HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 1 a 5 22.1.2009 pöydälle pantu asia MESSUKESKUKSEN JA KÄPYLÄN LIIKUNTAPUISTON ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11875) Kslk 2006-1187 karttaruutu G4, hanke 328 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 22.01.2009 päivätyn 17 kaupunginosan (Pasila) korttelin 17040 tontin 3 ja katu-, urheilu- ja virkistyspalvelualueiden ja lähivirkistysalueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11875 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Lisätiedot: Lepistö Timo, projektipäällikkö, puhelin 310 37232 Luoto Ritva, arkkitehti, puhelin 310 37294 Tammivuori Teo, arkkitehti, puhelin 310 37202 Wahlsten Kalevi, diplomi-insinööri, puhelin 310 37127, liikennesuunnittelu Salastie Riitta, arkkitehti, puhelin 310 37218, suojelukysymykset Salonen Peik, insinööri, puhelin 310 37248, teknistaloudellinen suunnittelu LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Asemakaavan muutosehdotus nro 11875 Liite 3 Havainnekuva Liite 4 Asemakaavan muutoksen periaatteet, Kslk 24.1.2008 Liite 5 Mielipidekirjeet Liite 6 Muistio asukastilaisuudesta Liite 7 Helsinki Fair and Exhibition Centre, Urban design for local development plan, 25.4.2008, Joint Venture Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy - Dietz-Joppien Architekten AG (vain sähköisenä linkkinä) Liite 8 Suomen Messut Osuuskunta, Helsingin liikuntavirasto, Helsingin Messukeskus, Pohjoinen sisäänkäynti, Luonnos 21.4.2008, Arkkitehtitoimisto K2S Oy (vain sähköisenä linkkinä) ESITTELIJÄ
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 2 a Alueen sijainti Alue sijaitsee Itä-Pasilan pohjoisosassa Ratapihantie Mäkelänkadun ja Rautatieläisenkadun rajaamalla alueella. Alueeseen kuuluu Suomen Messujen ja Käpylän liikuntapuiston alueita, Messukeskuksen pohjoispuolinen Raviradanmäen alue sekä katualueita. Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Helsingin Messukeskuksen kehittämisen ja laajentamisen seuraavien noin 10 vuoden aikana. Messukeskuksen alueelle on esitetty tilavaraukset hallilaajennukselle, pohjoisen sisäänkäynnin uudelleen järjestelyille, pysyvien näyttelyjen rakennukselle, hotellin laajennukselle, kongressikeskuksen laajennukselle, uudelle pysäköintilaitokselle Käpylän liikuntapuiston alle sekä nykyisen pysäköintilaitoksen korotukselle. Messukeskuksen tonttia on laajennettu liikuntapuiston suuntaan ja alueiden rajalle liikuntapuiston puolelle on osoitettu vuoroittaiskäyttöalue. Liikuntapuiston alueelle on suunniteltu uudelleenjärjestelyjä, jotka mahdollistavat alueen monipuolisen kehittämisen eri liikuntamuotojen käyttöön. Asemakaavassa alueelle on osoitettu uusia kevyen liikenteen reittejä, kenttien uudelleen järjestelyjä sekä tilavaraukset uusille huoltorakennuksille. Velodromin ja sen ympäristön suojelumääräyksiä on tarkistettu vastaamaan olympiarakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Messukeskuksen tavoitteena on käynnistää uuden näyttelyhallin rakentaminen vuonna 2009. Samassa yhteydessä rakennettaisiin kongressipysäköinti liikuntapuiston alle sekä pohjoisen sisäänkäynnin muutoksia. Pysäköintilaitoksen korotus ajoittuisi vuodelle 2011, hotellin laajentaminen alkaisi vuonna 2012 ja viimeisenä pysyvien näyttelyjen rakennus noin vuonna 2015 2016. Liikuntapuiston yleissuunnitelmaa toteutetaan vaiheittain, ensimmäisinä vuosina 2009 2011 vuoroittaiskäyttöalueet Messukeskuksen kanssa, uudet pääkulkureitit, keskeiset kentät ja Velodromin viereinen huoltorakennus. Vuoden 2013 jälkeen toteutetaan Messukeskuksen pysäköintitalon yhteyteen ja lähistölle suunnitellut uudet liikuntapaikat. Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty Suomen Messut Osuuskunnan aloitteesta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asemakaavan muutoksen
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 3 a Lähtökohdat periaatteista 24.1.2008. Periaatteet ja niihin liittyvä kartta on jaettu esityslistan liitteenä. Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) Messukeskuksen alue on hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta ja liikuntapuisto ja Raviradanmäki virkistysaluetta. Velodromin alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi ja sen pohjoispuolella oleva pähkinäpuulehto on luonnonsuojelualuetta. Hakamäentie on merkitty moottorikatuna, josta liikuntapuiston osuus on tunnelina. Nyt laadittu asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta siten, että Messukeskuksen alue laajenee virkistysalueelle. Asemakaavat Alueella on voimassa asemakaavat nro 10405 (3.3.1997), 10505 (29.3.1999), 8727 (11.10.1983) ja 11463 (1.3.2006). Voimassaolevien asemakaavojen mukaan Messukeskus on liikerakennusten korttelialuetta (KL), jolle saa sijoittaa messu-, kongressi- ja hotellitoimintaan kuuluvia ja niitä palvelevia tiloja. Messukeskuksen rakennusoikeus on kaava-alueella 89 000 k-m 2 ja pysäköintilaitoksen 66 000 k-m 2. Messukeskuksen tiloja on kaava-alueen ulkopuolella saman korttelin tontilla 5, jossa rakennusoikeus on yhteensä 5370 k- m 2. Liikuntapuisto on urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU) ja Raviradanmäki lähivirkistysaluetta, metsää (VL-1). Velodromin rakennukset on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi rakennukseksi (sr-1). Muut suunnitelmat ja päätökset Suomen Messut Osuuskunta on teettänyt kevätkaudella 2007 Messukeskuksen kehittämisestä ja laajentamisesta kaksi vaihtoehtoista esisuunnitelmaa: Helsinki Fair Centre Area Development 2007, Dietz- Joppien Architekten AG (Frankfurt) ja Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy Helsingin Messukeskus, Asemakaavan kehittäminen 4.5.2007, Arkkitehtitoimisto K2S Oy
