynther 25.11.2009 13

Simunan talouskeskus kuvattuna etelästä. Päärakennuksen sisäänkäynti on tienpuoleisella sivulla. Aittarivi kylätien reunassa. Navetta ja asuinrakennus. Pellonpää (1:38) Pellonpää on halottu Simunan kantatilasta. Talouskeskus sijaitsee keskuskylää ympäröivän peltoaukean pohjoispäässä, seurantalon lähellä. Tien linjaus on muutettu piha-aittojen taakse, ja koko rakennusryhmä jää tien itäpuolelle. Tien reunassa on lauta-aitaa sekä yksittäisiä suuria mäntyja koivupuita. Päärakennus on aittoja vastapäätä, sisäänkäynti pihan puolella. Maatalousrakennukset, joista osa hirsirunkoisia, ryhmittyvät pihan pohjois- ja itäreunalle. Taitekattoinen, kivestä muurattu karjarakennus valmistui 1890-luvulla, uusittiin 1950-luvun jälkipuolella. 16 Päärakennus on valmistunut 1884 ja peruskorjattu 1958-60. 17 Talossa oli 1930-luvulla otetun kuvan mukaan viisilapekattoinen umpikuisti, pysty peiterimalaudoitus, pärekatto ja kuusiruutuiset ikkunat korkealla palkistootsikolla. 18 Taloon on tämän jälkeen vaihdettu peltikatto, pystyjakoiset ikkunat ja tehty uusi harjakattoinen kuisti. 16 Kotiseutuni, Pellonpää 17 Suuri maatilakirja, 1965: Pellonpää 18 Tanttu, E 357 14

Pellonpään talouskeskus kylätien varressa. Oikealla näkyy taitekattoinen kivinavetta. Vanha-Rutila (2:108) Vanha-Rutilan kantatila on kylän keskellä. Piha-alue on erotettu pelloista itsenäiseksi kiinteistöksi. Rakennukset ryhmittyvät Syväsmäentien ympärille väljäksi suorakaiteen muotoiseksi pihaksi. Koivut luonnehtivat talon pihapiiriä. Päärakennus on tien suuntaisesti. Vastapäätä taloa kylätien toisella puolella on lautaverhoiltu varastorakennus. Pohjoisreunalla pihaa rajaa matala riviaitta, joka on koottu erillisistä hirsiaitoista ja lautaväliköstä. Muut talousrakennukset ovat pihan eteläreunalla. Karjarakennus on vuodelta 1952, uusittu 1970. 19 Sen vieressä, Vanha-Rutilan ja Pursialan rajalla, on huolella ladottua kiviaitaa. Kauempana pelloilla kiviaita muuttuu rauniomaiseksi. Vanha-Rutila kuvattuna lännestä. 19 Kotiseutuni :Rutila 15

Asuinrakennus. Tie kulkee pihan halki. Vanha-Rutilan päärakennus on vuoden 1972 peruskorjauksen mukaisessa asussa. 20 Ilmeisesti sisällä on 1870 salvottu hirsirunko. Rakennus on edelleen pitkänomainen, mutta harjakatto on hyvin loiva, ulkovuoraus on lomalautaa, kivijalka betonia ja syvennyksiin jääneet ikkunat ovat vaakalinjaiset ja tuuletusikkunalliset. Avokuisti on päädyssä, ja pihanpuoleisella sivulla on syvennys. Uusi-Rutila (2:27) Uusi-Rutila on halottu Rutilan kantatilasta. Länteen avautuva pihapiiri on Syväsmäentien kanssa risteävän poikkitien ympärillä. Päärakennus on korkean pihakuusen juurella, muutoin pihassa on vähän puita. Harjanteen korkeimmalla kohdalla on rajalle kasattua kivirauniota, joka muuttuu ladotuksi kiviaidaksi Rutilan suunnalla. Maatalousrakennukset sijaitsevat talon alapuolella. Kivi- ja puurakenteinen navetta on valmistunut 1911 ja uusittu mm. 1971. 21 Sitä vastapäätä on uudehko piharakennus sekä pari maalaamatonta pitkänurkkaista hirsirakennusta, joista suurempi on saunarakennus ja pienempi pariaitta. Lännessä pihan ulkopuolelle jää pari pyöreää viljasäiliötä sekä vanha hirsiseinäinen paja. Talouskeskus kuvattuna Letrunkyläntieltä. 20 Kotiseutuni :Rutila 21 Suuri maatilakirja, 1965: Uusi-Rutila 16

