Lapin liitto. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava

Lapin liitto Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava LIITTEET 1-4 Rovaniemi 2010

Yhteystiedot Lapin liitto, PL 8056, 96101 Rovaniemi, Hallituskatu 20 B, puh. 040 359 1000, fax (016) 318 705, E-mail: juha.piisila_@lapinliitto.fi Pöyry Environment Oy, PL 50, 01621 Vantaa, Jaakonkatu 3, puh. 010 33 11, fax 010 33 26 600, sähköposti: pasi.rajala_@poyry.com Fennovoima Oy (www.fennovoima.fi), Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki, puh. 020 757 9200, fax 09 870 1818, sähköposti: timo.kallio_@fennovoima.fi

1 LIITE 1. MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLTÖ Liitteessä 1 esitettävä aineisto perustuu ydinvoimalaitoksen YVAselostukseen (2008) ja periaatepäätöstä varten tehtyihin selvityksiin (2009). Vaikutusselvitys on yksityiskohtainen, ja sitä on käytetty hyödyksi maakuntakaavan suunnittelussa. Vaikutusselvitys muodostaa samalla tärkeän tietopohjan alueen yleis- ja asemakaavoitukselle. Maakuntakaavan vaikutusten kannalta olennaiset tiedot, maakuntakaavan yleispiirteisyys ja tehtävä huomioiden, on esitetty varsinaisessa kaavaselostuksessa, sen luvussa 4. 1 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN...2 1.1 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja infrastruktuuri... 2 1.2 Aluerakenne ja aluetalous... 5 1.2.1 Taloudelliset vaikutukset... 5 1.2.2 Nettovaikutukset kunnalle... 5 1.3 Kiinteistömarkkinat ja asuminen... 6 1.3.1 Rakennusvaihe... 6 1.3.2 Käyttövaihe... 7 1.4 Vaikutukset pelastustoimintaan... 7 1.5 Väestömäärä ja -rakenne... 8 1.6 Elinkeinorakenne ja palvelujen kysyntä... 8 1.7 Luontaiselinkeinot... 9 1.8 Vaikutukset liikenteeseen... 10 1.8.1 Rakentamisvaiheen aikainen liikenne... 10 1.8.2 Käyttövaiheen aikainen liikenne... 12 1.8.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 12 2 LUONTOON KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET...13 2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon... 14 2.1.1 Voimalaitoksen rakennustöiden vaikutukset... 14 2.1.2 Ydinvoimalaitoksen käytön aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin... 14 2.1.3 Teiden rakentamisen vaikutukset... 15 2.1.4 Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset... 15 2.2 Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset... 18 2.2.1 Radioaktiiviset päästöt ilmaan... 18 2.2.2 Varavoiman ja varalämmön tuotannon päästöt ilmaan... 18 2.2.3 Kuljetusten päästöt ilmaan... 18 2.3 Vesistövaikutukset... 18 2.3.1 Jäähdytysvesien vaikutus jäätilanteeseen... 18 2.3.2 Jäähdytysvesien vaikutukset veden laatuun ja ekologiaan... 19 2.3.3 Laivaväylän ja satamalaiturin rakentaminen... 22 2.3.4 Jäähdytysvesirakenteiden rakentaminen... 23

2 2.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin... 24 2.4.1 Vaikutukset kalastoon... 24 2.4.2 Ydinvoimalaitoksen jätevesien vaikutukset... 25 2.4.3 Vaikutukset virtauksiin... 25 2.5 Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset... 26 2.5.1 Rakentamisvaiheen vaikutukset... 26 2.5.2 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin... 26 2.5.3 Vaikutukset eläimistöön... 30 2.5.4 Vaikutukset Natura-alueisiin... 31 3 MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET...32 4 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN...37 4.1 Terveysvaikutukset... 38 4.1.1 Lähiympäristön asukkaiden säteilyannokset... 38 4.1.2 Muut terveysvaikutukset... 38 4.2 Melu... 39 4.3 Pölyn vaikutukset ilmanlaatuun... 39 4.4 Ihmisten elinolot... 40 4.5 Suhtautuminen hankkeeseen... 41 4.5.1 Asukaskyselyn tulokset... 41 4.5.2 Lähialueen toimijoiden näkemykset hankkeesta... 46 4.5.3 Paikkakunta- ja seutukuntatason näkemyksiä hankkeesta... 48 1 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN 1.1 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja infrastruktuuri Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Arviointia on täydennetty ydinvoimamaakunta-, yleis- ja asemakaavojen laatimisen yhteydessä tarkentuneiden lähtötietojen ja vaikutusten perusteella. Karsikkoniemellä laitoksen rakentaminen muuttaa maankäyttöä sekä varsinaisella voimalaitosalueella että sen ympäristössä. Varsinainen voimalaitosalue rakennetaan ja aidataan, jolloin maankäyttö ja reitit Karsikkoniemen eteläosassa muuttuvat. Alueen käyttötarkoitus muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta ja loma-asuntoalueesta energiahuollon alueeksi. Varsinaisella voimalaitosalueella ei tällä hetkellä ole aktiivista maankäyttöä loma-asumista lukuun ottamatta, joten muutos ei ole tässä mielessä merkittävä. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus poistuu Karsikon kalasataman ja länsirannalle rakennettavan voimalaitoksen sataman välisellä alueella. Lisäksi Karsikkoniemestä noin 20 kilometriä koilliseen rakennettava

3 voimajohtokäytävä ja voimalaitoksen pohjois- ja länsipuolelle rakennettava uusi tieyhteys muuttavat ja rajoittavat maankäyttöä. Muualla Karsikkoniemessä maankäyttö säilyy pääosin nykyisellään. Maakuntakaavassa on osoitettu noin 5 kilometrin päähän voimalaitoksesta ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke, jolla rakentamista sekä maankäytön kehittämistä on rajoitettu. Suojavyöhykkeeseen kuuluvat Karsikkoniemen ja sitä ympäröivän merialueen (mukaan lukien Laitakarin ja Ajoskrunnin saaret) Kemin Hepolan ja Rytikarin sekä Simon Maksniemen taajamat. Suojavyöhykkeellä on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta ( rahat tai lupa -periaate). Rakentamisen edellytykset ratkaistaan tapauskohtaisesti lupamenettelyn yhteydessä. Suojavyöhykkeellä on voimassa suunnittelumääräys, joka ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta eri viranomaisten alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua sekä asettaa alueen maankäytölle rajoituksia. Suojavyöhykkeelle ei saa suunnitella sijoitettavaksi uutta tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä tai sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Loma-asutuksen tai vapaa-ajan toiminnan sijoittamista suunniteltaessa alueelle tulee varmistua, etteivät edellytykset asianmukaiselle pelastustoiminnalle vaarannu. Suojavyöhykkeen ulkopuolella voimalaitos ei rajoita maankäyttöä. On kuitenkin suositeltavaa, että pelastusviranomaiselta pyydetään lausunto kaikista merkittävistä ydinvoimalaitoksen varautumisalueelle (20 kilometrin etäisyys voimalaitoksesta) sijoittuvista maankäytön kehittämishankkeista. Maakuntakaavan suojavyöhykkeellä on voimassa olevissa yleiskaavoissa osoitettu uusia asemakaavoittamattomia asuinalueita, joita ei voida toteuttaa. Näitä ovat Kemin eteläisten alueiden yleiskaavassa osoitetut Lallinperän, Satamakankaan, Paavonkarin ja Hepolan uudet ja täydentyvät asuinalueet sekä Simon Karsikkoniemen yleiskaavassa Maksniemen eteläpuolelle osoitetut Saaren, Lahdenojan, Sauvalaisenperän, Kirnuvaaran ja Leuannokan uudet asuinalueet. Näiden alueiden maankäyttö tullaan tarkemmin tutkimaan valmisteilla olevassa Karsikkonniemen ydinvoimayleiskaavassa. Suojavyöhykettä koskeva suunnittelumääräys tulee ottaa huomioon muutettaessa alueen yleis- ja asemakaavoja. Kemi-Tornion seudun merkitys vahvana teollisuusseutukuntana vahvistuu ja alueen maankäytön kehittämisedellytykset ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen ulkopuolella paranevat. Voimalaitoksen rakentaminen muuttaa maankäytön kehittämisen tarpeita ja lähtökohtia erityisesti Simon ja Kemin taajama-alueilla. Voimalaitos toteutuessaan lisää seudulla asuntojen ja pal-

4 velujen kysyntää, mikä saattaa edellyttää uusien asuinalueiden ja palvelujen toteuttamista. Karsikontie toimii voimalaitoksen pääasiallisena tieyhteytenä. Karsikontielle vaihtoehtoiseksi pelastusyhteydeksi rakennetaan uusi tie voimalaitosalueen pohjois- ja länsipuolelle, joka jatkuu nykyistä tietä pitkin Hepolaan ja edelleen valtatielle 4. Voimalaitokselle johtava voimalinja rajoittaa maankäyttöä johtokäytäväalueella. Tavallisia aitoja lukuun ottamatta johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolme metriä niitä lähemmäksi ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita. Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita. Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita eikä rakennuksia saa rakentaa johtoaukean välittömään läheisyyteen. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei myöskään saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Yleiskaavassa on syytä tarkentaa voimalinjan sijaintia Karsikkoniemen alueella. Suurhiekan merituulipuiston edellyttämä voimajohto voidaan sijoittaa ydinvoimalaitoksen voimajohtokäytävään, jolloin voimajohtokäytävän leveys kasvaa käytettävistä pylvästyypeistä riippuen 16 32 metriä. Suurhiekan merituulipuiston maakaapeli rajoittaa maankäyttöä noin 10 metriä leveällä kaistaleella noin 500 metrin matkalla rannasta voimajohtokäytävälle. Simon Vesihuolto Oy:n laatiman rakentamissuunnitelman "Jätevesien johtaminen välillä Asemanseutu-Kemi, siirtoviemärit välillä Asemanseutu- Simonkylä-Simoniemi ja Maksniemi-Karsikkoniemi-Kemi" perusteella voimalaitoksen toteuttamisella ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia jo toteutettujen tai suunnitteilla olevien vesi- ja viemärilinjastojen mitoitukseen tai Kemin jätevedenpuhdistamon toimintaedellytyksiin. Rakennettava Maksniemi-Rytikari siirtoviemäri tulee kulkemaan suunnitellun voimalaitoksen läheltä, mikä edesauttaa alueen vesi- ja viemärihuollon järjestämistä. Voimalaitoksen normaalin talous- ja teollisuusjäteveden käsittelyä ja puhdistusta varten tarvitaan laitokselle erillinen oma vedenkäsittelylaitos. Voimalaitoksella tarvittava makea vesi voidaan hankkia Kemin Vesi Oy:ltä, joka hankkii raakaveden edelleen Meri-Lapin Vesi Oy:ltä. Tarvittavien vesihuoltolinjojen pituus on noin kuusi kilometriä. (Lähde: Fennovoima Oy, Periaatepäätöshakemus, 2009, Simon Vesihuolto Oy.) Voimalaitos voidaan rakentaa tuottamaan sähkön lisäksi kaukolämpöä. Tällöin ympäristöön jäähdytysveden mukana menevän hukkalämmön määrä vähenee. Toisaalta kaukolämmön tuotanto pienentää ydinvoimalaitoksen sähkötehoa noin yhdellä megawatilla jokaista 4 5 kaukolämpömegawattia kohti. Fennovoima on selvittänyt kaukolämmön tuotannon teknisiä edellytyksiä eri laitosvaihtoehdoissa ja lämmön siirtämistä sekä kulutusta. Potentiaalisen kaukolämpökuorman vaikutus mereen johdettavaan lämpötehoon on vain noin 0 1 prosenttia ympäri vuoden (kun kaukolämpöä toimitettaisiin Kemiin, Tornioon ja Haaparantaan).

5 1.2 Aluerakenne ja aluetalous Aluerakenteeseen ja aluetalouteen kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen sekä YVA-menettelyn yhteydessä laadittuun aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitykseen (Pöyry Energy, lokakuu 2008). Ydinvoimalaitos on erittäin suuri rakennushanke ja toteutuessaan merkittävä alueellinen työnantaja. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen, käyttö ja vuosittaiset huoltotoimenpiteet vaikuttavat monella tavalla paitsi sijoituspaikkakunnan ja ympäröivän talousalueen niin myös koko Suomen yritystoimintaan, palveluiden tarjontaan sekä työmarkkinoihin. Nämä tekijät heijastuvat alueelliseen muuttoliikkeeseen, väestörakenteeseen ja väestökehitykseen, jotka vaikuttavat edelleen esimerkiksi asuntoja kiinteistömarkkinoihin. 1.2.1 Taloudelliset vaikutukset Rakentamisaikana hankkeen on arvioitu työllistävän Kemi-Tornion talousalueella (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio) ja mahdollisesti laajemminkin (muun muassa Ii ja Ruotsin Haaparanta) keskimäärin 650 800 henkilötyövuoden verran. Tämä tarkoittaa kunnallisverotulojen lisäystä seudulla noin 3,5 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Simon kunta saa kiinteistöverotuloja jo rakentamisaikana laitoksen valmistumisasteen mukaan, ja koko seutu hyötyy yhteisöverojen kasvusta. Lisäksi verotulot kasvavat muun muassa kulutuksen kasvun ja lisääntyneen rakentamisen myötä. Käyttövaiheessa laitoksen on arvioitu työllistävän 340 425 henkilötyövuoden verran vuodessa. Seudulle kohdistuva kunnallisverotulokertymä kasvaa vuositasolla 1,9 2,4 miljoonaa euroa, joka kohdistuu eri kuntiin asuinpaikan mukaisesti. Simon kunnan saama vuosittainen nettohyöty ydinvoimalaitoksen kiinteistöverotuloista on luokkaa 2,6 3,6 miljoonaa euroa. Tässä on huomioitu valtiontasausjärjestelmän vaikutus. Näiden lisäksi kasvavat kiinteistö-, kunnallisja yhteisöverotulot vilkastuneen elinkeinotoiminnan, asuntorakentamisen ja uusien työpaikkojen myötä. Vuonna 2006 Simon kokonaisverotulot olivat noin 8,5 miljoonaa euroa. Näin kunnan ydinvoimalaitoksesta vuosittain saama kiinteistövero olisi noin puolet kokonaisverotuloista. Kemi-Tornion talousalueen kunnallisverotulot olivat vuonna 2006 noin 165 miljoonaa euroa. Aluetaloudelliset vaikutukset voivat kohdistua myös Ruotsin puolelle, erityisesti Haaparannan kaupunkiin (ks. luku 4.7.1). 1.2.2 Nettovaikutukset kunnalle Sijoituspaikkakunnan verotulot kasvavat merkittävästi kiinteistö-, kunnallisja yhteisöverojen vuoksi. Kunnallis- ja yhteisöverojen kasvusta hyötyy koko ympäröivä talousalue, mutta kiinteistöverotulot jäävät ensisijaisesti sijoituspaikkakunnalle. Etenkin kiinteistöverotuloilla on sijoituspaikka-kunnalle

6 suuri merkitys, vaikka verotulojen tasaus otetaan huomioon. Vuosittainen kiinteistöverotulo mahdollistaa kunnalle muihin kuntiin verrattuna vahvan katteen ja liikkumavaraa suunnitella talouttaan ja tulevaisuuttaan. Kunta voi käyttää lisääntyneitä verotulojaan palveluiden laadun ja määrän lisäämiseen myös nykyisille asukkaille. Samalla parantunut palvelutaso houkuttelee kuntaan myös uusia asukkaita. Kunta voi käyttää kasvanutta veropohjaa myös kunnallisveroprosentin alentamiseen, mikä myös kanavoituisi kuntalaisten hyödyksi. Sijoituspaikkakunta ja muut lähikunnat joutuvat kasvaneiden verotulojen lisäksi myös investoimaan muun muassa palveluiden tuotantoon, pelastustoimeen sekä infrastruktuurin rakentamiseen uusille kuntalaisille ja asukkaille. Uusiin kiinteistöihin ja myös ydinvoimalaitokselle on rakennettava kunnallistekniikkaa. Kunnan asukasluvun kasvaessa on tuotettava myös lisää palveluita, jotta aikaisempien asukkaiden palvelulaatu ei laske. Lisäksi talousalueen kuntien on mahdollisesti investoitava jo rakennusvaiheessa päiväkoteihin, kouluihin ja vapaa-ajan palveluihin. Talousalueelle muuttavat vakituiset työntekijät asettuvat asumaan usean kunnan alueelle, joten kuntakohtainen palvelunlisäystarve ei välttämättä nouse kovin suureksi. Huomioitavaa on, että tarkastelluilla sijoituspaikkakunnilla ja talousalueilla on väestö viime vuosina vähentynyt, joten palveluiden tuotannossa voi olla tarjolla vapaata kapasiteettia. 1.3 Kiinteistömarkkinat ja asuminen 1.3.1 Rakennusvaihe Rakennusvaiheessa asuntokysyntää kohdistuu sekä lyhytaikaisempaan tilapäismajoitukseen lähellä rakennustyömaata että kaukomajoitukseen seudullisissa asutuskeskuksissa. Ydinvoimalan rakennustyömaalla työskentelee enimmillään noin 3 500 4 800 henkilöä. Määrät ovat niin suuria, että majoitukseen joudutaan käyttämään sekä lähimajoitusta, parakkimajoitusta asutuskeskusten yhteydessä, vuokra-asumista lähiseudulla että kaukomajoitusta lähellä sijaitsevissa suuremmissa kaupungeissa. Lähimajoituksen eli niin kutsuttujen parakkikylien vaihtoehtona on vuokraasuminen lähiseudulla tai yhteisasuminen 5 10 parakin yksikköinä asutuskeskusten läheisyydessä. Simon kunnassa on vuokra-asuntoja niukasti, mutta Kemin kaupungilla vuokra-asuntotarjonta on runsaampaa. Vuokraasuntokuntia oli Kemissä vuonna 2006 noin 4 000. Lisääntynyt kysyntä vuokra-asuntomarkkinoilla voi näkyä alueen vuokratason kohoamisena. Rakennusvaiheella voi puolestaan alentava vaikutus kaavaillun sijoituspaikan lähistöllä sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen hintatasoon.

7 1.3.2 Käyttövaihe Käyttövaiheessa laitoksella tulisi käyttötehtävissä ja ulkopuolisissa palveluissa työskentelemään 400 500 täysipäiväistä työntekijää laitoskoosta riippuen. Näistä 340 425 työntekijän (85 prosenttia) on oletettu jäävän asumaan talousalueelle pysyvästi. Mikäli näiden kaikkien työntekijöiden oletetaan muuttavan seudulle talousalueen ulkopuolelta, tarkoittaisi tämä kysyntää noin 400 uudelle asuinhuoneistolle tai talolle. Tonttien ja asuntojen kysyntä voi hieman nostaa hintoja kiinteistömarkkinoilla, mutta toisaalta tarkastelluilla talousalueilla hinnat ovat selvästi maan keskitasoa alhaisemmat ja kaavoitettavaa tonttimaata löytyy riittävästi. Kiinteistömarkkinoiden voidaan arvioida jonkin verran vilkastuvan hankkeen myötä. 1.4 Vaikutukset pelastustoimintaan Valtioneuvoston ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyjä koskevan päätöksen (735/2008) mukaan ydinvoimalaitoksen rakentamis- ja käyttöluvan haltijan on huolehdittava ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä. Luvanhaltija laatii lupaprosessin (PAP-hakemus-rakentamislupahakemuskäyttölupahakemus) yhteydessä vaiheittain tarkentuvan valmiusjärjestelysuunnitelman, jossa esitetään selvitys valmiusjärjestelyjen suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. Valmiusjärjestelmien toteuttamiseen liittyen kuvataan toimenpiteet, joihin valmiustilanteessa (säteilyvaara tai säteilyvaaran uhka) ryhdytään. Ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen ja pelastusviranomaisten kanssa niin, että ydinvoimalaitoksen toiminnasta mahdollisten aiheutuvien ydinvahinkojen vaikutuksia voidaan tehokkaasti rajoittaa. Valmiusjärjestelmät sovitetaan yhteen viranomaisten ydinvoima-laitosonnettomuuden varalta laatimien pelastus- ja valmiussuunnitelmien kanssa. Maakuntakaavassa osoitetun ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen tarkoitus on selkiyttää valmiussuunnittelua ja varmistaa, että vakavan vaaratilanteen uhatessa väestö voidaan siirtää turvaan nopeasti ydinvoimalaitoksen lähialueelta. Pelastustoiminnan tehokkuuteen vaikuttaa käytännössä muun muassa liikenneyhteydet ja liikennesuunnat. Maakuntakaavassa on voimalaitokselle johtavan yhdystien lisäksi osoitettu vaihtoehtoinen yhdystie sekä poikittaisyhteys näiden kahden välille. Vaihtoehtoinen yhdystie toimii poikkeustilanteessa vaihtoehtoisena pelastusreittinä. Ydinvoimalaitoksen toimintaan oikeuttavan luvan haltija toteuttaa yhteistyössä turvallisuusviranomaisten kanssa lisäksi turvajärjestelyihin liittyvät toimenpiteet ja järjestelyt. Turvajärjestelyt laaditaan suojaamaan laitosta ja siellä olevia ydinaineita oikeudettomalta haltuunotolta ja vahingolliselta toiminnalta. Turvajärjestelyä koskevat myös ydinaineiden kuljetuksia. Turvajärjestelyt muodostavat olennaisen osan ydinvoimalaitoksen ja ydinaineiden kuljetusten turvallisuutta.

8 Ydinvoimalaitoksen oman valmiusorganisaation ja pelastusviranomaisten toiminta sovitetaan yhteen, jotta laitoksella, laitosalueella, suojavyöhykkeellä ja varautumisalueella suoritettavat toimenpiteet ovat tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia. Yhteensovittamisen varmistamiseksi luvanhakija osallistuu pelastustoimen suunnitelmien laatimiseen pelastuslain (468/2003) 9 :n mukaisesti. (Lähde: Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (735/2008), Sisäasiainministeriön asetus säteilyvaaratilanteiden varalle laadittavista pelastustoimen suunnitelmista ja säteilyvaarasta tiedottamisesta (520/2007), Fennovoima Oy.) 1.5 Väestömäärä ja -rakenne Ydinvoimalaitoksella on vaikutusta sekä sijoituspaikkakunnan että ympäröivän talousalueen väestömääriin ja väestön rakenteeseen muun muassa työpaikkojen ja työllisyyden muutoksista johtuen. Käyttövaiheen vakituiset työpaikat houkuttelevat alueelle pysyvästi asumaan asettuvia työntekijöitä. Mikäli kaikki käyttövaiheen 400 500 työntekijää oletettaisiin tulevan kokonaan talousalueen ulkopuolelta ja 85 prosenttia heistä asettuisi asumaan talousalueelle, tarkoittaisi tämä keskimääräisellä perhekoolla (2,1) laskettuna noin 700 900 uutta asukasta seudulle. Kemi-Tornion talousalueella väestön lisäys on alle neljä prosenttia. Käytännössä ainakin osa laitoksen työntekijöistä olisi kanta-asukkaita, jotka nyt ovat työttömiä tai työvoiman ulkopuolella olevia. Kanta-asukkaiden työllistyminen ei siis lisäisi alueen väestöpohjaa, mutta vaikuttaisi toki kyseisen talousalueen työllisyyteen. Sijoituspaikkakunnan seudulle työskentelemään muuttava väestö olisi keskimääräistä koulutetumpaa ja nuorempaa. Voimalaitos tarjoaisi työpaikkoja myös paikallisista ammattikorkeakouluista ja lähialueiden yliopistoista valmistuneille, jolloin he voisivat jäädä seudulle työskentelemään. Sijoituspaikkakunnan ja talousalueen väestöpohja laajenisi ja väestön ikärakenne nuorentuisi. Myönteiset väestölliset vaikutukset voivat kohdistua myös Ruotsin puolelle, erityisesti Haaparannan kaupunkiin. 1.6 Elinkeinorakenne ja palvelujen kysyntä Rakennusvaihe aiheuttaa kysyntää rakennus- ja metallialalle sekä erilaisten palveluiden tuotantoon. Näiden toimialojen merkitys vahvistuu Kemi- Tornio-alueen elinkeinorakenteessa. Myös erilaisten palveluiden tuottamisen merkitys elinkeinorakenteessa kasvaa. Palvelukysyntää syntyy sekä työmaan välittömästi tarvitsemien palveluiden (siivous, ruokahuolto, vartiointi, kuljetus) että välillisten palveluiden (kauppa-, majoitus- ja ravitsemusliiketoiminta) johdosta. Rakennusvaiheen aikana lisääntyy myös yhteiskunnallisten ja julkisten palveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden kysyntä. Käyttövaiheessa uusien vakituisten työntekijöiden muutto alueelle perheineen aiheuttaa kysyntää julkisten palveluiden tuotantoon. Nuoret perheet

9 tarvitsevat muun muassa päivähoito- ja koulutuspalveluita. Kemi-Tornioalueen kunnat ovat viime vuosina menettäneet väestöään, joten vapaata kapasiteettia on jonkin verran valmiiksi vapaana. Kunnat joutuvat lisäksi investoimaan julkisiin palveluihin. Lisääntynyt väestömäärä ja ostovoima vilkastuttavat talousalueen elinkeinoelämää. Tämä näkyy muun muassa kauppa- ja ravitsemusliiketoiminnan kasvamisena. 1.7 Luontaiselinkeinot Kalatalous Karsikkoniemen edustan merialueella kalastetaan nykyisin pääasiassa rysillä. Jäähdytysveden vaikutuksesta kohonneen lämpötilan alueella levänkasvu lisääntyy ja aiheuttaa sitä kautta seisovien pyydysten lisääntyvää limoittumista ja puhdistustarvetta sekä rysien pyyntitehon heikkenemistä. Jäähdytysvesistä rysäkalastukselle aiheutuva merkittävä haitta rajoittunee Laitakarin etelä- ja länsipuolella sekä Ajoskrunnissa oleville pyyntipaikoille. Kesäaikana kylmää vettä suosivat lohikalat karttavat jäähdytysvesien selvää vaikutusaluetta ja vallitsevia kalalajeja ovat silloin alueella kevätkutuiset, vähempiarvoiset ja lämmintä vettä suosivat kalalajit. Tämä voi aiheuttaa kesällä pyyntimatkojen pitenemistä esimerkiksi siian pyynnin osalta. Kalojen käyttökelpoisuuteen jäähdytysvesillä ja niiden seurannaisvaikutuksilla ei ole vaikutusta. Kalastuksen kannalta jäähdytysvesien konkreettisin vaikutus ajoittuu talvikauteen, jolloin sulan ja heikon jään alue rajoittaa jäältä tapahtuvaa kalastusta. Karsikkoniemen edustalla talviaikainen verkkokalastus on melko vähäistä. Samalla kun jäältä tapahtuvan kalastuksen mahdollisuudet heikkenevät paranevat toisaalta mahdollisuudet pitkäaikaiseen sulavesikalastukseen sekä talviaikaiseen kalastukseen sula-alueelta. Sula-alue houkuttelee talvella kylmän veden kalalajeista muun muassa siikaa ja taimenta. Porotalous Voimalaitos aiheuttaa rajoituksia porotaloudelle etenkin voimalaitosalueella Karsikkoniemen eteläkärjessä. Voimalaitosalue aidataan, mikä estää porojen liikkumisen noin 3-4 neliökilometrin laajuisella alueella pienentäen tältä osin porotalouden käytössä olevaa laidunmaata. Voimalaitosalueen pohjoispuolelle rakennettava uusi tieyhteys Karsikontieltä länteen ja voimajohtokäytävä pienentävät laidunmaata yhteensä noin 2-3 neliökilometriä voimajohtokäytävän ja tiealueen leveydestä riippuen (tarkentuu jatkosuunnittelussa). Liikenteen lisääntyessä porojen liikennekuolemat lisääntyvät. Voimalaitoksen rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat porojen laiduntamisen ja poronhoidon harjoittamisen häiriintymiseen rakennustyömaan lähialueella

10 melun, tärinän ja pölyämisen johdosta. Voimalaitoksen käyttövaiheen aikainen melu aiheuttaa häiriötä voimalaitosalueen lähialueella. Hankkeella ei ole todennäköisiä vaikutuksia poronlihan ja muiden porotuotteiden imagon muutoksiin markkinoiden näkökulmasta. Voimalaitoksen mahdollisesta säteilyonnettomuudesta johtuen saatettaisiin joutua asettamaan väliaikaisia ja paikallisia poronlihan myyntirajoituksia. Periaatepäätöshakemuksen liitteeksi Fennovoima Oy on laatinut erillisen lisäselvityksen (Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, huhtikuu 2009). Lisäselvityksessä on esitetty arviot säteilyannoksille, jotka aiheutuvat erityisesti poronlihan syönnistä onnettomuuden jälkeen. Lapin karu ja niukkaravinteinen luonto edistää laskeuman radioaktiivisten aineiden kulkeutumista ravintoketjuihin. Lapin jäkälä-poro -ravintoketju on tehokas radioaktiivisen cesiumin kerääjä ja voi siten aiheuttaa huomattavia määriä poronlihaa nauttiville henkilöille muista poikkeavan annoskertymän. Lisäselvityksessä on esitetty poronlihan syönnistä aiheutuva säteilyannos sekä keskimääräisen ruokavalion mukaisen määrän poronlihaa syövälle suomalaiselle (0,6 kiloa) että hyvin paljon poronlihaa syövälle henkilölle (180 kiloa vuodessa). Sääolosuhteista riippuen onnettomuus ei välttämättä aiheuta lähiympäristön poroissa pitoisuusrajan ylittävää radioaktiivisuutta. Laskeuman ja säteilyannosten kannalta epäedullisissa sääolosuhteissa (A2) poronlihan radioaktiivisuus saattaa paikoin ylittää tämän rajan korkeintaan 50 kilometrin etäisyydellä, joten poronlihan kaupalle ei todennäköisesti aiheudu merkittävää haittaa. Ydinvastuulain perusteella ydinvoimalaitoksen toimiluvan haltija on velvollinen korvaamaan onnettomuudesta aiheutuvat vahingot, joihin myös poronlihan pilaantumisen voidaan katsoa kuuluvan. 1.8 Vaikutukset liikenteeseen Liikenteeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. 1.8.1 Rakentamisvaiheen aikainen liikenne Rakentamisvaiheen aikana työmatkaliikenne laitokselle on huomattava verrattuna nykytilanteeseen. Työmatkaliikenteen lisäksi laitokselle suuntautuu maksimissaan 50 raskasta kuljetusta päivässä. Maanteitse kuljetetaan muun muassa rakennusmateriaaleja, laitteita ja osia. Kaiken kaikkiaan rakennusaikana maanantain ja perjantain välillä henkilöliikenteen määrä on noin 4 000 5 750 henkilöajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen määrä noin 100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.

11 Kuva 1. Nykyiset arkivuorokausien liikennemäärät Simossa ja Kemissä, tiehallinnon kasvuennusteen mukaiset liikennemäärät vuonna 2015 ja ydinvoimalaitoksen rakentamisen aiheuttama liikennemäärien muutos vuoden 2015 liikennemääriin. Raskaan liikenteen määrä on esitetty sulkeissa. Rakentamisaikana liikenne lisääntyy valtatiellä 4 Karsikkoniemen pohjoispuolella arkivuorokausina noin 4 000 ajoneuvolla vuorokaudessa ja eteläpuolella noin 1 700 ajoneuvolla vuorokaudessa. Karsikkoniemen pohjoispuolella valtatien liikennemäärien lisäys on jopa 50 prosenttia verrattuna liikennemääriin ilman ydinvoimalaitosta, kun taas eteläpuolella lisäys on 20 prosentin luokkaa. Raskaat kuljetukset lisääntyvät pohjoispuolella noin viisi prosenttia ja eteläpuolella noin kaksi prosenttia. Liikennemäärien lisäys erityisesti Karsikkoniemen pohjoispuolella on merkittävä. Karsikontien risteyskohdasta alkava moottoritie parantaa valmistuttuaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Liikennemäärien kasvu saattaa edellyttää Karsikontien ja valtatien liittymän parantamista eritasoliittymäksi. Liittymän parantaminen ei liity voimassa oleviin toteutusohjelmiin. Laitosalueelle tai sen läheisyyteen rakennetaan satamalaituri rakennusvaiheen raskaiden ja suurikokoisten komponenttien merikuljetuksia varten. Merikuljetuksien määrä jää pieneksi, sillä pääosa kuljetuksista toteutetaan todennäköisesti maitse. Tästä johtuen vaikutukset meriliikenteeseen arvioidaan vähäisiksi. Rakentamisaikaisten kuljetusten tarkka määrä selviää laitoksen toimittajan valinnan jälkeen.