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 4 a Molempia suunnitelmia kehitettiin edelleen loppuvuoden 2007 aikana. Helsingin kaupungin liikuntavirasto on teettänyt Käpylän liikuntapuiston yleissuunnitelman (Arkkitehtitoimisto K2S Oy, 13.12.2007). Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muuttamisen periaatteet 24.1.2008. Suunnittelua on jatkettu keväällä 2008 yhteistyössä Suomen Messut Osuuskunnan ja Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa ja asemakaavan pohjaksi on valmistunut kaksi suunnitteluraporttia: Suomen Messut Osuuskunta, Helsingin liikuntavirasto, Helsingin Messukeskus, Pohjoinen sisäänkäynti, Käpylän liikuntapuisto, luonnos 21.4.2008, Arkkitehtitoimisto K2S Oy. Suunnitelma käsittää Käpylän liikuntapuiston suunnitelmia, Messukeskuksen pohjoisen sisäänkäynnin ja pysäköintitalon laajennuksen. Helsinki Fair and Exhibition Centre, Urban design for local development plan, 25.4.2008, Joint Venture Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy - Dietz-Joppien Architekten AG. Suunnitelma käsittää Messukeskuksen näyttelyhallin, kongressitilojen ja hotellin laajennukset sekä viherkannen alle rakennettavan pysäköintihallin. Suomen Messut Osuuskunta ja Helsingin kaupungin liikuntavirasto ovat solmineet kaksi sopimusta: Käpylän liikuntapuiston hiekkakenttien ja Suomen Messut Osuuskunnan hallitseman vuokratontin pysäköintialueiden yhteiskäyttöä koskeva sopimus 22.8.2003. Sopimuksen mukaan Suomen Messut Osuuskunta osallistuu Käpylän liikuntapuiston kunnostamiseen ja liikuntavirasto myöntää siitä vastavuoroisesti messuille alueen käyttöoikeutta. Suomen Messut on suorittanut kaupungille 1.9.2003 mennessä kertasuorituksena 197 000 euroa, joka liikuntatoimen osalta on kohdistettu Käpylän liikuntapuiston monitoimikentän/tekojään rakentamiseen. Liikuntavirasto myöntää vastavuoroisesti Suomen Messut Osuuskunnalle käyttöoikeutta pallokentälle ajaksi 1.1.2007 31.12.2012 ja vanhan kaviouran kentälle ajaksi 1.9.2008 31.12.2012.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 5 a Sopimuksessa on lisäksi todettu, että messutilaisuudet, noin 45 vuosittain, vahvistetaan osapuolten kesken Osuuskunta Suomen Messujen näyttelyohjelman mukaan vuosittain sopimusvuotta edeltävän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Sopimus Helsingin Messukeskuksen ja Käpylän liikuntapuiston asemakaavan kehittämisestä 25.4.2008. Sopimuksen mukaan hallilaajennus suunnitellaan siten, että se täyttää yleisurheilun, koripalloilun ja muiden palloilulajien tila- ja erityisvaatimukset. Liikuntapuiston isojen liikuntatapahtumien yhteydessä pysäköinti on sallittu Suomen Messujen pysäköintilaitoksessa. Messujen pysäköinti päättyy liikuntapuistossa vuonna 2012. Suomen Messut vastaa kongressipysäköinnin pysäköintilaitoksen rakentamisesta liikuntapuiston viherkannen alle sekä kaikista viherkannen rakenteiden ja istutusten rakentamis-, kunnossapito- ja hoitokustannuksista. Suomen Messut vastaa myös yhteiskäyttöalueen rakentamisesta ja kunnossapidosta mukaan lukien alueen rajalla olevat istutukset ja portit. Yhteiskäyttöalue suunnitellaan siten, että se soveltuu sekä liikennöintiin, että rullaluisteluun ja rullakiekkoon. Yhteiskäyttöalue on Suomen Messujen käytössä vuosittain enintään 1.9. 15.5. välisen ajan, muuna aikana liikunnan käytössä. Kumpikin osapuoli vastaa yhteiskäyttöalueen hoidosta käyttämänään aikana. Suomen Messut sitoutuu rakentamaan pysäköintilaitoksen korotusosaan kahdelle ylimmälle tasolle rullaluistelun tarvitsemat kentät ja wc-tilat. Suomen Messut vastaa laajennuksesta johtuvien kenttien, aitojen ja reittien siirron kustannuksista. Näyttelytoiminnan tarvitsemien ylikorkeiden kuljetusten reitti Mäkelänkadulta Messukeskukseen ohjataan liikuntapuiston läpi. Suomen Messut ja Asunto Oy Rautatieläisenkatu neuvottelivat 16.10.2008 Ratamestarinkadun pään ja Vaunukujan alueelle tulevien muutosten toteuttamisesta. Alueelle suunnitteilla olevan viherkannen alaisen pysäköinnin vuoksi Vaunukujan korkeustaso nousee ja myös rakennuksen kohdalla maanpinnan korkeustaso nousee. Tästä aiheutuu muutostarpeita mm. asuinrakennukselle. Neuvottelun tulos oli, että Suomen Messut vastaa rakennuksen perustuksiin mahdollisesti tarvittavista muutoksista aiheutuneista kustannuksista.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 6 a Maanomistus Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Kaupunki omistaa kaava-alueen maat. Suomen Messut Osuuskunta on vuokrannut Messukeskuksen tontin. Käpylän liikuntapuisto on liikuntaviraston hallinnassa. Helsingin Messukeskus on Suomen suurin näyttelyjen ja kokousten järjestäjä ja merkittävä kansainvälisten kongressien pitopaikka. Suomen Messut Osuuskunta on perustettu 1919. Ensimmäiset messut pidettiin Johanneksen kentällä, Kaartin maneesissa ja ympäristön kouluissa 1920. Mannerheimintien varteen rakennetun messuhallin ensimmäinen tilaisuus oli Kalevalan satavuotisjuhla 1935. B-messuhalli valmistui 1951. Toiminnan edelleen laajetessa messut siirtyivät Itä- Pasilaan, jonne avattiin uusi näyttelykeskus vuonna 1975. Nykyisin Messukeskuksessa käy vuosittain yli miljoonaa kävijää messuilla, kongresseissa, banketeissa, kokouksissa ja muissa tapahtumissa. Messukeskuksessa on 6 näyttelyhallia ja 40 erikokoista kokoushuonetta, hotelli, jossa on 244 hotellihuonetta ja lisäksi sviittejä, 11 kahvilaa ja ravintolaa. Suomen Messujen palveluksessa on yli 200 kokopäiväistä ja noin 30 osa-aikaista työntekijää. Käpylän liikuntapuisto on jalkapallon ja juniorijalkapallon merkittävimpiä pelipaikkoja Helsingissä. Muita alueella harrastettavia lajeja ovat mm. pesäpallo, pikajuoksu, luistelu, jääkiekko ja kaukalopallo sekä katukoris. Liikuntapuiston kesäurheilulajien kausi on 2.5. 30.9. ja tekojään 19.11. 16.3. Liikuntapuistossa on tekonurmikenttiä, nurmikenttiä, koripallokenttiä ja talvisin tekojää. Lisäksi alueella järjestetään erilaisia liikuntatapahtumia. Alueella on myös Velodromi, jota käytetään pyöräilyyn ja radan keskiosaa amerikkalaisen jalkapallon kenttänä. Käpylän liikuntapuisto, Raviradanmäki ja Velodromia ympäröivät puistot muodostavat kaupunkirakenteessa maisemallisesti merkittävän, laajan ja avoimen viheralueen Käpylän ja Pasilan välissä. Messukeskuksen alueen rakennukset on rakennettu useissa eri vaiheissa vuodesta 1975 lähtien. Ensi vaiheen rakennukset ovat Bertel Ekengrenin insinööritoimiston suunnittelemia. Kongressisiiven on suunnitellut rakennusarkkitehti Vesa Ekholm. Kaksikerroksisen E-hallin