Asuinrakennus. Sauna ja aitta. Päärakennus on valmistunut hirrestä 1915-16 ja rakennusajankohta näkyy edelleen talon mittasuhteissa. Julkisivuissa on muutoskorjausten tuomaa kerroksisuutta. Rakennus on peruskorjattu 1964 ja 1979. 22 Jälkimmäisen remontin yhteydessä uusittiin ikkunat ja pieni poikkipäädyllä koristeltu aumakattoinen avokuisti korvattiin matalalla lisäsiivellä, jossa on eteistilojen lisäksi pesutilat ja pannuhuone. Viimeisessä 2000-luvun alun remontissa tehtiin ulkoverhous vaakalaudasta entisen peiterimalaudoituksen tilalle. Yläkertaan tuli uudet ikkunat sekä toiseen päättyyn myös pieni parveke. Rakennuksen kivijalkaa ja perustusta on uusittu ja korotettu. Pursiala (3:7) Pursiala on kantatila kylän keskivaiheilla. Talouskeskus on kyläteiden risteyksessä. Syväsmäentie on aikanaan kulkenut pihan kautta, mutta siirretty aitan taakse, ja kaikki rakennukset kiviseinäistä maakellarin lukuun ottamatta ovat nyt tien itäpuolelle. Matala aumakattoinen tiilitalo on 1980-luvulla korvannut vanhan päärakennuksen, jonka paikka on nyt nurmialueena. Tien reunassa ollut pihtakuusirivi on kaadettu. Vanhat punaiset maatalousrakennukset sijaitsevat ryhmänä pihan eteläosassa. Säilyttävällä tavalla kunnostettu kivinen karjarakennus valmistui 1903 entisen Hovintalon rakennusten paikalle. Karjarakennusta on myöhemmin jatkettu itäsiivellä. Talousrakennus ja aitta. 22 Kotiseutuni, Uusi-Rutila; Minna Kalkasmaa 25.11.2009 17

Kaksikerroksisen aitan katokset ovat myöhempää perua. Kivinavetan päädyssä on kiviperustainen silta navetan vintille. Asuntopihan ja entisen navettapihan välissä on kaksikerroksinen aitta, joka on rakennettu 1843 (kaiverrus hirressä) vanhan päärakennuksen lopuista rakennuspuista ja latvaosista. 23 Tien reunassa on vähintäänkin yhtä vanha matala pariaitta. Laudoin verhoiltu hirsinen talousrakennus on 1910-luvun alusta. Siinä on ollut työtupa, sauna ja hieman myöhemmin tehty asuinhuone. 24 Molemmissa rakennuksissa pitkät nurkat on koteloitu. Lännessä selkämän korkeimmalla kohdalla on ollut talon tuulimylly vuoteen 1927. Kuoppaharjun rinteessä on säilynyt iäkäs mukulakivistä maan sisään muurattu perunakellari. Uusi-Pursiala (3:14) Uusi-Pursiala on tienvarsikylän perimmäinen sijaiten peltoalueen eteläosassa. Talo on perustettu tälle paikalle 1870-luvulla, jolloin sinne siirrettiin Hovintalon rakennukset Pursialan vierestä. Syväsmäentie kulkee pihan halki jatkaen Taivaanpankon kautta etelään Ruhalanniemelle. Päärakennus, kaksikerroksinen aitta ja kellari jäävät tien itäpuolelle. Niitä vastapäätä on avosolalla varustettu riviaitta, hirsinen liiterirakennus sekä kivinavetta. Maalaamattomia maatalousrakennuksia on myös edempänä tien varressa, mm. entinen puimala sekä pieni hirsinen paja. Aitta ja päärakennus kuvattuna kaakosta. 23 Tapio Honkanen 25.11.2009 24 Suuri maatilakirja, 1965: Pursiala 18