12 1.8.2 Käyttövaiheen aikainen liikenne Käytön aikana laitoksella työskentelee noin 400 500 henkilöä. Työmatkaliikenteen määräksi on arvioitu noin 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Voimalaitospaikalle järjestetään säännöllinen bussikuljetus. Lisäksi laitokselle tulee huoltoja tavarakuljetuksia, joista aiheutuva liikennemäärä on noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Käytettyä polttoainetta kuljetetaan noin neljä kertaa vuodessa loppusijoituspaikkaan. Vuosihuoltojen aikana laitoksella käyvien työntekijöiden määrä kasvaa noin 500 henkilöllä, mikä lisää ajoneuvoliikenteen määrää tilapäisesti noin 1150-1300 ajoneuvolla vuorokaudessa. Taulukko 1. Ydinvoimalaitoksen arvioidut liikennemäärät rakentamis- ja käyttövaiheessa. Käytetty ydinpolttoaine voidaan kuljettaa ydinvoimalaitokselta loppusijoitustilaan maantie-, rautatie- tai merikuljetuksena. Kuljetustapaa ei ole vielä valittu. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus meriteitse edellyttää tarkoitukseen soveltuvaa alusta. Ruotsissa on jo vuodesta 1982 kuljetettu käytettyä ydinpolttoainetta m/s Sigyn nimisellä erikoisaluksella, joka on suunniteltu nimenomaan runsasaktiivisen ydinmateriaalin siirtämiseen. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten riskejä on tarkasteltu TEM:lle 9.4.09 toimitetuissa lisäselvityksissä. 1.8.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Ydinvoimalaitoksen liikennemääristä noin 70 prosentin on arvioitu tulevan pohjoisesta ja 30 prosentin etelän suunnasta Kemi-Tornion talousalueen väestön sijoittumisen mukaan. Oheisella kartalla on kuvattu ydinvoimalaitoksen toiminnan aiheuttaman liikennemäärän vaikutus sijaintipaikalle johtavien teiden liikenteeseen. Kartalla on esitetty kolmet luvut: alueen nykyiset arkivuorokausien liikennemäärät, tiehallinnon kasvuennusteen mukaiset liikennemäärät vuonna 2030 ja ydinvoimalaitoksen aiheuttama liikennemäärien muutos vuoden 2030 liikennemääriin. Raskaan liikenteen määrät on esitetty sulkeissa.

13 Ydinvoimalaitoksen liikenteellä on vain vähäinen vaikutus valtatien 4 liikennemääriin. Valtatien kokonaisliikennemäärä lisääntyy noin 3 6 prosenttia ja raskas liikenne noin 2 4 prosenttia. Uusi moottoritie parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta eikä ydinvoimalaitoksen liikenne juuri muuta tilannetta. Karsikontien liikennemäärät muuttuvat merkittävästi ja liikenneturvallisuus voi heikentyä. Tietä kuitenkin parannetaan ydinvoimalaitoksen liikenteeseen sopivaksi, jolloin turvallisuus ja liikenteen sujuvuus otetaan huomioon. Kuva 2. Nykyiset arkivuorokausien liikennemäärät Simossa ja Kemissä, tiehallinnon kasvuennusteen mukaiset liikennemäärät vuonna 2030 ja ydinvoimalaitoksen aiheuttama liikennemäärien muutos vuoden 2030 liikennemääriin. 2 LUONTOON KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Luontoon kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen, YVA-menettelyn yhteydessä laadittuihin luontoarvokartoituksiin, Nature-tarveharkintaarvioon, vesistövaikutusarviointiin (Virtausmalli Simon edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin 19.6.2008, YVA Oy; Hannu Lauri, Jorma Koponen, 36 s) sekä Fingridin laatimaan selvitykseen Fennovoiman voimalaitospaikkojen kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliitynnät maakuntakaavoitusta varten (luonnos 17.9.2008) ja vuoden 2009 lisäselvityksiin.

14 2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 2.1.1 Voimalaitoksen rakennustöiden vaikutukset Suurimmat vaikutukset maakuntakaava-alueen maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin aiheutuvat ydinvoimalaitoksen rakentamisvaiheessa. Maaperän kantavuuden suhteen alue on pääosin hyvin rakennettavissa. Laadittujen maaperätutkimusten mukaan alueen perustamisolosuhteet ovat hyvät. Rakentamisen aikana voimalaitosalueella tehdään räjäytys-, louhinta- ja kivenmurskaustöitä tarvittavia teitä sekä voimalaitos- ja muita rakennuksia varten. Rakennusaikana syntyvät kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassat on tarkoitus hyödyntää rakennuspaikalla erilaisissa täytöissä ja tasauksissa. Työmaalta johdettavat perustusten kuivatusvedet ja sadevedet sisältävät kiintoainetta ja mahdollisia öljy- ja typpiyhdisteitä enemmän kuin normaalisti asvaltoiduilta piha-alueilta johdettavat vedet. Työmaalta mereen johdettavan veden laatua ja määrää tarkkaillaan. Jätevesien mahdollisesta johtamisesta viemäriin sovitaan sijaintipaikkakunnan vesi- ja viemärilaitoksen kanssa. Ydinvoimalaitoksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tärkeitä tai muita pohjaveden hankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Kalliopohjaveden esiintyminen on kuitenkin otettava huomioon alueella tehtävien maanalaisten rakennustoimien takia. Kallion louhinta vaikuttaa ensisijaisesti kallion pohjaveteen ja siitä edelleen maaperän pohjaveteen. 2.1.2 Ydinvoimalaitoksen käytön aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin Ydinvoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat pohjavesien ja maaperän pilaantumisriskit minimoidaan rakenteellisin ratkaisuin ja prosessien vuotoja jätevesien viemäröintijärjestelyin. Vähä- ja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoitusluoliin ja tunneleihin tihkuu pohjavettä niiden käytön aikana tilan koosta, ympäröivän kallion tiiveydestä, pohjaveden pinnan tasosta sekä louhinnan yhteydessä tehdyistä tiivistämistoimenpiteistä riippuen. Tällä ei ole haitallista vaikutusta ympäristön pohjavesien laadun tai määrän kannalta, koska loppusijoitustilojen sekä niiden tunneleiden perustuksiin kertyvät vedet kerätään erillisillä vuodonkeräilyjärjestelmillä ja johdetaan jätevesien käsittelyyn. Vesien laatua, myös radioaktiivisuutta, seurataan näytteenotoilla. Ydinvoimalaitoksen rakenteet ja laitteet suunnitellaan maanjäristyksen kestäviksi. Maanjäristyksiä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan ydinvoimalaitoksen käytön aikana. Näin varmistetaan, ettei maanjäristyksistä aiheudu uhkaa laitoksen turvallisuudelle.

15 2.1.3 Teiden rakentamisen vaikutukset Karsikontietä on levennettävä vajaan viiden kilometrin matkalta. Lisäksi on rakennettava uusi, noin kilometrin mittainen Karsikontieltä voimalaitosalueelle johtava tie. Voimalaitosalueen länsi- ja pohjoispuolelle rakennetaan uusi tieyhteys pelastusreitiksi Hepolan suuntaan. Karsikontien parannustyöt aiheuttavat tilapäistä haittaa ja häiriötä tien käyttäjille ja mahdollisesti tien varren asutukselle. Eläinten kannalta nykyisen tien parantaminen ei sanottavasti poikkea nykyisestä tilanteesta. Uusien osuuksien rakentaminen aiheuttaa paikallista häiriötä eläimistölle. 2.1.4 Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset Ydinvoimalaitoksen liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon tarvitaan kaksi jännitteeltään 400 kilovoltin voimajohtoa ja yksi 110 kilovoltin voimajohto, jotka sijoittuvat maakuntakaavassa osoitettuun ohjeelliseen päävoimalinjaan. Voimajohtoreitti on pylväsratkaisuista riippuen noin 80 120 metriä leveällä maastokäytävällä. Suurhiekan merituulipuiston edellyttämä voimajohto voidaan sijoittaa ydinvoimalaitoksen voimajohtokäytävään, jolloin voimajohtokäytävän leveys kasvaa käytettävistä pylvästyypeistä riippuen 11 32 metriä. Suurhiekan merituulipuiston maakaapeli rajoittaa maankäyttöä noin 10 metriä leveällä kaistaleella noin 500 metrin matkalla rannasta voimajohtokäytävälle. Yli 15 kilometriä pitkän ja yli 220 kilovoltin voimajohdon rakentaminen edellyttää YVA-menettelyä. Uusi voimajohtoreitti rakennetaan noin 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle nykyiselle voimajohtolinjalle saakka. Voimajohtoreitti kulkee laitokselta pääosin metsäisten suoja selännealueiden kautta Marostenmäen asuinalueen länsipuolelta kohti koillista. Suunnitellun voimajohtolinjauksen länsipuolella, noin 10 15 km Karsikkonimestä koilliseen sijaitsevat Natura-alueverkostoon ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvat Musta-aapa ja Kirvesaapa. Maksniemestä noin 2 kilometriä koilliseen sijaitsee soidensuojeluohjelmaan kuuluva alue. Fingrid Oyj:n laatiman alustavan selvityksen (Fennovoiman voimalaitospaikkojen kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliittymät, selvitys maakuntakaavoitusta varten, 21.10.2008) mukaan voimajohtoreitin välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä suojelukohteita tai alueita. Selvityksessä on johtoreittien läheisyydessä todettu sijaitsevan seuraavat ympäristön arvokohteet (vaikutukset arvioitu alustavasti):

Taulukko 2. Ympäristön arvokohteet voimajohtoreitin läheisyydessä. (Fingrid Oyj 2008) 16

17 Voimajohdon rakentamisesta voi aiheutua haittaa alueen linnustolle pesimäja muuttoaikoina. Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää ajoittamalla työt mahdollisuuksien mukaan elo- ja huhtikuun väliseen aikaan. Tämän lisäksi johtoreitin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja sijoittelussa tulee huomioida Karsikkojärven linnustollinen merkitys sekä siellä pesivien suojelullisesti merkittävien lajien reviirien sijoittuminen. Voimajohdon ympäristövaikutukset tullaan arvioimaan erillisessä YVA-menettelyssä, mikäli valtioneuvoston periaatepäätös on myönteinen ja Simo valitaan voimalaitoksen sijoituspaikaksi. Wpd Finland Oy:n Suurhiekan merituulipuistohankkeen YVA:ssa tutkittu sähkönsiirron reittivaihtoehto 1C kulkee Karsikkoniemen kautta ensin merikaapelina, sitten noin 500 metrin matkan maakaapelina ja siitä eteenpäin ilmajohtona samassa johtokäytävässä ydinvoimalaitoksen voimajohtojen kanssa. Merikaapelin rantautumispaikka on Karsikkoniemen länsirannalla Lallinperän alueella. Alustavien suunnitelmien mukaan merikaapeli kaivetaan kaapeliojaan matalissa vesisyvyyksissä (alle 12 metriä). Sähkönsiirtoyhteyden rakentamisen aikaiset vaikutukset veden laatuun ovat yleisesti ottaen lyhytaikaisia ja rajoittuvat suppealle alueelle kaapelireitin läheisyyteen. Vaikutuksista merkittävin tulee olemaan kaapeliojan kaivamisesta aiheutuva kiintoaineen lisäys vesipatsaassa (veden samentuminen). Muita mahdollisia vaikutuksia ovat ravinteiden ja haitta-aineiden vapautuminen ruopattavasta sedimentistä. Sähkönsiirtokaapelin käytön aikaset vaikutukset veden laatuun, vesikasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön ovat hyvin vähäisiä. Maakaapelin kaivaminen maahan edellyttää puiden poistoa noin 25 metriä leve-

18 ältä työmaa-alueelta. Kaapelin asentamisen jälkeen sen ympäristö voidaan maisemoida, joskin minimietäisyys kaapelikaivannosta lähimpiin puihin on kolme metriä. Siten puuttoman aukon suurin vaadittava leveys on noin 11 metriä (kaapelikaivanto viisi metriä ja kolmen metrin varoalueet molemmin puolin). Suurhiekan merituulipuistohankkeen sähkönsiirron vaikutuksia on tarkemmin arvioitu merituulipuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. (Lähde: wpd Finland Oy, 2009.) 2.2 Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset 2.2.1 Radioaktiiviset päästöt ilmaan Normaalikäytön aikana ydinvoimalaitos päästää ilmaan ja veteen pieniä määriä radioaktiivisia aineita kuten jalokaasuja (ksenon ja krypton), kaasumaisia aktivoitumistuotteita (hiili-14), halogeeneja (jodit) sekä aerosolimuodossa olevia aktiivisia aineita. Laitoksesta ulos laskettavat radioaktiiviset vesi- ja ilmapäästöt puhdistetaan suodattamalla ja viivästetään siten, että niiden säteilyvaikutus ympäristössä on hyvin pieni verrattuna luonnossa normaalisti olevien radioaktiivisten aineiden vaikutukseen. Kaasumaiset päästöt johdetaan voimalaitosten ilmastointipiippuihin ja vesipäästöt jäähdytysveden mukana mereen. Päästöt mitataan ja varmistetaan, että ne alittavat asetetut raja-arvot. 2.2.2 Varavoiman ja varalämmön tuotannon päästöt ilmaan Varavoimageneraattoreiden ja varalämpölaitoksen käytöstä syntyy polttoaineen palaessa rikkidioksidia, typen oksideja, hiukkasia ja hiilidioksidia. Varavoimageneraattoreiden ja varalämpölaitoksen vuotuiset päästöt ovat normaalitilanteessa hyvin pieniä. 2.2.3 Kuljetusten päästöt ilmaan Rakentamisen aikaisen liikenteen aiheuttamien päästöjen lisääntyminen on kaikissa vaihtoehdoissa huomattavaa. Liikenne on kuitenkin erityisen vilkasta ainoastaan rakentamisen neljäntenä tai viidentenä vuonna. Muina rakennusvuosina liikennemäärät ja liikenteen päästöt ovat selvästi vähäisempiä. Rakentamisajan liikenteen päästöillä ei arvioida olevan pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia sijoitusvaihtoehtojen lähialueiden ilmanlaatuun. 2.3 Vesistövaikutukset 2.3.1 Jäähdytysvesien vaikutus jäätilanteeseen Perämerellä talviaikainen pinnan läheinen virtaus kulkee rantoja pitkin kiertäen vastapäivään, Suomen rannikolla pääasiassa pohjoiseen ja Ruotsin rannikolla etelään. Kierron aiheuttaa jokien tuoma makea vesi, pinnankorkeu-

19 den vaihtelu sekä suolaisuuserot Merenkurkussa. Hailuodon ja Kemin välisellä alueella virtaus on pohjan mataluudesta johtuen vaihtelevaa ja pyörteistä. Syvemmillä alueilla virtaussuunta on kuitenkin edellä kuvatun mukainen. Ydinvoimalaitoksen YVA:n tulosten mukaan talvella jäättömänä pysyvä vesialue keskittyy purkupaikan lähistölle. Heikenneen jään alue sijaitsee pääasiassa Ajoksen ja Karsikkoniemen välillä sekä Karsikkoniemestä etelään. Sulan ja heikon jään alueen koko on noin 5 12,5 neliökilometriä voimalaitos- ja jäähdytysveden purkuvaihtoehdosta riippuen. Maakuntakaavalla ei kuitenkaan ratkaista purku- eikä voimalaitosvaihtoehtoa. 2.3.2 Jäähdytysvesien vaikutukset veden laatuun ja ekologiaan Veden laatu Jäähdytysveden laatu ei lämpötilan nousua lukuun ottamatta muutu voimalaitoksen läpi virratessaan. Veden laadussa voi kuitenkin olla eroja otto- ja purkualueiden välillä, joten vaikutukset purkualueeseen riippuvat ottopaikan veden laadusta. Vaihtoehtoiset jäähdytysveden ottopaikat sijaitsevat molemmat niemen länsipuolella. Purkupaikoista toinen sijaitsee niemen itäpuolella Veitsiluodonlahdella ja toinen niemen eteläkärjessä. Alueiden vedenlaatua selvitettiin vuonna 2009 vesinäytteen otoin. Tehdyissä veden laatuselvityksissä ei havaittu kovin suuria eroja Karsikkoniemen itä- ja länsipuolten välillä. Tehtyjen aiempien tarkkailujen perusteella tiedetään kuitenkin Veitsiluodonlahden olevan ympäröivää merialuetta ravinteikkaampi. Veden johtaminen Karsikkoniemen itäpuolelta Veitsiluodon lahdelle voi näin ollen hieman parantaa alueen veden laatua, mutta tämä vaikutus arvioidaan pieneksi. Tällä perusteella jäähdytysvesien vaikutuksen purkualueen veden laatuun arvioidaan kokonaisuudessaan jäävän vähäiseksi. Kasvi- ja eläinplankton Perämerellä kasviplanktontuotantoa rajoittaa erityisesti avovesikauden lyhyys. Lämpimät jäähdytysvedet pidentävät avovesiaikaa ja näin edelleen kasvukautta, joten kasviplanktonin vuosituotanto purkualueella kasvaa. Lämpimän veden hajotustoimintaa kiihdyttävä vaikutus voi nopeuttaa ravinteiden kiertoa tuottajien ja hajottajien välillä ja osaltaan kasvattaa kasviplanktontuotantoa purkualueella. Tuotannon kasvun on kuitenkin tutkituilla lämpimän veden purkualueilla havaittu rajoittuvan ainoastaan lämmenneelle vesialueelle. Kesän 2009 selvityksissä Karsikkoniemen edustan kasviplanktonbiomassa ilmensi vesialueen karua luonnetta lukuun ottamatta sisimpänä Veitsiluodonlahdella sijaitsevaa havaintopaikkaa, joka oli kasviplanktonbiomassan osalta lievästi rehevä.

20 Sinilevien massakukinnat ovat tyypillisimmillään rehevöityneillä merialueilla varsinkin loppukesäisin, jolloin typpi toimii kasvua rajoittavana ravinteena. Perämerellä sinilevien massakukintoja on vähän muun muassa alueen niukkaravinteisuuden ja fosforirajoittuneisuuden vuoksi. Sinileviä havaittiin kesän 2009 selvityksissä vain vähän. Jäähdytysvesien ei alueen ravinnesuhteiden vuoksi arvioida lisäävän sinileväkukintojen määrää lukuun ottamatta mahdollisesti Veitsiluodonlahden pohjukkaa, jossa veden laatu on aiempien havaintojen mukaan muuta aluetta huonompi ja perustuotanto voi olla ajoittain typpirajoitteista. Jäähdytysvesien lämpökuorman arvioidaan nostavan kasviplanktonin vuosituotantoa purkualueella. Eläinplanktonyhteisöön hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia. Vesikasvillisuus ja makrolevät Jäähdytysvesi johdetaan mereen kanavaa pitkin, jossa veden virtausnopeus kanavan suulla on noin metri sekunnissa. Virtauksen vaikutuksesta purkupaikan edustan pohjan hienojakoinen sedimenttiaines kulkeutuu pois noin muutaman sadan metrin etäisyydeltä. Tällä alueella kasvillisuus muuttuu, ja rihmalevät korvaavat juurilla kiinnittyvät vesikasvit. Merkittävämpi kasvillisuutta muuttava vaikutus on kuitenkin kasvun kiihtyminen lämmenneellä vesialueella. Tutkimuksissa havaittu kehitys muistuttaa paljolti rehevöitymistä. Lajiston on havaittu yksipuolistuvan ja tuotannon kasvavan. Tyypillisesti purkualueella runsastuvat rihmalevät kuten ahdinparta sekä muutamat lämpökuormaa hyvin sietävät putkilokasvilajit muiden lajien taantuessa. Veitsiluodon lahdella sijaitsee lajistoltaan monimuotoisia matalia ja suojaisia rantoja. Jäähdytysvesien lämpökuorma voi vaikuttaa näiden alueiden lajistoon rehevöittävästi ja lajikoostumusta muuttavasti. Havaituista lajeista esimerkiksi viherahdinparta voi runsastua ja merihaura sekä näkinpartaiset taantua. Näiden vaikutuksien arvioidaan ulottuvan suunnilleen alueelle, jolla lämpötilan nousu on vähintään yhden asteen. Rehevöityminen voimistaa lämpökuorman vaikutuksia kasvillisuuteen. Alueen veden laatu on kuitenkin viime vuosina parantunut eikä sen katsota hankkeen tai Perämeren alueen yleisen kehityksen vaikutuksesta muuttuvan merkittävästi. Jäiden kasvillisuutta irrottavan vaikutuksen puuttuminen voi näkyä lajistomuutoksina rantavyöhykkeen kasvillisuudessa. Sulalla alueella monivuotiset lajit, kuten järviruoko, voivat vallata tilaa muilta lajeilta. Sula alue jää Karsikkoniemen alueella kuitenkin varsin pieneksi, joten vaikutuksen arvioidaan jäävän vähäiseksi ja rajoittuvan purkukanavan läheisyyteen.

21 Pohjaeläimistö Purkualueen edustan eroosio muuttaa alueen pohjanlaatua. Tällä alueella pehmeille pohjille tyypilliset lajit, kuten valkokatkat ja hyönteisten toukat, korvautuvat kovien pohjien lajistolla, kuten runkopolyypeilla. Tämä vaikutus rajoittuu kuitenkin hyvin rajatulle alueelle purkupaikan edustalle. Jäähdytysvesien vaikutukset pohjaeläimistöön ovat lähinnä välillisiä ja ovat suurimmaksi osaksi seurausta perustuotannossa tapahtuneista muutoksista. Lämpökuorman on havaittu lisäävän pohjaeläinyhteisöjen epävakautta. Lisääntyvä orgaanisen aineksen määrä suosii rehevöitymisestä hyötyviä lajeja. Vaikutusalueella esimerkiksi surviaissääsken toukkien määrät voivat kasvaa ja valkokatkojen määrät pienentyä. Hankkeen vaikutukset pohjaeläinyhteisöihin arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi ja paikallisiksi. Hankkeen ei katsota heikentävän pohjaeläinkantoja siten, että sillä voisi olla vaikutuksia niitä ravintonaan käyttävään kalastoon. Tulokaslajit Amerikanmonisukasmatoa tavataan nykyään Karsikkoniemen edustalla. Hankkeen vaikutuksesta se voi paikallisesti lisääntyä jäähdytysvesien vaikutusalueella. Amerikanmonisukasmadon on kuitenkin havaittu lisääntyneen koko Itämeren alueella, eikä jäähdytysveden purkamisen arvioida vaikuttavan lajin yleistymiseen Perämerellä yleensä. Amerikankampamaneettia ei ole ainakaan toistaiseksi tavattu Perämereltä. Sen leviämistä sinne rajoittavat todennäköisesti vähäinen eläinplanktonin määrä ja mahdollisesti myös suolapitoisuus yhdistettynä muihin ympäristötekijöihin kuten kylmyyteen. Jäähdytysvesien lämmittävä vaikutus kohdistuu ranta-alueen tuntumaan ja pintakerrokseen, kun taas amerikankampamaneettien esiintyminen on Itämerellä rajoittunut syviin vesiin. Jäähdytysveden purkamisen ei näin arvioida edistävän amerikankampamaneetin leviämistä vaikutusalueelle. Itämeren tulokaslajeihin kuuluvat myös vaeltajasimpukoihin kuuluvat vaeltajasimpukka sekä valekirjosimpukka. Kumpaakaan vaeltajasimpukkalajeista ei tiettävästi tavata Perämeren alueella. Voimalaitoksen jäähdytysvesien purkaminen voisi luoda lämpiävälle alueelle sopivat elinolosuhteet vaeltajasimpukoille. Perämeren kylmyys kuitenkin rajoittaa vaeltajasimpukoiden menestymistä lämpiävän alueen ulkopuolella eli jäähdytysvesien ottoalueilla tai Perämerellä laajemmin. Valekirjosimpukan menestymistä alueella todennäköisesti rajoittaa myös matala suolapitoisuus. Sedimentti Purkukanavan edustan lähialueelta sedimentti huuhtoutuu pois virtauksen vaikutuksesta. Tämä alue on kuitenkin varsin rajattu, ja sijaitsee heti Kar-

22 sikkoniemen tuntumassa alueella, jossa haitta-aineiden pitoisuuksien arvioidaan olevan matalia. Muuten hankkeeseen ei arvioida liittyvän sellaisia virtauksien muutoksia, jotka johtaisivat sedimentin liikkeelle lähtemiseen. Jäähdytysvesien lämmittävä vaikutus kohdistuu lähinnä pintakerroksiin, eikä sillä purkupaikan välitöntä läheisyyttä lukuun ottamatta ole vaikutusta suoraan sedimenttiin. Välillisesti jäähdytysvesien aiheuttaman perustuotannon kasvun arvioidaan johtavan sedimentoitumisen lisääntymiseen ja näin haitta-aineiden pitoisuuksien laimenemiseen sedimentissä. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan mahdollisten haitallisten sedimenttiin varastoituneiden aineiden palautumista takaisin vesipatsaaseen tai biologiseen kiertoon. 2.3.3 Laivaväylän ja satamalaiturin rakentaminen Laivaväylän ja satamalaiturin rakentaminen edellyttää vesialueella tehtäviä ruoppaustöitä. Ruoppausten vaikutuksia on tässä kuvattu yleisellä tasolla, sillä hankealueiden merenpohjan sedimentin koostumusta ei ole tutkittu. Vesirakentamisen vaikutuksia tullaan selvittämään tarkemmin hankkeen lupavaiheessa vesilain edellyttämällä tavalla. Ruoppaustöiden vaikutukset riippuvat paljolti ruopattavan sedimentin laadusta ja ruoppausten laajuudesta. Ruopattavalta alueelta poistetaan pohjasedimenttiä, mikä hävittää kasvillisuuden ja eläimistön käsitellyltä alueelta. Ulommalla alueella tehtävissä ruoppauksissa (laivaväylä) suoria vaikutuksia on käytännössä ainoastaan pohjaeläimistöön. Pohjaeläimistö palautuu ruoppauksia edeltäneelle tasolle yleensä muutaman vuoden kuluessa. Ruoppauksen välillisiä vaikutuksia ovat tilapäinen veden sameneminen (kiintoaineksen määrä kasvaa) ja nousu ravinnepitoisuuksissa. Sameneminen ja ravinnepitoisuuksien nousu ovat suurempia ruopattaessa paljon orgaanista aineista sisältävää sedimenttiä (kuten muta- tai liejupohjaa). Pääosin mineraaliaineksesta koostuvaa sedimenttiä (kuten hiekka- ja sorapohjaa) ruopattaessa vaikutukset veden laatuun jäävät pienemmiksi. Valitsemalla ruoppausmenetelmä ruopattavan sedimentin mukaan, ja käyttämällä muita tarkoituksen mukaisia menetelmiä (kuten silttiverhosuojauksia), voidaan vielä merkittävästi pienentää vaikutuksia veden laatuun. Tilapäisellä veden samenemisella ja vastaavasti lisääntyneellä sedimentaatiolla voi olla haitallisia vaikutuksia rantavyöhykkeen eläimistöön, kuten kalanpoikasiin ja kalojen kutuun. Rakennustöistä aiheutuva melu ja tärinä voivat tilapäisesti karkottaa esimerkiksi kaloja ja lintuja alueelta. Muiden olosuhteiden ollessa suotuisat myös perustuotanto voi hieman kasvaa ruoppausalueen lähistöllä sedimentistä vapautuvien ravinteiden seurauksena. Vaikutukset ovat kuitenkin tilapäisiä ja paikallisia. Samentuneen veden alueen koko riippuu ruoppausten laajuuden ja sedimentin koostumuksen lisäksi muun muassa vallitsevista virtauksista. Yleensä samentumista voidaan havaita noin 100 200 metrin päässä ruoppausalueelta.

23 Ruoppauksessa syntyvät sedimenttimassat on tarkoitus käyttää voimalaitosalueen maanrakennuksessa tai läjittää mereen sopivalle alueelle niiden määrästä ja laadusta riippuen. Mikäli massoissa havaitaan raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, käsitellään ne ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Ruoppaukset pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan yhden vuoden aikana. Ne pyritään myös ajoittamaan siten, ettei niistä aiheudu merkittäviä haittoja esimerkiksi mahdolliselle pesimälinnustolle tai kalojen kutualueille. Samentumista voidaan myös tarvittaessa tarkkailla reaaliaikaisesti toimivilla veden laadun mittareilla, jolloin ruoppaustyöt voidaan keskeyttää, mikäli kiintoainespitoisuudet nousevat liikaa mahdollisten herkkien alueiden läheisyydessä. Ruoppauksen aiheuttamat vedenlaatuvaikutukset ovat tilapäisiä ja paikallisia, ja niiden vaikutukset arvioidaan olemassa olevan tiedon perusteella vähäisiksi. 2.3.4 Jäähdytysvesirakenteiden rakentaminen Rantaottovaihtoehdoissa vaikutuksia aiheutuu lähinnä ottopaikan edustan ruoppauksista. Ruoppausten vaikutusten voidaan olettaa vastaavan edellä kuvattuja laivaväylän ja satamalaiturin ruoppauksen vaikutuksia. Myös muut rantaottovaihtoehdon rakentamisen kuten mahdollisten louhinta- ja muiden rakennustöiden vaikutukset vastaavat laivaväylän ja satamalaiturin kohdalla kuvattuja vaikutuksia. Pohjaottovaihtoehdossa vaaditaan merenpohjan alla kulkevan jäähdytysvesitunnelin rakentamista laitokselta vedenottopaikalle. Tunnelin louhintatyöt tapahtuvat merenpohjan alapuolella, joten niistä ei arvioida merenpohjan alaisen maakerroksen hyvän äänen- ja tärinän eristävyyden ansiosta aiheutuvan häiriötä. Louheen kuljetus tunnelista tapahtuu kuorma-autoilla voimalaitosalueelle. Tämä lisää jonkin verran raskasta liikennettä voimalaitosalueella. Suurin osa louheesta on tarkoitus käyttää erilaisiin täyttöihin voimalaitosalueella, joten liikenteen ei arvioida merkittävästi lisääntyvän voimalaitosalueen ulkopuolella. Merenpohjaan rakennettavan pohjaoton ottorakenteiden rakentaminen voi vaatia ruoppauksia rakenteen sijoitusalueella. Ruoppauksen vaikutukset vastaavat laivaväylän ja satamalaiturin kohdalla kuvattuja vaikutuksia.