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 7 a sekä aiempien A- ja B-hallien väliin sijoittuvan gallerian on suunnitellut arkkitehti Tapio Korpisaari. Viimeisimmät laajennukset, kuten hotelli, eteläinen sisäänkäynti ja läntisin, Ratapihantiehen rajautuva kaarevaseinäinen halli ovat Parviainen Arkkitehdit Oy:n suunnittelemat. Messukeskuksen pohjoispuolella Raviradanmäen rinteessä on kolmikerroksinen pysäköintitalo, jonka on suunnitellut Ilkka Ridanpää. Ensi vaiheen rakennukset olivat arkkitehtuuriltaan ajan olon mukaisesti vaatimattomia halpoja tyyppihalleja. Investointi Pasilaan oli toiminnan laajuuteen nähden suuri. Kongressisiipi merkitsi Messukeskuksen ulkoisen ilmeen kohentumista. Hotelli, uusi eteläinen sisäänkäynti, talvipuutarha ja Ratapihantien puoleinen hallilaajennus nostivat Messukeskuksen ilmeen nykyiselle tasolleen. Messukeskuksen näyttelyhallien, kongressikeskuksen ja hotellin rakennusoikeus on 89 000 k-m 2, josta rakentamatonta on noin 4 000 k-m 2. Pysäköintilaitokselle on osoitettu 66 000 k-m 2, joka on käytetty. Lisäksi kaava-alueen ulkopuolella omalla tontillaan olevan messutoimiston rakennusoikeus on 5 370 k-m 2, joka myös on lähes kokonaan käytetty. Ajo Messukeskuksen tontille tapahtuu pääasiassa pohjoisesta Ratapihantieltä sekä toissijaisesti etelästä Ratamestarinkadun päästä. Messukeskuksen pohjoinen sisäänkäynti palvelee pääasiassa pysäköintipaikoilta tulevaa yleisöä. Messukeskuksen pääsisäänkäynti on Rautatieläisenkadulta Messuaukion kautta. Raitiovaunupysäkit sijaitsevat Rautatieläisenkadulla Messuaukion edessä ja bussipysäkit Ratapihantiellä. Pääyhteys Pasilan aseman pohjoisesta alikulusta kulkee Rautatieläisenkatua, jonka jalkakäytävät ovat kävijämäärille liian ahtaat. Messukeskuksen toiminnan keskeisimmät ympäristöä kuormittavat osa-alueet ovat sähkö- ja lämpöenergian kulutus, käytettävät materiaalit, toiminnan aiheuttama liikenne ja toiminnasta syntyneet jätteet. Käpylän liikuntapuiston eteläosassa Mäkelänkadun varrella sijaitsee Velodromi, joka rakennettiin vuoden 1940 olympiakisojen ratapyöräilyä varten. Velodromin rata valmistui 1939 ja pääkatsomo 1940. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehti Hilding Ekelund ja rakennesuunnittelusta kaupungin rakennustoimiston insinöörit Hugo Relander ja A. Lippa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 8 a Ovaalinmuotoinen 400 metrin pituinen rata on leveimmillään kaarteissa 8,25 m. Suorilla radan leveys on 7,4 m. Radan kaltevuus on enimmillään 35 ja pienimmillään 9. Soikean radan keskellä on sen aikaisen jalkapallokentän kokoinen nurmikenttä, jossa pidettiin olympialaisten maahockey-kilpailut. Yhtenäinen Stadionin kaltainen betoninen ulkovaippa muodostaa julkisivun. Yläosaltaan katettu, 2 000-paikkainen pääkatsomo on radan lounaissivulla. Pohjakerros ja radan sisäpuoli on yhdistetty tunnelilla. Vastapäiseen luonnonrinteeseen on porrastettu noin 5 000 istuma- ja seisomapaikan maanvarainen betonikatsomo. Velodromi sisältyy Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuun 8:1996 Olympiarakennusten korjausperiaatteet, joka sisältää suosituksia olympiarakennusten ja niiden ympäristöjen suunnittelu- ja korjausperiaatteista. Velodromi kuuluu olympiarakennusten osana kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön (Documentation and Conservation of Buildings Neighbourhoods and Sites of Modern Movement) Suomen valikoimaan. Ympäröivän katuverkon liikenne Vuoden 2007 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on kaava-aluetta rajaavilla kaduilla seuraava: Mäkelänkatu 44 500 ajon/vrk Koskelantie 28 000 ajon/vrk Ratapihantie 17 200 ajon/vrk Rautatieläisenkatu n. 5 000 ajon/vrk Ratamestarinkatu n. 5 000 ajon/vrk (kadun pohjoispää) Vuoden 2030 ajoneuvoliikenteen perusennusteessa on yleiskaavan 2002 mukainen liikenneverkko. Perusennusteessa liikennemäärät ovat seuraavat: Koskelantien pää Raviradanmäen kohdalla Liikuntapuiston alittava tunneli Koskelantie Länsi-Käpylän kohdalla Ratapihantie (Hakamäentien eteläpuolella) Mäkelänkatu liikuntapuiston kohdalla 73 000 ajon/vrk 54 000 ajon/vrk 20 000 ajon/vrk 22 000 ajon/vrk 40 000 ajon/vrk
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 9 a Hakamäentien muutostyöt valmistuvat syksyllä 2009. Messukeskuksen pysäköintiliikenne on suurimmillaan luokkaa 5 000 ajon/vrk Ratapihantien sisäänajoliittymässä. Pysäköinti Messukeskuksen tontilla on kaikkiaan 2 714 pysäköintipaikkaa ja 29 linja-autopaikkaa. Pääosa pysäköintipaikoista (1 986 autopaikkaa) on Messukeskuksen pohjoispuolella sijaitsevassa pysäköintilaitoksessa, jossa on kolme rakennettua tasoa ja maantaso. Piha-alueella on 628 pysäköintipaikkaa henkilöautoille ja 29 pysäköintipaikkaa linja-autoille. Hotellin alla on laitospaikkoja yhteensä 100. Tämän lisäksi Messukeskuksen käytössä on messujen aikana erillissopimuksella Käpylän liikuntapuiston hiekkakentät, jonne mahtuu yhteensä noin 1300 pysäköintipaikkaa. Liikuntapuistoa palvelevilla pysäköintialueilla on 356 pysäköintipaikkaa. Messukeskuksen ja Hartwall areenan pysäköintiyhteistyö Linjan 17 pysäkki Suomen Messuilla ja Hartwall Areenalla on nykyisellään pysäköintiä koskeva yritysten välinen sopimus, joka on voimassa vuoteen 2010. Sopimuksen tarkoituksena on hyödyntää laitosten vapaana olevia pysäköintipaikkoja molempien tarpeeseen. Suomen Messut osoittaa alueeltaan 800 autopaikkaa Hartwall Areenan asiakaspysäköintiin. Näihin sisältyy 50 paikkaa linja-autoille. Messukeskuksen käytössä on vilkkaimpina messupäivinä Hartwall Areenan pysäköintilaitos, josta on varattu messuyleisön käyttöön 1100 pysäköintipaikkaa. Linjan 17 pysäkki siirrettiin vuonna 1987 Ratamestarinkadun päähän, osittain Messukeskuksen tontille. Voimassa olevassa asemakaavassa on linja-auton paikalla kääntymisen mahdollistamista edellyttävä merkintä. Vuonna 2008 raitiolinjan 9 käyttöön oton yhteydessä linja 17 lakkautettiin. Messuyleisön kulkutapajakauma Messuyleisön kulkutapajakauma vaihtelee messuittain. Osa messuista on luonteeltaan valtakunnallisia, osa paikallisia. Tällä on vaikutusta siihen miten messuille tullaan. Kulkutapajakaumaa ei ole viime vuosina selvitetty. Eri sisäänkäyntien
