SIBELIUS-AKATEMIAN strategia 2015 Sibelius-Akatemian hallituksen hyväksymä 18.3.2010 1. Missio ja visio 2015 Sibelius-Akatemian tehtävänä on vaalia ja uudistaa musiikkikulttuuria. Siellä tapahtuva korkeatasoinen taiteellinen toiminta, tutkimus ja opetus sekä niille perustuva oppiminen kasvattavat laadukkaita taiteilijoita, tutkijoita ja pedagogeja. Sibelius-Akatemia on korkealaatuinen kansainvälinen musiikkiyliopisto. Se on vireä ja avoin kulttuurielämän vaikuttaja ja suomalaisen hyvinvoinnin edistäjä. 2. Toimintaympäristön muutokset Musiikkielämän monipuolistuvalla ja sirpaloituvalla kentällä tarjonta kasvaa jatkuvasti. Samalla valtion, yritysmaailman ja kolmannen sektorin resurssien jakajia on yhä useampia. Tämä vie Sibelius-Akatemian uuteen kilpailutilanteeseen. Koulutuskentän kansainvälistyminen, opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus sekä tarve kansainväliseen profiloitumiseen ovat tämän päivän haasteita. Kilpailu parhaista opiskelijoista ja opettajista tiivistyy. Suomalaisen koulutuskentän erityinen haaste on työssä käymisen ja opiskelun yhdistäminen mielekkäällä tavalla. Strategian toteutuksessa Sibelius-Akatemia huomioi erityisesti seuraavat oleelliset toimintaympäristön muutokset: muutokset musiikin tarjonnan ja tuottamisen tavoissa, kuuntelutottumuksissa ja yleisöryhmissä korkeakoulumaailman kansainvälistyminen, kotimaisen korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen ja musiikkikoulutuksen työnjaon muutokset Musiikkitalon valmistuminen ja sen edellyttämät yhteistyövalmiudet. 3. Toiminnan arvoperusta, tavoitteet ja valinnat Sibelius-Akatemian toiminnan kehittämisen peruslähtökohta on koulutuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen korkea laatu. Sibelius-Akatemia on monialainen musiikkiyliopisto. Toiminnassa vahvistetaan osaalueita, joilla sillä on osana eurooppalaista korkeakoulutusaluetta laadukkaat perinteet ja mahdollisuus toimia kansainvälisellä huipputasolla. Sibelius-Akatemia korostaa koulutuksessa, tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassaan eettisiä periaatteita ja edistää luovan toiminnan vuorovaikutuksellista luonnetta kannustaa perinteen pohjalta lähtevään uudistumiseen ja edistää kasvua aloitteellisuuteen, luovuuteen ja kriittisyyteen arvostaa taiteen erilaisia tavoitteita ja ilmaisukeinoja tukee henkilöstön ja suomalaisen musiikkialan ammattikunnan elinikäistä ammatillista kehittymistä ja opetusmenetelmien kehittämistä toimii avoimesti, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. 1
Yliopisto pyrkii osaltaan vaikuttamaan kotimaisen musiikkikoulutuksen eri asteiden työnjaon uudistamiseen. Samalla se hakee uutta osaamista ja kehittämispotentiaalia kotimaisten ja kansainvälisten partneriyliopistojensa kanssa. Kansainvälistymisstrategiassa priorisoidaan pitkäjänteistä verkottumista valittujen kumppanien kanssa. Selvitetään mahdollisen taideyliopiston perustamisesta saatavaa lisäarvoa. 4. Koulutus Yleistä Keskeinen tavoite on ylläpitää koulutuksen erinomainen taso ja varmistaa mahdollisimman laadukkaat oppimisen edellytykset. Perus- ja jatkokoulutuksen aloituspaikat pidetään nykyisellä tasolla. Opetuksen vaikuttavuuden ja oppimistulosten parantamiseksi kehitetään oppimisympäristöjä ja -menetelmiä, luodaan mahdollisuuksia opettajakunnan yliopistollisen pedagogisen osaamisen kehittämiseen sekä kannustetaan ja edistetään opiskelijoiden sitoutumista opintoihinsa. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan perustoimintojen korkea laatu samalla, kun yliopiston on muutettava meno- ja tulorakennettaan. Osana laadunvarmistusta otetaan käyttöön kattavat koulutuksen palaute- ja arviointimenettelyt. Opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Peruskoulutus Koulutusohjelmarakennetta yksinkertaistetaan. Oppiaineista muodostetaan pää- ja sivuainekokonaisuuksia, jotka selkeyttävät opintojen suunnittelua ja mahdollistavat sekä erikoistumiseen että monipuolisiin työelämävalmiuksiin tähtäävät opintopolut. Opinto-ohjausta ja opetussuunnitelmia kehitetään ottaen huomioon myös opiskeluaikainen ansiotyö sekä aiemmin hankittu osaaminen ja sen hyväksiluku. Pedagogiikan opetusta arvioidaan ja kehitetään kokonaisuutena. Jatkokoulutus Tohtorinkoulutusta suunnitellaan ja toteutetaan hyödyntäen entistä kokonaisvaltaisemmin yliopiston ja sen partneriyliopistojen osaamispotentiaalia. Tuetaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat oppiaineiden rajat ylittäviä yhteyksiä ja oppimisen muotoja. Laaditaan jatkokoulutuksen koulutuspoliittinen suunnitelma, jossa profiloidaan jatkokoulutuksen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja määritellään sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Jatkokoulutuksen sisällöt ja säännökset uudistetaan. 2
Nuorisokoulutus Nuorisokoulutus on yliopistokentällä tunnistettu ainutlaatuisena valtakunnallisena tehtävänä, jossa korostuu muusikkokoulutuksen pitkä aikajänne. Sen kehittämisestä huolehditaan ja sen volyymi pidetään vähintään ennallaan. Ohjaus- ja arviointimenettelyjä kehitetään. Aikuiskoulutus Musiikkialalla toimivien elinikäistä oppimista tukevan täydennyskoulutuksen järjestämiseen luodaan yhdessä opetusministeriön ja työnantajakentän kanssa taloudellisesti kestävällä pohjalla oleva ratkaisu. Avoimen yliopiston opetus integroidaan entistä tiiviimmin tutkinto-opetukseen. 5. Taiteellinen toiminta Perinteitä vaaliva ja uudistava taiteellinen toiminta on sekä koulutuksen päämäärä että sen elimellinen osa. Taiteellisen toiminnan organisointia johdetaan kokonaisuutena ja se otetaan systemaattisen kehittämisen ja arvioinnin kohteeksi. Post doc taiteellinen toiminta ymmärretään välttämättömäksi osaksi yliopiston toimintaa. Laaditaan taidepoliittinen suunnitelma, jossa tarkennetaan taiteellisen toiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja valintoja sekä kuvataan taiteellisen toiminnan piirteet. Yliopiston taiteellisen toiminnan kokonaisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota laatuun, kansainvälisyyteen, monipuolisuuteen ja tavoitettavuuteen sekä musiikin uusiin välitys- ja tuotantotapoihin. Opettajien taiteellista toimintaa tuetaan osana heidän ammatillista kehittymistään. Musiikkitaloa hyödynnetään monipuolisen taiteellisen toiminnan ja siihen liittyvien yhteistyöverkostojen kehittämisessä. 6. Tutkimus Sibelius-Akatemia kehittää yliopistoluonnettaan tutkimuksen ja ammatillisen reflektion avulla. Post doc -tutkimus ymmärretään välttämättömäksi osaksi yliopiston toimintaa. Tutkimus ja muut musiikkiin liittyvät toimintamuodot ovat läheisessä vuorovaikutuksessa säilyttäen kukin oman erityisluonteensa. Tutkimuksen kehittämistyössä tuetaan oppiaineet ylittäviä yhteyksiä ja yhdessä tekemistä sekä taiteen ja tieteen vuorovaikutusta. Tutkimuksen, tutkijakoulutuksen ja muun tohtorikoulutuksen kansainvälisiä tutkimuksellisia yhteyksiä kehitetään. Aktivoidaan Sibelius-Akatemiassa keskustelua yliopiston tutkimustoiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tutkimuksen laadunvarmistusta kehitetään siten, että koko yliopiston tasolla tapahtuva strateginen työskentely, yksikkökohtainen toiminta ja tutkijakohtainen työ saavat käyttöönsä niiden luonnetta heijastelevia kehittämisen välineitä. Opettajien tutkimustoimintaa tuetaan osana heidän ammatillista kehittymistään. 3
Tutkimuspoliittisessa suunnitelmassa tarkennetaan tutkimustoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja valintoja. 7. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Sibelius-Akatemia on toimintaympäristöissään merkittävä kulttuuripalvelujen tuottaja, aktiivinen ja arvostettu musiikkikulttuurin puolestapuhuja ja taiteen yhteiskunnallisen merkityksen vaalija. Sen yhteiskunnallisen vaikuttamisen perustan muodostavat kansainvälisesti korkealaatuinen opetus, tutkimus ja taiteellinen toiminta. Sibelius-Akatemia edistää toiminnallaan huippuosaamista, luovuutta ja suomalaisten hyvinvointia. Sibelius-Akatemia on vastuullinen ja haluttu yhteistyökumppani kulttuurialan, elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon toimijoille. Sibelius Akatemia seuraa kansainvälistä musiikkialan kehitystä, luotaa yhteiskunnan ja yhteistyökumppaneidensa tarpeita sekä toimii tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. 