24 2.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 2.4.1 Vaikutukset kalastoon Kalakannat Vesistön lämpötilan lievä nousu, varsinkin jos siihen liittyy myös rehevyyden kasvua, suosii periaatteessa kevätkutuisia vähäarvoisia kalalajeja vaateliaampien syyskutuisten kalalajien kustannuksella. Pintaveden lämpötila kohoaa jäähdytysvesien vaikutuksesta purkualueen välittömässä läheisyydessä kesällä ajoittain säätilanteesta riippuen noin 30 asteeseen, millä on käytännössä jo kaloja karkottava vaikutus. Meren pintakerros (0 1 metriä) lämpiää kesällä yli kolme astetta enimmillään noin neljän neliökilometrin alueella ja yli viisi astetta enimmillään alle kahden neliökilometrin alueella. Pintaveden paikallisella lämpenemisellä ei kuitenkaan arvioida olevan haitallista vaikutusta alueen kalakantoihin, sillä syvemmät vesikerrokset ovat viileämpiä ja kalat voivat aktiivisesti hakeutua sopivaan lämpötilaan. Kesällä jäähdytysvesien vaikutusalueella viihtyvät kevätkutuiset lämpimän veden kalalajit, mutta talvella alue houkuttelee myös kylmän veden lajeja kuten siikaa ja taimenta. Karsikkoniemen ympäristön matalat karialueet ovat merkittäviä karisiian, muikun ja silakan kutualueita. Kesän 2009 lisääntymisalueselvityksissä alueelta saatiin muikunpoikasia saaliiksi runsaasti ja siianpoikasia paikoin paljon. Selvitysten perusteella näyttää siltä, että alueella on runsaammin muikkuja kuin siikoja. Silakanpoikasia saatiin saaliiksi koko alueelta, mutta poikasmäärät olivat suhteellisen pieniä. Jäähdytysvesien aiheuttama syvempien vesikerrosten haitallinen lämpeneminen kyseisten kalalajien kutualueilla rajoittuu purkualueen lähelle eikä sillä arvioida olevan haitallista vaikutusta kyseessä olevien kalalajien kantoihin laajemmin. Selvitysten perusteella alue ei ole merkittävä hauen, ahvenen eikä mateen lisääntymisalue. Lohen ja vaellussiian vaellusreitti menee osin Karsikkoniemen editse. Mallitarkastelun mukaan pintaveden merkittävä lämpiäminen rajoittuu kesällä keskimääräisessä tuulitilanteessa purkupaikkavaihtoehdosta riippuen Laitakarin länsipuolelta lähtien Veitsiluodonlahdelle. Sopivilla tuulilla ja sopivissa virtausolosuhteissa joidenkin asteiden lämpiämistä voi tapahtua ajoittain myös Laitakarin eteläpuolella. Lohi vaeltaa pääasiassa muutaman metrin syvyisessä pintakerroksessa. Yli kahden metrin syvyydessä lämpiäminen jää vähäiseksi kaikissa vaihtoehdoissa. Jäähdytysvesien purkualueelta on matkaa Simojokisuulle lähes 20 kilometriä. Vaelluskalojen vaellusreitti jatkuu Karsikkoniemestä Simojokisuuta kohti Laitakarin ja Ajoskrunnin eteläpuolitse ja sijoittuu siten lämpiävän alueen eteläpuolelle. Vaeltaminen Ajoskrunnin pohjoispuolitse Veitsiluodonlahden suun kautta on todennäköisesti vähäistä. Siten pintaveden

25 lämpiämisellä Laitakarin länsipuolisella alueella ja Veitsiluodonlahdella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Karsikkoniemen ohi vaeltavan lohen ja vaellussiian vaelluskäyttäytymiseen tai vaelluskalojen nousuun Simojokeen. Lämpötilan kohoamisella on erisuuntaisia vaikutuksia kalakantoihin. Ottaen huomioon merkittävästi lämpiävän vesialueen pinta-alan koon sekä kalojen liikkuvuuden ja kyvyn hakeutua aktiivisesti sopivaan lämpötilaan jäähdytysvesien ei arvioida kokonaisuutena aiheuttavan merkittäviä tai laajaalaisia haittoja alueen kalakannoille. Lämpötilan kohoaminen seurausilmiöineen kuitenkin suosii pitkällä aikavälillä kevätkutuisia kalalajeja kuten muun muassa haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä. Jäähdytysveden mukana voimalaitokselle kulkeutuvat kalat Karsikkoniemen edustalla laitokselle tuleva kala olisi pohjaottovaihtoehdossa ilmeisesti lähinnä silakkaa, jota voisi tulla laitokselle merkittävästi lähinnä keväällä kutuaikana. Rantaottovaihtoehdoissa kala olisi pääasiassa kevätkutuista vähäarvoisempaa kalaa kuten särkeä, ahventa ja kiiskeä. Lisäksi voimalaitokselle kulkeutuu jäähdytysveden mukana myös siian-, muikun- ja silakanpoikasia. Poikasia voi kulkeutua voimalaitokselle myös pohjaottovaihtoehdossa, mutta vähemmän kuin rantaottovaihtoehdolla. Kalojen tuloa laitokselle voidaan vähentää pitämällä keväällä kutuaikana esteverkkoja tulokanavan suulla tai erilaisin teknisin estein. Kokonaisuutena laitokselle tulevan kalan määrällä ei arvioida olevan haitallista vaikutusta merialueen kalakantoihin. 2.4.2 Ydinvoimalaitoksen jätevesien vaikutukset Hankkeessa syntyy sekä sosiaalijätevesiä, että prosessijätevesiä. Osa jätevesistä käsitellään voimalaitosalueella ja osa voidaan tarvittaessa johtaa käsiteltäväksi kunnalliseen vedenpuhdistamoon. Hankkeesta aiheutuva ravinnekuormitus on niin vähäistä, ettei sillä voi arvioida olevan haitallista vaikutusta Karsikkoniemeä ympäröivän merialueen tai Perämeren tilaan yleensä. YVA:n lisäselvitysessä on tutkittu ydinvoimalaitoksen jätevesien ja jäähdytysvesien yhteisvaikutuksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, voimalaitoksen jätevesikuormituksesta ei aiheudu havaittavia eikä haitallisia rehevyystason muutoksia, vaikutuksia happitalouteen eikä vaikutuksia kasvillisuuteen tai kalatalouteen vaikka otetaan huomioon jäähdytysvesien aiheuttama meriveden lämpötilan nousu purkualueella. 2.4.3 Vaikutukset virtauksiin Jäähdytysveden oton- ja purun vaikutukset virtausnopeuksiin on hankkeen YVA-selostuksessa todettu pieniksi.

26 2.5 Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset 2.5.1 Rakentamisvaiheen vaikutukset Alueen tiestön ja rakennuskannan uudistaminen aiheuttaa rakentamisvaiheessa paikallista häiriötä (melu, tärinä, työkoneiden päästöt) eläimistölle ja paikoin alkuperäiset elinympäristöt muuttuvat pysyvästi. Suurimmat rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat alueen linnustoon. Rakentamisen aiheuttama häiriö vaikuttaa lintujen käyttäytymiseen ja voi haitata niiden pesintää. Voimakkaimmin muuttuvat alueet sijoittuvat Karsikkoniemen sisäosissa paikoille, joilla ei Karsikkojärveä lukuun ottamatta sijaitse linnustollisesti tai muun eläimistön kannalta merkittäviä kohteita. Rakentamisaikaisia vaikutuksia pyritään lieventämään muun muassa ajoittamalla maansiirto- ja rakennustyöt mahdollisuuksien mukaan lintujen pesimäajan ulkopuolelle, jolloin rakennustöistä aiheutuva häiriövaikutus jää vähäisemmäksi. Alueilla, joiden merkitys muuttavalle linnustolle on suuri, rakennustöitä pyritään ajoittamaan myös vilkkaimpien kevät- ja syysmuuttokausien ulkopuolelle. 2.5.2 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Karsikkoniemen alueen uhanalaisten luontotyyppien kartoitus (seuraava kuva) perustuu vuoden 2009 lisäselvitysten yhteydessä tehtyihin inventointeihin. Kuvassa on esitetty uhanalaisten luontotyyppien alueellinen esiintyminen Karsikkoniemen alueella. Kartalla on esitetty edustavat kuviot, mutta esim. ojitusten ja voimakkaan metsäkäytön alaiset kuviot (hakkuut) on käsitelty pelkästään taulukossa 3.

27 Kuva 3. Karsikkoniemen alueen uhanalaisten luontotyyppien esiintyminen. Maakuntakaavan EN-1-aluevarauksen yleispiirteinen rajaus on kuvattu kartassa harmaalla ääriviivalla. Taulukossa on lueteltu Karsikkoniemen alueella esiintyvät uhanalaiset luontotyypit ja niiden esiintymisalueet sekä lisäksi arvioitu luontotyyppien edustavuutta.

28 Taulukko 3. Karsikkoniemen uhanalaisten luontotyyppien esiintyminen ja edustavuus. Suojelustauksen lyhenteet: (CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä ei uhanalainen, DD = puutteellisesti tunnettu, LC = elinvoimainen). Karsikkoniemen rannat ovat pääasiassa kasvipeitteisiä kivikko- ja lohkarerantoja. Merenrantaniityt ovat pääosin kapeina muodostumina. Suurin osa rantaniityistä on matalakasvuisia vihvilä-, heinä- ja saramerenrantaniittyjä

29 ja ne edustavat luontotyyppiä erinomaisesti. Korkeakasvuiset merenrantaniityt ovat alueella pienialaisia ja vähälukuisia. Rantaniittyjen lomassa ja niemen länsipuolella esiintyy kivikko- ja lohkarerantoja, joiden edustavuus on erinomainen. Ruijanesikon kasvupaikat sijoittuvat sekä matalakasvuisille merenrantaniityille että kivikko- ja lohkarerannoille. Karsikon niemi on osittain luettavissa maankohoamisrannikon metsien kehityssarjojen luontotyyppiin. Luontotyypin edustavuus rantavyöhykkeessä sukkession alkuvaiheissa on hyvä, Karsikon niemen rannat nousevat melko nopeasti kangasmaaksi varsinaisen rantavyöhykkeen ollessa pääosin kapea. Metsätaloustoimien johdosta edustavuus sukkession loppuvaiheissa on heikko. Suurin osa niemen metsistä on talouskäytössä olevia rannikon tuoreen kankaan kuusikoita. Koska kuusikot ovat suurimmaksi osaksi hakattuja, ne eivät ole edustavia. Myös kuivan kankaan männiköt on suurimmalta osin hakattu. Niemen länsiosan metsät ovat kallioisia ja kivisiä, ja niistä puuttuvat pensaikko- ja leppävyöhykkeet. Rannikon murtovesivaikutteisista vesistä Karsikon eteläosassa sijaitsee yksi edustava flada, jonka rannat ovat matalakasvuisia ja korkeakasvuisia merenrantaniittyjä. Lisäksi Karsikossa ja Laitakarin saaren alueella esiintyy pieniä, edustavuudeltaan hyviä kluuveja. Karsikkoniemen alueella olevat Itämeren hiekkarannat ja harmaat dyynit ovat pääosin pienialaisia ja vähälukuisia. Röynin hiekkarannat ovat luonnontilaisia ja edustavat luontotyyppiä hyvin. Harmaita dyynejä esiintyy hiekkarannan yhteydessä. Karsikkoniemen suot ovat pienialaisia, mutta suurelta osin luonnontilaisia. Suurin osa Karsikon soista on saranevoja. Ruoho- ja heinäkorpia sekä lettorämeitä esiintyy pienialaisesti niemen alueella. Karsikkojärven ympäristössä ja Ahvenlahdella esiintyy välipintalettoja. Isovarpurämeitä ja tupasvillarämeitä esiintyy pienialaisesti. Voimajohtokäytävän alueella esiintyvät suot ovat pääosin pienialaisia saranevoja ja isovarpurämeitä. Lisäksi alueella esiintyy pienialaisia ruoho- ja heinäkorpia. Metsät ovat eri-ikäisiä, pääosin talouskäytössä olevia tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Ydinvoimamaakuntakaavan toteuttamisesta ei kohdistu luonnonsuojelualueisiin suoria eikä välillisiä haitallisia vaikutuksia, koska ne sijaitsevat sivussa rakennettavista alueista. Karsikon alueella luontoarvot keskittyvät rantavyöhykkeelle, jossa on runsaasti huomioitavien lajien esiintymiä sekä huomioitavia luontotyyppejä. Hankkeeseen liittyvät toiminnot on EN-1-alueen sisällä suunniteltu keskitettäviksi pääosin Karsikkoniemen keskiosiin. Näillä toimenpiteillä pyritään säästämään rantavyöhykkeen luonnonarvoja. Rantaan sijoitetaan jäähdytysveden otto- ja purkurakenteet sekä satamalaituri. Näiden toimintojen huolellisella sijoittelulla on mahdollista lieventää luontokohteisiin kohdistuvia vaikutuksia.

30 Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppirajausten ulkopuoliset merenrantaniityt ovat Karsikossa suhteellisen pienialaisia. Merenrantaniityillä viihtyvä tiukasti suojeltu ruijanesikko kasvaa kuitenkin runsaana lähes kaikilla Karsikon rannoilla. Ruijanesikon ja muiden huomioitavien lajien (mm. rauhoitettu ja valtakunnallisesti uhanalainen veripunakämmekkä) kasvupaikat tullaan huomioimaan rantarakenteiden sijoittelussa. Suorien vaikutusten lisäksi hankkeesta voi aiheutua epäsuoria vaikutuksia rantaniittyjen lajiesiintymille. Jäähdytysvesien lämpövaikutuksista voi seurata rantaniittyjen umpeenkasvua. Rantaniittyjä on mahdollista tarvittaessa kunnostaa esimerkiksi niiton avulla. Vaikka luontoarvot huomioidaan EN-1 alueen yksityiskohtaisemmassa jatkosuunnittelussa osana toimintojen suunnittelua, aiheutuu hankkeesta kuitenkin pirstoutumista ja elinympäristömuutoksia Karsikon niemen alueella. Tämä heikentää kokonaisuudessaan alueen luonnon monimuotoisuutta. Voimajohtokäytävän kasvillisuusvaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä maastokäytävä kulkee pääosin käsitellyillä metsä- ja suoalueilla. Karsikkojärven osalta voimalinjan vaikutuksia lievennetään linjaamalla voimajohtokäytävä siten, että se kiertää järven. Johtokäytävällä on vain vähän muita luontoarvojen kannalta huomioitavia kohteita. 2.5.3 Vaikutukset eläimistöön Voimakkaimmin muuttuvat alueet sijoittuvat Karsikkoniemen sisäosissa alueille, joilla ei Karsikkojärveä lukuun ottamatta sijaitse linnustollisesti tai muun eläimistön kannalta merkittäviä kohteita, sekä välillisesti Laitakariin ja Korppikarinnokalle, jotka ovat linnustoltaan huomioitavia kohteita. Satamalaiturin rakentamisenaikaiset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa Prusinperälle, joka ei ole linnustoltaan poikkeavan edustava kohde. Rakentamisaikaiset muuhun maaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat elinolojen muuttumisesta sekä rakentamistöistä aiheutuvasta häiriön lisääntymisestä. Vaikutukset eivät kokonaisuudessaan ole muun eläimistön osalta kuitenkaan merkittäviä, koska korvaavia elinalueita säilyy myös Karsikkoniemen alueella. Voimalaitosalue ja siihen liittyvät tiejärjestelyt vaikeuttavat eläinten (muun muassa hirvien) liikkumista Karsikkoniemen eteläosissa. Voimalaitosyksikön rakentamisenaikaisten toimien seurauksena Karsikkojärvellä ja sen ympäristössä pesivien suojelullisesti merkittävien lajien (direktiivilajeista erityisesti laulujoutsen, sääksi, kurki) pesimisolot häiriintyvät tilapäisesti. Karsikkojärven vesi- ja rantalintujen parimäärät tulevat rakentamisaikana todennäköisesti pienenemään lisääntyneen häiriön ja elinympäristömuutosten seurauksena. Lintudirektiivin lajeista vaikutus koskee erityisesti laulujoutsenta, kurkea ja liroa. Karsikkojärven alueelle kohdistuvia vaikutuksia pyritään lieventämään suunnittelemalla voimajohtojen reitti siten, että se kiertää järven.

31 Rakentamisesta aiheutuva häiriö vaikuttaa lintujen käyttäytymiseen. Länsikarin lokkiyhdyskuntaan rakentamistoimenpiteet vaikuttavat lähinnä lisääntyvän häiriön välityksellä. Laitakarin alueella välilliset vaikutukset (lisääntyvät häiriöt) kohdistuvat direktiivilajeista erityisesti teereen, pikkulokkiin, kalatiiraan ja lapintiiraan. Voimalaitoksen jäähdytysvesien lämpövaikutus voi vaikuttaa paikallisesti vesilintujen elinoloihin jäähdytysvesien lämpövaikutusalueella. Jäähdytysvesien vaikutusalueella säilyy myös talvella keskimäärin muutaman neliökilometrin laajuinen sula-alue, jota vesilinnut voivat käyttää levähdys- ja ruokailualueena. Lämpövaikutuksen seurauksena on mahdollista, että esimerkiksi kaloja ravintonaan käyttävien lajien kuten kalatiiran ja lapintiiran ravinnonsaantimahdollisuudet paranevat ja vesi- ja rantalintujen pesintäajankohta jäähdytysvesien vaikutusalueella aikaistuu. Pesinnän ajoittuminen riippuu kuitenkin myös muista alueella vallitsevista ympäristötekijöistä. Karsikkoniemen kautta ei kulje muuttavien lintujen johtoreittejä, joille muutto esimerkiksi voimajohtotörmäysherkkien lajien osalta keskittyisi. Suuri osa Perämerellä pohjoiseen muuttavista linnuista suuntaa muuttomatkansa kohti sisämaata jo Iin-Simon välisellä alueella, jolloin Karsikkoniemi jää vilkkaimman muuttoreitin pohjoispuolelle. Mannerta suosivia lajeja ja ryhmiä, joiden muutto on Karsikossa vähäistä, olivat metsähanhi, haukat, kuovi ja varpuslinnut. Aiempien havaintotietojen perusteella tiedetään, että myös syysmuutto on Perämeren pohjoisosassa varsin hajanaista, eikä selvää muuton keskittymistä voida Karsikkoniemen alueella havaita. Voimajohdot sijoittuvat samansuuntaisesti vallitsevien muuttosuuntien kanssa etelä-pohjoissuuntaan, mikä pienentää linnustolle aiheutuvaa törmäysriskiä. Törmäysriskiä voidaan pienentää merkitsemällä voimajohdot huomiopalloin. Voimajohtojen aiheuttaman törmäysriskin vaikutukset alueen linnustoon arvioidaan vähäisiksi. 2.5.4 Vaikutukset Natura-alueisiin Perämeren saarten Natura-alue (yhteensä 7 136 hehtaaria) muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Natura-alue on suojeltu sekä luontodirektiivin mukaisena SCI- että lintudirektiivin mukaisena SPAalueena. Karsikkoniemeen nähden läheisin Perämeren saarten Naturaalueeseen kuuluva rajaus sijaitsee Ajoksen niemessä, reilun kolmen kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta. Voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusalue ulottuu Natura-alueen yhden osan rannoille. Lämmönnousut jäävät kuitenkin pieniksi ja ajoittaisiksi, eikä hankeen mallinnusten perusteella arvioida vaikuttavan merkittävästi alueen jääpeitteeseen. Jäähdytysvesimallinnuksen perusteella sula-alue ei ulotu Natura-alueelle.

32 YVA-selostuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että ydinvoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin. Valtatie 4 pohjoispuolella, voimajohtoreitin läheisyydessä sijaitsevien Natura-alueiden osalta (Musta-aapa, Kirvesaapa) Suurhiekan merituulipuiston YVA:ssa on arvioitu, ettei voimajohdon toteuttaminen aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueiden arvoihin. Vaikutukset selvitetään tarkemmin Fingridin voimajohto-yvan yhteydessä. 3 MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyn yhteydessä suoritettuun vaikutusten arviointiin sekä YVA-vaiheen jälkeen tarkentuneisiin suunnitelmiin ja selvityksiin. Karsikkoniemen kärjen nykyinen luonnonalue muuttuu raskaasti rakennetuksi voimalaitosmiljööksi. Suurikokoinen voimalaitos poikkeaa luonteeltaan ja mittasuhteiltaan merkittävästi Karsikkoniemen muusta ympäristöstä ja muodostaa kauas avomerelle erottuvan maamerkin alueella, joka kaukomaisemassa hahmottuu luonnonalueena ja/tai loma-asumisen vyöhykkeenä. Meren suunnasta katsottuna näkymiä katkaisevia elementtejä on hyvin vähän. Vesialueen lisäksi voimalaitosta kohti aukeaa näkymiä myös ympäröivien niemien ja saarien ranta-alueilta. Visuaalisen maisemavaikutuksen merkittävyys kustakin katselupisteestä riippuu sekä tarkasteluetäisyydestä että laitoksen hallitsevuudesta näkymäsektorilla. Karsikkoniemen asemaan laajemmassa maisemakokonaisuudessa vaikuttavat Kemin Tornion rannikkoalueen tehdas-, satama- ja voimalaitosalueet, jotka erottuvat maisemakuvassa kaukaa avomeren suunnasta katsottaessa. Seudun loivat maastonmuodot eivät juuri anna mittakaavallista tukea suurelle rakennukselle, mutta maasto on toisaalta suurimittakaavaista mannerrannikkoa, jolloin kaukomaisemassa voimalaitos tukeutuu mannerrannikon metsäiseen ja lännessä teollisten rakenteiden jäsentämään siluettiin ja laajaan avoimeen vesipintaan. Voimalaitosrakenteiden luonne ja mittasuhteet poikkeavat selkeästi lähivaikutusalueen muusta rakentamisesta. Laajemmassa tarkastelussa voimalaitos kuitenkin jatkaa Tornion ja Kemin rantavyöhykkeen saarille ja niemille sijoittuneiden kookkaiden satama- ja teollisuusalueiden ja tuulivoimalaalueiden ketjua ja laajentaa teollisen vyöhykkeen maisemallista vaikutusaluetta nykyistä idemmäksi. Karsikkoniemen länsipuolella, Ajosta ympäröivän avoimen maisematilan alueella maisema on jo nykyisellään raskaiden rakenteiden (tehdas, tuulivoimalat, voimajohdot, satama) jäsentämää. Karsikkoniemen itäpuoli on luonteeltaan luonnonaluetta ja pienipiirteistä asumisen ja loma-asumisen vyöhykettä. Tältä suunnalta tarkasteltuna Karsikkoniemi on eräänlainen puskuri ennen Ajoksen ja Veitsiluodon teollista

33 vyöhykettä; vaikka teollisuuden tai voimalaitosten rakenteita näkyykin horisontissa, ovat ne osa kaukomaisemaa. Uusi voimalaitos tuo voimakkaasti rakennetun ihmistoiminnan vyöhykkeen osaksi myös Karsikkoniemen itäpuolen maisematilaa. Tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvat maakuntakaavan tuulivoimavaraukset muuttavat meri- ja rannikkoalueen luonnetta kuitenkin myös Karsikkoniemen itäpuolisella alueella toteutui ydinvoimala tai ei. Kuva 4. Ilmakuvasovite, näkymä etelästä kohti Karsikkoniemeä. Kuvaan on sijoitettu kahden reaktorin ydinvoimalaitosyksikkö muine rakenteineen alustavien suunnitelmien mukaisesti. Kuvassa taustalla vasemmalla näkyy Tornion Kemin rantavyöhykkeen olemassa olevaa teollisuutta. Asuntojen ja loma-asuntojen osalta merkittäviä vaikutuksia päänäkymäakseleihin kohti merta aiheutuu lähialueella Puntarniemen ja Laitakarin suunnista katsottaessa. Myös Ykskuusen länsirannalta merinäkymät muuttuvat merkittävästi, vaikka etäisyyttä voimalaitokselle on jo noin 4,5 kilometriä, sillä ranta on suuntautunut suoraan kohti voimalaitosaluetta. Näkymät muuttuvat myös Ajoksen, Ajoskrunnin ja Koivuluodon ranta-alueiden asunnoilta ja loma-asunnoilta. Käytössä olleiden lähteiden (Tuulivoimalat ja maisema) mukaan virkistykseen ja vapaa-aikaan käytettävän maiseman visuaaliset ominaisuudet ovat korostuneen merkittäviä. Ihmiset hakeutuvat vapaa-aikanaan mielellään luonnontilaiseen ympäristöön. Näkymiä muuttava teollinen rakennelma saatetaan monesti kokea häiritsevänä.

34 Kuva 5. Valokuvasovite: näkymä koillisesta Puntarniemen suunnasta kohti Ydinvoimalaitosta. Etäisyyttä kuvauspisteestä voimalaitokselle on noin 3,5 kilometriä. Kuva 6. Valokuvasovite: näkymä kaakosta kohti Karsikkoniemen eteläosaa ja ydinvoimalaitosta. Etäisyyttä kuvauspisteestä voimalaitokselle on noin 1,7 kilometriä.

35 Karsikkoniemen sisällä näkymiä kohti voimalaitosta avautuu avoimien alueiden (avohakkuualueet, voimalaitosaluetta kohti suuntautuneet tiet, avoimet niityt ja suot, voimajohtokäytävät) kautta. Näkymiä avautuu myös niemen pohjoisosan uudehkojen asuinrakennusten yläkerroksista sekä paikoitellen valtatie 4 suunnasta. Karsikkoniemen länsirannalle rakennetaan satamalaituri kookkaita kuljetuksia varten. Mahdollisen merikaapelin rantautumispaikka sijaitsee jonkin verran satamasta pohjoiseen. Rakenteiden vaikutuksesta Karsikkoniemen länsirannan luonne muuttuu nykyistä rakennetummaksi ja rakenteet poikkeavat luonteeltaan ja mittakaavaltaan nykyisestä ympäristöstä. Toisaalta tulevassa tilanteessa rantarakenteet suhteutuvat varsinkin kauempaa tarkasteltuna myös alueen kookkaisiin voimalaitosrakenteisiin ja miljöön teolliseen luonteeseen, eivät pelkästään rantavyöhykkeen nykyiseen rakennuskantaan ja luonnonalueisiin. Voimalaitokseen liittyy jäähdytysveden otto- ja purkupaikkoja, mutta näiden sijaintia ei ole vielä suunniteltu. Lämpimän veden vaikutuksesta purkupaikan edustalla meri säilyy sulana myös talvella vaihtelevan laajuisella alueella. Sulan ylle voi tyyninä pakkaspäivinä syntyä sumupilvi. Mahdolliset rantavyöhykkeeseen sijoittuvat vedenottorakenteet muuttavat rantamaiseman luonnetta ja maisemakuvaa. Voimalaitoksen tiivis majoitusalue sijoittuu EN-1 aluevarauksen alueelle. Vaikka majoitusalue poikkeaa merkittävästi alueen nykyisestä luonteesta, ei sen maisemavaikutus tulevassa tilanteessa ole todennäköisesti merkittävä majoitusalueen ollessa osa laajempaa voimalaitosmiljöökokonaisuutta. Uusien voimajohtojen myötä metsä-/suoalueille syntyy uusi, teknisistä ratkaisuista riippuen noin 80 120 metriä leveä avoin voimajohtokäytävä. Suurhiekan merituulipuiston edellyttämä voimajohto voidaan sijoittaa ydinvoimalaitoksen voimajohtokäytävään, jolloin voimajohtokäytävän leveys kasvaa käytettävistä pylvästyypeistä riippuen 11 32 metriä. Sulkeutuneessa metsämaastossa vaikutus on yleensä melko paikallinen voimajohtokäytävää pitkin avautuvia pitkiä näkymäakseleita lukuun ottamatta. Voimajohtokäytävän vaikutukset maisemakuvaan korostuvat teiden ylityskohdissa sekä avoimilla alueilla. Alustavien suunnitelmien mukaan toteutuessaan voimajohtoreitti ei aiheuta merkittäviä maisemavaikutuksia alueen asutuksen kannalta. Voimajohtoreitin vaikutukset arvioidaan tarkemmin voimajohdon YVA-menettelyn yhteydessä. Pimeään aikaan valaistu voimalaitos erottuu selvästi muuten suhteellisen pimeällä alueella ja valaistuksen aiheuttama kajo saattaa näkyä kauaskin. Karsikkoniemen länsipuolen maisematilassa vaikutus ei saman maisematilan alueella olevista muista vastaavista kohteista johtuen ole aivan yhtä merkittävä kuin niemen itäpuolen maisematilassa, jossa voimalaitos erottuisi selvästi yksittäisenä valaistuna kohteena muuten lähes pimeässä ympäristössä.

36 Vaikutukset arvokohteisiin Voimalaitoksen toteuttaminen ei aiheuta suoria vaikutuksia valtakunnallisesti merkittävän Karsikon entisen kalastajakylän aluekokonaisuuteen. Kylän asema maisemassa muuttuu kuitenkin merkittävästi, kun sen viereinen luonnonalue muuttuu suurimittakaavaiseksi voimalaitosmiljööksi. Maiseman hierarkia ja aluekokonaisuuden luonne muuttuvat kookkaan voimalaitoksen hallitessa niemenkärjen maisemaa. Museovirasto on lausunnossaan maakuntakaavaluonnoksesta todennut, että Karsikkoniemen entisen kalastajakylän valtakunnallinen merkitys on uhanalainen useiden rakennusten purkamisten vuoksi ja että jäljellä olevien rakennusten säilyminen tulee turvata yksittäisinä kohteina. Maakuntakaavassa esitetty ratkaisu mahdollistaa rakennusten säilymisen. Yksittäisten rakennusten suojelu ratkaistaan kuntakaavojen laatimisen yhteydessä. Karsikkoniemi ei sisälly Museovirastossa tarkistettavana olevaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen valikoimaan (niin kutsuttu RKY2009 - ei virallista nimeä) (Lähde: Museovirasto / Johanna Forsius, sähköposti 24.4.2009). Näkymät Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta kohti länttä ja Karsikkoniemeä muuttuvat paikoitellen, lähinnä Karsikkoniemeä kohti suuntautuneilta ranta-alueilta. Uusi teollinen maamerkki heikentää merellisen maisemakokonaisuuden yhtenäisyyttä. Etäisyyden (lähimmillään noin viisi kilometriä) ja arvokkaan maisemakokonaisuuden piirteiden (tienvarren kylä- ja peltoaukeat, suojaisa merenranta- /saaristomaisema) perusteella muutoksen ei voida kuitenkaan katsoa olevan valtakunnallisesti arvokkaan maisemakokonaisuuden arvojen kannalta merkittävästi haitallinen. Hanke ei myöskään aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia Simoniemessä sijaitsevaan valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (Simoniemen kylä), vaikka näkymiä kohti Karsikkoniemeä ranta-alueilta paikoin avautuukin, sillä alueen arvot perustuvat vanhan rakennuskannan, tiestön ja viljelymaisemien muodostamaan kokonaisuuteen. Näkymät Simoniemen suunnasta tulee ottaa huomioon ydinvoimalaitoksen tarkemmassa suunnittelussa ja arvioida tarkempien suunnitelmien maisemavaikutukset suhteessa Simoniemen maisema- ja kulttuuriarvoihin. Uudet rakenteet tulee pyrkiä huolellisesti sopeuttamaan merelliseen maisemakokonaisuuteen. Alueen tiedossa oleviin muinaisjäännöskohteisiin ei alustavan, maakuntakaavan ohjeellisiin aluevarauksiin perustuvan tarkastelun perusteella aiheudu vaikutuksia. Museovirasto totesi ydinvoimalaitoshankkeen YVAselostuksesta antamassaan lausunnossa (15.12.2008), että Aaltokangas - kohteen osalta muinaisjäännöksen suojelu edellyttää kohteen laajuuden tarkempaa selvittämistä hyvissä ajoin ennen rakentamista ja muita maaperää muokkaavia toimenpiteitä. Lisäksi Museovirasto edellytti ydinvoimalaitoshankealueen arkeologista inventointia ennen rakennusvaihetta, jotta inventoinnissa mahdollisesti ilmenevät ennestään tuntemattomat muinaisjäännökset voidaan ottaa huomioon suunnittelussa, ja toteuttaa myös mahdolliset tarkemmat tutkimukset. Karsikkoniemen alueen arkeologinen inventoin-

37 ti tehtiin kesällä 2009, minkä jälkeen inventoinnin tuloksia on voitu hyödyntää kaava-aineiston viimeistelyssä. Uuden inventoinnin myötä aiemmin tiedossa olleiden kohteiden sijaintitietoja voitiin tarkentaa parantuneen mittaustekniikan johdosta. Voimajohtoreitille alustavien tarkastelujen mukaan sijoittunutta muinaisjäännöskohdetta ei kesän 2009 arkeologisessa inventoinnissa löydetty, joten kohde tullaan poistamaan muinaisjäännösrekisteristä (lähde: Museovirasto 2009). Lisäksi inventoinnin yhteydessä löytyi yksi uusi muinaisjäännöskohde (Lahdenoja, kylätontti, historiallinen aika). Valtatie 4:n pohjoispuolelle sijoittuvan voimajohtokäytävän osalta vaikutukset muinaisjäännöksiin selvitetään voimajohto-yvan yhteydessä. Ohjeellinen moottorikelkkareitti sivuaa useampaa muinaisjäännöskohdetta, joten reitin tarkemmassa suunnittelussa sen suhde lähialueen muinaisjäännöksiin tulee tarkistaa. Suunnitelluilla väylä- ja rantarakentamisalueilla on kesällä 2009 tehty viistokaikuluotaustutkimukset Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Alueilta ei löytynyt muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Tulokset ja viistokaikuluotausmateriaali toimitetaan Museovirastolle. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen rakennusinventointikohteista yksi (Villentalo rantatontti) sijoittuu EN-1 aluevarauksen alueelle. Kohde on osa Karsikon entistä kalastajakylää, jonka jäljellä olevan rakennuskannan säilyttämistä Museovirasto on edellyttänyt, kuten edellä todettiin. Muut rakennusinventointikohteet sijoittuvat EN-1 aluevarauksen ulkopuolelle. Em. kohteisiin ei aiheudu suoria vaikutuksia, mutta niiden lähiympäristön luonteen muuttuminen muuttaa kohteiden asemaa maisemakokonaisuudessa. Karsikkoniemen länsirannan kohteiden lähiympäristö muuttuu mahdollisen merikaapelin rantautumispaikan myötä. Voimajohtoreitti ylittää Pohjolan rantatien, joka tullee sisältymään uudistettuun luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä (nk. RKY 2009 -luettelo). Tien kanssa risteävä voimajohtoreitti muuttaa tiemaisemaa paikallisesti, mutta ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kohteen arvoihin. Voimajohtoreitin vaikutukset valtatie 4 pohjoispuolisiin rakennusinventointikohteisiin jäänevät vähäisiksi etäisyydestä ja näkymiä katkaisevasta puustosta johtuen. Voimajohtoreitin vaikutukset arvioidaan tarkemmin voimajohto-yva:n yhteydessä. 4 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRIS- TÖÖN Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen sekä YVA-menettelyn yhteydessä laadittuun asukaskyselyraporttiin.