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 10 a käyttäjämäärien perusteella voidaan arvioida kulkutapajakaumaa. Venemessuille tulijoista 52 % käyttää pohjoista sisäänkäyntiä, eteläistä pääsisäänkäyntiä 36% ja itäistä sisäänkäyntiä 12%. Pohjoisen sisäänkäynnin käyttäjät ovat autolla saapuvia, etäisen sisäänkäynnin käyttäjät saapuvat pääasiassa joukkoliikenteellä, itäisen sisäänkäynnin käyttäjät saapuvat henkilöautolla tai bussilla. Palvelut Messukeskuksen palveluja tuottaa yhdessä Suomen Messujen kanssa yli 30 yritystä. Messukeskuksen merkittävimmät palvelut ovat hotelli- ja ravintolapalvelut, video-, kokous-, valaistus- ja lavastustekniikkaan liittyvät palvelut sekä tietoliikennepalvelut. Messukeskuksen toimintaperiaatteena on liikuntaesteetön Messukeskus. Luonnonympäristö Käpylän liikuntapuisto tarjoaa liikuntapalveluita. Alueella liikkuvat voivat käyttää myös Itä-Pasilan palveluja. Käpylän liikuntapuisto on laaja, avonainen maisematila, jota rajaa lännessä metsäinen Raviradanmäki, idässä Sofianlehdon kalliot ja etelässä Velodromin metsäinen mäki. Alueelle ja sen yli avautuu pitkät ja avarat näkymät Mäkelänkadulta ja Koskelantieltä. Liikuntapuiston laakso ja viheralue liittyy Mäkelänkadun itäpuolella Vallilanlaaksoon. Raviradanmäen metsäinen kallio- ja moreenikukkula on sijaintinsa ja korkeusasemansa vuoksi tärkeä maisemallinen solmukohta. Se on Käpylän selännealueen eteläinen päätepiste, joka samalla toimii tilanrajaajana Käpylän liikuntapuiston maljamaisen laakson ja Pasilan ratapiha-alueen välillä. Kukkulan kautta kulkee myös kaksi pohjoiseteläsuuntaista kevyen liikenteen reittiä, jotka yhdistävät Taivaskallion ja Louhenpuiston Käpylän liikuntapuistoon. Mäkialue on kasvillisuudeltaan runsas. Rinteillä puulajeina vallitsevat haapa, vaahtera, pihlaja ja koivu, mäen laella mänty, koivu ja pihlaja. Alueella on myös runsaasti pähkinäpensaita. Paikallisesti pähkinäpensasesiintymä on arvokas suhteellisen laajuutensa vuoksi ja lähinnä maisemallisista syistä. Liikuntapuiston eteläosassa Velodromin pohjoispuolella oleva mäki on maisemakuvallisesti merkittävä. Mäen pohjoisrinteessä on suojeltu pähkinäpensaslehto. Toinen suojeltu pähkinäpensaslehto sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Velodromin eteläpuolisessa rinteessä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 11 a Suojelukohteet Velodromi on asemakaavassa suojeltu (sr-1, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus). Asemakaavassa ei ole Velodromin alueen ympäristöä koskevia määräyksiä. Velodromin ja Mäkelänkadun välisellä alueella on Pasilan pähkinäpensaslehto, joka on luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi (Uudenmaan ympäristökeskuksen rajauspäätös 27.2.2001). Alueella kasvaa yli 20 yli kaksi metriä korkeaa, hyvinvoivaa ja eri-ikäistä pähkinäpensasta. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Maaperä Alueen maaperä on suurimmaksi osaksi savea. Alueen maaperässä esiintyy lisäksi saven päällä olevia täytealueita, saven lievealueita, kitkamaa-alueita sekä kallioalueita. Ympäristöhäiriöt Alueen savikerroksen arvioitu paksuus on 1 15 metriä, ollen syvimmillään esitetyn hallilaajennuksen kohdalla. Alueen kaakkois- ja luoteisosissa esiintyvien kallioalueiden maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on alle metrin, kallion pinta esiintyy monin paikoin paljaana. Aluetta ympäröivät vilkasliikenteiset liikenneväylät ja kadut, Hakamäentie, Koskelantie, Ratapihantie ja Mäkelänkatu. Hakamäentien suunnittelun yhteydessä arvioitiin melutasoja Koskelantien päässä. Melutasot arvioitiin 55, 60 ja 65 desibelin (dba) melukäyrien avulla. Nykytilanteessa ainoastaan Käpylän liikuntapuiston reuna-alue noin 50 m leveydeltä Koskelantien vieressä todettiin melutason 55 dba ylittäväksi alueeksi. Ennustetilanteessa Hakamäentien muutostöiden valmistumisen jälkeen 55, 60 ja 65 dba:n melukäyrät pysyivät nykytilanteen mukaisesti noin 50 m levyisellä alueella Koskelantien varressa. Ainoastaan Messukeskuksen pysäköintilaitoksen kohdalla 55 60 dba:n meluvyöhyke laajeni joitain kymmeniä metrejä liikuntapuiston suuntaan
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 12 a Hakamäentien suunnittelun yhteydessä selvitettiin myös väylän liikenteen aiheuttamaa ilman saastumista. Ennen Hakamäentien muutostöitä hiilidioksidipitoisuudet (CO2) arvioitiin olevan 22 59 % ohjearvosta (8 mg/m 3, 8 h) ja typpidioksidipitoisuudet (NO2) 69 99 % ohjearvosta (ohjearvo 150 mikrogrammaa/m 3 ). Ennustetilanteessa Hakamäentien muutostöiden valmistumisen jälkeen hiilidioksidipitoisuudet (CO2) arvioitiin olevan 28 71 % ohjearvosta ja typpidioksidipitoisuudet (NO2) 89 136 % ohjearvosta. Koska alue sijaitsee rata- ja liikennealueiden läheisyydessä, voi maaperä olla pilaantunutta. Myös alueella olevat täytemaat saattavat sisältää pilaantuneita aineksia. Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Messukeskuksen toiminnan kehittäminen Pasilassa. Näyttelyt Suomen Messujen näyttelytoiminnan kehityssuunnitelman toteutuessa näyttelyhallien nykyinen kapasiteetti on riittämätön. Toiminnan huippuaikoina näyttelyiden rakennus- ja purkuajat on minimoitu. Tämä aiheuttaa yö- ja viikonvaihdetyötä myös näytteilleasettajalle. Laajan yhtenäisen hallin tavoitteena on antaa hyvät puitteet näyttelyiden järjestämiseen. Laajemmat näyttelytilat mahdollistavat näyttelytoiminnan kehittämisen. Näyttelyiden rakennus- ja purkuajat voidaan aikatauluttaa joustavammin. Kongressit Kongressitilojen suurimman kokoustilan aulatilat ovat 1000 hengen tapahtumalle riittämättömät. Aulatiloissa nautitaan usein ennen kokousta kahvit, tavataan tuttuja tai muuten valmistaudutaan kokoukseen. Tauoilla samaten. Usein isompien tapahtumien aikana asiakkaalla on myös tarvetta esitellä omia tuotteitaan tai antaa tapahtuman sponsorille mahdollisuus tuote-esittelyyn. Messukeskuksessa on 40 pysyvää kokoustilaa. Kysyntää on erityisesti isoista tiloista. Tähän kysyntään suunniteltu uusi 800 hengen sali vastaa hyvin. Hotelli