Päärakennus ja aitta. Maalaamattomat hirsirakennukset. Päärakennus siirrettiin n. 1920 tien toiselta puolelta nykyiselle paikalleen. 25 Kesällä 2009 tehtiin nykyinen lomalautavuoraus ja peltikatto. Rakennuksen taakse valmistui matala lisäsiipi 2006. Kuisti on vuoden 1972 remontista. Talon ikkunoissa on pysynyt T-malli. Kivinavetta on valmistunut 1800-luvulla. Taitekatto on vaihdettu nykyiseen suoraan harjakattoon 1955. 26 5.3 Muu rakennuskanta Syväsmäen entinen koulutalo (2:87) Syväsmäen entinen kansakoulurakennus sijaitsee Letrunkyläntien varressa, jyrkässä mutkassa. Talon pohjoispääty on suoran tienäkymän päätteenä. Rinne alkaa talon länsipuolelta laskeutua jyrkästi kohden Sarkasen lampea. Vanhat rinnepellot ja laitumet ovat metsittyneet, käsinladottua kiviaitaa on tienmutkaan rajautuvan tontin rajalla. Koulun pihapiirissä on koulurakennuksen lisäksi vanha kivikellari sekä asuntokäyttöön uudistettu entinen koulun sivurakennus (lautarunko), jossa oli ollut keittola, liiterit ja henkilökunnan asunto. 27 Koulu kuvattuna Letrunkyläntieltä. Koulun eteläseinällä on kevytrakenteinen katos. 25 Reijo Kekkonen 2.12.2009 26 Kotiseutuni Uusi-Pursiala 27 Erkki Lahti 2.11.2009 19

Koulun rakennuspuut on kaadettu kunnalle ostetun Kankaan tilan eri palstoilta; Kangas oli ollut Rutilan osatiloja. Tammikuussa 1901 rakennusurakka annettiin torppari Topi Väisäselle Hirvenlahdesta. Jo saman vuoden syksyllä koulutyö voitiin aloittaa uudessa rakennuksessa. Syväsmäen koulu toimi supistettuna kansakouluna vuoteen 1945 ja sen jälkeen täydellisenä kansakouluna. Koulu lakkautettiin vuonna 1969. 28 Koulutoiminnan päätyttyä koulukiinteistö myytiin yksityiskäyttöön. Mikkelin Kourukeskus Oy:n varasto- ja verstastilana rakennus on ollut 1990-luvun alusta lähtien. Talon vesikatemateriaali on vaihdettu sementtitiilestä saumapeltiin, eteläpäädyn ikkunoita on uusittu vanhalla ruutujaolla. Pienestä kuistista on katkaistu pystyt tukipylväät ja korvattu ne vinotuilla. Koulun itäseinää. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy myös siniseksi maalattu sivurakennus. Koulurakennuksessa on säilynyt hyvin 1800-1900-luvun taitteen maalaiskansakoulujen tyyppipiirteitä: vinkkelipohja, kerroslistojen jäsentämä vyöhykkeinen ulkoverhous ja T-ikkunat sekä ullakkopäätyjen kiilakehysikkunat. Kokonaishahmo, ulkovuoraus ja ikkunamalli ovat samanlaisia kuin 1910-luvun valokuvassa. 29 Tehdyt julkisivumuutokset keskittyvät sisäänkäynteihin. Rakennuksen sisäkulman umpi- ja avokuistit on yhdistetty (vanhalla kivijalalla) ja korotettu poikkipäädyllä kouluaikana, ehkä 1920-30-luvulla. 30 Itäsiiven avokuisti on aikaisempaa kapeampi, ja sen tukirakenteita on muutettu. Pohjoispäädyn avokuistin paikalla on ollut alun perin pieni sisäportaikollinen ja pulpettikattoinen umpikuisti. Syväsmäen Seurapirtti (1:6) Syväsmäen Seurapirtti sijaitsee vanhalta Hirvensalmen maantieltä Syväsmäen keskikylälle kääntyvän tien risteyksessä. Talolla on sen sijainnin puolesta kyläkuvallista merkittävyyttä. Lisäksi seurantalo ja vanha puukoulu ovat kantatilojen rinnalla kylän identiteettiä muodostavia rakennuksia. Syväsmäen maamiesseuratalo rakennettiin 1930. Nurkkakiville perustettuun taloon käytettiin uuden puutavaran lisäksi kauppias Matti Ekiltä ostetun rakennuksia hirsiä. 31 Laajennusosa valmistui 1954. Perustus- ja runkotyöt teki urakoitsija Aaro Ukkonen, loppuosa töistä valmistui pääasiassa talkootyönä. Ilmeisesti koko rakennus vuorattiin samalla. Seurapirtin 28 Tanttu, E 198-205 29 Tanttu, E 199 30 Tanttu, E 205: 1930-luvun puolivälissä otetussa kuvassa poikkipääty näyttäisi jo olevan. 31 Tanttu, E 235 20