8. Johtaminen ja voimavarat Vireänä ja luovana organisaationa kehittyminen on keskeistä Sibelius-Akatemian menestyksen kannalta. Johtamista ja palautemenettelyjä kehitetään tukemaan tätä pyrkimystä. Sibelius-Akatemian tulee myös onnistua rahoituspohjan laajentamisessa, voimavarojen uudelleenkohdentamisessa sekä yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Sibelius-Akatemian talous varmistetaan pitkäjänteisellä suunnittelulla ja täydentävän rahoituksen lisäämisellä. Akateeminen neuvosto vahvistaa yliopiston akateemista johtamista samalla kun osastojen lukumäärää vähennetään. Päällekkäisiä hallinto- ja koulutusprosesseja karsitaan vahvistamalla nykyiset osastorajat ylittävää suunnittelua, päätöksentekoa ja koulutustarjontaa. Kaikki tämä tähtää uuteen organisaatioon 1.1.2011 lukien. Tukipalvelujen rakenteellinen kehittäminen ja niiden tuottamisen uudistaminen tapahtuvat osastojen uudelleenorganisoinnin yhteydessä kaikkien yliopiston toimijaryhmien yhteistyöllä. Voimavarojen uudelleen kohdentamista jatketaan aiemmin päätettyjen ja uusien, erityisesti tiloihin liittyvien lisäkustannusten rahoittamiseksi. Tarvittava voimavarojen uudelleen kohdennus on noin 2 M /v. Menorakenteen muutos edellyttää kaikkien toimintojen tehostamista ja kriittistä tarkastelua. Muutos tehdään yliopistoyhteisöä kuunnellen, henkilöstön eläköitymisen aikataulua noudattaen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden terveydestä, elämänhallinnasta ja hyvinvoinnista huolehtien. Johtamisessa painotetaan viestinnän sekä eri henkilöstöryhmien välisen luottamuksen ja keskinäisen arvostuksen tärkeyttä. 4
Liite / Pitkän aikavälin taloussuunnitelma 2010-2015 / Hallitus 18.3.2010 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2009-2015 OPM-rahoitus OPM-rahoitus 2010-2012 (ilman M-talorahaa) 28 355 29 749 29 749 29 749 29 749 29 749 OPM-rahoituksen lisäys M-talon vuokriin (oletus) 1 400 1 400 1 400 OPM-rahoitus yhteensä 28 355 29 749 29 749 31 149 31 149 31 149 Ohjelman tuottojen kumuloituminen 0 425 565 585 605 605 Rahoitus yhteensä 28 355 30 174 30 314 31 734 31 754 31 754 Yksiköiden ja tehtävien perusluonteiset menot Vuoden 2010 menotaso (ennuste) -24 619-24 619-24 619-24 619-24 619-24 619 M-talon vuokramenojen kasvu 0-3 000-4 500-4 500-4 500-4 500 Ohjelman menovähennysten kumuloituminen 700 890 1 030 1 170 1 295 1 380 Ohjelman menolisäysten kumuloituminen -1 010-1 530-1 480-1 670-2 105-1 935 Perusluonteiset menot yhteensä -24 929-28 259-29 569-29 619-29 929-29 674 Muut menot (2010 taso) -2 022-1 922-1 722-1 722-1 722-1 722 Menot yhteensä -26 951-30 181-31 291-31 341-31 651-31 396 Rehtorin liikkumavaran yli/alijäämä 750 1 404-7 -977 393 103 358 2 024 Ylläoleva taulukko havainnollistaa voimavaraohjelman vaikutusta yliopiston talouden kokonaisuuteen. - Taulukossa on OPM-rahoitus on käsitelty ilman vuoden 2010 hankerahoitusta (1,1 M ) ja Musiikkitalon investointien ja täydentävän rahoituksen vaikutus on eliminoitu. - Oletuksena on, että OPM-rahoitus lisääntyy vuonna 2013 vuokramenojen nousua vastaavasti. - Muiden menojen tason odotetaan laskevan vuodesta 2011 alkaen eräiden hankkeiden päättyessä. - Vuosina 2009-2015 on kokonaisuutena mahdollista säilyttää rehtorilla liikkumavara, joka mahdollistaa riittävän reagointikyvyn yllättäviin rahoitustilanteen tai menojen muutoksiin. Tilapäisesti maksuvalmiuden varmistaminen saattaa kuitenkin edellyttää esim. muiden menojen karsimista, erityisesti vuosina 2011-2012. - Laskelmassa on huomioitu muuttokustannukset P-talo->M-talo sekä T-talo->N-talo. Mahdollista muuttoa T-talo- >P-talo ei ole huomioitu.