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 13 a Suurempien näyttelyiden ja kansainvälisten kongressien aikana hotelli on loppuunmyyty. Hotellin sijainti näyttely- ja kokoustilojen välittömässä läheisyydessä on asiakaspalvelun kannalta ensiarvoisen tärkeä kilpailutekijä, kun liikenteen ruuhkiin ei tarvitse varautua. Suomen Messujen käsityksen mukaan kansainvälisten kongressien saamiselle on esteenä tämän hetken riittämätön hotellikapasiteetti. Pysyvät näyttelyt Pysyvien näyttelyiden liiketoiminta on osoittautunut menestykselliseksi mm. Kööpenhaminassa. Pysyvien näyttelyjen toiminta keskittyy yrityksiltä yrityksille toimintaan. Lisäksi toiminta on jo maailmalla toimivissa pysyvien näyttelyjen keskuksissa keskitetty palvelemaan jotain tai joitain toimialoja, kuten muotia. Pysyvän näyttelyn näytteilleasettajat saavat osaston käyttöönsä kaikkina vuoden päivinä kellon ympäri. Pysyvien näyttelyiden liiketoiminta on lähellä perinteistä messutoimintaa. Messu- ja kongressitoiminnan edellytys on kokouspaikan hyvä julkinen liikenneyhteys. Toiminta tarvitsee menestyäkseen myös lähellä olevia laadukkaita pysäköintipaikkoja. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 24.2.2008 asemakaavan muutoksen periaatteet, jotka sisälsivät seuraavat tavoitteet: Näyttelyhallin tulee luoda uusi korkeatasoinen julkisivu liikuntapuiston suuntaan. Hotellin laajentamista selvitetään tornimaisena. Edellytyksenä on että rakennus suunnitellaan arkkitehtonisesti poikkeuksellisen korkeatasoisesti. Pohjoista sisäänkäyntiä kehitetään tavoitellen sisäänkäynnin edustavuutta ja toimivuutta. Pysäköintilaitoksen korottamista tutkitaan siten, että ylimpiä tasoja on mahdollista käyttää mahdollisimman monipuolisesti liikunnan, erityisesti rullaluistelun käyttöön. Messukeskuksen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi liikuntapuiston alle. Pysäköintitilojen katon tulee olla puistomainen viherkatto; oleskeluun painottuva osa liikuntapuistoa. Kaikissa osaratkaisuissa pyritään määrätietoiseen
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 14 a Asemakaavan muutosehdotus Yleiskuvaus Messukeskuksen alueen imagon kehittämiseen arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun keinoin. Toteutuksen korkeatasoisuus pyritään oleellisissa kohdissa sitomaan riittävän yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä. Liikuntapuiston kehittämisen tavoitteena on monipuolistaa puiston käyttöä, turvata liikuntapuiston kehittäminen liikunnan ehdoin sekä uusien kevyen liikenteen reittien järjestäminen liikuntapuiston halki. Tavoitteena on myös tarkistaa Velodromin suojelumääräykset vastaamaan nykyisiä suojelunäkemyksiä erityisesti ympäristön osalta. Asemakaavan muutos mahdollistaa Messukeskuksen kehittämisen ja laajentamisen. Messukeskuksen alueelle on esitetty tilavaraukset hallilaajennukselle, pohjoisen sisäänkäynnin uudelleen järjestelyille, pysyvien näyttelyjen rakennukselle, hotellin laajennukselle, kongressikeskuksen laajennukselle, uudelle pysäköintilaitokselle Käpylän liikuntapuiston alle sekä nykyisen pysäköintilaitoksen korottamiselle. Messukeskuksen tonttia on laajennettu liikuntapuiston suuntaan ja alueiden rajalle liikuntapuiston puolelle on osoitettu vuoroittaiskäyttöalue. Liikuntapuiston alueelle on suunniteltu uudelleenjärjestelyjä, jotka mahdollistavat alueen monipuolisen kehittämisen eri liikuntamuotojen käyttöön. Asemakaavassa alueelle on osoitettu uusia kevyen liikenteen reittejä, kenttien uudelleen järjestelyjä sekä tilavaraukset uusille huoltorakennuksille. Velodromin ja sen ympäristön suojelumääräyksiä on tarkistettu vastaamaan olympiarakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 36,9 ha. Messukeskuksen liikerakennusten korttelialuetta (KL) on 11 ha, virkistysalueita (V) yhteensä 25,4 ha ja katualueita 0,5 ha. Virkistysalueet jakautuvat Käpylän liikuntapuiston urheilu- ja virkistysalueeksi (VU) 17,7 ha, Velodromin urheilu- ja virkistys alueeksi, jonka ympäristö suojellaan (VU/s) 5,2 ha ja Raviradanmäen lähivirkistysalueeksi, taajametsäksi (VL-1) 2,4 ha. Messukeskuksen kerrosala on 165 800 k-m 2. Raviradanmäen pysäköintilaitos on merkitty kaavaehdotuksessa ilman rakennusoikeusmerkintää, laitos on määritelty rakennusalojen ja rakennettavien tasojen avulla. Messukeskuksen hallien,
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 15 a kongressitilojen ja hotellin rakennusoikeus kasvaa 76 800 k-m 2. Hallilaajennuksen osuus on 19 000 k-m 2, pysyvien näyttelyjen rakennuksen 21 500 k-m 2 ja hotellin 17 000 k-m 2. Muu lisäys jakautuu useisiin pieniin kohteisiin. Liikuntapuiston rakennusoikeus on 2 000 k- m 2, jossa on lisäystä 1 000 k-m 2. Liikerakennusten korttelialue (KL) Hallilaajennus Hallilaajennus on kooltaan noin 85x150 m. Kaavaan on merkitty enimmäiskorkeudeksi +36 (maasta laskettuna noin 25 m). Rakennuksen lattiataso on sama kuin muiden hallien. Halli on rakennettava siten, että se soveltuu myös mahdollisimman monipuoliseen liikunta- ja kilpaurheilukäyttöön. Viitesuunnitelmissa esitetty hallin voimakasilmeinen muoto on sidottu useilla kaavamääräyksillä. Esimerkiksi rakennuksen katto on tehtävä kaarevaksi siten, että se kääntyy pohjoissivulla seinärakenteeksi. Rekkojen huoltoajo on mahdollistettu hallilaajennuksen itäsivulta suoraan halliin. Myös hallin kiertäminen itäpuolitse on mahdollista pysyen kokonaisuudessaan Messukeskuksen tontilla. Messunurmen pysäköintilaitos Kongressi- ja hotellitoiminnan pysäköinti on esitetty liikuntapuistoon viherkannen alle. Viherkansi on suunniteltu kaltevaksi nousemaan kohti uutta hallilaajennusta. Pysäköintiä saa sijoittaa kahteen tasoon, tasoille +10.2 ja +13.2. Rakennuksen katto tulee rakentaa oleskeluun painottuvaksi yleiseksi viheralueeksi. Alueelle on laadittava puistosuunnitelma maanalaisen tilan aiheuttamien maisemallisten muutosten järjestämiseksi. Ratkaisu edellyttää Vaunukujan korkeustason muutosta kadun länsipäässä. Tällöin Vaunukujaa reunustavat puut on kaadettava. Pysäköintilaitoksen rakentaminen, alueen kunnossapito sekä yläpuolisen viheralueen hoito ja puhtaanapito on Messukeskuksen tehtävänä. Viitesuunnitelmissa pysäköintilaitokseen on esitetty 223 autopaikkaa. Ajo laitokseen on Ratamestarinkadun päästä. Kongressikeskuksen laajennus Kongressikeskuksen laajennus sijoittuu nykyisen kongressitoiminnan itäpuolelle Ratamestarinkadun päähän. 4500 k-m 2 :n suuruinen laajennus käsittää aula- ja kongressitiloja ja kongressin näyttelytiloja.