38 4.1 Terveysvaikutukset 4.1.1 Lähiympäristön asukkaiden säteilyannokset Valtioneuvoston päätöksen (395/1991) mukaan ydinvoimalaitoksen normaalista käytöstä saa vuoden aikana aiheutua yksittäiselle ympäristön asukkaalle korkeintaan 0,1 msv:n eli 100 Sv:n vuosiannos. Raja-arvo on ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkakohtainen ja kattaa kaikki sijaintipaikan voimalaitosyksiköt ja muut toiminnot. Tämän raja-arvon perusteella määritetään nuklidikohtaiset rajat ydinvoimalaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöille ilmaan ja veteen. Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten ympäristön asukkaiden saamaa säteilyaltistusta arvioidaan vuosittain voimalaitosten päästötietojen, ympäristönäytteiden ja meteorologisten mittausten perusteella. Sekä Loviisan että Olkiluodon ydinvoimalaitosten ympäristön väestön eniten altistuneen (kriittisen) ryhmän laskennallinen säteilyannos vuonna 2007 oli noin 0,05 Sv. Suomalaisista ydinvoimalaitoksista aiheutunut ympäristön väestön säteilyannos on vastannut vain murto-osaa siitä annoksesta, jotka suomalaiset saavat keskimäärin vuodessa muista lähteistä (3 700 Sv). Fennovoiman ydinvoimalaitoksen käytön aikaisista päästöistä aiheutuvan säteilyannoksen lähiympäristön eniten altistuvalle asukkaalle arvioidaan olevan korkeintaan samaa luokkaa kuin nykyisistä ydinvoimalaitoksista. Säteilyannos jää siis alle sadasosaan ydinvoimalaitoksen toiminnalle asetetusta vuotuisesta 100 Sv:n säteilyannosrajasta ja murto-osaan suomalaisen saamasta keskimääräisestä säteilyannoksesta. Näin ollen ydinvoimalaitoksen normaalin käytön radioaktiivisista päästöistä ei tule aiheutumaan havaittavissa olevia terveydellisiä haittavaikutuksia. 4.1.2 Muut terveysvaikutukset Kaikki sähkönsiirtoon käytettävät johdot aiheuttavat ympärilleen pientaajuisen sähkö- ja magneettikentän. Suurjännitteiset voimajohdot voivat aiheuttaa altistuksen kannalta merkittävän sähkökentän ja oleskeltaessa pysyvästi suoraan suurimman jännitetason johdon eli 400 kilovoltin (kv) johdon alapuolella väestölle asetettu raja-arvo voi jopa ylittyä. Tämä ei kuitenkaan rajoita satunnaista oleskelua kuten marjojen poimimista tai maanviljely- tai metsätöiden tekemistä johtojen alla, sillä raja-arvo koskee ainoastaan pitkäaikaista oleskelua. Magneettikenttä esiintyy ainoastaan voimajohtojen välittömässä läheisyydessä eikä väestölle asetettu raja-arvo ylity edes suoraan johtojen alla. 60 70 metrin päässä 400 kilovoltin johdoista altistustaso on alle sadasosan väestölle asetetusta raja-arvosta (100 mikroteslaa). Pientaajuisilla sähkö- ja magneettikentillä ei ole vakavia haittavaikutuksia lyhytaikaisessa altistuksessa.

39 4.2 Melu Meluvaikutuksia on arvioitu nykyisten ydinvoimalaitosalueiden lähiympäristöissä tehtyjen melumittausten tulosten, suunnittelutietojen, ympäristön melutasoa koskevien tietojen ja meluohjearvojen avulla. Melun laskenta-alueiden maasto on Simossa yleisesti akustisesti neutraali, sillä melun leviäminen muun muassa meluherkkiin loma-asutuskohteisiin tapahtuu pääasiassa osin puuston ja aluskasvillisuuden peittämää maanpintaa pitkin. Rakentamisen aikainen melu YVA:n melumallinnustulosten mukaan Karsikkoniemen sijoituspaikan ympäristössä ydinvoimalaitoksen rakentamisesta aiheutuva melu aiheuttaa rakentamisen meluisimman vaiheen aikana loma-asutusalueiden päiväajan ohjearvon 45 db(a) ylityksiä niemen etelä- ja länsirannalla sijaitsevilla muutamalla kymmenellä lomakiinteistöllä. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus tulee kuitenkin poistumaan ydinvoimalaitoshankkeen etenemisen myötä. Rakentamisen aikaisen liikenteen melu ei aiheuta päiväajan ohjearvon ylityksiä lomakiinteistöillä. Käytön aikainen melu Laitoksen peruskäytön aikana voimalaitosalueelta meluherkkiin kohteisiin emittoituva melu on varsin vähäistä mukaan lukien liikenteen melu. Laitoksen läheisyydessä melu saattaa sisältää muuntajien kapeakaistaisia komponentteja, mutta kokonaisäänitasoltaan pysytään ohjearvojen alapuolella lukuun ottamatta aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä olevia lomakiinteistöjä, joissa ylitetään loma-asutusalueiden yöajan ohjearvo 40 db(a). Dieselgeneraattoriyksiköiden sekä varavoimalaitoksen ollessa käynnissä kokonaismeluemissio on normaalikäyttöä suurempi, jolloin lähimmissä loma-asutuskohteissa ylitetään loma-asutusalueiden yleinen päiväajan ohjearvo 45 db(a). Koekäyttöjä tehdään kuitenkin vain muutamia tunteja vuosittain. 4.3 Pölyn vaikutukset ilmanlaatuun Maanrakennustyöt, liikenne työmaalla ja eräät toiminnot, kuten kivenmurskaus, aiheuttavat pölyämistä ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikana. Pölyn lähteet ovat yleensä matalalla, jolloin pöly ei pääse leviämään kauas ja vaikutus ilmanlaatuun rajoittuu lähinnä työmaa-alueelle.

40 4.4 Ihmisten elinolot Ydinvoimalaitoksen voimalaitosalue ulottuu noin kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus poistuu Kalasataman ja länsirannalle rakennettavan voimalaitosta palvelevan sataman välialueella, muualla Karsikkoniemessä säilyy maankäyttö pääosin nykyisellään. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke ulottuu noin viiden kilometrin etäisyydelle laitoksesta ja rajoittaa joiltain osin maankäyttöä tällä alueella. Hepolan ja Maksniemen kylien eteläpuolella on uuden asutuksen tai muiden asutukseen liittyvien yhdyskuntatoimintojen, kuten sairaaloiden, päiväkotien ja koulujen rakentaminen tulisi olemaan rajoitettua. Voimalaitosalueella ydinvoimalaitostoimijan on voitava määrätä kaikesta toiminnasta ja liikkuminen alueella on kiellettyä tai ainakin rajoitettua. Muuten ydinvoimalaitoksen normaalikäyttö ei rajoita liikkumista tai muuta virkistystoimintaa ympäristössä lukuun ottamatta sulan ja heikon jään aluetta. Ydinvoimalaitoksen normaalikäytöstä ei aiheudu säteilystä johtuvia vaikutuksia ihmisten elinoloihin tai virkistykseen lähiympäristössä. Ydinvoimalaitoksen ympäristössä voi liikkua sekä kerätä ja syödä marjoja ja sieniä turvallisesti. Myös kalojen syönti on turvallista. Ydinvoimalaitosten ympäristön säteilyvalvontaan kuuluu jatkuva näytteiden otto maa- ja vesiympäristöstä. Maaympäristön näytekohteisiin kuuluvat muun muassa luonnonmarjat, sienet ja riista sekä maatalous- ja puutarhatuotteet. Suomalaisten ydinvoimalaitosten säteilyvalvonnassa maidossa, viljassa, lihassa sienissä, marjoissa, omenoissa tai laidunruohossa ei ole ollut suomalaisista ydinvoimalaitoksista peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Muissa näytteissä on satunnaisesti havaittu pieniä pitoisuuksia, mutta tavallisesti tällöin on ollut kyseessä niin sanottu indikaattorinäyte (esimerkiksi poronjäkälä), joka kerää tehokkaasti radioaktiivisia aineita. Meriympäristön näytekohteita ovat muun muassa hauki, silakka ja ahven sekä voimalaitosten jäähdytysvesissä kasvatetut lohenpoikaset. Kaloissa on havaittu vain satunnaisesti pieniä merkkejä ydinvoimalaitoksilta peräisin olevista radioaktiivisista aineista. Vakavassa onnettomuustilanteessa ydinvoimalaitoksen ympäristössä tehtäisiin väestönsuojelutoimenpiteitä ja ravintotuotteiden käyttöä rajoitettaisiin. On kuitenkin muistettava, että vakavan onnettomuuden todennäköisyys on erittäin pieni. Ydinvoimalaitoksen normaalikäytön aikana voimalaitoksen ympäristöön määritetyillä suojavyöhykkeellä (alle noin 5 kilometriä) tai varautumisalueella (5 20 kilometriä) ei ole vaikutusta niillä asuvien normaaliin arkeen. Ydinvoimalaitoksen merkittävin ympäristövaikutus syntyy jäähdytysvesistä. Konkreettisimmin tämä näkyy talvikaudella, jolloin sulan ja heikon jään alue rajoittaa jäällä tapahtuvaa toimintaa Karsikkoniemen edustalla, kuten erilaista virkistyskäyttöä. Tuulien ja virtausten ja talvien välisten erojen vuoksi heikon jään alueiden koko ja sijoittuminen vaihtelee vuosien välillä.

41 Sulan ja heikon jään alueet tullaan merkitsemään asianmukaisesti, jotta niitä osataan välttää. Näillä alueilla ei voi kulkea moottorikelkoilla tai muilla moottoriajoneuvoilla. Heikon jään alueella jään paksuus on alle 10 senttimetriä, joten myös sillä talvikalastus ja jäällä hiihtäminen on rajoitettua. Toisaalta mahdollisuudet sulavesikalastukseen talviaikana paranevat. Heikenneen jään alue sijaitsee pääasiassa Ajoksen ja Karsikkoniemen välillä, sekä Karsikkoniemestä etelään. Sulan ja heikon alue estäisi Karsikkoniemen ympäri menevän moottorikelkkareitin käytön. Heikenneen jään alue ei kuitenkaan ulotu Karsikkoniemen itäpuolelle Puntarniemestä itään rannikon suuntaisesti kulkevalle moottorikelkkareitille. Jääalueella ei ole tiereittejä, joiden käyttö estyisi. Sulan vesialueen ylle syntyy kylminä pakkaspäivinä sumua. Sumusta ei kuitenkaan ole haittaa alueen laiva- tai tieliikenteelle. Voimajohtokäytävä merkitsee maanomistajille asetettavia rajoituksia käytäväalueen maa-alueiden ja puuston vapaan käytön suhteen. Maastokäytävän sisäpuolella ei saa sijaita rakennuksia eikä alueella voi harjoittaa metsänkasvatusta. Puiden kasvukorkeutta rajoitetaan myös käytävän reunavyöhykkeillä, jotta puu kaatuessaan ei ulottuisi johtoon. Monet toiminnat kuten maanviljely ovat mahdollisia voimajohtokäytävän alueella, kunhan asetetuista rajoituksista huolehditaan erilaisten rakenteiden osalta (esimerkiksi ojaa ei saa perustaa eikä rakenteita tai laitteita pystyttää kolmea metriä lähemmäksi pylväitä). Peltoalueisiin kohdistuva haitta aiheutuu pääasiassa vähäisenä viljelyalan menetyksenä ja maatalouskoneiden liikkumista haittaavana vaikutuksena pylväiden läheisyydessä. Rakentamisen aikana salaojien rikkoontuminen on mahdollista. Haitallisia vaikutuksia pyritään lieventämään esimerkiksi erilaisten pylvästyyppien avulla ja niiden sijoittelulla. 4.5 Suhtautuminen hankkeeseen Karsikkoniemen lähialueen asukkaiden ja muiden alueella toimijoiden sekä Kemi-Tornio-alueen seudun edustajien näkemyksiä ydinvoimalaitoksesta kartoitettiin hankkeen YVA-prosessin kuluessa asukaskyselyllä ja ryhmähaastatteluilla. 4.5.1 Asukaskyselyn tulokset Karsikkoniemen lähialueilla tehtiin ydinvoimalaitoshankeen YVA:n yhteydessä asukaskysely, joka lähetettiin otanta-alueilla asuville tai lomaasunnon omistaville henkilöille. Asukaskyselyllä pyrittiin kartoittamaan ydinvoimalaitoshankkeen lähialueiden asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä etenkin hankkeen mahdollisista vaikutuksista elämään ja viihtyvyyteen. Simon vaihtoehtoa koskevia asukaskyselyitä lähetettiin yhteensä 1648 kappaletta ja vastauksia saatiin 487 kappaletta. Koko asukaskyselyyn vastausaktiivisuus oli kohtalainen, sillä noin kolme kymmenestä (29,6 %) kyselyn

42 saaneista lähetti vastauksensa. Lähialueen, eli alle viiden kilometrin säteellä ydinvoimalaitoksesta, vastausprosentti oli korkeampi (38,3 %) kuin kauempana asuvien keskuudessa. Asukaskyselylomakkeita lähetettiin Simon Karsikkoniemeen suunnitellun ydinvoimanlaitoksen lähialueelle (5 kilometrin vyöhyke) ja laajemmalle 20 kilometrin etäisyysvyöhykkeelle. Laajempi otantavyöhyke ulottui Simon, Kemin, Keminmaan ja osin Iin ja Tornion kuntien alueille. Taulukossa 4 on esitetty otanta-alueet ja niiden koko. Taulukko 4. Otanta-alueet ja otannan koko alueittain. Otanta-alue Alle 5 kilometrin vyöhyke ydinvoimalaitokselta (alueet Simon kunnassa) 5-20 kilometrin vyöhyke ydinvoimalaitokselta (alueet Simon, Kemin, Keminmaan, Tornion ja Iin kunnissa) Yhteensä 1648 Otannan koko 339 (kaikki vakituiset ja loma-asukkaat alle 5 kilometrin säteellä) 1309 (otanta kattoi 10 prosenttia kaikista alueella asuvista) Asukaskysely lähetettiin satunnaisotannalla yli 18-vuotiaille asukkaille siten, että kuhunkin otantaan kuuluneeseen kotitalouteen kohdistettiin yksi kysely. Ydinvoimalaitoksen YVA:n yhteydessä järjestetyn asukaskyselyn jakelussa tapahtui virhe, jonka vuoksi osa Karsikkoniemen vapaa-ajan asunnon omistajista jäi kyselyn ulkopuolelle. Vapaa-ajan asukkaat ovat yksi ryhmä, jota ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on analysoitu vakituisten lähiasukkaiden ja kauempana asuvien ihmisten lisäksi. Jo ennen koko arvioinnin aloittamista tehtiin ennakkoarvio, jossa arvioitiin vapaa-ajan asukkaiden todennäköisesti suhtautuvan hankkeeseen negatiivisesti. Asukaskysely vahvisti tämän arvion selkeästi ja merkittävimmiksi vapaa-ajan asukkaiden huolenaiheiksi osoittautuivat ennakko-odotusten mukaisesti vapaa-ajan asunnon käyttöarvon, tunnearvon ja rahallisen arvon heikkeneminen, maiseman muuttuminen, vesistöjen ja muun luonnon virkistyskäyttöarvon heikkeneminen sekä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät pelot ja huolet. Nämä asiat on raportoitu YVA-selostuksessa sekä tässä kaavaselostuksessa. Edellä esitetyn perusteella on selvää, että mikäli alle viiden kilometrin päässä vapaa-aikaansa viettäviin ihmisiin kohdistuva otanta olisi ollut aiotut 100 prosenttia, edellä esitettyihin johtopäätöksiin ei olisi tullut muutoksia. Otannassa tapahtuneella virheellä ei näin ollut vaikutusta arvioinnin lopputulokseen. Vastaajilta tiedusteltiin heidän asuinalueensa viihtyisyyttä nykyisin sekä arviota viihtyisyydestä ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Kaikista vastaajista 91 prosenttia piti asuinaluettaan nykyisin viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Ei kovinkaan viihtyisänä tai erittäin epäviihtyisänä asuinalueensa koki vain yhdeksän prosenttia vastaajista. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen 41 prosenttia kaikista vastaajista arvioi asuinalueensa viihtyisäksi tai erittäin viihtyisäksi. Puolet kaikista vastaajista arvioi asuinalu-

43 eensa ei kovinkaan viihtyisäksi tai epäviihtyisäksi voimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Naiset kokivat vaikutukset viihtyvyyteen miehiä kielteisemmin. Loma-asukkaat kokivat ydinvoimalaitoksen rakentamisen vaikutukset alueen viihtyisyyteen selvästi vakituisia asukkaita kielteisemmin. Suunniteltua ydinvoimalaitosta lähellä asuvat vastaajat kokivat viihtyisyysvaikutukset muita vastaajia kielteisimpinä. Kuva 7. Kyselyyn vastanneiden näkemykset asuinalueensa viihtyisyydestä nykytilanteessa. Kuva 8. Kyselyyn vastanneiden arviot asuinalueensa viihtyisyydestä ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikaisille työllisyysvaikutuksille antoi suuri osa vastaajista melko tai erittäin suuren merkityksen. Kaikista vastaajista 65 prosenttia, naisista 55 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia, koki rakentamisajan työllisyysvaikutukset merkitykseltään melko tai erittäin suureksi. Vastaavasti vajaa kolmannes kaikista vastaajista, naisista 36 prosenttia ja miehistä 25 prosenttia, katsoi rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten merkityksen melko tai erittäin vähäiseksi. Naisista yhdeksän prosenttia katsoi, että rakentamisen aikaisilla työllisyysvaikutuksilla ei ole merkitystä lainkaan. Miehillä vastaava käsitys koski kolmea prosenttia vastaajista. Loma-asukkaat arvioivat rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten merkityksen jossain määrin vähäisemmiksi verrattuna vakituisten asukkaiden näkemyksiin. Kauempana asuvat pitivät työllisyysvaikutuksia merkittävimpinä.

44 Kuva 9. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset, kaikki vastaajat, miehet ja naiset. Ydinvoimalaitoksen toiminnan aikaisia työllisyysvaikutuksia ei arvioitu merkittäviksi yhtä usein kuin rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Kaikista vastaajista lähes puolet arvioi toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset melko tai erittäin merkittäviksi. Sukupuolten välillä oli havaittavissa näkemyseroja. Miehistä 48 prosenttia ja naisista 37 prosenttia katsoi toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset melko tai erittäin merkittäviksi. Miehistä 46 prosenttia ja naisista 55 prosenttia arvioi niiden merkityksen melko tai erittäin pieneksi. Vakituiset asukkaat antoivat toiminnan aikaisille työllisyysvaikutuksille suuremman merkityksen kuin loma-asukkaat. Vastaavasti kauempana asuvat pitivät toiminnan aikaisia työllisyysvaikutuksia merkittävämpinä kuin lähiasukkaat. Kuva 10. Ydinvoimalaitoksen toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset, kaikki vastaajat, miehet ja naiset. Vastaajia pyydettiin nimeämään myös ydinvoimalaitoksen kolme merkittävintä rakentamisen aikaista ja kolme merkittävintä normaalin toiminnan aikaista ympäristövaikutusta. Merkittävimmiksi rakentamisen aikaisiksi ympäristövaikutuksiksi nousivat vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan, vaikutukset vesistöön ja vedenlaatuun sekä vaikutukset työllisyyteen. Merkittävimmiksi normaalin toiminnan aikaisiksi ympäristövaikutuksiksi nousivat vaikutukset vesistöön ja veden laatuun, vaikutukset terveyteen ja

45 viihtyisyyteen, vaikutukset turvallisuuden tunteeseen sekä vaikutukset kalastukseen ja kalatalouteen. Reilu kolmasosa kaikista vastaajista arvioi, että hanke ei vaikuta virkistystai harrastusmahdollisuuksiin. Noin joka kymmenes vastaajista arvioi vaikutusten olevan myönteisiä ja lähes puolet vastaajista arvioi vaikutusten virkistysja harrastusmahdollisuuksiin olevan kielteisiä. Useimmiten tämän vaikutuksen kohteena arvioitiin olevan kalastus, marjastus ja veneily. Näiden ohella hankkeen koettiin vaikuttavan kielteisesti myös ulkoiluun. Loma-asukkaat uskoivat vakituisia asukkaita useammin vaikutusten virkistysja harrastusmahdollisuuksiin olevan kielteisiä. Hankkeen ei yleensä katsottu vaikuttavan liikenne- ja kulkuyhteyksiin. Uuden ydinvoimalaitosyksikön vaikutukset muuttohalukkuuteen alueelta pois jakautuivat epätasaisesti. Noin puolet sekä lähiseudun asukkaista että loma-asukkaista arvioi muuttohalukkuuden lisääntyvän hankkeen toteutuessa. Pidemmällä asuvien ja vakituisten asukkaiden keskuudessa noin puolet oli sitä mieltä, ettei ydinvoimalaitoksella ole vaikutusta muuttohaluun. Hankkeen uskottiin vaikuttavan kiinteistöjen arvoa alentavasti. Kuva 11. Suhtautuminen väittämään "mielestäni ydinvoimalaitoksen rakentamisesta on hyötyä asuinseudulleni". Asukaskyselyssä esitettiin väittämä Mielestäni ydinvoimalaitoksen rakentamisesta on hyötyä asuinseudulleni, jonka paikkaansa pitävyyttä pyydettiin arvioimaan. Väittämän suhteen eri vastaajaryhmien välillä oli suhteellisen suurta hajontaa. Enemmistö miehistä, vakituisista asukkaista ja kauempana asuvista olivat väittämän kanssa samaa mieltä, kun taas naiset, lomaasukkaat ja lähialueen asukkaat olivat eri mieltä väittämän kanssa. Miehistä

46 ja kauempana asuvista yli puolet oli sitä mieltä, että ydinvoimalasta on heidän asuinseudulleen hyötyä. 4.5.2 Lähialueen toimijoiden näkemykset hankkeesta Ydinvoimalaitoshankkeen suunnittelunaikaisista vaikutuksista ryhmähaastattelussa esille nousi lähialueen asukkaiden ja mökkiläisten epävarmuus alueensa tulevaisuudesta. Suunnitteluvaiheen vaikutusten arveltiin kohdistuvan etenkin laitoksen lähialueelle Karsikkoniemellä, Hepolassa ja Maksniemessä. Simon kirkonkylässä merkittäviä vaikutuksia ei ole ollut havaittavissa. Vaikka hanke on saanut sekä vastustajia että kannattajia, se ei ole heikentänyt naapurisopua. Hankkeen vastustajien todettiin olevan äänekkäämpiä kuin hankkeeseen neutraalisti tai myötämielisesti suhtautuvien. Ryhmähaastattelussa todettiin, että voimalaitosalueen alle jää vapaa-ajan asutusta. Viiden kilometrin suojavyöhykkeellä on myös vapaa-ajan asutusta, lisäksi sen sisäpuolelle sijoittuu osia Hepolan pientaloalueesta ja Maksniemen kylästä. Etenkin Hepolassa suojavyöhykekysymys on herättänyt huolta asukkaiden keskuudessa. Suunnitellun ydinvoimalaitoksen lähialueen asukkaat haluaisivat ratkaisuja asian suhteen mahdollisimman pian. Hepolan alueella hankkeen kerrottiin laskeneen pientaloalueen kiinteistöjen hintoja ja vähentäneet alueen kiinnostavuutta asuinalueena. Kemin puolelle suunnitellun Satamakankaan asuinalueen suunnittelu on myös pysähtynyt. Karsikkoniemellä ydinvoimalaitoshankkeen suunnittelun todettiin estäneen jo aiemmin varattujen tonttien rakentamista. Myös niemellä toimivan matkailualan yrittäjän investointimahdollisuudet ovat olleet jäissä. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen pienentäisi Karsikkoniemen metsästysalueita oleellisesti. Karsikkoniemi on erityisen tärkeä hirvenmetsästysalue. Haastateltavat arvelivat myös, että marjojen ja sienien keräilyhalukkuus niemellä vähenisi. Karsikkoniemen eteläisimmät osat sekä Laitakari ympäristöineen ovat merkittävää lintualuetta ja tämän ympäristöarvon arvioitiin kärsivän merkittävästi ydinvoimalahankkeen toteutuessa. Lähimmän koulun arvioitiin sijoittuvan suojavyöhykkeen sisälle. Ydinvoimalaitoshankkeen arveltiin vaikuttavan lasten turvallisuuden tunteeseen: Miten lapset suhtautuvat pelastus- ja evakuointisuunnitelmiin ja harjoituksiin? Hankkeeseen kriittisesti suhtautuneet haasteltavat olivat huolissaan ydinvoimalaitoksen pitkäaikaisista vaikutuksista tuleville sukupolville. Lähialueella on asukkaita, jotka ovat huolissaan voimalaitoksen terveysvaikutuksista. Erityisesti käytettyä ydinpolttoainetta pidetään ympäristöriskinä. Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisaikaiset huomautukset, puutteet ja viivästykset huolestuttavat osaa asukkaista ja huonontavat ydinvoiman turvallisuusimagoa. Kriittisesti hankkeeseen suhtautuneet epäilivät, onko hankevastaavalla kattavia vakuutuksia mahdollisten onnettomuuksien

47 varalle. Lisäksi vastustajien näkemyksien mukaan seudulla on saastuttajia omasta takaa. Hepolan alueen pientaloyhdistyksen suorittamassa jäsenkyselyssä (kolmasosa jäsenistä vastasi) kolme neljäsosaa vastaajista ilmaisi vastustavansa ydinvoimalaitoksen rakentamista Karsikkoniemelle. Laitoksen nähtiin sijoittuvan liian lähelle asutusta. Asukkaat ovat huolissaan säteilystä ja onnettomuusriskistä. Merkittävänä ydinvoimalaitoksen aiheuttamana vaikutuksena nähtiin myös vesien lämpeneminen. Lisäksi epävarmuus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikasta on huolestuttanut alueen asukkaita. Rakentamisvaiheen sosiaalisista vaikutuksista keskusteltaessa haastatellut arvelivat, että oikealla tavalla varautumalla myös paikalliset yritykset ja työntekijät pääsevät hyötymään hankkeesta. Lähiasukkaiden huolena olivat kuitenkin suuren työntekijäjoukon aiheuttamat mahdolliset levottomuudet. Kansainvälisissä rakentajissa nähtiin myös potentiaalia: Kulttuurit voivat aluksi törmätä, mutta myös hyötyjä tulee. Alueen kouluissa opetetaan enemmän kieliä, se rikastuttaa kulttuuria. Lähialueen kiinteistöjen hintojen osa haasteltavista koki laskevan, osa oli sitä mieltä, että talojen ja tonttien hinnat nousevat lopulta kysynnän kasvaessa. Maksniemessäkin rakennustoiminnan arvioitiin vilkastuvan. Lähialueen houkuttelevuus asuinalueena nousee, kun laitokseen ollaan totuttu. Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien pelättiin johtavan Karsikkoniemen lähivesien rehevöitymiseen ja houkuttelevan lämpimän veden roskakaloja perinteiselle vaelluskalojen alueelle. Myös kalojen kulkeutumisen jäähdytysvedenottoon arvioitiin vaikuttavan haitallisesti alueen kalakantoihin. Karsikkoniemen vesillä toimii kahdesta kolmeen ammattikalastajaa. Meriveden lämpenemisen pelätään karkottavan saaliskalat pois pyyntivesiltä, minkä lisäksi Karsikkoniemen ja Laitakarin edustan pyyntipaikkojen nähtiin käytännössä häviävän ydinvoimalaitoksen toteutuessa. Sulan merialueen arvioitiin aiheuttavan sumua etenkin kovilla pakkasilla. Myös moottorikelkkailijoiden olosuhteiden arveltiin heikkenevän. Karsikkoniementien ja valtatien 4 liittymäalue tulisi ottaa uudelleen tarkasteluun ydinvoimalaitoshankkeen edetessä. Ydinvoimalaitoshankkeen myönteisinä vaikutuksina haastateltavat näkivät yritystoiminnan vilkastumisen ja kuntatalouden kohenemisen. Toisaalta hankkeen arveltiin tuovan myös kustannuksia kunnalle. Haastateltavat halusivatkin tietää, kuka lopulta vastaa rakennusvaiheen palvelujen ja kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksista. Kiinteistö- ja tuloveroja pidettiin kuitenkin merkittävinä hankkeen hyötyinä. Hankkeen arvioitin monipuolistavan seudun työmarkkinoita ja lisäävän koulutuksen tarvetta. Seutukunnan nuorten nähtiin hyötyvän lisätyöllistymisvaihtoehdosta. Hanke nähtiin myös mahdollisuutena vahvistaa seutukunnan ammattikorkeakoulun asemaa.