ravintolaa laajennettiin kesällä 1973. Uusi peltikatto tehtiin 1981. Ylläpitokorjauksia tehtiin 1990-luvulla. 32 Vuonna 1956 Maamiesseurantalon nimeksi tuli Seurapirtti. Tontilla on vanhaa mäntypuustoa. Syväsmäentien alkupäätä reunustaa lyhyt rivi koivuja. Noin nelisen vuotta sitten Otavan Erämiehet ry:n omistukseen siirtyneelle Seurapirtin tontille on rakenteilla puurunkoinen piharakennus, johon tulee metsästystoiminnan tarvitsemat tilat. Samalla yhdistyksen jäsenet ovat kunnostaneet vanhaa seurataloa yhdistyksen jäsenten, paikallisten ja lähialueiden asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön. 33 Kunnostustoimenpiteet kohdistuivat mm. ulkovuorituksen osittaiseen uusimiseen ja maalaamiseen sekä sisäosien pintojen kunnostus- ja muutostöihin. Ilmanvaihtoa ja peruslämmitystä parannettiin (sähköpattereita). Pientilat ja -talot Keskikylän maatalojen mailla sijainneista torpista ja mäkituvista on perimätietoa ja paikoin maastossa edelleen näkyviä asumusten jälkiä. Rakennuksia on ollut Pursialan ja Rutilan itäpuolella vanhan maantien ympäristössä sekä Talvikorvensuon suunnalla. Syväsmäen kylähistoriikissa kerrotaan myös mm. kyläraitin varrella Simunan ja Rutilan välillä sijainneesta Napalan torpasta, jossa asui suutari-kauppias Otto Puukko. 34 Kanervala (Rno 1:4) kylän pohjoisosassa, Koivukallio (Rno 1:55) Pellonpään itäpuolella ja Pihlajamäki (Rno 2:29, per. 1944) vanhan koulun lähellä ovat säilyneet 1900-luvun alkupuolelta, tosin jälkimmäinen kunnoltaan heikentyneenä ja autiona. Kanervalan pihapiirissä on asuintalon lisäksi myös pieni talousrakennus ja maakellari. Sen naapuritalo on purettu ja tilalle rakennettu hirsimökki. Eteläpuolella on entinen kyläkaupparakennus, sekin 1900-luvun alkupuolelta, mutta ulkoasultaan muutettuna. Lehtimetsikön takaa peltomaisemaan pilkottavan Koivukallion tontilla on perinteikäs neliömäinen ja harjakattoinen puutalo. 32 Liukkolan sydänmaasta 227-245 33 Markku Ukkonen 25.11.209; Kansallista avustusta saatu 2006 Syväsmäen Seurapirtti -rakennuksen kunnostamiseen. 34 Liukkolan Sydänmaasta, 13, 325 21