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 16 a Hotellin laajennus Hotellin laajennus on sijoitettu nykyisen hotellin länsipäähän Messuaukion viereen. Uusia huoneita on suunniteltu 300 jolloin hotellin kokonaishuonemääräksi muodostuisi noin 550. Hotelliin on suunniteltu 27 kerrosta, joista 21 tulisi olemaan hotellihuonekäytössä. Maantasoon sijoittuisi kahvilakerros ja sen yläpuolelle vapaaseen tilaan sijoittuva veistoksellisesti muotoiltava vip-tila. Hotellin toiseksi ylimpään kerrokseen sijoittuisi ravintolatiloja ja lisäksi hotelliin tulisi kaksi teknistä kerrosta. Hotellin katolle on sijoitettava yleisölle avoin näköalaterassi. Hotelliin saapuminen tapahtuu olemassa olevan hotellin vastaanottotilojen kautta. Hotellin julkisivujen pääasiallinen materiaali on monivärinen, yleissävyltään sinertävä lasi. Viitesuunnitelmissa esitetty massan veistoksellinen muoto on sidottu asemakaavamääräyksin ja - merkinnöin. Hotellin enimmäiskorkeus on maasta laskettuna 100 m. Hotelli ei sijoitu kokonaisuudessaan tontille. Hotellin eteläosa on merkitty kadun päälle rakentuvaksi ulokkeeksi. Hotellin eteläosa tulee kannatettavaksi pilareilla, jolloin hotellin veistoksellisuus edelleen korostuu. Pilarit saa sijoittaa katualueelle. Pilareiden kohdalla on tällä hetkellä taksisyvennys, joka poistuu, mikäli jalkakäytävää levennetään Rautatieläisenkadun pohjoisreunassa. Jalkakäytävän leventäminen on samanaikaisesti kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä. Pohjoinen Messuaukio Pohjoinen sisäänkäynti uudistuu siten, että Messukeskuksen nykyisen gallerian pohjoispäähän rakennetaan uusi nykyistä pihatasoa noin 8 m ylempänä oleva kansi, Pohjoinen Messuaukio. Myös nykyisellä pihatasolla oleva sisäänkäyntimahdollisuus säilytetään. Pihakannen alta säilytetään huoltoreitit länsipuolisiin messuhalleihin. Pysyvien näyttelyjen rakennus sijoittuu Pohjoiselle Messuaukiolle Messukeskuksen nykyisen gallerian pohjoispäähän. Rakennus sijoittuu uuden kansitason päälle. Kolmisakarainen rakennus on nostettu pihatasosta pilareille rakennuksen keskiosaa lukuun ottamatta. Kansitason yläpuolisten kerrosten määrä on enimmillään 6. Pysäköintilaitoksen korotus
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 17 a Pysäköintitaloa voidaan korottaa kahdella kerroksella. Laitokseen sijoittuu korotuksen jälkeen 3200 autopaikkaa (ennen laajennusta 1986 autopaikkaa). Uudet pysäköintitasot on rakennettava siten, että niiden rakenteet ja tasojen kallistukset ja pinnoitteet mahdollistavat tilojen käytön liikuntaan. Tilat on varattava vuoroittaiseen liikuntakäyttöön pysäköintikysynnän salliessa. Korotusosan julkisivuilla tulee käyttää kupariverkkoa tai ulkonäöltään patinoituneen kuparin kaltaista vihreää metalliverkkoa. Laitoksen ajoyhteyden saa sijoittaa Raviradanmäen puistoalueen alle. Ajoyhteyden vaikutusalueelle on laadittava puistosuunnitelma. Lähivirkistysalue, taajamametsä (VL-1) Raviradanmäki on merkitty aiemmassa laajuudessaan lähivirkistysalueeksi, taajamametsäksi. Alueella olevat raitit säilyvät. Alueelle on merkitty sijoittuvaksi maanalaisia tiloja, maanpinnalle tulevia ilmanvaihto- ja varapoistumistieyhteyksiä ja kalliotunneleita. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, liikuntapuisto (VU) Liikuntapuiston sisäinen järjestely on esitetty kaavaehdotuksessa aiempia kaavoja yksityiskohtaisempana. Alueen pääraitit on merkitty kaavaan. Uutena pääreittinä on viheryhteys Kumpulan laakson suunnasta Raviradanmäelle. Liikuntapuiston alueen käyttö messu- ja kongressitoiminnan pysäköintiin on määrätty päättyväksi 31.12.2012 saakka kestävän siirtymäajan jälkeen. Poikkeuksena on vuoroittaiskäyttöalueeksi rajattu alue sekä Messunurmen pysäköintilaitos. Ajankohta on peräisin voimassaolevasta vuonna 2003 tehdystä Suomen Messujen ja liikuntaviraston sopimuksesta. Liikuntapuistosta on rajattu alue, joka on merkitty vuoroittaiskäyttöalueeksi liikuntapuiston ja Messukeskuksen kesken. Messutoiminnan käyttö on rajoitettu vuosittain enintään 1.9. 15.5. väliseksi ajaksi mainitut päivät mukaan lukien. Alueen rakentaminen ja kunnossapito on Messukeskuksen vastuulla. Vuoroittaiskäyttöalue on rajattava molemmilta sivuiltaan ajoestein. Liikuntapuiston pohjoisosassa on säilytetty voimassa olevan asemakaavan mukainen maanalaisen ohjeellisen pääkadun merkintä. Liikuntapuiston halki on merkitty ylikorkeiden kuljetusten ajoyhteys. Ajoyhteys on merkitty Mäkelänkadulta Messukeskuksen tontille.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 18 a Ajoyhteyttä käytetään nykyisinkin Messukeskuksen ylikorkeiden kuljetusten tarpeisiin. Liikuntapuiston alueelle on merkitty rakennusala uudelle pukusuoja- ja huoltorakennukselle alueen Koskelantien puoleiseen reunaan. Liikuntapuistoa kiertämään on merkitty kuntopolku/latu. Velodromin alue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (VU/s). Alue on käsitelty kohdassa suojelukohteet. Ratamestarinkadun pohjoispää Ratamestarinkadun pohjoispään katualuetta Rautatieläisenkadun pohjoispuolella on muutettu tonttialueeksi ja merkitty liitettäväksi messutonttiin. Alueen kautta on merkitty ajoyhteys myös tontille 17041/1 (Ratamestarinkatu 13). Osa katualueesta on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoajo on sallittu. Pysäköinti Asemakaavan mukaan Messukeskuksella tulee olla vähintään 2500 ja enintään 3750 autopaikkaa. Pysäköintilaitoksen korotuksen jälkeen laitokseen voi sijoittua 3200 autopaikkaa. Messunurmen pysäköintilaitokseen on suunniteltu sijoittuvan 223 autopaikkaa. Hotellin vanhan osan alla on noin 100 autopaikkaa. Kaikkiaan edellä mainitut autopaikat ovat yhteensä 3523 paikkaa. Suojelukohteet Messutoiminnan autopaikkoja saadaan osoittaa tontin 17055/1 (Hartwall Areena) vuoroittaiskäyttöön. Raviradanmäen pysäköintilaitoksen korottamista koskevan rakennusluvan yhteydessä on muodostettava pysäköinnin vuoroittaiskäyttöä koskeva rasite, tonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin otettava tätä koskeva ehto tai autopaikkojen pysyvyys on varmistettava muulla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Laitosten pysäköintipaikkojen täyttyessä korostuu pysäköinnin opastuksen tarve. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 20.11.2008 hyväksynyt Hartwall Areenan ja Messukeskuksen ajantasaisen pysäköintiopastuksen, joka toteutettaneen lähiaikoina.