48 Ydinvoimalaitoksen toteuttamatta jättämisen arvioitiin johtavan seutukunnan näivettymiseen. Ydinvoimalaitoshankkeeseen myötämielisesti suhtautuneet luottivat kotimaiseen ydinvoimaosaamiseen ja pitivät tärkeänä, että Suomen sähköntarve tyydytetään kotimaisella tuotannolla. Kaikkea ei tarvitse pelätä etukäteen. Maailmanlopun syitä on muitakin, ydinvoima ei ole ainoa peikko. Ydinvoimalla turvattaisiin lisäksi seudun teollisuuden tulevaisuutta ja tuettaisiin Lapin kaivoshankkeita. Ydinvoima ei myöskään haastateltavien mukaan sulje pois muiden energiantuotantomuotojen kehittämistä. 4.5.3 Paikkakunta- ja seutukuntatason näkemyksiä hankkeesta Pohjois-Suomen ja Meri-Lapin aluekehitysennusteet ovat olleet varsin huonoja, mutta viime vuosina alueella on tapahtunut myönteistä kehitystä matkailussa, kaivostoiminnassa ja korkeaa osaamista vaativassa teollisuudessa. Ydinvoimalaitoksen vaikutukset seudun elinkeinojen ja kuntien kehitykselle nähtiin erityisen myönteisinä. Ydinvoimalaitoksen katsottiin sopivan alueelle erinomaisesti, sillä seudun teollisuuden lisäinvestoinnit edellyttävät lisäenergiaa. Lisäksi Pohjois- Suomen kaivoshankkeiden ja kehittyvien tunturikeskusten arvioitiin lisäävän sähköntarvetta tulevaisuudessa. Ydinvoimalaitoshanke monipuolistaisi ja vahvistaisi Meri-Lapin energistä imagoa. Alueesta muodostuisi energiakeskus, jossa tuotettaisiin energiaa monipuolisesti eri energialähteistä. Kemi-Tornio -alueella on nykyisin korkean osaamisen puunjalostus- ja metalliteollisuutta. Haastatellut kokivat, että ydinvoimala sopisi hyvin seudun elinkeinoelämän toimintaympäristöön ja että alueen oppilaitoksilla olisi hyvät valmiudet järjestää myös ydinenergiaalan koulutusta. Näin seudun omat nuoret voisivat kouluttautua ja työllistyä ja näin ollen hyötyä hankkeesta. Hankkeen toteutumisen vaikutukset seudun väestörakenteeseen arvioitiin erityisen myönteisiksi, sillä seudulla on nykyisin huono väestön huoltosuhde ja ennusteet ovat synkkiä. Alueen toimijoilta peräänkuulutettiin kuitenkin aktiivisuutta, jotta seutukunta ja koko työssäkäyntialue hyötyisi mahdollisimman paljon hankkeesta. Myös kuntien välinen yhteistyö nähtiin tarpeelliseksi. Täysin kotimaisin voimin hankkeen ei uskottu toteutuvan muun muassa kilpailutuksen ja suomalaisten tekijöiden puutteen vuoksi. Alueen osaamistarve muuttuu, jos hanke tulee seudulle, koulutuslaitosten tulisi olla valmiudessa Kuntien ja elinkeinoelämän on oltava hereillä, muuten rakentamisen aikaiset työpaikat valuvat muualle Seudun valmiudet hankkeen toteuttamiseen nähtiin hyviksi. Lisäksi päätösprosessin arvioitiin etenevän hitaasti, mikä antaisi seudun toimijoille aikaa rakentaa tarvittavia palveluja. Asumispalvelujen järjestämiseksi voitaisiin

49 hyödyntää seudulla tyhjänä olevia asuntoja. Kemissä niitä arvioitiin olevan tällä hetkellä noin 200 kappaletta. Kansainvälistyminen olisi luontevaa seudun rajasijainnin ansiosta. Joukkoliikenteen järjestäminen nähtiin tarpeelliseksi. Toteutuessaan hanke synnyttäisi rakennus- ja työsuojelutarkastajien rekrytointitarvetta. Alueella on toiminnassa seudullinen palo- ja pelastustoimien organisaatio, jolla on kokemusta isoista teollisuuslaitoksista. Turvallisuuskysymysten ratkaiseminen teettää kuitenkin viranomaisille työtä ja aiheuttaa kustannuksia, jotka olisi jaettava kuntien ja hankevastaavan kesken. Myös pelastustoimen alalle syntyisi rekrytointitarve. Tarvitaan henkilöstöä valistamaan ja kouluttamaan asukkaita. Hankevastaavan ja viranomaisten on tarpeen laatia väestönsuojelusuunnitelmia sekä järjestää tiedotustilaisuuksia ja harjoituksia. Koko Pohjois-Suomen öljykuljetukset tapahtuvat Karsikkoniemen lähistöllä olevan Ajoksen sataman kautta, minkä vuoksi on varauduttava mahdollisiin öljyonnettomuuksiin. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien konkreettisten kielteisten ympäristövaikutusten nähtiin kohdistuvan Karsikkoniemen kalastus- ja matkailuelinkeinoihin sekä niemen mökkiläisiin ja asukkaisiin. Vesistövaikutuksia tulisi minimoida ottamalla ja purkamalla jäähdytysvesi mahdollisimman kaukana kalastuksen kannalta tärkeiltä alueilta. Vesistövaikutusten mallintaminen todettiin haasteelliseksi tehtäväksi, sillä alueen vesien virtaukset ovat haastateltavien mukaan arvaamattomia. Ydinvoimalaitoksen arveltiin lisäksi heikentävän Karsikkoniemen lähialueen kalan mainetta ja myyntimenekkiä vuosikausiksi. Kalastajat ovat huolissaan myös rakentamisen aikaisista vaikutuksista, sillä heidän mukaansa Ajoksen tuulimyllyjä rakennettaessa kalat siirtyivät muualle. Niistä mökkiläisistä ja kalastajista, jotka kokevat kärsivänsä, tulisi pitää huolta ja maksaa kunnollinen kompensaatio.

1/58 LIITE 2 KEMI-TORNIO ALUEEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET Ehdotusvaiheen kuuleminen 15.6.-14.8.2009 o Vastineet on hyväksytty Lapin liiton hallituksessa 28.9.2009 o Vastineita on tarkistettu 13.10.2009 pidetyn ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun perusteella Kunnat / kuntayhtymät Lausunto Esitys vastineeksi Iin kunta Iin kunnanhallitus toteaa, ettei Iin kunnalla ole Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta huomautettavaa. Kemin kaupunki Lapin liitto on 12.6.2009 pyytänyt Kemin kaupungin lausuntoa ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kaavaehdotus käsittää Karsikkoniemen alueen sekä Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat. Maakuntakaava koskee tieverkkoa, laivaväyliä, moottorikelkkareittejä, päävoimalinjoja, energiahuollon alueita, satama-alueita ja ydinvoimalaitoksen suojavyöhykettä. Päävoimalinjan johtokäytävä mahdollistaa myös Suurhiekan / Maakrunnin merituulipuiston tuottaman sähkön siirtämisen valtakunnan verkkoon. Merituulipuiston merikaapeli rantautuu Karsikkoniemen kärkeen, josta se jatkuu ilmajohtona ydinvoimalaitoksen johtokäytävää pitkin. Vaihtoehtoinen tieyhteys ydinvoimala-alueelta valtatielle E75 on esitetty Paavonkarin-Rytikarin kautta. Noin viiden kilometrin suojavyöhyke sisältää Rytikarin-Hepolan ja Maksniemen asuntoalueet. Se on esitetty STUK:n hyväksymällä tavalla. Ydinvoimalaa palveleva uusi laivaväylä ja satama on esitetty Karsikkoniemen länsipuolelle. Moottorikelkkareitti on siirretty mereltä Karsikkoniemeen ydinvoimalaitoksen pohjoispuolelle. Tekninen palvelukeskus esittää, että kaavaehdotuksesta ei tehdä muistutusta ja että Lapin liitolle annetaan ehdotuksesta yllä oleva lausunto. Kaupunginhallitus hyväksyi teknisen palvelukeskuksen esityksen. Keminmaan kunta Keminmaan kunnalla ei ole huomautettavaa ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Pyydettynä lausuntonaan Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Ranuan kunta Kunnanhallitus päättää lausuntonaan ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Simon kunta Simon kunnanhallitus on kokouksessaan 24.6.2009 käsitellyt asiaa ja ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kunnanhallitus pyytää kuitenkin korjaamaan tekstissä olevat virheet sivuilla 39 ja 40. Simon kunnalla taseessa on ylijäämää 0,9 milj. euroa (s.39). Kemi, Keminmaa ja Simo muodostavat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoimintaalueen (asukkaita alueella noin 35000). Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Kaavaselostusta tarkistetaan palautteen perusteella. Lausunto merkitään tiedoksi.

2/58 Tervolan kunta Tervolan kunnanhallitus esitti lausunnossaan Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta, että yleiskaavassa merkintää EN-1 tulee tarkentaa siten, ettei alueelle sallita ydinjätteiden loppusijoitusta. Lausuntonaan ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta Tervolan kunnanhallitus uudistaa kaavaluonnoksesta antamansa lausunnon ja esittää, että yleiskaavassa ei tule sallia alueelle ydinjätteiden loppusijoitusta. Tornion kaupunki Tornion kaupungilla ei ole huomautettavaa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta. Tornion kaupungin ympäristölautakunta Luku 1. Ydinjätehuolto on kattavasti selvitettävä, esitettävä ja otettava huomioon ydinvoimamaakuntakaavan laadinnassa Ydinvoimalan käytöstä väistämättä seuraa, että syntyy käytettyä polttoainetta ja muuta ydinjätettä. Niinpä sellaisen kaavan, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ydinvoimalaitoksen rakentaminen, vaikutuksena on tämän laitoksen käytöstä aiheutuvan ydinjätteen olemassaolosta, varastoinnista ja muusta käsittelystä aiheutuvat riskit ja jätehuoltoon liittyvät ongelmat. Myös korkea-aktiivisen ydinjätteen "loppusijoitukseen" liittyvät ongelmat ovat siis tällaisen kaavan vaikutuksia. Korkea-aktiivinen jäte on terveydelle ja ympäristölle vaarallista jopa satoja tuhansia vuosia. Ydinvoimalaitoksen mahdollistavan kaavan on täytettävä vaatimukset: ekologisesta kestävyydestä; mahdollisuuksista terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön sekä energia- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen mm. ympäristön- ja luonnonarvojen kannalta kestävällä tavalla; ympäristöhaittojen vähentämisestä ja luonnonarvojen, kuten arvokkaiden luontokohteiden, vaalimisesta ja siitä, että ei aiheudu oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Lisäksi maakuntakaavan olisi oltava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen [10: s. 2, 7]: erityistä huomiota olisi siis kiinnitettävä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja kaavoitettaessa aluetta ydinvoimalaitoksen käyttöön pitäisi samalla myös varautua laitoksen tuottaman korkeaaktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen. Fennovoiman ydinlaitoshankkeen osalta korostuu tämä korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen varautumisen vaatimus kaavojen laatimisen yhteydessä, koska Fennovoima ei ole esittänyt käytettävissään olevia menetelmiä loppusijoituksen ratkaisemiseksi [9]. Suomessa ei ole päätöstä kaiken Suomessa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta yhteen loppusijoituspaikkaan [9: s. 3, 5, 6], vaikka Fennovoima on sellaista esittänyt [26: s. 11, 105, 111-115]. Olkiluotoon rakennettavaa loppusijoitustilaa hallitseva Posiva Oy on ilmoittanut, että Fennovoiman ydinpolttoaineen loppusijoittamista on käsiteltävä liittämättä siihen Olkiluodon loppusijoituslaitosta [9: s. 1]. Kaavan yhteydessä pitäisi esittää, kuinka laitoksen ympäristövaikutuksia hallitaan - mukaan lukien korkea-aktiivisen jätteen jätehuolto n. 200000 vuoden ajan. Kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa mitenkään kestävää näyttöä siitä, että mikään ihmisyhteisö kykenisi hallitsemaan mitään toimintaa tai tapahtumia näin pitkää aikaa - ei ihmistoimintaa, ei muiden eliöiden toimintaa, ei teknisten välineiden ja ratkaisujen toimivuutta eikä luonnonvoimia. Ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksen yhteydessä esitetyissä selvityksissä ei ole osoitettu, miten korkea- Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matalaja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matalaja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain

3/58 aktiivisen ydinjätteen "loppusijoittaminen" onnistuisi riittävän kestävällä, turvallisella ja terveellisyyden vaatimuksen täyttävällä tavalla näin pitkän aikaa. Niinpä ydinvoimamaakuntakaavaluonnos ei täyttäne edellä mainittuja MRL 28 :n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia vaatimuksia. Jos kaava hyväksytään, ilman että selvitetään jätehuollon varmuutta koko sinä aikana, kun korkea-aktiivinen ydinjäte on vaarallista, niin rikottaneen ympäristöperusoikeutta: sillä alueella, minne ydinjätteet jätetään tai päätyvät, tulevaisuudessa elävien ihmisten ja heidän jälkeläistensä oikeutta terveelliseen ympäristöön ja oikeutta vaikuttaa elinympäristöönsä vaikuttavaan päätöksentekoon. (PL 20 ) Luku 2. Ydinvoimamaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on riittävästi selvitettävä, esitettävä ja otettava huomioon muut vaihtoehdot sähkön tarpeen tyydyttämiseksi kuin ydinvoimalaitos Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Sähkön tuotanto ydinvoimalaitoksessa perustuu kuitenkin uusiutumattomien uraanivarojen käyttöön ja näitä uraanivaroja riittää nykykulutuksella vain muutamaksi kymmeneksi - muutamaksi sadaksi vuodeksi [26: s. 289]. Niinpä ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja käyttö ja ydinvoimamaakuntakaavaluonnos eivät ole tämän valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen (4.4) mukaisia. Ydinvoimalaitos ei ole sellainen toiminto, joka olisi välttämättä sijoitettava jonnekin: ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja sen mahdollistavan kaavan tarkoituksena on tyydyttää sähkön tarvetta ja tämän tarpeen tyydyttämiseksi on muitakin edullimukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttöja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikkoniemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen. Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Maakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin (MRL 28 ) ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on todettu kaavaselostuksessa. Maakuntakaavan toteuttaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, mutta yksittäisiin tavoitteisiin liittyy myös ristiriitaisia vaikutuksia. Maakuntakaavalla ei ratkaista energian tuotantotapoihin ja kulutukseen sekä sähkömarkkinoihin liittyviä kysymyksiä. Ydinvoimamaakuntakaavalla tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen edellytyksiä Simon Karsikkoniemeen. Energiapoliittiset päätökset energian tuotantotapoihin liittyen ratkaistaan muissa yhteyksissä. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arvi-

sia vaihtoehtoja kuin ydinvoimalat [11: s. 23-25; 16; 17; 18] - sellaisia, jotka täyttävät em. MRL 28 :n vaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näitä vaihtoehtoja ovat mm. toimenpiteet ja tekniikka sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoima, sähkön tuottaminen biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä muu uusiutuvan energian tuotanto [11, 14]. Nämä vaihtoehdot sähköntuotannolle ovat toteutettavissa paljon suuremmassa laajuudessa ja pitemmäksi aikaa kuin ydinvoima, koska uusiutuvat energianlähteet perustuvat auringon energiaan joko suoraan (aurinkovoima) tai auringon energian aikaansaamiin luonnollisiin ilmiöihin maapallolla (tuuli ja biopolttoaineet) eli ehtymättömiin luonnonvaroihin. Vaihtoehtojen laajamittainen käyttöönotto on toteutettavissa vastaavassa ajassa, mitä vaatii ydinvoimapäätösten valmistelu ja ydinvoimaloiden suunnittelu ja toteuttaminen [11, 14]. Koska ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen esittämä ydinvoimalaitosrakentaminen ja ydinvoima eivät täytä suurta osaa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista eikä MRL 28 :n vaatimuksista korkea-aktiivisen jätteen käsittelyongelman ja muiden ympäristövaikutustensa takia sekä ehtyvien uraanivarojen kulutuksen takia, ydinvoimamaakuntakaava voisi ehkä olla hyväksyttävä vain, jos ei olisi olemassa sellaisia vaihtoehtoja sähkön tarpeen tyydyttämiseksi, jotka eivät aiheuta yhtä ongelmallisia haittoja näiden vaatimusten täyttämisen suhteen (MRL 9, 24, 28 ). Ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ja siihen liittyvissä selvityksissä ei ole kuitenkaan osoitettu, että tällaisia vaihtoehtoja ei olisi ja että ydinvoimalaitoksen rakentaminen olisi välttämätöntä. Luku 3. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan sähkön ja muun energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen panostamalla täytetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet paremmin kuin ydinvoimalla Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähkön ja muun energian tuotannon (ja energiatehokkuuden parantamisen) suunnittelulla ja toteuttamisella edistetään seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita - paremmin kuin ydinvoimalla [12: s. 56, 57, 61]: - Toimiva aluerakenne (4.2) [10: s. 1]: Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja sähkönkäytön tehostaminen edistäisi luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä [10: s. 1, kohta 4.2]. Kullakin alueella uusiutuvien energianlähteiden kehittäminen pohjautuu kyseiselle alueelle luontaisiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin: esim. tuulivoimaa sinne, missä tuuliolosuhteet ja tuulivoiman rakennettavuus ovat suotuisat; esim. biopolttoaineiden hyödyntämistä sinne, missä olosuhteet niiden tuotannolle ja käytölle ovat suotuisat. - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (4.3): Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja energiankäytön tehostaminen perustuvat luonnon voimavarojen kestävään hyödyntämiseen ja niillä edistetään seuraavia tavoitteita: edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä; olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään; edistetään energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden käyttöedellytyksiä [10: kohta 4.3, s. 2, 4; 12: s. 57]). - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4) [10: s. 4]: Uusiutuvia energianlähteitä käyttämällä ja energiatehokkuutta parantamalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Vaikka Suomessakin on viime vuosina pyritty energiatehokkuuden parantamiseen, niin energian käytössämme on edelleen paljon tehostamisen varaa [19; 11: s. 18, 19]. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Tanskassa energian käyttö suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viime vuosina paljon enemmän kuin Suomessa [19]. Energian käytön tehokkuuteen ja uusiutuviin energianlähteisiin panostamalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja voidaan vastata myös valtioneuvoston strategisiin linjauksiin energian kulutuksen kääntämiseksi laskuun ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi [26: s. 97]. Lisäydinvoima ei palvele näitä tavoitteita, koska sen myötä sähkömarkkinoille vain tulee suuri määrä lisää uusiutumattomalla energianlähteellä tuotettua sähköä myytäväksi ja kulutettavaksi, minkä myötä sähkönkuluttajien kiinnostus sähkönkäytön tehostamiseksi todennäköisesti vain laskee. - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (4.5) [10: s. 6, 7]: Uusiutuvien energianlähteiden käyttöön panostamalla edistetään uusiutuvien enerointimenettelyssä. 4/58 Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Karsikkoniemen ympäristöarvojen säilyttämisen edellytykset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVAmenettelyn tulosten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava voidaan toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla.

gianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja varaudutaan uusiutuvia polttoaineita käyttävien energialaitosten aluetarpeisiin osana alueen energiahuoltoa. Sähkönhankintaan liittyvän kokonaisriskin [26: s. 40] eli sen strategisen hajauttamisen ja sähköntuotannon toimintavarmuuden kannalta poikkeustilanteissakin on parempi, että sähköntuotanto mahdollisimman paljon perustuu hajautettuun, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan tuotantoon, ei ydinvoimalaitosten kaltaisiin suuryksiköihin. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassakin todetaan, että Suomeen sijoitetun sähköntuotantokapasiteetin tulee olla monipuolista ja hajautettua ja että etusijalle asetetaan tuotantokapasiteetti, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä [26: s. 97]. Näiden tavoitteiden mukaista on nimenomaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto - erityisesti tuulivoima, siksikin koska tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on tällä hetkellä erittäin pieni. Ydinvoima ei niinkään vastaa näihin tavoitteisiin, koska se perustuu valtavan suuriin yksikköihin ja sen osuus jo vanhoilla päätöksillä (Olkiluoto 1-3 ja Loviisa 1 ja 2) tulee olemaan sähköntuotantomuodoista suurin eli n. 40 % Suomen sähköntuotannosta [26: s. 86, 95]. Uusiutuvilla energianlähteillä energian tuontiriippuvuus vähenee enemmän kuin ydinvoimaa rakentamalla, koska uusiutuvat energianlähteet ovat täysin kotimaista alkuperää, kun taas "ydinpolttoaine" täytyy tuoda ulkomailta. Mikäli sähköntuotanto merkittävässä määrin perustuisi uusiutuviin energianlähteisiin ja siten suhteellisen pieniin tuotantolaitoksiin, niin sähköntuotantoon voisivat ryhtyä pienetkin ja jopa uudet toimijat. Tämä mahdollistaisi todellista kilpailua sähköntuotannossa. Ei voida luotettavasti arvioida, onko ydinsähkö halvempaa vai kalliimpaa kuin uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö: ydinsähkön hinta riippuu niin paljon vaihtelusta siinä, kuinka halvalla, nopeasti ja hyvin ydinvoimalat saadaan rakennettua ja purettua ja ydinjätehuolto hoidettua - sekä vallitsevasta korkotasosta [17]. Koska suurin osa ydinvoimalassa tuotetusta energiasta johdetaan lauhdeveden mukana lämpönä mereen, millä on mm. rehevöittävää vaikutusta, niin ydinvoimakaava on myös sen alueidenkäyttötavoitteen vastainen, että edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä (4.4) [10: s. 4]. Hajautetulla uusiutuvien energianlähteiden käytöllä ei ole tätäkään ristiriitaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin nähden. Luku 4. Ydinvoima ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto ovat merkittävässä määrin toisiaan pois sulkevia Sähköntuotantoon liittyvien hankkeiden toteuttajina ja rahoittajina Suomessa ovat paljolti samat yhtiöt riippumatta sähköntuotantotavasta. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden takana on enimmäkseen samoja yhtiöitä kuin ydinvoimahankkeidenkin takana. Jos nämä yhtiöt käyttävät suuren osan investointimahdollisuuksistaan ydinvoimahankkeisiin, niin jää paljon vähemmän mahdollisuuksia sijoittaa uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin hankkeisiin ja energiankäytön tehostamiseen. Myös sähkön kysynnän rajallisuuden takia eri sähköntuotantohankkeet ovat toistensa kilpailijoita: jos uusien ydinvoimaloiden myötä suurin osa sähkön tuotannosta ja kysynnästä katetaan ydinvoimalla, niin vähenee sähkön kysyntään perustuva tarve muulle, myös uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle. Edellä mainitun johdosta Suomessa vireillä olevat suuret energiahankkeet, kuten ydinvoimahankkeet ja suuret tuulivoimahankkeet vaikuttavat toistensa toteutumiseen ollen merkittävässä määrin toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Tämä johtuu jo siitäkin, että valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa [33: s. 57-64] nähty uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve 2020-luvulle voitaisiin kattaa jo tällä hetkellä Suomessa vireillä olevilla tuulivoimahankkeilla [34: s. 16, 19-22] tai yhdellä lisäydinvoimalalla. Lisäksi 2020-luvulle mennessä voitaisiin sähkönkulutusta vähentää edullisemmin kuin luoda uutta sähköntuotantoa ja sähkönkulutusta voitaisiin vähentää paljon suuremmassa määrin kuin mitä on edes tavoitteeksi asetettu valtioneuvoston strategiassa [11: s. 4-9, 22-24]. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on syytä tarkastella ydinvoimahankkeen vaikutuksia muiden suurten energiahankkeiden, kuten suurten tuulivoimahankkeiden, toteutumiseen [32]. Luku 5. Karsikkoniemi ei ole sopiva paikka ydinvoimalaitokselle Jos jostakin syystä katsottaisiin, että ydinvoimala olisi sellainen välttämätön hanke, joka olisi hyväksyttävää sijoittaa jonnekin, niin siinä tapauksessa olisi hyväksyttävää kaavoittaa ydinvoimalaitosalueeksi sellainen alue, jossa mahdollisimman 5/58

vähän rikottaisiin vaatimuksia ekologisesta kestävyydestä, luonnonarvojen vaalimisesta, ympäristöhaittojen vähentämisestä, turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä ja siitä, että oikeuden haltijoille ei aiheuteta haittaa, ja jossa voitaisiin noudattaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta (4.4) [10: s. 4] siitä, että edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Karsikkoniemi ei ole tällainen alue, jossa kaavoittaminen ydinvoimalaitosalueeksi olisi hyväksyttävää, koska Suomen rannikolta löytyy useita alueita, joissa em. vaatimusten rikkomukset jäisivät vähäisemmäksi kuin sijoitettaessa ydinvoimalaitosta Karsikkoniemeen. Tällaisia alueita on esim. Loviisan ja Olkiluodon olemassa olevien ydinvoimalaitosten ympäristössä sekä Fennovoimankin YVAselostuksessaan esittämillä alueilla ainakin Ruotsinpyhtäällä ja ehkä Pyhäjoella - sekä varmaankin monin paikoin muuallakin Suomen rannikolla. Edellä mainitut vaihtoehtoiset alueet eivät ole linnustollisesti niin merkittäviä kuin Karsikkoniemi, jossa ydinvoimalaitoksen sijoittaminen haittaisi erityisesti merkittävää linnustoa Karsikkojärvellä, Korppikarinnokalla, Karsikkoniemen edustan luodoilla ja saarilla ja Röynin - Keppimatalan -alueella [2: s. 25; 3: s. 25, 28, 29]. Karsikon ydinvoimakaava-alueella pesii mm. seuraavia EU-direktiivin liitteessä 1 mainittuja uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lajeja (Suomen uhanalaiset lajit, YM 2000): vaarantuneet lajit nauru- ja selkälokki; silmälläpidettävät käki ja kivitasku; EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit: sääksi, teeri, kurki, pikkulokki, kalatiira, lapintiira, suopöllö [23]. Näiden lajien ja niiden elinympäristöjen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esim. Peurankallion alueella pesii mm. seudulla harvinaiset pikku- ja selkälokkiyhdyskunnat, kala- ja lapintiira. Karsikkojärven suoalueella pesii mm. sääksi. Kyseisten lajien pesimäpaikat tulisi turvata ja lintuyhdyskunnat säilyttää. Elinympäristön muutos olisi laitoshankkeen toteutuessa dramaattinen ja heikentäisi esimerkiksi lintudirektiivin mukaisten lajien suojelua. Karsikkoniemessä on myös edellä mainittuja vaihtoehtoisia alueita enemmän uhanalaisten ja muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymiä ja muita arvokkaita luonnonesiintymiä [12: s. 43-53; 4: s. 22; 2: s. 25-28, 32, 33; 3: s. 26-30; 31: s. 1, 4; 7: s. 78; 5: s. 126], joista merkittävä osa todennäköisesti tuhoutuisi kokonaan tai osin, jos ydinvoimalaitos sijoitettaisiin Karsikkoniemeen [31: s. 4; 30: s. 4]. Karsikkoniemessä sijaitsee myös luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä enemmän kuin ainakin edellä mainituilla alueilla Ruotsinpyhtäällä ja Loviisan ydinvoimalaitosten ympäristössä [7: s. 5; 4: s. 19]. Myös Karsikkoniemen yleiskaavaluonnokseen 2006 liittyvät selvitykset osoittivat alueella olevan useita erityisen arvokkaita luontokohteita [8, 13] ja arvokkaita luontokohteita on esitetty myös maakuntakaavan selostusehdotuksessa. Esitetyn ydinvoimalaitoksen sijoituspaikan lähiympäristössä muutaman kilometrin säteellä on Karsikkoniemen ympäristössä taajaa asutusta lähempänä esitettyä ydinvoimalaitosaluetta sekä enemmän kuin muissa edellä mainituissa vaihtoehtoisissa paikoissa - asukkaita yli kymmenkertaisesti verrattuna siihen, mitä esitetään säteilyturvakeskuksen ohjeessa YVL 1.10 [2: s. 14; 15: s. 4] - minkä takia ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Karsikkoniemeen aiheuttaa laitoksen mahdollisia poikkeustilanteita ajatellen suuremman riskin väestön turvallisuudelle kuin sijoittaminen johonkin em. vaihtoehtoisista paikoista. Mm. edellä mainittujen seikkojen perusteella ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen lienee vastoin seuraaviakin valtakunnallista tavoitetta [10: s. 4, 5, 7, 8]: alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota; alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luontoarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen luonnon kestokyvyn turvaamiseksi (4.7); energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon asutus ja arvokkaat luontokohteet (4.5). Karsikkoniemen ympäristön asukasmäärän takia ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen lienee myös vastoin valtakunnallista tavoitetta 4.3 [10. s. 3]: suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Se lienee myös vastoin tavoitetta, että alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimalaitoksen edellyttämät suojavyöhykkeet (4.5) [10: s. 7]. 6/58 Lintudirektiivin liitteen I lajien osalta jokaisen EUn jäsenvaltion tulee turvata näiden lajien suotuisan suojelun tason säilyminen osoittamalla niille riittävä määrä Natura 2000-suojelualueita. Natura 2000 suojelualueiden ulkopuolella lintudirektiivin liitteen I lajeilla on merkitystä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslain luonnonympäristön vaalimista koskevien tavoitteiden (muut tavoitteet huomioiden) huomioimisen kautta. Maakuntakaavassa ei oteta kantaa siinä suunniteltavan ja muiden mahdollisten ydinvoimalaitosten sijoituspaikkojen väliseen paremmuuteen. Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVA-selostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat.

Luku 6. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on puutteita ja siten myös ydinvoimamaakuntakaavan vaikutusten ja vaihtoehtojen selvittämisessä (YVAA 10, MRL 9 ) YVA-yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö on vaatinut kyseisen ydinvoimahankkeen YVA-selostuksen johdosta lisäselvityksiä [24: s. 49, 50, 52-61, 12: s. 6-8, 10-12, 15, 17, 35-37, 40, 54; 2 : s. 24, 25, 38; 3 : s. 9]. Näiden lisäksi on muitakin ydinvoimalaitoshankkeelle välttämättömien toimenpiteiden ympäristövaikutusten lisäselvitystarpeita, jotka tuovat esiin hankkeen soveltuvuutta suunnitellulle alueelle, mm. voimajohtokäytävien ympäristövaikutusten ja arkeologisten inventointien osalta sekä tarvittavien uusien liikenneväylien (tiet, satamaväylä ja moottorikelkkareittien siirtäminen) sijainti suhteessa merkittäviin luonnonesiintymiin [2: s. 8, 20, 24, 32, 48, 52; 3: s. 28, 30, 35; 4: s. 157, 158; 30 : s. 5]. Edellä viitatut selvitykset ovat olennaisia myös tarkasteltaessa kaavoitukseen liittyviä vaatimuksia riittävästä ympäristövaikutusten selvittämisestä ja haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä (mm. MRL 9, 28, [10: s. 2; 29]). Johtokäytäviin ja liikenneväyliin liittyviä ympäristövaikutusarviointeja on tarpeen tarkentaa jo maakuntakaavan yhteydessä, koska maakuntakaavassa esitetään näiden sijoittumista, millä ohjataan näiden sijoittumisvaihtoehtoja ja siten rajataan niitä myös muissa kaavoissa ja hankesuunnitteluissa. Hankkeeseen liittyvät kaavat voidaan hyväksyä vasta, kun edellä mainitut lisäselvitykset on annettu ja arvioitu niiden riittävyys. Ilman tässä luvussa mainittuja lisäselvityksiä maakuntakaavaehdotuksen [1, 2] mukaisessa alueidenkäytön suunnittelussa ei ole riittävästi tunnistettu odotettavissa olevia ympäristöhaittoja ja mahdollisuuksia ehkäistä niitä, kuten valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (4.3) edellytetään [10: s. 2]. Ydinvoimahankkeen YVA-selostusta olisi täydennettävä ja täydennysten riittävyyttä arvioitava myös seuraavassa mainittujen seikkojen osalta, ennen kuin ydinvoimalaa koskevia kaavoja voidaan hyväksyä: Ydinjätehuollon ympäristövaikutukset ja riskit Ydinjätehuollon ympäristövaikutuksia ja riskejä ei ole esitetty riittävästi, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen osalta (ks. luku 1). YVA-selostus ja muut ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvät selvitykset ovat sikäli puutteellisia, että niissä ei ole käsitelty sitä, onko YVA-selostuksessa lyhyesti mainittua loppusijoitusratkaisua [4: s. 90, 316-318] varmempaa keinoa estää radioaktiivisten aineiden vapautumista ydinjätteistä elolliseen luontoon. Tarkastelussa pitäisi käsitellä myös mahdollisuutta välittää ydinjätteen loppusijoituspaikkaan liittyvää tietoa noin 200000 vuodeksi, jotta paikan ympäristössä ei tiedostamatta tai vahingossa tehtäisi toimia, joista seuraisi radioaktiivisten aineiden vapautumista elolliseen luontoon. Tarkastella pitäisi myös sitä, onko kyseisen ydinlaitoksen ydinjätehuoltovelvollisella käytettävissään osaamista ja ratkaisuja, joita tarvitaan korkea-aktiivisen jätteen jätehuollon järjestämiseksi. Ydinvoimalaitoshankkeesta ja voimalaitoksen käytöstä johtuvat välilliset päästöt ja riskit Ydinvoimalaitoshankkeen päästöjä ja riskejä ei ole esitetty kattavasti YVAselostuksessa eikä ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä. Tämä pitää erityisesti paikkaansa ydinvoimalaitoksen käytölle välttämättömän korkeaaktiivisen jätteen jätehuollon sekä ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöjen ja riskien osalta. Selvittämättä on jäänyt osa kuormituksesta ja riskeistä ympäristölle, kuten typpiyhdisteiden päästöt ilmaan ja vesiin (mm. räjäytysaineiden käytöstä) ja ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöt vesiin ja muu kuormitus. Esimerkkeinä ydinpolttoaineen valmistusketjun riskeistä ja kuormituksesta ovat: uraanilouhinnan, uraanirikasteen konversion ja muun ydinpolttoaineen valmistuksen jätteet ja niiden määrät, myrkyllisyys ja radioaktiivisuus; näiden jätteiden vuodot ja pölyäminen ympäristöön sekä uraanirikasteen konversiosta jäävä köyhdytetty uraani ja sen käsittely ja käyttö (mm. sotilaallinen käyttö). Esimerkiksi Australiassa ja Poh- 7/58 Maakuntakaavassa osoitetulle energiahuollon alueelle, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos, on osoitettu ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöministeriön kesken käydyn neuvottelun perusteella. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Voimajohdon osalta käynnistetään erillinen YVA-menettely, kun laitospaikka on varmistunut. Arkeologisia inventointeja on täydennetty kesällä 2009 Museovirastolta ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta saadun lausunnon perusteella. Uusien liikenneyhteyksien tarkempi sijainti ja ympäristövaikutukset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä alueen ympäristöarvot huomioiden. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinpolttoaineen tuottamiseen, kuljettamiseen tai ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Asia tutkitaan ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemusprosessissa, jonka yhteydessä Säteilyturvakeskus tulee antamaan lausuntonsa näihin näkökohtiin liittyen.