Käyttämättömyys näkyy Pihlajamäen rakennuksissa. Oikeanpuoleista Kanervalaa käytetään loma-asuntona. Vanhan maantien pohjoispuolelle jäävä Nurmela (Rno 1:38) on erotettu Pellonpäästä ja merkitty maarekisteriin 1930-luvun loppupuolella. Harjakattoinen puutalo on ilmeisesti tältä ajalta, julkisivuissa on näkyvissä korjausten tuomaa kerroksisuutta. Hirvensalmen kunnan omistukseen siirtyneen Kankaan tilan maat sijaitsevat Sarkaseen viettävällä rinteellä. Kunta on myynyt alueelta tontteja mm. Harjulan Letrunkyläntien risteyksestä Aaro Ukkoselle 1950-luvulla puunjalostustoimintaa varten. 35 Tältä ajalta ovat sahan vanhimmat puurakennukset, joita nyt on kunnostettu säilyttävällä tavalla. Sahan vieressä sijaitseva Anttila (Rno 2:47) on erotettu 1960-luvun alussa Antti Ukkoselle. Puutalo on tältä ajalta. Peltoalueen lounaiskulmassa sijaitseva Hiljala (3:13) on erotettu Uusi- Pursialasta 1940-luvun alussa. 36 Nykyinen pientalo on rakennettu myöhemmin vanhan tulipalossa tuhoutuneen tilalle. Uudisrakennukset Uudet 1980-luvulla ja sen jälkeen rakennetut pientalot ovat harjakattoisia, mutta poikkeavat ulkoasullisesti eli materiaalien ja julkisivujäsentelyn osalta toisistaan. Pientalojen lisäksi alueella on yksi matala rivitalo. Seurapirtin lähellä lehtipuuston takaa kylän viljelymaisemaan työntyy vakoinen torni, joka pientaloon liittyvänä rakennelmana poikkeaa maalaiskylien rakennustavasta. Kuvissa Letrunkyläntien taloja 1900-luvun jälkipuolelta. Vasemmalla on asuinrakennus, johon lisätty torni. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy rivitalo. 35 Jakotoimituskartta 1954 ja 1961; Markku Ukkonen 25.22.2009 36 Jakotoimituskartta 1941 22

6 Arviointi Ympäristölliset arvot / ympäristötekijät o o o o o Maataloista muodostuva mäkikylä. Laaja kyläasutusta ympäröivä peltoaukea. Tilojen rajalinjojen kiviaidat ja rauniot. Vanhaa asutusta kokoava kylätie. Maatilojen ja omakotiasutuksen sijoittuminen toisistaan erilleen. Historialliset arvot o o o Asutus ja peltoviljely jatkunut yhtäjaksoisesti 1600-luvulta. Kansakoulurakennus liittyy kunnallisen koululaitoksen alkuvaiheisiin, vuonna 1898 annetun piirijakoasetuksen toimeenpanoon. Seurapirtti, entinen maamiesseurantalo on kylän yhteisöllisen toiminnan symboli 1900-luvun alun kansallisesti vireän yhdistystoimintavaiheen ajalta. Rakennushistorialliset arvot o o o Maataloissa säilynyt kansanomaista hirsi- ja kivirakentamista edustavia rakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puukoulurakennus (1901) on edelleen hyvä esimerkki rakentamisajankohdan kansakoulurakentamisesta maaseudulla. Seurapirtti on vanhimmilta osin 1930 käyttöön otettu kokoontumisrakennus, jonka kokonaishahmo on omintakeinen, mutta kuitenkin helposti seurantaloksi tunnistettava. 6.1 Suositukset Maakunnallisesti merkittävän kylämaisema-alueen erityispiirteitä on tarkennettu karttamerkinnöin liitteessä 2. Merkinnät perustuvat inventointitietoihin ja nykytilan arviointiin. Maisema-alue [oranssi rajaus] Syväsmäen kylämaiseman ympäristöllisten arvojen säilymisen edellytyksenä on maatalouden jatkuminen keskikylällä. Maisemakuva säilytetään: Alueen kehittämisessä lähtökohtana ovat alueen tunnuspiirteet, kuten avoin maisematila, asutusta kokoava tie, asutusrakenne ja rakennustapa. Maisemaa muuttavat toimenpiteet tarvitsevat MRL 128 :ssä tarkoitetun luvan. Maatalousalue: Alueelle saa rakentaa maataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja palvelevia rakennuksia sekä olemassa olevaan 23