Strategia 2015 liite 2 Yliopistotason strategiset hankkeet 1.Yliopiston rahoituspohjan vahvistaminen Projektiin sisältyvät opetusministeriön rahoitusmallissa huomioonotettavien tuloksien parantaminen, Satakieli pääomakeräys, yliopiston liiketoiminnan, uusien liiketoimintamuotojen ja yritysyhteistyön kehittäminen sekä koulutuksen, taiteellisen toiminnan ja tutkimuksen täydentävän rahoituksen lisääminen. Kokonaisvastuu: rehtori Gustav Djupsjöbacka Aikataulutavoite ja mittarit: porrastaen 31.12.2010-31.12.2011-31.12.2012; yliopiston täydentävän rahoituksen lisääntyminen ja sen hankintaan liittyvien prosessien kehittyminen. 2. Yhteisöllisyyden kehittäminen Sibelius-Akatemiassa Projektiin sisältyvät uuden osastorakenteen luominen, uusien osastojen ja aineryhmien identiteetin kehittäminen, hallinnon, opettajien ja opiskelijoiden lähentäminen, sisäinen viestintä ja henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen sekä johtamisen laatu eri organisaatiotasoilla. Näiden kaikkien toimien tarkoituksena on parantaa työilmapiiriä ja työssä viihtyvyyttä. Kokonaisvastuu: rehtori Gustav Djupsjöbacka Aikataulutavoite ja mittarit: työilmapiiribarometri ja johtamispalaute parantuneet asteittain 2010 ja 2011. 3. Musiikkitalo Projektiin sisältyvät toimintamallien luominen, varustaminen, toimintapalvelujen rakentaminen sekä muut käyttöönoton tehtävät. Kokonaisvastuu: hallintojohtaja Seppo Suihko Aikataulutavoite ja mittarit: porrastaen 31.12.2010 31.12.2011; projektin seurantaryhmän ja hallituksen arvioinnit 2011. 4. Hallinnon tuottavuusohjelma Projektiin sisältyvät säästöjen tasapainoinen suunnittelu ja toteutus sekä palvelujen sopeuttaminen vähempiin resursseihin, hallintoprosessien yksinkertaistaminen ja päällekkäisyyksien karsiminen sekä hallintopalvelujen laadullinen parantaminen yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Kokonaisvastuu: Hallintojohtaja Seppo Suihko Aikataulutavoite: 31.12.2012 Mittarit: -säästöt/euroja -opettajien ja opiskelijoiden palvelupalaute 2011 ja 2012 -työilmapiiribarometrit 2010-2012 -hallituksen arviointi syksyllä 2012 5. Koulutusohjelmarakenteen uudistus 5
Projekti käsittää peruskoulutuksen koulutusohjelmien määrän asetustasolla supistamisen huomattavasti 1.1.2012 alkaen. Vastuu: I vararehtori Jari Perkiömäki Aikataulutavoite ja mittarit: asetus voimaan 1.1.2011, koulutus alkaa 1.8.2012 6. Korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen ja sidosryhmäyhteyksien syventäminen Projekti käsittää yhteisen näkemyksen saavuttamisen Siban, ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön kesken musiikin alan ylimmän koulutuksen valtakunnallisesta työnjaosta, pitkän aikavälin ratkaisun saavuttamisen taideyliopistojen yhteistyökeskustelussa. Edelleen se tähtää Siban pitämiseen edelläkävijöiden joukossa musiikin ylimmän koulutuksen kansainvälisessä laatu- ja kehittämistyössä sekä yhteistyön kehittämiseen kulttuurisektorin työnantajakentän kanssa koulutuksen kehittämisessä. Kokonaisvastuu: Rehtori Gustav Djupsjöbacka Aikataulutavoite ja mittarit: porrastaen 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012. Jokaisesta projektista laaditaan projektisuunnitelma ja määritellään osavastuut ja tavoitteet sekä mittarit, ja niitä ohjataan Siban Proppu-mallin mukaisesti. Rehtori raportoi projekteista hallituksen jokaisessa kokouksessa tilannekatsauksen 6