jois-amerikassa on 1970-2000 -luvuilla tapahtunut lukuisia uraanikaivosten jätealtaiden vuotoja ja muita ydinpolttoainetuotantoon liittyvien laitosten kemikaalivuotoja ympäristöön [37-40]. Ydinvoimalaitoksen käytöstä johtuvia päästöjä ilmaan ja veteen (myös kasvihuonekaasupäästöjä) pitäisi verrata ensisijaisesti vaihtoehtoihin, joissa sähkön tarve tyydytetään toimenpiteillä sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoimalla ja uusiutuvilla biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja muilla uusiutuvilla energianlähteillä, sillä nämä ovat ydinvoiman merkittävimmät vaihtoehdot Suomessa sähkön tarpeen tyydyttämiseksi [11: s. 22-30]. Edellytykset väestön turvaamiseksi ydinvoimalan poikkeustilanteissa Karsikkoniemi ei ole ympäröivän asukasmäärän suhteen Säteilyturvakeskuksen ohjeen YVL 1.10 vaatimusten mukainen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka [15: s. 4]. Jotta Karsikkoniemeä voitaisiin harkita turvallisuuden suhteen hyväksyttäväksi ydinvoimalaitoksen sijaintipaikaksi, on esitettävä tarkentavia, muutoin hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan ohjeen YVL 1.10 mukainen turvallisuustaso [27: s. 2; 28 : s. 3]. Selvitys siitä, että tällaiset ratkaisut ovat olemassa, on annettava myös ydinvoimalaitosta koskevan maakuntakaavan yhteydessä, jotta voidaan arvioida, täyttääkö kaava vaatimuksia mm. ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien ennalta ehkäisemisen suhteen [10: s. 2, 3, 7]. Osana tätä selvitystä on oltava myös Säteilyturvakeskuksen lausunto näistä ratkaisuista. Suhteellisen todennäköiset ympäristövaikutuksiltaan vakavat poikkeustilanteet YVA-selostuksessa tai muissa ydinvoimalaitoshankkeen kaavoihin liittyvissä selvityksissä olisi tullut tarkastella mahdollisena poikkeustilanteena myös tilannetta, jossa ydinvoimalaitos on suoran aseellisen vahingoittamispyrkimyksen kohteena. Kun katsotaan historiaan, kuinka usein Suomessa on ollut sodan kaltainen aseellinen selkkaus, niin on melko todennäköistä, että käyttöikänsä aikana ydinvoimalan kaltainen suuri sähköntuotantoyksikkö joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tällaisen hyökkäyksen seurauksena on merkittävä riski INES-luokan 7 tapahtumalle. Tällaisista ja muista suhteellisen todennäköisistä poikkeustilanteista johtuvat vakavimmat ympäristövaikutukset ja -riskit olisi esitettävä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Niinpä ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi esitettävä myös INES-luokitusasteikon luokan 7 mukaisen tapahtuman seurauksia. Merkittävimmät vaihtoehdot uudelle ydinvoimalalle ovat energiankäytön tehostaminen, tuulivoima ja biopolttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Näihin ei liity vastaavaa riskiä aseellisessa kriisitilanteessa kuin ydinvoimalaitokseen: tuulivoimalat tai ydinvoimalaan verrattuna pienitehoiset biopolttoainetta käyttävät energiantuotantolaitokset eivät ole yhtä houkuttelevia aseellisen tuhoamisyrityksen kohteita kuin ydinvoimala. Myöskään mahdollinen hyökkäys ei aiheuttaisi tällaisissa kohteissa vastaavaa vakavan ja laaja-alaisen ympäristövahingon riskiä kuin ydinvoimalaitoksen kyseessä ollen. On perusteltua, että ydinvoimalan YVA:ssa käsitellään myös aseellisen hyökkäyksen aiheuttamaa riskiä ja sen seurauksena mahdollisesti syntyviä ympäristövaikutuksia, koska ydinvoimala vastaisi merkittävän suuresta osasta Suomen sähköntuotantoa ja siten on Suomea tai suomalaista yhteiskuntaa vastaan tehtävässä hyökkäyksessä poikkeuksellisen houkutteleva hyökkäyskohde. Niinpä aseellinen hyökkäys on erityisesti ydinvoimalaitokseen liittyvä riski - suuremmassa määrin kuin sen vaihtoehtoihin. Vähäisempi sähkön tarve osana ydinvoimalaitoshankkeen toteuttamatta jättämistä YVA-selostuksessa ja muissa ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä ei ole riittävästi otettu huomioon sitä, miten vähäisempi sähkön tarve liittyy siihen vaihtoehtoon, että ydinvoimalaitoshanketta ei toteuteta. Sähkön säästäväisempi käyttö on käytännössäkin todellinen vaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle. Lisäksi viime vuosina on tullut mm. EU:ssa ja Suomessakin voimakkaasti esiin tarve ja pyrkimys lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä myös sähköntuotannossa. Varteenotettava nollavaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle on se, että sähkön kulutuksen kasvu olisi ilman lisäydinvoimaa vain noin 1/3-1/2 siitä, mitä sen on arveltu olevan lisäydinvoiman kanssa, ja että tämä vähäisempi sähkön tarve katettaisiin muilla, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvilla sähköntuotantohankkeilla. Tällaisen realistisen nollavaihtoehdon tarkastelun pitäisi sisältyä YVAselostukseen ja ydinvoimalaitosmaakuntakaavaan liittyviin selvityksiin. [11] Lauhdevesien ja jätevesien vaikutukset On syytä esittää myös missä määrin jäähdytysvesikierto tappaa kaloja ja muuta vesieliöstöä ja tämän vaikutuksen merkitystä alueen kalastolle ja muulle eliöstölle ja 8/58 Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Ydinvoimalaitoksen YVAselostuksessa on arvioitu jäähdytysvesikierron vaikutuksia kalastolle.

9/58 mihin pohjautuu tämän vaikutuksen suuruuden ja merkityksen arviointi [25: s. 11, 20]. On syytä myös esittää, minkälainen vaikutus on BHK- ja ravinnekuormalla, joka aiheutuu siitä, että voimalaitoksen vedenottoon päätynyttä eliöstöä purkautuu kuolleena jäähdytysvesien mukana mereen. Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien ja jätevesien ekologista vaikutusta vesistöön eli tämän vaikutuksen suuruutta olisi syytä arvioida tarkemmin mallintamalla [30: s. 2, 3]. Mallintamalla voitaisiin tarkastella sekä lämpökuorman että jäähdytysveden mukana purkautuvan kuolleen biomassan sekä ydinvoimalaitoksen jätevesien yhdessä aiheuttaman rehevöitymisvaikutuksen suuruutta. Tähän mennessä esitetystä aineistosta ei juurikaan saa käsitystä tämän vaikutuksen suuruudesta. Olisi syytä mallintaa myös Karsikon ydinvoimalaitokselta purettavien vesien yhteisvaikutusta Veitsiluodon tehtailta purettavien jäte- ja jäähdytysvesien kanssa [21]. Mallinnus vaatii taustatietojen hankintaa [12: s. 116], mutta ottaen huomioon hankkeen suuruuden ja lauhde- ym. vesipäästöjen suuruuden ja sen, että hankkeen toteutus ja sen edellyttämät kaavoitus- ja lupaprosessit kestäisivät joka tapauksessa vielä useita vuosia, niin mallinnukseen ja sen taustatietoihin tarvittavaa työmäärää voidaan pitää kohtuullisena - myös mallinnuksella saatavilla olevaan lisäinformaatioon nähden. Ei ole myöskään arvioitu (ks. mm. [4: s. 208-210; 12: s. 119, 120]), miten ydinvoimalan vedenotto ja lämmenneen jäähdytysveden purku vaikuttavat Simojoen virtaaman ilmenemiseen Perämerellä. Tällä voisi olla merkitystä ajatellen ydinvoimalan vaikutuksia Simojoen vaelluskalakantaan ja sen kykyyn nousta Simojokeen kutemaan. Lohet eivät välttämättä osaisi enää entiseen tapaan suunnistaa Simojokeen Karsikkoniemen ympärillä lämmenneen veden takia. Siian ja lohen hapen tarve on suuri verrattuna muihin kaloihin. Siksi ne suosivat runsashappisempaa kylmää vettä [35: s. 54]. Lisäksi jäähdytysveden imeminen Karsikkoniemen itärannan vesivirtaamasta 55-90 m³/s nopeudella heikentää vaelluskalojen poikasten ja muiden kalojen selviytymismahdollisuuksia alueella. Ydinvoimalan jäähdytysveden otto voi tappaa vuosittain jopa kymmeniä tonneja kalaa [25: s. 11]. Erilaisten kerrannaisvaikutusten vuoksi on vaarana, että ydinvoimalan lämpimien vesien takia lohien parveilukäyttäytyminen häiriytyy [36, 22]. Pitäisi pyrkiä selvittämään mahdollisimman hyvin, kuinka todennäköinen tällainen haitta on ja missä määrin se voi esiintyä - mm. selvittämällä ja mallintamalla Simojoen virtauksen ilmenemistä Perämeressä sekä ilman ydinvoimalaa että sen vaikutuksen kanssa - sekä tarkemmin tutkimalla Simo- ja Tornionjoen vaelluskalakantojen vaellusreittejä ja -syvyyksiä merellä Karsikkoniemen ympäristössä. YVA-selostuksessa [4: s. 209] esitetään, että lohiparvet vaeltaisivat muutaman metrin syvyydessä ja koska lauhdevedet lämmittäisivät vain lähinnä meren pintakerrosta, niin lauhdevesillä ei olisi haitallisia vaikutuksia kutukalaparvien vaelluskäyttäytymiseen. Tämä väite lohiparvien vaellussyvyydestä Karsikkoniemen alueella ei ole luotettava. Alueen kalastajien mukaan Karsikkoniemen alueella lohi vaeltaa joko aivan pinnassa tai vain hieman pinnan alapuolella [36, 22]. Alueen ammattikalastajat myös tietävät, että Simojoen lohikanta parveilee Karsikkoniemen edustalla ennen nousuaan kutujokeensa [36, 22]. Mitä tapahtuu vanhoille Veitsiluodon-tehtaiden saastuttamille pohjasedimenteille Karsikon, Veitsiluodon ja Ajoksen ympäristössä, kun Karsikkoniemen länsi- ja luoteispuolelle pääsee lämmintä lauhdevettä? Tällöin pohjasedimenttien luona fysikaalis-kemialliset olosuhteet muuttuvat. Muuttuvat vesivirtaukset nostavat sedimenttejä ylös pohjasta. Purkuvesien vaikutus pohjasedimentteihin ja niiden vaikutuksiin ympäristössä tulisi tarkemmin arvioida ja tutkia. [36; 6: s. 6; 3: s. 21] Karsikon alueen merkitys lintujen syysmuutossa ja ydinvoimalahankkeen vaikutus siihen Lintujen syysmuuton reittinä Karsikkoniemellä lienee olennaisesti suurempi merkitys kuin kevätmuutossa, koska syysmuutto suuntautuu Lapin mantereelta Pohjanlahdelle ja muualle Itämerelle päin ja tällöin mantereelta merelle päin suuntautuvassa muutossa Karsikkoniemen kaltaisen merelle työntyvän niemen kautta kulkenee merkittävästi enemmän lintuja kuin kevätmuuton aikana. Niinpä on tarpeen selvittää myös lintujen syysmuuton aikaista lintujen määrää ja muuttoreittien ja levähdys- ja ruokailualueiden sijoittumista Karsikon alueella suhteessa esitettyihin ydinvoimalaitosalueeseen ja voimalinjareitteihin. [30: s. 3; 12: s. 36] Karsikkoniemen ja sen luonnon monimuotoisuuden maakunnallinen merkitys Jäähdytysveden vaikutuksia merialueen virtaamiin on selvitetty jäähdytysvesimallinnuksin. Jäähdytysveden vaikutukset kohdistuvat tehtyjen selvitysten mukaan meren pintakerroksiin. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Linnustosta on tehty ja tehdään täydentäviä selvityksiä kevään, kesän ja syksyn 2009 aikana. Selvitysten perusteella alueen muuttavasta linnustosta voidaan saada maankäytön suunnittelua ja vaikutusten arviointia varten riittävä kuva. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia täydennetään tarvittaessa lisäselvitysten tulosten perusteella. Karsikkoniemellä ei ole todettu tehty-

10/58 Ympäristövaikutusten arviointiin on syytä sisällyttää Karsikkoniemen alueen luonnon merkityksen arviointi osana kokonaisuutta, jonka muodostavat Perämeren avoin ulappa-alue, Möylyn suojelualue, Perämeren kansallispuisto, viereinen Tiurasen saari ja Ajoksen saaren Natura 2000 -alue, maankohoamisrannikon luonto ja sen kehityssarjat. Karsikkoniemi rajoittaa tässä maisemallisessa kokonaisuudessa teollisuuden ja satamatoimintojen leimaaman Veitsiluoto - Ajos - Kemi - Karihaara - Röyttä- alueen siten, että maankohoamisrannikko avautuu yhtenäisenä ja luonnonvaraisena kokonaisuutena Perämerelle. Maakuntakaavoitukseen liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa pitäisi arvioida ja esittää Karsikkoniemen, sen luonnon ja tämän monimuotoisuuden sekä maiseman merkitys maakunnan ja seutukunnan tasolla - myös rannikon ja merialueen uhanalaisten luontotyyppien kannalta [31: s. 1, 4, 5; 32; 20: s. 3]. Olisi siis myös esitettävä, missä määrin Karsikkoniemeä vastaavia luonnon-, maisema- ja virkistysarvoja sisältäviä alueita löytyy muualta seutukunnasta ja maakunnasta [20: s. 4]. Päätöksenteon pohjaksi uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä Karsikkoniemellä olisi selvitettävä täsmällisemmin kuin mitä YVA-lisäselvityksessä [12: s. 43, 49-54] on toistaiseksi tehty: esim. maankohoamisrannikon metsien uhanalaisten luontotyyppien osalta lisäselvityksessä on lähinnä vain taulukossa ilmaistu, että näitä on varsin runsaastikin Karsikkoniemellä, mutta tarkempaa tietoa niiden sijainnista ei ole esitetty. jen selvitysten perusteella olevan erityisiä arvoja osana lausunnossa todettua laajempaa aluekokonaisuutta, maankohoamisrannikon luontoa ja sen kehityssarjoja. Vaikutukset maisematilojen rajautumiseen on todettu kaavaselostuksessa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset maisema-arvot on kartoitettu olemassa olevista selvityksistä. Käytössä olleen lähtömateriaalin mukaan Karsikkoniemellä ei ole maakunnallisia tai valtakunnallisia maisema-arvoja. Vaikutukset lähiseudun maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin on arvioitu perustuen sekä asiantuntijaarvioon että aiemmin muissa yhteyksissä tehtyihin selvityksiin suurikokoisten rakenteiden maisemavaikutuksista (esim. ympäristöministeriön selvitykset tuulivoimaloiden ja mastojen maisemavaikutuksista). Vaikutuksia on arvioitu suhteessa kohteiden arvokkaiksi määriteltyihin piirteisiin. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei ole todettu arvokohteille aiheutuvan. Lapin ympäristökeskus on lausunnossaan ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta todennut tehdyistä selvityksistä ja arvioinneista mm. seuraavaa tehtyjen selvitysten täydennyksistä: Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset on kuvattu riittävällä tavalla. Hyvänä selvityksenä voidaan mainita Karsikkoniemen eteläosan uhanalaisten luontotyyppien kartoitusta, joka tehtiin YVA:n yhteydessä ja perustuu kesän 2008 inventointeihin. Luontodirektiivin IV liitteen lajeihin ja erityisesti suojeltaviin lajeihin kohdistuvien ja jäähdytysvesien lämpökuorman aiheuttamien vaikutusten kuvauksia voidaan pitää riittävinä. Verikämmekän (uhanalainen, luokkaa vaarantunut VU) ja punakämmekän (silmälläpidettävä NT) esiintymät tulee mahdollisuuksien mukaan turvata ja viimeisenä keinona käyttää siirtoistutusta vastaavaan elinympäristöön. Lajien esiintyminen rannikon tuntumassa säästänee kuitenkin useimmat esiintymistä. Voimajohtokäytävän vaikutukset linnustoon on kuvattu oikein, mutta laulujoutsenen ja kurjen pesimisolosuhteet muuttuvat pysyvästi voimajohdon aiheuttaman törmäysriskin osalta. Kalasääski siirtyy alueelta muille pesimisalueille voimajohdon sijainnin ja voimalinjan rakentamisen ja myös lai-

Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden arviointiin liittyvänä yksityiskohtana esitämme vielä, että alueen luonnon nykytilan lisäkartoituksessa [12: s. 13-15; 20: s. 2] on tarpeen myös selvittää lajien välisiä runsaussuhteita. 7. Pyydämme Lapin liitolta perusteltua kannanottoa tähän esittämäämme lausuntoon ja että Tornion kaupungin ympäristölautakunnalle lähetetään tieto mahdollisesta ydinvoimamaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä (MRL 67 ). 11/58 tosalueen häiriön vaikutuksesta. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin laulujoutseneen, kurkeen ja metsoon voimajohdon törmäysriski on suurin vaikutus. Selvitystä voidaan pitää näiltäkin osin riittävänä. Jäähdytysvesimallinnuksen perusteella sula-alue ei ulotu lähimmälle Naturaalueelle Ajoksen Murhaniemeen. YVAselostuksen perusteella ydinvoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura 2000 - alueen suojeluperusteisiin. Musta- ja Kirvesaavan Natura-alueille voimajohdon toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Selvitystä maankohoamisrannikon sukkessiosarjasta ja niiden esiintymisestä voidaan kaavaselostuksessa pitää asianmukaisesti laadittuna, riittävänä ja maakuntakaavan muutosaluetta kuvaavana. Kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset on todettu oikein ja riittävästi. Vaikutusten arviointia voidaan pitää asianmukaisesti laadittuna ja selkeänä arviointina, joka merkittävällä tavalla konkretisoi kaavaselostuksen nykytilaa mm. vaikutusten kohdentumisen ja vaikutusten merkittävyyden osalta ydinvoimalahankkeen kokonaisuudessa. Lisäselvityksenä laadittavan vedenalaisen luonnon kartoitus toteutetaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU) esitetyin menetelmin. Kaavaselostusta täydennetään tarvittaessa lisäselvityksen perusteella. Ylitornion kunta Lausuntonaan kunnanhallitus päättää todeta, että sillä ei ole erityistä huomautettavaa ydinvoimamaakuntakaavasta. Hanke parantaa energian huoltovarmuutta hajasijoitettuna Simoon. Länsi-Lapissa energian kysyntä kasvaa Outokumpu Oy:n ja kaivoksiin liittyvien rautamalmin jatkojalostushankkeiden vuoksi. Valmistuttuaan ydinvoimalaitos voisi saada myös merkittävän matkailukohteen sijaitessaan lähellä vilkasliikenteistä moottoritietä. Matkailukohde voisi sisältää mm. atomimuseon. Nämäkin pitäisi huomioida seutukaavassa. Lausunto merkitään tiedoksi. Ydinvoimalaitoksen matkailuun liittyviä näkökohtia ei ratkaista maakuntakaavassa, vaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

12/58 Viranomaiset Lausunto Esitys vastineeksi Finavia Kaavaehdotuksen vaikutusalueella on yksi valtakunnallista merkitystä omaava lentoasema: Kemi-Tornio. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan sen kehittämismahdollisuudet tulee kaavoituksella turvata. Finavia on 23.6.2009 antanut Työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon koskien Fennovoima OY:n ydinvoimalaitoshanketta koskevaa periaatepäätöshakemusta. Lausunto on liitteenä, ja se on edelleen kaikilta osin ajankohtainen. Lentokieltoalueen tarvetta ja laajuutta ei ratkaista maakuntakaavassa. Lentokieltoalueen tarve ja laajuus tullaan määrittelemään ydinvoimalaitoksen rakentamislupaprosessin yhteydessä yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen, Ilmailuhallinnon ja Finavian kanssa. Ydinvoimalan ympärille mahdollisesti perustettava lentokieltoalue voi aiheuttaa erittäin suuria rajoituksia Kemi-Tornion lentoaseman toiminnalle ja kehittämismahdollisuuksille. Mahdollisen lentokieltoalueen sivu- ja korkeusrajoista tulee tehdä ratkaisu ennen kuin voidaan arvioida vaikutukset lentoaseman toimintaan ja kehittämismahdollisuuksiin. Sitä ennen maakuntakaavaa ei tule hyväksyä. Ydinvoimalaitoksen suunniteltu sijaintipaikka Karsikossa on noin 16 kilometrin etäisyydellä Kemi-Tornion lentoasemasta, sen tarkkaillun ilmatilan alueella. Lentokentän eteläinen lähestymissuunta ja siihen liittyvät alueet sijoittuvat Karsikon läheisyyteen niin, että ydinvoimalaitoksen ympärille voidaan määritellä tarkoituksenmukainen lentokieltoalue, jolla voidaan estää ydinvoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä tarpeettomat lentotoiminnasta aiheutuvat riskit ja häiriöt. Suunnittelun aikana on neuvottelujen avulla saatu varmuus siitä, että mahdollinen lentokieltoalue on toteutettavissa siten, että siitä ei aiheudu toiminnallista haittaa Kemi-Tornion lentoasemalle. Fingrid Oyj Yleistä Fennovoima Oy on laatinut ympäristövaikutusten arvioinnin ydinvoimalaitoksen sijoittamisesta kolmelle paikkakunnalle: Pyhäjoelle, Ruotsinpyhtäälle ja Simoon. Fingrid Oyj on selvittämässä kaikkien paikkakuntien osalta ydinvoimalaitosten liittämistä kantaverkkoon ja kantaverkossa tarvittavia vahvistustarpeita. Lisäksi Fingrid Oyj on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle lausuntonsa kaikista vireillä olevista ydinvoimahankkeiden periaatepäätöshakemuksista. Ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa on lähtökohtaisesti huomioitu ja arvioitu riittävästi Fingrid Oyj:n voimajohtoreittejä. Simossa ydinvoimalaitos liittyy 400 kilovoltin (kv) voimajohtoon Keminmaa - Pikkarala (Muhos) ja suunniteltuun 400 kv voimajohtoon Keminmaa - Pyhänselkä. Kantaverkon kytkinlaitoksen sijainti sekä sen ja voimalaitoksen välisten virtapiirien lukumäärä riippuu toteutettavasta laitosvaihtoehdosta. Lisäksi on Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä siirtoverkkoa vahvistettava. Vahvistustarve riippuu voimalaitoksen teknisistä ominaisuuksista kuten kokonaistehosta. Yksityiskohtainen liityntäratkaisu on mahdollista suunnitella sen jälkeen, kun voimalaitoksen tekniset arvot on määritetty ottaen huomioon voimajärjestelmän vaatimukset. Maakuntakaavaehdotuksessa on myös otettu riittävästi huomioon Suurhiekan tuulipuiston YVAselostuksessa esitetty sähkön siirtoyhteysvaihtoehto RVE1C. Kantaverkon vahvistamiseksi tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutusten arvioinnit voidaan käynnistää sen jälkeen, kun verkkoselvitykset ovat valmistuneet ja laitospaikkaan liittyvät ratkaisut täsmentyneet. Tällöin selvitetään tarkemmin maakuntakaavaselostuksessa mainittujen mm. luonto-, muinaismuistokohteiden ja voimajohtoaukeiden yhteensovittaminen. Suunnitellun Keminmaa-Pyhänselkä 400 kv voimajohdon YVAmenettely päättyi vuonna 2001. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 Tarkoituksena on jatkossakin turvata Kemi-Tornio lentoaseman toiminta- ja kehittämisedellytykset. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

tarkoittamia voimajohtoja. Ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen kaavamääräykset Uusille ja nykyisille voimajohdoille on pääpiirteissään esitetty riittävät aluevaraukset ohjeellinen päävoimalinja (Z) - merkinnällä. Merkinnän tulisi kuitenkin mahdollistaa myös sähkönsiirtoon liittyvien laitteiden toteuttamisen, esimerkiksi uuden sähköaseman toteuttamisen. Lisätäsmennyksellä yhtiö haluaa varmistaa, että se pystyy hoitamaan sille määrätyn sähkömarkkinalain 9 :n mukaisen liittämisvelvollisuuden rakentamalla tarkoituksenmukaisen paikkaan kytkinlaitoksen ja samalla optimoimaan tarvittavien voimajohtojen lukumäärän. Muuten Fingrid haluaa tarkentaa, että kaavaselostuksen kohdassa 1.1 (s.6) on virheellisesti mainittu kantaverkon 400 kv voimajohtojen nimet. Kohdan tulisi kuulua "ydinvoimalaitos liittyy Keminmaa-Pikkarala ja suunniteltuun Keminmaa- Pyhänselkä -voimajohtoihin." Pyydämme, että lausunnossa esitetyt seikat huomioidaan maakuntakaavan jatkotyössä. Lisäksi pyydämme lähettämään meille tietoa maakuntakaavan etenemisestä osoitteella Fingrid Oyj, PL 530, 00101 HELSINKI. Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus kiittää tarjotusta tilaisuudesta saada esittää lausuntonsa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta ja haluaa kunnioittaen tuoda esille seuraavaa: Geologian tutkimuskeskuksella ei ole aineistoista huomautettavaa. Kaavaalueen geologiset perustiedot on esitetty suppeasti, mutta kaavoitusvaiheen tavoitteisiin nähden riittävästi. Geologian tutkimuskeskuksella ei ole alueen maankamarasta tiedossa seikkoja, jotka haittaisivat kaavoituksen lähtökohtana olevien rakennussuunnitelmien toteuttamista. Alueelta ei myöskään tunneta viitteitä sellaisista geologisten luonnonvarojen esiintymistä, joiden mahdollinen tuleva hyödyntäminen olisi ristiriidassa rakentamissuunnitelmien toteuttamisen kanssa. Lähimpänä sijaitsevat Kemin kromimalmi sekä joukko tutkimusvaiheessa olevia platinaryhmän metallien ja kullan esiintymiä sijoittuvat toisiin geologisiin muodostumiin kuin maakuntakaavan suunnittelualue. Ydinvoimala on rakennuspohjansa suhteen hyvin vaativa rakennustyö, joten maankamaran kaikkien ominaisuuksien yksityiskohtainen tutkiminen lopullisella rakennuspaikalla on tärkeää. Saatavissa olevien kiviainesten laatuun ja määrään kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta pystytään jo ennakkoon suunnittelemaan irrotettavien ainesten hyötykäyttö. Voimalan sijainti maankohoamisalueella tulee ottaa huomioon. Koska toiminta alueella saattaa jatkua hyvinkin kauan, kannattaa merenpinnan lyhytaikaisten vaihtelujen ääriarvojen lisäksi varautua myös maankohoamisen vaikutukseen, joskaan se ei sadassa vuodessakaan ole lyhytaikaisiin vaihteluihin verrattuna kovin merkityksellinen. Laitoksen sijainti maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tärkeän matkailuväylän lähellä tekee siitä automaattisesti vetovoimaisen käyntikohteen, mikä kannattaa kaikessa suunnittelussa aivan alusta asti ottaa huomioon. Yrityksen kannattaa nähdä uteliaat julkisuuskuvan kannalta merkityksellisenä kohderyhmänä, jolle valmisteltu esittelymateriaali laitoksen toimintaan liittyvistä luonnon ja yhteiskunnan perusasioista sekä järjestetty ammattitaitoinen opastus ovat yritykselle eduksi ja hyvä lisä sekä lähialueen että koko Pohjois- Suomen matkailuelinkeinon ohjelmatarjontaan. Ilmailuhallinto Ilmailuhallinto viittaa kaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon (lausunto ei muutu edellisestä): Ilmailuhallinto on vastaanottanut 31.10.2008 Lapin liiton lausuntopyynnön liittyen Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta. Ilmailuhallinto haluaa lausua, että esitetyllä ydinvoimalan sijoituksella saattaa olla suuriakin vaikutuksia Kemi-Tornion lentoaseman lentomenetelmiin sekä lentoesteettä perustettavan lentokieltoalueen suhteen. 13/58 Ydinvoimamaakuntakaava ei estä sähkön siirtoon liittyvien laitteiden kuten sähköaseman toteuttamista. Maakuntakaavan sähkölinjamerkintä sisältää tarvittavat sähkönsiirtoon liittyvät laitteet. Niiden tarkempi sijoitus tullaan tutkimaan alueen yleiskaavoituksen ja voimajohdon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Selostusta tarkistetaan palautteen perusteella. Lausunto merkitään tiedoksi. Ydinvoimalaitoksen teknisiä ratkaisuja ja matkailuun liittyviä näkökohtia ei ratkaista maakuntakaavassa, vaan laitoksen jatkosuunnittelun yhteydessä. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lentokieltoalueen tarvetta ja laajuutta ei ratkaista maakuntakaavassa. Lentokieltoalueen tarve ja laajuus tullaan määrittelemään ydinvoimalaitoksen rakentamislupaprosessin yhteydessä yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen, Ilmailuhallinnon ja Finavian kanssa. Ydinvoimalaitoksen suunniteltu sijaintipaikka Karsikossa on noin 16 kilometrin etäisyydellä Kemi-Tornion lentoasemasta, sen tarkkaillun ilmatilan alueella. Lentokentän eteläinen lähestymissuunta ja siihen liittyvät alueet sijoittuvat Karsi-