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 19 a Velodromin suojelumääräystä on tarkistettu koskemaan rakennuksen lisäksi myös ympäröivää aluetta. Säilytettävä ympäristö on rajattu idässä Mäkelänkatuun ja etelässä Velodrominrinteeseen. Se käsittää Velodromin pohjoispuolisen metsäisen mäen ja pähkinäpensaslehdon, eteläpuolisen paikoitusalueen sekä länsipuolisen uuden huoltoalueen. Säilytettävä alue sisältää myös radan koillispuolella olevan rinteeseen rakennetun maanvaraisen betonikatsomon. Alue on merkitty urheilu- ja virkistystoimintojen alueeksi, jonka ympäristö on rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas olympiarakennusten alue (VU/s). Alueen ympäristö säilytetään ja kehitetään alkuperäistoteutuksen mukaisena kokonaisuutena. Alueella ei saa suorittaa sellaisia muutostöitä, jotka turmelevat alueen rakennustaiteellisia, maisemallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueella oleva maanvarainen alkuperäiseen kokonaisuuteen kuuluva katsomo on säilytettävä. Alueen kautta esitetty kuntopolku tulee toteuttaa kapeana maastopolkuna maaston louhintaa ja täyttöä välttäen. Alueen valaistus tulee suunnitella alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja ominaispiirteitä kunnioittaen. Alueelle tulee laatia puistosuunnitelma. Ympäristöä koskevista muutostöistä on pyydettävä kaupunginmuseon lausunto. Velodromin rata ja pääkatsomo on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi olympiarakennukseksi (sr-1), jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- ja lisärakentamistöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen historiallista tai rakennustaiteellista arvoa tai ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen luonteeseen hyvin soveltuvalla tavalla. Lisäys aikaisempaan suojelumääräykseen on velodromin määrittely olympiarakennukseksi sekä määräys pyytää rakennuksen korjaus- ja muutostöistä kaupunginmuseon lausunto. Velodromin radan länsipuolelle suunniteltu uusi varasto- ja huoltorakennus tulee sovittaa viereisen sr-1 merkinnällä suojellun velodromin arkkitehtuuriin ja sen tulee olla arkkitehtonisesti korkeatasoinen. Velodromin pohjoispuolella oleva Pasilan pähkinäpensaslehto on merkitty alueen osaksi (s-1), jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltu luontotyyppi (LSL 29 ).
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 20 a Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto sekä maanalaisia teknisen huollon verkoston osia. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää johtosiirtoja sekä muutoksia alueella olemassa olevaan teknisen huollon verkostoon. Vesihuolto Asemakaavan muutos vaatii alueella vesihuoltoverkoston johtosiirtoja sekä muutoksia olemassa olevaan verkostoon. Hallin laajennusosan alueella sijaitsevat sadevesiviemärit tulee korvata uusilla sadevesiviemäreillä. Laajennusosan pohjoisosalla oleva yksityinen halkaisijaltaan 800 mm sadevesiviemäri sekä nykyisin Messukeskuksen pohjoispuolella sijaitseva 1400 mm sadevesiviemäri vaatii uudelleen järjestelyjä. Nämä sadevesiviemärit on esitetty yksityisiksi sadevesiviemäreiksi. Ratamestarinkadun suunnasta tulevien sadevesien johtamiseksi tulee nykyinen 800 mm sadevesiviemäri korvata uudella. Ratamestarinkadun ja Vaunukujan muutoksissa tulee varmistaa mahdollisien tulvavesien pääsy Vaunukujaa pitkin edelleen urheilupuistoon. Uuden näyttelyhallin rakentaminen edellyttää Ratapihantien suunnasta tulevan 1400 mm sadevesiviemärin muutosta Pohjoisen messuaukion kohdalla sekä uuden poraliitoksen tekemistä jätevesitunneliin. Maanalaisten tilojen sade- ja jätevedet tulee johtaa kiinteistökohtaisella pumppaamolla yleiseen viemäriverkostoon. Sähkö Kaavamuutoksen mukainen näyttelyhallin laajennus edellyttää keskijännitejakeluverkon kaapelin siirtämistä rakentamisen tieltä nykyisen näyttelyhallin itäpuolella. Uusi kaapelireitti rakennetaan laajennuksen ympäri Vaunukujan kautta Ratapihantielle. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Rakennukset perustetaan savialueilla tukipaalujen välityksellä kantavan pohjakerroksen varaan. Muualla rakennukset perustetaan maan tai kallion varaan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 21 a Alueen sijainti rata- ja liikennealueiden läheisyydessä ja alueella olevat täyttömaat edellyttävät, että maaperän pilaantuneisuuden tutkimustarve selvitetään ennen maanrakentamiseen johtavan rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä. Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 14.11.2007 esittää Käpylän urheilupuiston nimeksi Käpylän liikuntapuisto, Kottby idrottspark. Nimistötoimikunnan perusteluna on käytössä oleva nimi. Pyöräilystadion, nimettiin Velodromi, Velodromen pyöräilystadionista yleisesti käytetyn nimen mukaan. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 12.12.2007 esittää Messukeskuksen ja Käpylän liikuntapuiston alueelle nimiä Pohjoinen Messuaukio, Norra Mässplatsen ja Messunurmi, Mässvallen. Nimistötoimikunnan perusteluna on nimeäminen Messukeskuksen ja Messuaukion mukaan. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavan toteuttaminen mahdollistaa Helsingin Messukeskuksen kehittämisen ja laajentamisen. Tällä on merkitystä paitsi Helsingin, myös koko Suomen elinkeinoelämän kannalta. Viitesuunnitelmien ja odotusten taso on nyt korkea. Suunnitelmien toteuttamisella parannetaan ympäristöä, alueen itä- ja pohjoisosa muuttuu kaupunkimaiseksi ja vastaamaan tämän päivän ympäristöodotuksia. Hotelli veistoksellisena maamerkkinä parantaa Rautatieläisenkadun ilmettä. Entistä monimuotoisempi liikuntapuisto, sekä Messukeskuksen pysäköintitalon ylimpien kerrosten vuoroittainen liikuntakäyttö tarjoavat virkistysmahdollisuuksia yhä useammalle. Asemakaavan muutos turvaa Velodromin alueen kehittämisen ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen voimassa olevaa asemakaavaa paremmin. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Messukeskuksen laajentaminen lisää jossain määrin liikennettä, mutta