tilakeskukseen liittyviä asuinrakennuksia. Rakentamisen tulee olla sijainniltaan, mittasuhteiltaan ja materiaaleiltaan maisemaan sopeutuvaa. Kartalle 2 on merkitty myös tärkeimmät solmukohdat, joissa siirrytään maisematilasta toiseen sekä näkymäpisteet, joista avautuvissa näkymissä tulee erityisen hyvin esille alueen maisema- ja kylärakenne. Näkymäalueiden säilyminen tulee huomioida maankäytössä. Arvokkaan kylämaiseman ulkopuolellakin tulisi kylän kehittämisen lähtökohtana olla maalaiskylä ja sinne sopiva rakennustapa (rakennukset ja piha-alueet). Kulttuurihistoriallinen rakennus [sininen ruutu] Kylän Seurapirtin kohdalla aikaisemmissa selvityksessä todetut paikallishistorialliset ja ympäristölliset arvot ovat ulkoasuun tehtyjen muutosten jälkeenkin säilyneet. Rakennus tulee merkitä kaavaan suojelukohteena. Ulkoasultaan perinteikkäänä säilynyt maaseudun kansakoulurakennus sijaitsee kylän peltoaukean reunalla. Entinen koulutalo on kylän kulttuuripiirteiden monipuolisuuden säilymisen kannalta tärkeä. Suositellaan suojelukohdemerkintää. Rakentamisen ohjaustarvetta Kylämaisema-alueen rakennuskannan tilaa kuvataan kahdella luokalla. Luokka I (sininen neliö) Piharakenne ja rakennuskanta kokonaisuutena tasapainoinen ja perinteikäs. Muutokset olleet rakennustapaan mukautuvia. Luokka II (lila neliö) Piharakenne perinteikäs, mutta rakennuksissa, yleensä päärakennuksessa, tehty korjauksia, joita ei ole sopeutettu vanhaan rakennustapaan. Jatkossa sekä I- että II-luokan kohteiden korjaus- ja täydennysrakentamisessa tulee lähtökohtana olla ympäristöönsä sopivat julkisivumateriaalit, mittasuhteet, tyylilliset yksityiskohdat ja kattokaltevuus sekä maatiloille tyypillisen pihapiirin säilyminen. 24

7 Lähteet Arkistot Etelä-Savon maakunta-arkisto Jakotoimituskarttojen pienennökset: Nro 1 Simuna, jakokartta 1878, C.J.R.Tornell Nro 2 Rutila, jakokartta 1874, C.J.R. Tornell Nro 2 Rutila, jakokartta 1894, John Sarlin Nro 3 Pursiala, jakokartta 1848, G. Poppius Hirvensalmen kunta /Syväsmäen koulun asiakirjat Kansallisarkisto Uudistushakemisto: Hirvensalmen Syväsmäki Kirjallisuus Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet -rekisteri. Inventointikortti v:lta 1984 Kirsti Kovanen. Täydentänyt Helena Björk 1988. Etelä-Savon maakuntaliitto. Etelä-Savon maakuntakaava. Kohdeluettelo. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 97:2009. Etelä-Savon rakennusperintö. Etelä-Savon kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisuja 114:1984. Kotiseutuni. Savo. Etelä-Savo. 1973. Mielikäinen, A. 1979. Hirvensalmen kirja. Mikkelin seudun maisema-alueet. Täydennysinventointi 1999. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 47:2001. Mänkkönen, T, Huttunen, V. 1990. Hirvensalmen historia I-II. Suuri maatilakirja. Osa IV. 1965. Tanttu, E, Helenius, B, Pasonen, N, Pasonen, J. 1995. Liukkolan Sydänmaasta Syväsmäeksi. Erään kylän elämää 1500-luvulta 1990-luvulle. Karttaliitteet 1. Kaavat ja aikaisemmat selvitykset 2. Kohteet 3. Alueen maankäytön vaiheita 25