Lapin kauppakamari Ydinvoimalahankkeen sijoittuessa Simoon olisivat aluetaloudelliset vaikutukset Kemi-Tornion talousalueelle erittäin merkittävät. Aiempien selvitysten mukaan ydinvoimalan rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat reilusti yli 11.000 henkilötyövuotta. Lisäksi alihankintojen ketju synnyttää lähes 20.000 henkilötyövuoden vaikutuksen. Valmiin laitoksen suorien työpaikkojen on arveltu olevan noin 300. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan tuotannon kerrannaisvaikutus on vähintään 3.5-kertainen alkuperäiseen välittömään työllisyyteen verrattuna, eli yli 1.000 työpaikkaa. Eri selvitysten mukaan ydinvoimalan vuosihuoltotöihin osallistuu yhtiön oman henkilökunnan lisäksi yhteensä 1.600 ulkopuolista työntekijää, joiden vaikutus paikkakunnan majoitus-, ravintola- kauppa- ja liikennepalveluihin on huomattava. Lapin elinkeinoelämän energiantarve lisääntyy tulevaisuudessa. Lappiin sijoittuessaan ydinvoimala turvaisi maakunnan säilymisen energia-omavaraisena. Lapin kauppakamari katsoo, että ydinvoimalan toteuttaminen maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti tukee maakunnallisia elinkeinoelämän tavoitteita. Hanke edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja alueiden kilpailukykyä. Kemi-Tornion alueelle sijoittuessaan hanke näyttää positiiviselta myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin nähden. Alue sijaitsee keskellä merkittävää Barentsin alueen länsiosan investointialuetta, jossa jokaiselle naapurialueelle on tulossa kymmenien miljardien eurojen arvoisia teollisuus-, kaivos- ja energiainvestointeja toteutusvaiheeseen. Ydinvoiman rakentaminen Simoon ja sen huoltoja kunnossapitotyöt vahvistaisivat alueen pk-teollisuuden mahdollisuuksia osallistua myös edellä mainittuihin kansainvälisiin hankkeisiin. Sen kautta alueen yritykset voisivat kasvaa sekä kehittyä ja alueelle voisi sijoittua myös uusia alan yrityksiä. Tämä voisi kääntää alueen kuntien väkiluvun kasvuun ja kohentaa reippaasti niiden viime vuosina ongelmalliseksi osoittautunutta ja tulevaisuudessa vielä heikentyvää kuntataloutta. Ydinvoimahanke aiheuttaa liikennepaineita Kemi-Tornion alueella nyt jo vilkkaaseen valtatie 4:n ympäristöön erityisesti rakennusaikana. Maakuntakaavassa tulee varata riittävät tieyhteydet alueelle. Muilta osin kauppakamarilla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Lapin pelastuslaitos 1.Johdanto Pelastuslaitos on arvioinut ydinvoimalahankkeen turvallisuusvaikutuksia aiemmin kolmessa lausunnossa; 27.3.2008 ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA), 30.12.2008 Kemi-Tornio alueen maakuntakaavaluonnoksesta ja 10.6.2009 Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevasta periaatepäätöshakemuksesta. Lausunnot ovat tämän lausunnon liitteenä. Pelastuslaitoksen kannalta keskeisiä arvioitavia seikkoja ovat: miten suunniteltu hanke täyttää erityisesti Säteilyturvakeskuksen antaman ohjeen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevista vaatimuksista (YVL 1.10 11.7.2000) kuinka mahdollisessa onnettomuustilanteessa väestön varoittaminen ja evakuointi ja muut suojelutoimenpiteet väestölle on järjestettävissä miten kaavaehdotuksessa on huomioitu pelastustoiminnan toimintaedellytykset 14/58 kon läheisyyteen niin, että ydinvoimalaitoksen ympärille voidaan määritellä tarkoituksenmukainen lentokieltoalue, jolla voidaan estää ydinvoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä tarpeettomat lentotoiminnasta aiheutuvat riskit ja häiriöt. Suunnittelun aikana on neuvottelujen avulla saatu varmuus siitä, että mahdollinen lentokieltoalue on toteutettavissa siten, että siitä ei aiheudu toiminnallista haittaa Kemi-Tornion lentoasemalle. Tarkoituksena on jatkossakin turvata Kemi-Tornio lentoaseman toiminta- ja kehittämisedellytykset. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Maakuntakaavassa on osoitettu vaihtoehtoiset tieyhteydet voimalaitokselta valtatielle 4, joiden on katsottu olevan riittävät. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

huomioiden jo rakentamisvaiheen vaikutukset onnettomuusriskeihin onko alueella ulkoisia uhkatekijöitä, joilla voi olla vaikutusta ydinvoimalan toiminalle 1.1.Maakuntakaavaehdotus Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan laatimisen tarkoituksena on mm.: * tutkia sähköteholtaan noin 1 500-2 500 megawatin suuruisen ydinvoimalaitosyksikön alueidenkäytöllisiä edellytyksiä Karsikkoniemen alueella * osoittaa ydinvoimalaitoksen sijoittuminen alueelle ja osoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnalle tarpeelliset voimajohtokäytävät sekä liikenneyhteyksien sijoittuminen alueelle * osoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset suojavyöhykkeet * ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta. Maakuntakaavoituksen taustalla on vuosina 2007 ja 2008 käynnissä ollut ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ydinvoimalaitosalueen turvallisuuden arvioinnin lähtökohtana ovat YVL Ohje 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset sekä valtioneuvoston määräykset ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (733/2008) ja ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (734/2008). Esitetyssä kaavaehdotuksessa poiketaan eräiltä osin YVL -ohjeen sijoituspaikkaa koskevista vaatimuksista. Sen vuoksi on esitettävä tarkentavia muutoin hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan YVL -ohjeen turvallisuustaso. Esitetyt perustiedot ydinvoimalaitosalueesta ja kaavaluonnoksessa esitetty keskeinen sisältö, kaavamerkinnät ja määräykset ovat riittävät. 1.2.Ydinvoimalaitoksen sijoittuminen asutukseen nähden Suunnitellun laitoksen suojavyöhykkeellä (5 km) asuu vakituisesti n. 1250 asukasta, jotka ovat sijoittuneet lähinnä suunnitellun laitosalueen pohjois- ja koillissektoreille. Pelastuslaitos on saanut paikkatietojärjestelmään pohjautuvat asukastiedot koskien sekä suojavyöhykettä että sitä ympäröiviä alueita (liite 1). Viiden kilometrin suojavyöhykkeen raja halkaisee Kemissä Rytikarin ja Hepolan sekä Simossa Maksniemen kylän asuintaajamat. Tästä johtuen pelastuslaitos esittää, että ko. alueet sijoitetaan kokonaisuudessaan suojavyöhykkeen sisään. Tällöin suojavyöhykkeen, käytännössä n. 6 km, kokonaisväkimääräksi muodostuisi n. 3000 asukasta. Maakuntakaavanehdotuksessa (8.6.2009) suojavyöhyke on muodostettu juuri näin. Lisäksi suojavyöhykkeellä sijaitsee noin 160 vapaaajanasuntoa, joiden käyttöaste on kaupunkitaajamien läheisyyden vuoksi korkea, usein ympärivuotinen. Noin 40-50 vapaa-ajan asuntoa sijaitsee Karsikon lähisaarissa. Varautumisalueen (20 km) väestö jakautuu seuraavasti (liite 1 ja 2): 7 kilometrin säteellä voimalasta asuu n. 3400 asukasta ja alueelle sijoittuu Veitsiluodon tehdasalue, jossa yhteensä n.1300 työpaikkaa (suuri osa vuoro-työssä) 9 kilometrin säteellä asuu 3530 asukasta ja alueelle sijoittuu Ajoksen satama- ja öljyterminaalialue, jossa n. 330 työpaikkaa (suuri osa vuorotyössä) 10 kilometrin säteellä asuu n. 4600 asukasta 15 kilometrin säteellä asuu n. 21 850 asukasta ja alueelle sijoittuu mm. Kemin keskusta-alue, sairaala, hoitolaitoksia, kouluja, päiväkoteja 20 kilometrin säteellä (varautumisalue) asuu n. 32 000 asukasta Simon Karsikko ei täytä vakinaisen asukasmäärän suhteen Säteilyturvakeskuksen ohjeen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevaa vaatimusta suojavyöhykkeen rajaustavasta riippumatta. Hakemuksessa poiketaan näiltä osin YVL -ohjeen sijoituspaikkaa koskevista vaatimuksista. Sen vuoksi on esitettävä tarkentavia, muutoin hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan YVL -ohjeen turvallisuustaso. 1.3. Ydinvoimalaonnettomuuden vaikutukset lähialueella YVA:ssa sekä periaatepäätöshakemuksen lisäselvityksissä on esitetty erilaisia vaihtoehtoisia laskelmia, joissa kuvataan vakavan onnettomuuden (INES 6) vaikutuksia lähialueella. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä laitosalueelle ja suojavyöhykkeelle, mutta suojelutoimenpiteisiin on varauduttava myös erityisesti varautumisalueella. Säteilyturvakeskuksella on onnettomuustilanteessa valmius laatia ennusteita onnettomuuden vaikutuksista ja tehdä suosituksia tarvittavista toimenpiteistä. Ennusteiden laskelmissa on mukana useita eri muuttujia. Evakuoimis- ja suojauspäätöksissä pelastusviranomainen toimii etupainotteisesti ja varautuu myös suosituksia laajempiin suojaus- ja pelastustoimenpiteisiin. 1.4. Rakennusten antama suoja säteilytilanteessa Vakavan ydinvoimalaonnettomuuden todennäköisyys on erittäin pieni. Ydinenergialain 7 d edellyttää, että ydinvoimalaitoksen suunnittelussa on varauduttava 15/58 Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVAselostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat.

käyttöhäiriöiden ja onnettomuuksien mahdollisuuteen. Lisäksi YVL ohjeessa 1.10 todetaan, että Ydinvoimalaitoksen ympäristössä on kuitenkin varauduttava alueiden käyttöä ja väestön suojelua koskevin suunnitelmin myös vakavan onnettomuuden mahdollisuuteen. Tämä merkitsee mm. sitä, että ydinvoimalaitoksen lähiympäristössä ei saa olla laitoksia tai asutuskeskuksia, joissa olisi vaikea toimeenpanna tarpeellisia suojautumistoimenpiteitä, kuten suojautumista sisätiloihin tai suojaväistöä alueelta. Suojautuminen sisätiloihin on ensisijainen toimenpide, mutta evakuointi toteutetaan kuitenkin ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeellä aina, jos on olemassa uhka merkittäville päästöille ympäristöön. Epäsuotuisissa olosuhteissa (mm. sateinen sää) evakuoiminen on tarpeen laskeumasektorilla n. 10 km etäisyydelle asti, mutta siihen tulee varautua koko varautumisalueella (20 km). Varautumisalueella, suojavyöhykkeen ulkopuolella, ensisijainen suojautumiskeino on sisälle suojautuminen. Jos aikaa on riittävästi, evakuointi toteutetaan tarvittaessa ennen radioaktiivisen pilven saapumista alueelle. Jos aikaa ei ole, suojaudutaan sisätiloihin, ja evakuointi toteutetaan vasta, vasta kun pilvi on ohittanut alueen. Varsinaisia väestönsuojia lukuun ottamatta asuinalueella paras suoja saadaan kerrostalojen sisemmissä osissa ja kellareissa. Heikoin suojaustaso on vaatimattomissa lomamökeissä. Suunnitellun voimalan suojavyöhykkeellä Rytikari on kerrostalovaltainen alue. Hepolassa sijaitsee rivi- sekä omakotitaloja. Maksniemeen on sijoittunut lähinnä omakotiasutusta. Kemin keskusta-alue on kerrostalovaltaista aluetta ja laitakaupungit rivitalo- ja omakotivaltaisia asuinalueita. Asuintaajamissa on paljon kerrostaloalueita. Pelastussuunnitelmia laadittaessa ja evakuointipäätöstä tehtäessä voidaan huomioida myös laskeuma-alueen rakennuskanta. Myös olemassa olevien väestönsuojien kunto ja nopea käyttöönottomahdollisuus on varmistettava. 1.5. Hälytysjärjestelmät Pelastustoimen palvelutaso on määritelty alueen nykyisten riskien ja uhkakuvin mukaan. Tämän hetkinen palvelutaso ei tietysti vastaa mahdollisia tulevia riskejä eikä nykyinen väestönhälytysjärjestelmä tavoita alueen kaikkia asukkaita luotettavasti. Ajoksen satama-alueelle on jo vireillä suurtehohälyttimen hankinta lähivuosille. Hälytinjärjestelmää on tarkoitus täydentää myös Keminmaassa ja Torniossa. Pelastuslaitoksen käsityksen mukaan evakuoitumismääräyksen ja -ohjeiden välitys asukkaille voi onnistua tehokkaasti erityisesti asutustaajamissa ja tiheästi asutuissa omakotiyhteisöissä. Haasteellisinta on saada tieto uhkaavasta vaarasta luotettavasti vapaa-ajan asuntojen asukkaille ja käyttäjille erityisesti saarissa. Evakuoinnin toteutuksen ja seurannan kannalta suurimpana ongelmana on harvaan asutut alueet ja vapaa-ajan asukkaat erityisesti siltä osin, kun asukkaiden evakuoitumisesta ei saada varmuutta. Pelastuslaitoksella ja yhteistyöviranomaisilla ei ole kaikissa olosuhteissa resursseja huolehtia rakennuskohtaisesta tiedottamisesta ja evakuoinnista. Perinteisten hälytysjärjestelmien tueksi erityisesti suojavyöhykkeellä tulisi ottaa käyttöön nykytekniikan uusia sovellutuksia. Hälytyksen perillemenon varmistamiseksi tulisi ottaa käyttöön erityisesti hajallaan olevan asutuksen sekä vapaa-ajan asutuksen käyttöön asuntokohtaisia hälyttimiä. Hälytystiedon vastaanoton varmistaminen ja mahdollisen evakuoitumiskäskyn toteutuminen on evakuoitumisen seurannan kannalta avainasioita. Siksi järjestelmän tulisi olla kaksisuuntainen ja seurannan kannalta automaattinen. 1.6 Evakuointi Suojavyöhykkeen evakuoinnin suunnittelussa voidaan lähteä arviosta, että 70-80 % asukkaista pystyy evakuoitumaan omatoimisesti omilla ajoneuvoillaan. Noin 20-30 % väestöstä tarvitsee järjestetyn kuljetuksen. Pelastussuunnittelussa tulee varautua myös tätä suurempaan evakuoitavien määrään, ehkä 30-40 % evakuoimiseen viranomaisten toimin. Esitettyjen selvitysten perusteella pelastuslaitos ei pidä 5 km suojavyöhykkeen rajaa turva-aitana, vaan tarkastelee rajaa ohjeellisena rajana maankäytön suunnittelulle. Pelastustoimien ja evakuointien kannalta asukasmääriä ja lähialueen muita merkittäviä toimintoja tulee arvioida laajemmin myös suojavyöhykkeen ulkopuolella erityisesti varautumisalueella. Valmiussuunnittelussa tulee huomioida kokonaisuudessaan erityisesti Hepolan, Rytikarin ja Maksniemen asutusalueet sekä tehostetusti Ajoksen asutusalueet sekä Stora Enson tehdasalue ja Ajoksen satama- ja öljyterminaalialue. Kuntien evaku- 16/58

ointisuunnitelmissa on yleisellä tasolla kuvattu evakuointiin liittyvät tarvittavat toimenpiteet ja vastuut erilaisissa normaaliajan onnettomuuksissa ja poikkeusolojen tilanteissa sekä alustava sijoitussuunnitelma vastaanotettavalle väestölle. Nykyiset suunnitelmat eivät anna valmiuksia suurten henkilömäärien laajoihin ja lyhyellä aikavälillä toteutettaviin evakuointeihin Nykyaikaisen voimalan onnettomuuden vaatiman evakuoinnin suunnittelussa voidaan ajallinen kehitysennuste arvioida siten, että onnettomuuden päästövaikutukset alkavat n. 6 tunnin kuluttua onnettomuustapahtuman käynnistymisestä (STUK). Tällöin onnettomuus kehittyy poikkeuksellisen epäedullisesti ja päällekkäiset turvajärjestelmät eivät jostain syystä toimi. Todennäköisempää on, että aikaa pelastustoimille on 1 vrk. Valtioneuvoston asetus ydinvoimalan valmiusjärjestelyistä edellyttää luvanhaltijalta, että se on varautunut säteilymittaukseen valmiustilanteessa voimalaitosalueella ja suojavyöhykkeellä. Suojavyöhykkeen liikennemääräksi evakuointitilanteessa on arvioitu n. 1000 henkilöautoa. Lisäksi tiestöä käyttävät evakuointiin tarvittavat kuljetusajoneuvot, voimalaitoksen henkilöstö sekä pelastuslaitoksen ja yhteistyöviranomaisten ajoneuvot. Evakuointisuunnittelussa voidaan hyödyntää valmistuvaa E4-tien perusparannusta, mikä auttaa poispäin suuntautuvaa liikennevirtojen sujuvaa hallintaa. Hätätilanteessa liikennettä voidaan ohjata erityisin järjestelyin myös Veitsiluodon tehtaiden kautta. Liikennemäärien suhteen evakuoinnin ja pelastustoiminnan edellyttämä liikenne on hallittavissa suojavyöhykkeellä. 1.7. Kohteen sijainti ja saavutettavuus Suunnitellulle alueelle on toteutumassa kaksi toisistaan riippumatonta tieyhteyttä. Tämä mahdollistaa sen, että pelastustoiminnan ja evakuoinnin vaatima toiminta voidaan turvata paremmin huomioiden vallitsevat tuuliolosuhteet sekä mahdolliset rajoitukset tiestön käytössä. Erityisesti laitoksen rakentamisvaiheessa nousee alueen tiestön käyttöaste, joten kaksi tieyhteyttä on tarpeellista olla jo rakentamisvaiheen alussa. Simon Karsikkoon nähden lähin pelastuslaitoksen vakinainen paloasema sijaitsee Kemissä n.15 km:n ajomatkan päässä. Suunniteltu kohde saavutetaan noin 15 minuutissa. Simossa toimii VPK-pohjainen palokunta, jonka toimintavalmiusaika kohteeseen on n.25 min. Pelastustoiminnan kannalta laitoksen etäisyys on kaksitahoinen tekijä. Pelastustehtävien kannalta pelastus- ja sairaankuljetusyksiköiden läheisyydestä voimalaan on hyötyä. Ydinvoimaonnettomuuden suojautumistoimenpiteiden kannalta suurten asutuskeskusten läheisyys tuo taas lisähaasteita. Luvan haltijan täytyy huolehtia riittävästä omatoimisesta varautumisesta päivittäisiin onnettomuuksiin ja tapaturmiin alueellaan, jotka kuitenkin muodostavat koko laitostoiminnassa todennäköisimmän turvallisuusriskin. Erityisesti rakennusvaiheessa riski erilaisiin onnettomuuksiin on suuri. 1.8. Ulkoiset uhkatekijät laitosturvallisuudelle Lähempänä kuin 10 kilometrin päässä Simon Karsikosta sijaitsee useita vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia. Kemikaalien varastointiin, käyttöön, valmistukseen ja kuljetuksiin liittyy aina onnettomuusriski. Pelastuslaitos on arvioinut, että pahimmassa tapauksessa voi kemikaalionnettomuus aiheuttaa vaaraa tai haittaa 1000-2000 metrin päässä onnettomuuskohteesta. Näiden laitosten sisällä ei ole mitään teollista tai vastaavaa toimintaa, joka voisi aiheuttaa vaaraa ulkoista vaaraa voimala-alueelle. Maantie- tai rautatiekuljetuksista aiheutunut vakava vaarallisten aineiden onnettomuus voisi aiheuttaa alueelle johtaville teille enimmillään noin 12 tunnin käyttörajoituksen. Alusöljyvahingon sattuessa voi öljyntorjuntatehtävä luonnonolosuhteiden, vuodenajan, sattumisajankohdan sekä olemassa olevien resurssien vuoksi olla torjuntaviranomaisille erittäin haasteellinen. Hakijan tulee suunnitella ja toteuttaa voimalan vedenottojärjestelyt siten, että laitoksen turvallinen käyttö kaikissa olosuhteissa on mahdollista myös alusöljyvahingon sattuessa lähialueella. Hakijan tulee varautua omatoimiseen öljyntorjuntavalmiuteen vedenoton turvaamiseksi. Öljyntorjuntaviranomaisilla tulee olla käytettävissä riittävät paikalliset ja alueelliset resurssit. 1.9. Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus tulevaisuudessa Pelastussuunnittelun kannalta keskeinen tekijä on alueen väestön määrä ja sen sijoittuminen voimalan lähialueella. Riski- ja uhkatekijät sekä pelastustoimen resurssit ja mahdollisuudet huomioon ot- 17/58 Maakuntakaavan suojavyöhykkeeseen liittyvillä määräyksillä rajoitetaan ydinvoimalaitoksen lähialueen asuinrakentamista, millä voidaan estää ydinvoimalai-

taen ei pysyvän asutuksen määrä suojavyöhykkeellä ja sen välittömässä läheisyydessä saa olennaisesti lisääntyä. Suojavyöhykkeen välittömään läheisyyteen liittyvä rakentaminen tulisi rajata mahdollisimman vähiin. Lisäksi tulee välttää loma-asutuksen lisärakentamista, koska runsas ja laajalle sijoittunut loma-asutus, erityisesti saarissa, muodostaa tosiasiallisesti suurimman haasteen evakuoinnissa. 1.10. Pelastuslaitoksen palvelutaso Lapin pelastuslaitoksella on voimassaoleva palvelutasopäätös vuosille 2009 2012. Päätöksessä pelastuslaitoksen resurssit on mitoitettu tällä hetkellä tiedossa olevien uhkien ja riskien mukaan. Päätöksessä ei ole erikseen huomioitu mahdollista ydinvoimalaonnettomuutta. Pelastuslaitoksen väestön varoittamis- ja evakuointisuunnitelmat sekä Kemin kaupungin ulkoinen pelastussuunnitelma on laadittu kemikaali- ja suuronnettomuuden varalle SEVESO II direktiivin mukaan. Lisäksi mahdollisen P-pato-onnettomuuden varalle on olemassa omat suunnitelmat. Poikkeusolojen varautumis- ja evakuointisuunnittelu on kesken. Mikäli ydinvoimala päätetään rakentaa Simon Karsikkoniemeen Lapin pelastuslaitos päättää palvelutasonsa vastaamaan ydinvoimalan edellyttämiä tarpeita. Pelastuslaitos laatii yhdessä toiminnan harjoittajan sekä muiden viranomaisten kanssa toimivan väestön varoittamis- ja evakuointisuunnitelman mahdollisen ydinvoimalaonnettomuuden varalle. Ydinvoimalan rakentamis- ja toimintavaihe huomioidaan myös pelastuslaitoksen palotarkastus-, valistus- ja neuvontatyön suunnittelussa sekä toteutuksessa. Lapin TE-keskus Ydinenergia on suurin yksittäinen energialähde Suomen sähköntuotannossa. Vuonna 2008 ydinenergian osuus sähkön kokonaishankinnasta oli noin neljännes. Suomessa on neljä ydinvoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu bruttoteho on 2 800 megawattia ja nettoteho 2 696 megawattia. Voimalaitokset sijaitsevat etelä- ja länsirannikolla Loviisassa ja Olkiluodossa. Yhteensä voimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yli 22 terawattituntia (TWh) vuonna 2008. Niillä on merkitystä myös maamme sähköhuollon huoltovarmuudelle. Suomi tarvitsee jatkossakin paljon energiaa. Syynä tähän on Suomen teollinen rakenne, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto. Hallituksen tarkoituksena on parantaa jatkossa energiaomavaraisuutta, varmistaa turvallinen energian saanti kaikissa olosuhteissa ja huolehtia myös siitä, että energian hinta on kilpailukykyinen kaltaisiimme maihin verrattuna. Energiastrategian näkemys on, ettei ydinvoiman rakentamista Suomeen mitoiteta pysyvää ydinsähkön vientiä varten. Mikäli valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen ja eduskunta sen hyväksyy sekä myöntää Fennovoiman hankkeelle luvan, Fennovoima valitsee laitosalueen vaihtoehtoisista sijoituspaikkakunnista sekä hakee ydinvoimalaitokselle ydinenergialain mukaista rakentamislupaa ja muita rakentamisen aloittamiseksi tarvittavia lupia. Fennovoiman tavoitteena on aloittaa rakennuslupaa edellyttävät rakennustyöt valitulla laitosalueella vuonna 2012. Fennovoiman tavoitteena on käynnistää uuden ydinvoimalaitoksen tuotanto vuonna 2018. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava käsittää Simon kunnan Karsikkoniemen alueelle suunnitellun ydinvoimalaitoksen sekä siihen liittyvää ympäröivää aluetta. Osa suunnittelualueesta ulottuu Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan alueelle. Ydinvoimalaitoksen rakentamisella on huomattava merkitys koko Kemi-Tornio seudulle, mukaan lukien Norrbottenin läänin ja erityisesti Haaparannan kunnan alue. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan laatimisen tarkoituksena on: * tutkia sähköteholtaan noin 1 500-2 500 megawatin suuruisen yhdestä tai kahdesta laitosyksiköstä koostuvan ydinvoimalaitoksen alueidenkäytöllisiä edellytyksiä Karsikkoniemen alueella * osoittaa yleispiirteisesti ydinvoimalaitoksen sijoittuminen alueelle " osoittaa yleispiirteisesti ydinvoimalaitoksen toiminnalle tarpeelliset voimajohtokäytävät sekä liikenneyhteyksien sijoittuminen alueelle * osoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset suojavyöhykkeet * tarvittaessa ratkaista alueen muuta maankäyttöä yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla * tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita 18/58 toksen lähialueen väestömäärän merkittävä kasvu. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

19/58 * ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta. Lapin liiton maakuntasuunnitelmassa todetaan, että energian kulutus lisääntyy teollisuuden, kaivostoiminnan ja matkailun kasvun vuoksi. Maakuntasuunnitelmassa linjataan, että Lapin teollisuuden kohtuuhintainen perusenergiahuolto on turvattava valtakunnallisilla ratkaisuilla ja vesivoiman täydennysrakentamisella. Maakunnan omien uusiutuvien luonnonvarojen, vesi-, bio- ja tuulivoiman, tuotantoa lisätään ja myös jätteistä tehdään energiaa. Kemi-Tornion talousalueen mahdollisuuksia ja toisaalta uhkia hankkeen kannalta aluetaloudellisesta näkökulmasta ovat: + Vahva teollinen perinne näkyy yrityskannassa, elinkeinorakenteessa ja työvoimarakenteessa. + Alueen yrityksillä on kokemusta suuriin hankkeisiin osallistumisesta Suomessa ja ulkomailla. + Oulun läheisyys tarjoaa työvoimaa ja osaamista. + Kemi-Tornion talousalueella on vapaata palvelukapasiteettia ja asuntoja vapaana johtuen väestön poismuuttamisesta. + Kemi-Tornion seutu on koko Lapin logistinen keskus (lentokenttä, E4, satama, rata). + Kansainvälinen ympäristö ja rajan läheisyys tarjoavat mahdollisuuden käyttää resursseja Ruotsin puolelta (Haaparanta, Luulaja). Kemi-Tornion talousalueella kuten koko Lapin alueella on tulevaisuudessa yhä enemmän pulaa osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Erityisesti Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan huono taloudellinen tilanne voi vaikuttaa alueen vetovoimaan sekä kykyyn investoida palveluihin ja infrastruktuurin rakentamiseen Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty ydinvoimalaitoksen sekä sen edellyttämien tukitoimintojen ja rakenteiden rakentamisen mahdollistavan EN-1-aluevarauksen, voimajohtokäytävän, ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen sekä uusien tieyhteyksien, sataman ja uuden laivaväylän ympäristövaikutusten arviointiin. EN-1-aluemerkintä mahdollistaa ydinvoimalaitoksen ja sen tukitoimintojen sijoittamisen Karsikkoniemen eteläkärkeen. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikaiset keskeisimmät ympäristövaikutukset ovat: - Karsikkoniemen eteläosan käyttötarkoitus muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta ja osin loma-asuntoalueesta energiahuollon alueeksi - Melulle asetettu päiväajan ohjearvo ylittyy muutamalla kymmenellä nykyisellä lomakiinteistöllä voimalaitoksen ympäristössä. Rakentaminen häiritsee myös eläimistöä ja osa elinympäristöstä muuttuu pysyvästi. - Jäähdytysvesirakenteiden rakentamisen ruoppaustyöt aiheuttavat tilapäistä ja paikallista veden samenemista. - Liikenne lisääntyy Karsikontiellä, tietä kuitenkin parannetaan ydinvoimalaitoksen liikenteeseen sopivaksi - Simon kunnan kiinteistöverotulot kasvavat merkittävästi ydinvoimalaitoksen valmistumisasteen mukaan - Laitoksen rakentamisen työllistävä vaikutus on talousalueella 500-800 henkilötyövuotta vuodessa, talousalueen kuntien elinkeinoelämä piristyy, palveluiden kysyntä lisääntyy. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset toiminnan aikana ovat: - EN-1-alueella liikkuminen ja virkistystoiminta on kielletty. - Voimalaitoksen käyttövaiheen kiinteistöverotulot Simon kunnalle ovat 3,8 5,0 miljoonaa euroa vuodessa ja kunnallisverotulot talousalueelle 1,9 2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Työllistävä vaikutus talousalueella on 340 425 henkilötyövuotta vuodessa. Verotulot kasvavat uusien asukkaiden, piristyneen elinkeinotoiminnan ja lisääntyneen rakentamisen seurauksena. Yksityisten ja julkisten palveluiden kysyntä kasvaa. - Kemi-Tornio seudun merkitys vahvana teollisuusseutuna vahvistuu, mikä voi lisätä maankäytön kehittämisen edellytyksiä. Lapin TE-keskus toteaa,että Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava- selostus antaa monipuolisen pohjan hankkeen etenemiselle yleis -ja asemakaavatasolle. Lapin ympäristökeskus Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