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 22 a kokonaisuuden kannalta lisäys ei ole merkittävä. Messukeskuksen pysäköintiliikenne sisään- ja ulosajoineen tapahtuu Ratapihantieltä. Nykyinen messupysäköintiliikenne Rautatieläisenkadun kautta poistuu. Rautatieläisenkadulle jää kuitenkin pysäköintiliikennettä sillä Messunurmen pysäköintilaitoksen sisään- ja ulosajo tulee Ratamestarinkadun päähän. Pysäköinti siirtyy avokentältä laitoksiin ja poistuu liikuntapuiston alueelta vuoden 2012 loppuun mennessä. Pysäköintipaikkojen kokonaismäärä ei kasva, mutta käytettävyys ja pysäköintipalvelujen laatutaso paranevat. Pysäköinnin vuoroittaiskäyttöjärjestelyt Hartwall Areenan kanssa helpottavat ruuhkahuippuja. Messunurmen pysäköintilaitoksen rakentaminen muuttaa alueen korkeussuhteita. Vaunukujan länsipäätä on korotettava noin kaksi metriä, Vaunukujan keski- ja itäosiin korotusvaikutus ei ulotu. Vaunukujan korkeusaseman muutos ja Vaunukujalla tehtävät johtosiirrot aiheuttavat sen, että Vaunukujan puut on kaadettava. Uusien puiden istutusmahdollisuudet tutkitaan kadun tarkemman suunnittelun yhteydessä. Ratamestarinkadun päässä oleva ajoyhteys Messukeskukseen kapenee ja muuttuu osaksi tonttia. Ratamestarinkadun pohjoispää muuttuu leveäksi kävelykaduksi, josta on suora yhteys Vaunukujalle ja liikuntapuistoon. Järjestely parantaa kevyen liikenteen reittejä alueella ja Ratamestarinkadun loppupään ympäristöä. Rautatieläisenkadun kevyen liikenteen järjestelyt (vaikka eivät ole kaava-asia, liittyvät kuitenkin Messukeskuksen kehittämissuunnitelmiin) parantavat kulkua Messukeskukseen ja katuympäristöä. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Liikuntapuiston kehittäminen parantaa ympäristöä ja alueen kevyen liikenteen reittejä. Velodromin ja ympäristön uudet suojelumääräykset turvaavat alueen arvojen säilymisen ja parantavat alueen kehittämismahdollisuuksia. Pasilan pähkinäpensaslehdon suojelupäätös saa kaavallisen tuen. Pysäköintilaitosten toteuttamisen aiheuttamien luontoon ja maisemaan kohdistuvien muutosten järjestämiseksi laaditaan puistosuunnitelmat. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 23 a Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia johtosiirroista noin 640 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Johtosiirrot jakaantuvat seuraavasti: vesihuollon johtosiirrot sähköverkon johtosiirrot 580 000 euroa 60 000 euroa Kustannuksissa ei ole arvioitu Käpylän liikuntapuiston rakentamisen kustannuksia eikä Ratapihantien ja Vaunukujan katualueiden muutoksista aiheutuvia kustannuksia, eikä myöskään Raviradanmäen puistolle pysäköintilaitoksen maanalaisen ajoyhteyden johdosta aiheutuvia kustannuksia. Liikuntaviraston ja Suomen Messujen kesken on 2.4.2008 sovittu, että Messut vastaa Messunurmen pysäköintilaitoksen yläpuolisista rakenteista, viheristutuksista, alueen kunnossapidosta sekä viheralueen hoidosta ja puhtaanapidosta. Messut vastaa myös yhteiskäyttöalueen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä hallilaajennuksen aiheuttamista kenttien siirroista. Suomen Messujen ja rakennusviraston välisessä neuvottelussa 9.1.2009 sovittiin, että Suomen Messut vastaa Ratamestarinkadun ja Vaunukujan tukimuurien rakentamisesta ja että kaupunki vastaa katurakenteista tukimuurien takana. Raviradanmäen puiston kevyen liikenteen väylän muutokset sovittiin kaupungin rakennettavaksi. Toteutus Rakentamisaikataulu Messukeskuksen tavoitteena on toteuttaa hankkeita seuraavassa aikataulussa: 2009 pohjoisen sisäänkäynnin muutoksia 2009 10 uusi näyttelyhalli ja kongressipysäköinti liikuntapuiston alle 2011 pysäköintilaitoksen korotus 2012 13 hotellin laajennus 2015 16 pysyvien näyttelyjen rakennus
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 24 a Liikuntapuiston yleissuunnitelmaa toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisinä vuosina 2009 2011 rakennetaan vuoroittaiskäyttöalueet, uudet pääkulkureitit, keskeiset kentät ja Velodromin viereinen huoltorakennus. Vuoden 2012 jälkeen toteutetaan Messukeskuksen pysäköintitalon yhteyteen ja lähistölle suunnitellut uudet liikuntapaikat. Toteuttamissuunnitelmat Messukeskuksen hallilaajennuksen, Messunurmen pysäköintilaitoksen, Liikuntapuiston vuoroittaiskäyttöalueen ja Raviradan viereisen pysäköintilaitoksen rakennuslupien ja käyttöönoton edellytykseksi on asemakaavassa asetettu seuraavat ympäristösuunnitelmat: Vuoroittaiskäyttöalueelle, sen rakenteille ja ajoesteille on laadittava pihasuunnitelma, joka on esitettävä hallilaajennuksen rakennuslupaa haettaessa. Messunurmen pysäköintilaitoksen kansialueelle on laadittava puistosuunnitelma alueella olevan maanalaisen tilan toteuttamisen aiheuttamien maisemallisten muutosten järjestämiseksi. Puistosuunnitelma on hyväksyttävä rakennusvirastossa ja liikuntavirastossa ja liitettävä pysäköintilaitoksen rakennuslupahakemukseen. Raviradanmäen vieressä olevan Messukeskuksen pysäköintilaitoksen laajentaminen vaatii maanalaisen ajoyhteyden rakentamista Raviradanmäen puiston itärinteeseen. Ajoyhteyden alueelle ja sen lähiympäristöön on laadittava puistosuunnitelma maanalaisen tilan toteuttamisen aiheuttamien maisemallisten muutosten järjestämiseksi. Puistosuunnitelma on hyväksyttävä rakennusvirastossa ja liitettävä pysäköintilaitoksen laajennuksen rakennuslupahakemukseen. Messukeskuksen alueelle on laadittava mainosten sijoituksen kokonaissuunnitelma ennen hallilaajennuksen käyttöön ottamista. Koko Messukeskuksen ja koko liikuntapuiston alueille on laadittava valaistuksen yleissuunnitelmat. Molemmat valaistussuunnitelmat on laadittava toisensa huomioon ottaen ennen kuin vuoroittaiskäyttöalue otetaan käyttöön.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/5 25 a Suunnittelun vaiheet Velodromin ympäristön suojelualueelle on laadittava puistosuunnitelma Asemakaavan edellyttämät sopimukset Pysäköintilaitoksen korottamista koskevan rakennusluvan hakemisen yhteydessä on sovittava pysäköinnin vuoroittaiskäytöstä Hartwall Areenan kanssa. Vireille tulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Vireille tulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 2.11.2007). Vireille tulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 28.11.2007. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä Pasilan kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa 19.11. 12.12.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 27.11.2008. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä liikuntaviraston, Helsingin Energian, Helsingin Veden, pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, Helsingin liikennelaitoksen, kiinteistöviraston tonttiosaston, kaupunginmuseon, Tiehallinnon Uudenmaan piirin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Keväällä 2007 asemakaavaratkaisun pohjaksi Suomen Messujen teettämät esisuunnitelmat sisälsivät vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vaihtuvien näyttelyjen rakennuksesta sekä hotellin laajennuksesta oli kaksi täysin erityyppistä suunnitelmaa. Hotellille oli esitetty vaihtoehtoista sijaintia Rautatieläisenkadun päässä.