Maakuntakaavaehdotus (kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä selostus 8.6.2008) koskee Simon kunnan Karsikkoniemen aluetta, johon on tarkoitus sijoittaa ydinvoimalaitos, sekä siihen liittyvää Kemin kaupungin kaakkoisosaa. Vireillä on samanaikaisesti myös alueen ydinvoimayleiskaava, joka koskee Simon kunnan lisäksi Kemin kaupungin aluetta. Lisäksi Simon kunnassa on laadittavana ydinvoima-aluetta koskeva asemakaava. Kaavoilla on tarkoitus mahdollistaa ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Simon Karsikkoniemeen. Energiayhtiö Fennovoima Oy:n toimesta on myös ollut vireillä ydinvoimalaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), jossa sijoituspaikkavaihtoehtoina tarkastellaan Simon Karsikkoniemen lisäksi Pyhäjokea ja Ruotsinpyhtäätä. YVA-menettely päättyi 20.2.2009 TEM:n annettua lausuntonsa YVAselostuksesta. TEM edellytti lausunnossaan lisäselvityksiä, joista osa valmistui 9.4.2009, osa valmistuu vasta 30.8. mennessä. Kemin ja Simon maakunta-, yleis- ja asemakaavoitus sekä YVA kytkeytyvät prosessiksi, jossa valmisteluvaiheen asiakirjat ovat osin yhteisiä. Kaavaehdotukset laaditaan erikseen kuntien ja Lapin liiton käsittelyä varten. Lapin ympäristökeskus on antanut lausunnon maakuntakaavaluonnoksesta Lapin liitolle 8.1.2009, yleiskaavaluonnoksesta Kemin kaupungille ja Simon kunnalle 16.12.2008, asemakaavaluonnoksesta Simon kunnalle 16.12.2008 ja YVA-selostuksesta työ- ja elinkeinoministeriölle 22.12.2008. Luontoselvitykset MRL 9 edellyttää, että kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Lapin ympäristökeskus toteaa selvitysten täydennyksistä seuraavaa. Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset on kuvattu riittävällä tavalla. Hyvänä selvityksenä voidaan mainita Karsikkoniemen eteläosan uhanalaisten luontotyyppien kartoitusta, joka tehtiin YVA:n yhteydessä ja perustuu kesän 2008 inventointeihin. Luontodirektiivin IV liitteen lajeihin ja erityisesti suojeltaviin lajeihin kohdistuvien ja jäähdytysvesien lämpökuorman aiheuttamien vaikutusten kuvauksia voidaan pitää riittävinä. Verikämmekän (uhanalainen, luokkaa vaarantunut VU) ja punakämmekän (silmälläpidettävä NT) esiintymät tulee mahdollisuuksien mukaan turvata ja viimeisenä keinona käyttää siirtoistutusta vastaavaan elinympäristöön. Lajien esiintyminen rannikon tuntumassa säästänee kuitenkin useimmat esiintymistä. Voimajohtokäytävän vaikutukset linnustoon on kuvattu oikein, mutta laulujoutsenen ja kurjen pesimisolosuhteet muuttuvat pysyvästi voimajohdon aiheuttaman törmäysriskin osalta. Kalasääski siirtyy alueelta muille pesimisalueille voimajohdon sijainnin ja voimalinjan rakentamisen ja myös laitosalueen häiriön vaikutuksesta. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin laulujoutseneen, kurkeen ja metsoon voimajohdon törmäysriski on suurin vaikutus. Selvitystä voidaan pitää näiltäkin osin riittävänä. Jäähdytysvesimallinnuksen perusteella sula-alue ei ulotu lähimmälle Naturaalueelle Ajoksen Murhaniemeen. YVA-selostuksen perusteella ydinvoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin. Musta- ja Kirvesaavan Natura-alueille voimajohdon toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia (vrt. Suurhiekan merituulipuiston YVA-selostus). Selvitystä maankohoamisrannikon sukkessiosarjasta ja niiden esiintymisestä voidaan kaavaselostuksessa pitää asianmukaisesti laadittuna, riittävänä ja maakuntakaavan muutosaluetta kuvaavana. Kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset on todettu oikein ja riittävästi. Vaikutusten arviointia voidaan pitää asianmukaisesti laadittuna ja selkeänä arviointina, joka merkittävällä tavalla konkretisoi kaavaselostuksen nykytilaa mm. vaikutusten kohdentumisen ja vaikutusten merkittävyyden osalta ydinvoimalahankkeen kokonaisuudessa. Täydennysten riittävyys Maakuntakaavatasolla ratkaistaan ydinvoimalaitoksen periaatteellinen sijoittuminen Karsikkoniemeen. Maakuntakaava toimii yleiskaavan ohjeena. Yleiskaava tulisi hyväksyä vasta kun ydinvoimamaakuntakaava on saanut lainvoiman. Selvitysten täydennystarpeen osalta maakuntakaavaehdotuksessa on otettu huomi- 20/58 Voimajohtolinjaus on osoitettu Fingrid Oyj:n laatiman selvityksen perusteella. Selvityksessä on määritelty voimajohdon rakentamista ja linjausvaihtoehtoja ohjaavat reunaehdot. Ohjeellinen ja likimääräinen maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu voimajohtolinjaus perustuu tähän tarkasteluun. Voimajohtolinjaus on osoitettu ohjeellisena ja sen sijainti tulee tarkentumaan myöhemmin laadittavan YVA- ja lunastuslupamenettelyjen yhteydessä. Ohjeellinen merkintä mahdollistaa myöhemmin laadittavassa YVA- ja lupamenettelyissä parhaan linjauksen etsimisen maastossa voimajohdon teknisten suunnitelmien ja voimajohtolinjaukseen liittyvien selvitysten tarkennuttua. Näin ollen myös vaihtoehtotarkastelu on mahdollista tehdä YVA-menettelyn yhteydessä. Voimajohdon linjaukseen vaikuttaa myös Suurhiekan merituulipuistohanke, jonka YVA-menettelyssä on tutkittu kolmea sähkönsiirron reittivaihtoehtoa, joista Karsikkoniemen kautta linjattu reittivaihtoehto RVE1C on todettu lyhimpänä sekä kalastuksen, maisemallis-

oon luonnosvaiheesta saatu palaute. Lapin ympäristökeskus huomauttaa kuitenkin seuraavaa. Kaavaselostuksessa on todettu, että mikäli Karsikkoniemi valitaan uuden ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi, arvioidaan uuden voimajohtokäytävän vaikutukset erillisessä YVA-menettelyssä. Maakuntakaavaehdotuksessa voimajohtokäytävälle ei ole esitetty vaihtoehtotarkastelua eikä linjavalinnan perusteluja. Linjauksen ohjeellisuus ei poista vaihtoehtoja sijoitustarkastelun tarvetta. Lausunnon laatimiseen ovat Lapin ympäristökeskuksessa osallistuneet ylitarkastaja Eira Luokkanen ympäristönsuojelun ja ylitarkastaja Pekka Herva luonnonsuojelun tulosalueilta. Liikenne- ja viestintäministeriö LVM on saanut lausunnolle Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen. Päädyimme siihen, että emme anna siitä tässä vaiheessa ministeriön lausuntoa, koska lausuntopyynnöt ovat menneet myös paikalliselle liikennehallinnolle. Lausuntomme perustuisi kuitenkin heidän paikallistuntemukseensa. Länsi-Suomen merivartiosto (Rajavartiolaitos) Länsi-Suomen merivartiostolla ei ole huomautettavaa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen. Toteutuessaan ydinvoimala-alueen vaikutukset merivartioston tehtäväkenttään, niin rakennusaikana kuin valmistumisen jälkeenkin, painottuisivat lähinnä erilaisiin turvaamistehtäviin yhteistoiminnassa poliisin kanssa. Merenkulkulaitos Lapin liitossa on valmistunut lausuntopyynnön mukaisesti Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotus. Kaavaehdotus on MRA 12 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä 15.6. - 14.8.2009. Tässä lausunnossa merenkulkulaitoksen Länsi-Suomen väyläyksikkö ottaa kantaa ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen vain merenkulkua ja muuta vesiliikennettä sekä satamatoimintoja koskevien asioiden osalta. Merenkulkulaitoksen hallinnassa ei ole maa-alueita kaavaehdotuksen mukaisella suunnittelualueella. Merenkulkulaitoksella ei ole näköpiirissä uusia veneväylä tai satamahankkeita ko. merialueen rannikolle, jota aluetta suunnitteilla oleva kaavaluonnos koskee. Kuitenkin Kemin Ajoksen nykyistä 10 m väylää tutkitaan ja suunnitellaan mahdollisen 1-4 m syventämisen tarpeita varten. Syventäminen toteutetaan ensi vuosikymmenen alkupuolella, mikäli suunnitteilla olevat pohjoisen kaivoshankkeiden kuljetukset sitä vaativat. Väylän sijainti säilyy kuitenkin pieniä levennyksiä ja oikaisuja lukuun ottamatta entisellä paikallaan. Nyt esillä olevassa kaavoitusta koskevassa kartassa on tehty riittävät varaukset voimalaitosalueelle rakennettavaa meriyhteyttä varten. Satamapaikka on suunniteltu purku- ja lastauslaiturialueeksi merikuljetuksia varten. Väyläyhteys on suunniteltu silmälläpitäen lyhyttä ja vesisyvyyksiltään helppoa meriosuutta olemassa olevalle Veitsiluodon satamaan johtavalle 7,0 m väylälle. Kaavaselostuksen liitteessä; MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI on riittävän kattava kuvaus väylähankeen toteuttamisesta. Liitteen kohdassa 1.8 Vaikutukset liikenteeseen; voisi olla myös lyhyt kuvaus merikuljetusten vaikutuksista meri- ja vesiliikenteeseen sekä mahdollisesti myös meriturvallisuuteen. Merikuljetukset ovat joka tapauksessa oleellinen osa ainakin ydinvoimalaitoksen rakennusaikaisia kuljetuksia. Merenkulkulaitos muistuttaa lisäksi, että varsinainen vesilain mukainen väylän perustamislupa sekä ruoppaus- ja läjityslupa haetaan erikseen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta. Väylän ja sataman rakentamista koskevat toimenpiteet määräytyvät myöhemmin myönnettävässä vesilain mukaisessa lupapäätöksessä. Merenkulkulaitoksen Länsi-Suomen väyläyksiköllä ei ole edunvalvontansa puolesta muuta huomauttamista Kemi - Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kaavan vahvistamiseen johtavaa prosessia voidaan Merenkulkulaitoksen mielestä siten jatkaa esillä olleen kaavaehdotuksen pohjalta yllä olevat kommentit huomioiden. Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi yleisiä vesialueita sekä suojelutarkoitukseen varattuja valtion omistuksessa olevia maa-alueita Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen kuuluvalla alueella. Metsähallitus on aiemmin Työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa (18.12.2008), koskien Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitosten ympäristövaikutusten 21/58 ten vaikutusten, luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kannalta haitattomimpana suositeltavimmaksi vaihtoehdoksi. Tältä pohjalta on ollut perusteltua yhdistää suunnitellut voimajohtolinjaukset. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Selostusta tarkistetaan palautteen perusteella. Lausunto merkitään tiedoksi. Ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön

arviointiselostusta, tuonut kattavasti ilmi Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen kuuluvan alueen luontotyyppeihin ja lajistoon liittyvät arvot sekä niihin liittyvät lisäselvitystarpeet. Edellä mainittu lausunto on toimitettu myös Lapin liittoon kannanottona Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnokseen. Lisäksi Metsähallitus on aiemmin antanut lausunnon (27.11.2008) Simon kunnalle ja Kemin kaupungille ydinvoimayleiskaavojen valmisteluaineistosta. Lausunnossaan Metsähallitus on todennut, että kaavojen toteutuminen heikentäisi merkittävästi alueen luontoarvoja sekä vaarantaisi jatkossa alueen uhanalaisten lajien ja luontotyyppien olemassaolon. Lausunnossa on myös todettu, että kaava-alueella tulisi tehdä vedenalaisten luontotyyppien kartoitus mm. mahdollisten uhanalaisten vesisammallajien paikantamiseksi. Aiempiin lausuntoihinsa viitaten Metsähallitus toteaa, että osa ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa mainituista luontoarvoihin kohdistuvista vaikutuksista perustuu edelleen puutteelliseen tietoon tarvittavien lisäselvitysten valmistuessa kaavaehdotuksen mukaan vasta 31.8.2009 mennessä. Kaavaehdotuksen mukaan vielä valmistelussa olevat lisäselvitykset koskevat alueen linnustoa, veden laatua ja vesiluonnon nykytilaa, sekä luontotyyppejä ja lajistoa. Kyseiset selvitykset ovat keskeisiä arvioitaessa alueen luontoarvoihin kohdistuvia vaikutuksia. Näin ollen Metsähallituksella ei ole tässä vaiheessa mahdollisuutta ottaa edellä mainittuja aiempia lausuntojaan tarkemmin kantaa ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen luontoarvoihin kohdistuviin vaikutuksiin. Maakuntakaavaehdotuksesta voidaan kuitenkin todeta, että ehdotuksen mukainen EN-1 varausalueen pienentäminen aiempaan kaavaluonnokseen verrattuna on kannatettava ratkaisu Laitakarin linnustonsuojelullisiin arvoihin kohdistuvien haittojen pienenemisen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan vähennä hankkeen muita luontoarvojen kannalta haitallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat etenkin alueen uhanalaisiin lettoihin, merenrantaniittyihin ja merenrannan uhanalaisiin kasvilajeihin, kuten ruijanesikkoon joka kuuluu luontodirektiivin liitteen II ja liitteen IV lajeihin. 22/58 YVA-selostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. vesiluonnon nykytilan osalta, ottaem huomioon uhanalaiset vesisammallajit. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa 2009. Selostusta tarkistetaan lisäselvitysten perusteella. Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Karsikkoniemen ympäristöarvojen säilyttämisen edellytykset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettelyn tulosten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava voidaan toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tullaan tarkemmin tutkimaan uhanalaisten lajien ja luontotyyppien säilymisen edellytykset suunnittelun muut tavoitteet huomioon ottaen. Mahdollisia haitallisia vaikutuksia luonnon arvokohteisiin voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa lieventää erilaisin luonnonympäristöön kohdistuvin toimenpitein. Museovirasto Museovirasto on erityisistunnossaan 13.8.2009 käsitellyt Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavan ehdotuksen ja antaa siitä seuraavan lausunnon. Aiemmin Museovirasto on lausunut ydinvoimamaakuntakaavan luonnosvaiheesta lausunnossaan 188/303/2008. Rakennetun ympäristön osalta Museovirastolla ei ole asiaan lisättävää. Muinaisjäännösten osalta Museovirasto toteaa, että maakuntakaavan vaikutusten arviointiliitteestä käyvät riittävällä tavalla ilmi ne toimet ja selvitykset, joita Museovirasto on edellyttänyt maakuntakaavan mahdollistaman hankkeen toteuttamiselta. Todettakoon lisäksi, että Karsikkoniemen alueen arkeologisen inventoinnin (kesäkuu 2009) perusteella muinaisjäännöskohteita ei todettu. Kaavaselostuksen sivulla 72 on todettu, että kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muinaismuistolain (295/1963) nojalla ilman erillistä rauhoituspäätöstä. Koska laissa säädetään erikseen menettelystä yleisten rakennus- ja kaavoitushankkeiden osalta, Museovirasto ehdottaa, että kohdan toinen virke muutetaan seuraavasti: Hankkeen toteuttaminen edellyttää laissa säädettyjen neuvottelu- ja lupamenettelyjen noudattamista. Kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta valvoo Museovirasto. Lausunnossaan 188/303/2008 Museovirasto totesi, että hankealueella voi olla entuudestaan tuntemattomia vedenalaisia muinaisjäännöksiä, ja että ennen Lausunto merkitään tiedoksi. Selostusta täydennetään kesäkuussa 2009 tehdyn arkeologisen inventoinnin tulosten perusteella. Selostusta täydennetään palautteen perusteella.

laivaväylään ja satamaan liittyvien vesirakennustöiden toteuttamista on oltava yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventointitarpeen arvioimiseksi. Tämä on kaavaehdotuksen selostusosassa huomioitu liitteen 1 "Maakuntakaavan vaikutusten arviointi" sivulla 35 sanomalla asiallisesti, että kun rakennustöiden suunnitelmat ovat täsmentyneet, ollaan yhteydessä Museovirastoon inventointitarpeen arvioimiseksi. Jotta asia tulee esiin myös kaavamerkinnöissä, Museovirasto esittää kaavan EN-1 ja Uusi laivaväylä -merkintöihin seuraavaa suunnittelumääräystä: Ennen alueella tapahtuvaa rakennus-, ruoppaus- tai muuta merenpohjaa muuttavaa työtä tulee olla yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventointitarpeen arvioimiseksi. Kaavaehdotuksen selostustekstin "Suunnittelun lähtökohdat" -lukuun sivulle 32, jossa mainitaan hylkyrekisterikohteet, Museovirasto ehdottaa seuraavaa täsmennystä: Hankealueelta tai sen läheisyydestä ei tunneta vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Museovirastolla ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa alueen löydöistä, koska vedenalaisinventointia ei ole tehty. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena vähintään sadan vuoden ajan, sekä muut ihmisen tekemät menneisyydestä kertovat vedenalaisrakenteet. Pohjoinen tullipiiri Pohjoinen tullipiiri ei näe kyseisen lausuntopyynnön liitteenä toimitetulla Kemi- Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksella (joka on nähtävillä julkisesti 15.6 14.8.2009) olevan vaikutuksia Pohjoisen tullipiirin toimintaan tai toimintaympäristöön. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kemi - Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaava on vaihekaava, jolla tutkitaan Fenno-voima Oy:n ydinvoimalahankkeen maankäytölliset edellytykset Simon Karsikkoniemen alueella. Hankkeen muut paikkavaihtoehdot ovat Pohjois- Pohjanmaalla Pyhäjoen ja Raahen rajalla sijaitseva Hanhikiven niemi ja Itä- Uudellamaalla Ruotsinpyhtään Kampuslandet. Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan ehdotus tulee nähtäville syksyn 2009 aikana. Yhteysviranomaisen (TEM) lausunto hankkeen YVA-selostuksesta on annettu 20.2.2009. Fennovoiman ja kahden muun ydinvoimayhtiön hakemuksia koskeva periaatepäätös on parhaillaan TEM:ssä valmisteltavana. Pohjois-Pohjanmaan liitto on antanut ydinvoimamaakuntakaavan luonnoksesta 31.12.2008 lausunnon. Siinä todettiin Simoon sijoittuvalla hankkeella olevan vaikutuksia myös Pohjois-Pohjanmaan alueelle, lähinnä Iin kuntaan ja Oulun seudulle. Lausunnossa esitettiin täsmennyksiä mm. hankkeen energiapoliittisiin lähtökohtiin, ydinvoimalan suojavyöhykkeen asukasmääriin ja perusteisiin, valtakunnallisesti arvokkaiden maankohoamis-rannikon luontokohteiden keskinäisen merkityksen arviointiin sekä hankkeen vaikutuksiin kantaverkon kapasiteettiin ottaen huomioon Pohjois-Suomen muut suuret energiahankkeet. Kaavaehdotuksessa on suojavyöhykettä laajennettu Säteilyturvakeskuksen ja YM:n ohjeistuksen mukaisesti niin, että merkinnän piiriin tulee koko asutuksen alue, joka osittainkin ulottuu 5 km säteelle (Kemin Hepolan asuntoalue). Muutos laajentaa myös vaihekaavan aluerajausta. Suojavyöhykemerkinnän sisällä olevaa asukasmäärää ei ole esitetty, mutta STUK:n mukaan suurikaan YVL-ohjeen mukaisen määrän ylitys ei ole este hankkeelle, mikäli pelastustoimet voidaan hoitaa asianmukaisesti. Kaavaehdotuksen selostusta on täydennetty ja tarkistettu mm. edellä mainitussa liiton lausunnossa esitettyjen kysymysten osalta. Pohjois-Pohjanmaan alueelle kohdistuvia vaikutuksia aluetalouteen, energiahankkeisiin ja sähköverkkoon on tarkasteltu maakuntakaavan mukaisella tarkkuudella. Ydinpolttoaineen kuljetukseen liittyviä vaikutuksia ei ole käsitelty kaavassa, mutta vaihtoehdot on selvitetty hankkeen YVA:ssa. Käytetyn korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka on vielä ratkaisematta, mutta todennäköinen kulje-tusreitti Simon Karsikkoniemestä Olkiluotoon kulkisi Pohjois-Pohjanmaan alueen kautta meri-, maantie- tai rautatiekuljetuksena. Osa TEM:n edellyttämistä Fennovoiman hankkeen lisäselvityksistä valmistuu vasta lokakuussa, joten niitä ei ole maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä olevassa aineistossa. Puuttuvilla tiedoilla ei kuitenkaan katsota olevan vaikutusta maakuntakaavan ratkaisuihin, ja tiedot ovat käytettävissä kaavan hyväksymisvaiheessa. Hankkeeseen liittyy yleisiä epävarmuustekijöitä ja ristiriitoja mm. valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin nähden, joita myös Hanhikiven maakuntakaavan yhteydessä on tuotu esille: ydinvoiman lisärakentamisen hyväksyttävyys ja sen vai- 23/58 Yhteydenottotarve Museovirastoon todetaan kaavaselostuksessa. Maakuntakaavakartalle lisätään vastaava suositus. Kaavaselostusta täydennetään palautteen perusteella. Lausunto merkitään tiedoksi. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

kutus uusiutuviin energiamuotoihin, alueen asukkaiden elinoloihin ja alueen ympäristöarvoihin. Hankkeen merkitys ja myönteisten vaikutusten painoarvo suhteessa haittoihin ratkaistaan ydinenergialain mukaisen periaatepäätöksen yhteydessä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta valtioneuvoston ja eduskunnan tasolla. Pohjois-Pohjanmaan liitolla ei ole Kemi-Tornion ydinvoimamaakuntakaavan ehdotuksesta huomautettavaa. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta on yhteistyössä Pohjois-Suomen Huoltorykmentin kanssa tutustunut ko. kaavaehdotukseen. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Puolustusministeriö Puolustusministeriöllä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta. Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen suhteen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin liitto on pyytänyt Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta lausuntoa ehdotuksesta Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavaksi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kiinnittää lausunnossa huomiota vain kaavaselostusluonnoksen niihin kohtiin, jotka liittyvät tutkimuslaitoksen toimialaan. Kaavaehdotuksessa on useassa kohdassa mainittu talvikalastusmahdollisuuksien heikkenemisestä, mutta toisaalta tuotu esille avovesikalastuskauden piteneminen. Tutkimuslaitoksen käsityksen mukaan avovesialueen talviaikainen hyödyntäminen kalastuksessa on kuitenkin kyseenalaista. Ilman kylmyys, jäiden liikkuminen ja satamapaikkojen jäätyminen vaikeuttavat verkkopyyntiä. Ongelmaksi saattavat tulla myös hylkeet, joita sulavesialue muuten ehjän jääkentän keskellä voi vetää puoleensa. Pyydysten limoittuminen hyvin todennäköisesti lisääntyisi voimalan lähialueilla, mikä vaikeuttaisi rysäkalastusta alueella. Uusia korvaavia paikkoja voi olla vaikea lähistöltä löytää. Kaavaehdotuksessa mainitaan lämpötilan kohoamisen suosivan pitkällä aikavälillä kevätkutuisia lajeja. Esimerkiksi särkikalojen määrä alueella saattaisi lisääntyä selvästi ja niiden levittäytyminen jäähdytysvesien vaikutusalueen ulkopuolelle voisi vaikuttaa kalastukseen myös lähiympäristön rannikkoalueilla. Vaikutusarviointeja on tarkoitus täsmentää lisääntymisaluekartoituksilla ja ammattikalastajahaastatteluilla. Tutkimuslaitoksen käsityksen mukaan kutualueiden ohella on kiinnitettävä huomiota mahdollisiin syönnösalueisiin. Lisääntymis- ja syönnösaluekartoituksia on tehtävä myös ympäröivällä rannikkoalueella oletetun vaikutusalueen ulkopuolella, jotta oletetun vaikutusalueen alueellinen merkitys esimerkiksi tietyn lajin lisääntymis- tai syönnösalueena saadaan selvitetyksi. Myös muiden kuin taloudellisesti arvokkaiden lajien esiintymistä alueella on tarpeen selvittää koekalastusten avulla. Kaavaehdotuksessa on mainittu, että jäähdytysveden vaikutuksista lohen vaellukseen on hyvin vähän tutkimustietoa. Myöhemmin tekstissä oletetaan, että vaikutuksia ei ole. Tutkimuslaitos katsoo kuitenkin, että asian luotettava selvittäminen on tarpeen, sillä tärkeät lohijoet Tornion- ja Simojoki ja myös Kemijoki sijaitsevat kaava-alueen lähialueilla. Veden lämpötilan nousulla ei kaavaselostusluonnoksessa katsota olevan merkitystä kaloille, koska ne voivat siirtyä pois alueelta. Tutkimuslaitoksen käsityksen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa kalojen kaikkien elinkierron vaiheiden kohdalla. Pienikin lämpötilan nousu saattaa häiritä esimerkiksi syyskutuisten kalojen mädin kehitystä. Jos kuoriutuminen tapahtuu liian aikaisin keväällä, poikaset todennäköisesti kuolevat sopivan ravinnon puuttuessa. Tutkimuslaitos toteaa lopuksi, että ammattikalastajien haastattelut ja yhtenä vuonna jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtävät suppeahkot lisääntymisaluekartoitukset eivät anna riittävästi tietoa voimalaitoksen mahdollisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen. Epävarmuutta vaikutusten arvioinnissa lisää myös se, että aiempaa tietoa vastaavanlaisen hankkeen vaikutuksista Perämeren pohjoisosan kaltaisista olosuhteista ei ole, vaan maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa käytetään hyvin paljon oletuksia. Siksi on erityisen tärkeää, että kalaston ja kalastuksen Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. 24/58 Ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. kalojen lisääntymisalueisiin liittyen. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella.

nykyisestä tilasta tehtäisiin riittävän tarkat ja alueellisesti kattavat selvitykset, jotka aikanaan myös helpottaisivat rakennusaikaisten ja käyttöön liittyvien vaikutusten seurantaa, mikäli voimalaitos rakennetaan. Sisäasiainministeriö, pelastusosasto Perehdyttyään lausuntopyynnön kohteena olevaan ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen, sisäasiainministeriön pelastusosasto toteaa, että ehdotus asianmukaisesti laadittu, eikä pelastusosastolla ole siihen oman toimialansa osalta merkittäviä muutosehdotuksia tai kannanottoja. Sisäasiainministeriön pelastusosasto on aiemmin antanut lausunnon Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksessa on huomioitu, mm. 1.6 Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeet sekä sisäasiainministeriön asetus säteilyvaaratilanteiden varalle laadittavista pelastustoimen suunnitelmista ja säteilyvaarasta tiedottamisesta, 520/2007. Kaavaehdotuksen liitteessä 1, kohdassa 1.4 on kuvattu hankkeen vaikutuksia pelastustoimintaan. Sisäasiainministeriön pelastusosasto pitää tärkeänä alueen pelastustoimen sekä pelastustoimeen osallistuvien tahojen osallistumismahdollisuutta hankkeen kaikkiin vaiheisiin, jotta muuttuvat riskit voidaan arvioida ja huomioida pelastustoimen järjestelyissä pelastustoimen palvelutason varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole huomauttamista nyt lausuttavaan Kemi- Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaan. Sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa kuitenkin, että kaavaehdotuksen hyväksyttävyys riippuu Säteilyturvakeskuksen myöhemmin syksyllä valmistuvasta alustavasta turvallisuusarviosta, kun pohditaan Simoon mahdollisesti rakennettavan ydinvoimalaitoksen ympäristön asukkaiden pelastussuunnitelmien hyväksyttävyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö oli myös 2.12.2008 päivätyssä lausunnossaan Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta muistuttanut, että alle viiden kilometrin säteellä ydinvoimalasta pysyvästi asuvien ihmisten määrä tulee olla alle 200 voimassa olevan ydinvoimalaitosohjeen mukaan. Lausunto merkitään tiedoksi. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. 25/58 Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVAselostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Säteilyturvakeskus Lapin liitto on toimittanut Säteilyturvakeskukselle (STUK) 12.6.2009 lausuntopyynnön, joka koskee Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaa valmisteluaineistoineen. STUK:n lausuntoa koskevat rajoitukset: o Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin soveltuvin osin Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostusta. STUK arvioi kaavaselostusluonnoksen ympäristövaikutuksia o koskevaa osuutta YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa Maakuntakaavaa laadittaessa on selvitetty kaavan vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan, mutta siinä ei ole arvioitu kaavoitettavana olevan energiahuollon alueen soveltuvuutta ydinvoimalaitoksen turvallisuuden kannalta. STUK arvioi laitospaikan soveltuvuutta alustavassa turvallisuusarviossaan periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskuksella ei ole huomautettavaa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan ehdotuksesta. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

26/58 Tiehallinto Tiehallinnolla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen lisäisi merkittävästi autoliikennettä Karsikontiellä ja valtatiellä 4. Käynnissä olevat ja suunnitellut valtatien 4 parantamistoimet sekä Karsikontien leventäminen riittävät tehtyjen selvitysten mukaan turvaamaan liikenteen sujuvuuden. Turvatekniikan keskus Turvatekniikan keskus (Tukes) on vastaanottanut lausuntopyyntönne, joka koskee Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta siihen liittyvine kaavaselostuksineen. Tukesilla ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. Ydinvoimalaitoksella tyypillisesti käsiteltävät kemikaalit ovat sellaisia, ettei niistä aiheudu onnettomuustilanteessa ydinvoimalaitoksen laitosalueen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia. Ydinvoimalaitoksessa käsiteltävät ja varastoivat vaaralliset kemikaalit edellyttävät todennäköisesti kemikaaliturvallisuuslain 744/1989 mukaista lupaa Turvatekniikan keskukselta. Kemikaalionnettomuuksiin varautuminen otetaan tällöin huomioon lupakäsittelyssä. Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriöllä ei ole oman toimialansa kannalta lausuttavaa maakuntakaavaehdotukseen. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

27/58 Yhteisöt Lausunto Esitys vastineeksi Hepolan pientaloyhdistys ry Lausuntomme koskee etupäässä po. kaavaehdotuksessa sijoitettavan ydinvoimalaitoksen sijaintia ja vaikutusta, sekä mahdollista rakentamista, myös mahdollisia riskitekijöitä, sekä oletetun ydinvoimalaitoksen vastuuta lähiasutusta kohtaan. Ensinnäkin ydinvoimalaa on alettu sijoittelemaan maakunnan alueelle, huomioimatta ollenkaan voimassa olevien, Säteilyturvakeskuksen ohjeiden YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjeiden vaatimuksia. Eli on ajateltu ydinvoimala sijoitettavaksi Simon Karsikkoniemeen, mutta ei ole silloin katsottu, salliiko Säteilyturvakeskuksen ohjeet ydinvoimalaa sinne sijoitettavaksi. Kun on huomattu, että sijoituspaikka on ristiriidassa em. ohjeen kanssa, on alettu venkuloimaan Säteilyturvakeskuksen ohjeiden YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjeissa mainitun suojavyöhykemääritelmän kanssa. Ensin tätä 5 km:n suojavyöhykettä on piirrelty aiotun ydinvoimalaitosalueen keskipisteestä, vaikkakin YVL.1.10 ohjeen mukaan tämä suojavyöhyke alkaa vasta laitoksesta, jolloinka suojavyöhyke tulisi olemaan ainakin 5,5km. Tässä mainitussa Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa suojavyöhykettä on hieman muotoiltu, laajennettu, mutta sekään ei täytä voimassa olevaa Säteilyturvakeskuksen ohjeiden YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjeita, väestömäärän suhteen, yli 200:n pysyvän asukkaan määrä suojavyöhykkeellä tulisi ylittymään moninkertaisesti, vaikkakin mainitun ohjeen mukaan se tulisi pitää alle 200:n. Myös seuraava Säteilyturvakeskuksen ohjeiden YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikka- ohjeen edellytys ei Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa täyty. Kun valitaan ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa, on yleisperiaatteena, että laitos sijaitsee harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista. Laitoksen sijoittaminen harvaan asutulle alueelle on perusteltua siksi, että tällöin onnettomuuteen varautumista koskevat toimenpiteet kohdistuvat pienempään väestöryhmään ja ne on siten helpompi toteuttaa. Edelleen tässä Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ei ole huomioitu sitä, että vallitsevien tuulien myötä mahdollisen ydinonnettomuuden aiheuttama ydinlaskeuma/-kulkeuma suuntautuisi siten, että Ajos, sekä Stora-Enson Veitsiluodon tehtaat jäisivät ns. mottiin. Tässä Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ei ole suunniteltu näille alueille varapoistumistietä! Mahdollisen ydinonnettomuuden aiheuttama ydinlaskeuma saastuttaisi Stora-Enson Veitsiluodon tehtaiden ns. makeanveden altaan, jolloinka tuotanto Veitsiluodon tehtailla keskeytyisi, ehkä lopullisesti. Veitsiluodon tehtailla työskentelee myös yhdistyksemme jäseniä. Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa sivulla 51 kohdassa 4.3.3 on mainintaa vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutuksista, mutta po. ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ei ole mitenkään mallinnettu vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutusta maakunnan alueeseen. Ei ole piirrosmaisesti esitetty vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutusta aiotun, Karsikon ydinvoimalaitoksen lähiympäristöön. Tämä olisi ollut helppo mallintaa v.1986 Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa sattuneen vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttamien laajojen tuhojen mukaisesti. Vakavaakaan ydinvoimalaitosonnettomuutta ei voida sulkea pois, koska näihin onnettomuuksiin on varauduttu, missään asiakirjoissa ei ole mainittu, ettei vakavaa ydinvoimalaitosonnettomuutta voi sattua, todennäköisyyttä on vain vähätelty. Myöskään suunniteltua ydinvoimala tyyppiä ei ole vielä missään maailmassa käytössä, joten riskit ovat normaalia suuremmat. Suomen sähkönkulutus on myös laskenut 10 % joten lisävoimaloiden rakentaminen on tarpeetonta. On huomioitava, että ydinvoimayrittäjillä ei ole kaiken, myös vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden kattavaa vastuuvakuutusta. Ydinvoima yrittäjä on vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa sälyttämässsä vastuutaan eri tahoille, jotka ovat luvanhaltijan lisäksi isäntämaa, siis esimerkiksi Suomi, erilaiset maaryhmät kahden erilaisen sopimuksen mukaan, Suomen tapauksessa ns. Wienin ja Pariisin sopimukset. Em. vastuiden jäädessä satojen miljoonien eurojen tasolle (lähde TEM- Aurela). Tällä summalla vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa voitaisiin ehkä korvata onnettomuuden aiheuttamat vammat ja sairaudet, aineellisen omaisuuden Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVAselostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Voimalaitoksen varautumisalueelle (säde 20 km) laaditaan myöhemmin tarvittavat pelastussuunnitelmat riittävän tehokkaan evakuoinnin järjestämiseksi. Pelastussuunnitelma tulee kattamaan myös Ajoksen ja Veitsiluodon alueet. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Ydinvoimalaitoksen YVA-selostuksessa on kuvattu tarkemmin luvussa 8.15 vakavasta reaktorionnettomuudesta (INES 6) syntyvän radioaktiivisen päästön leviäminen.

menetyksen jäädessä vaille korvausta. Ydinvoimayrittäjillä ei ole kaiken kattavaa vastuuvakuutusta seuraavasta syystä: Suomessa on hyväksytty uusi ydinvastuulaki, joka perustuu ns. rajoittamattomaan ydinvastuuseen, mutta se ei ole tullut voi-maan, koska ko. järjestelmän mukaisille järjestelyille ei löydy vakuuttajia ja järjestelyjen ratifiointiprosessit ovat jäissä. (lähde TEM- Aurela). Emme myöskään voi olla mitenkään varma Simon Karsikkoniemeen mahdollisesti sijoitettavan ydinvoimalan turvallisuudesta lähiympäristöön/jäsenistömme asuinalueisiin, jäseniin ja heidän perheisiin. Etenkin kun Fennovoima oy:n YVA- selosteen 2008 mukaan s. 94 94 mainitaan ilmaan laskettavien radioaktiivisien päästöjen olevan Tritium, hiili-14, jodi(1-131ekv), jalokaasuja ja aerosoleja, sekä mereen laskettavien radioaktiivisien päästöjen olevan tritiumia ja muita beta ja gamma päästöjä. Näiden radioaktiivisten päästöjen pitkäaikaisten levittämisten vaikutuksista lähiympäristön suureen asukasmäärään ei tiedetä olevan turvallista, niin ei voida turvallisesti, vastoin Säteilyturvakeskuksen ohjeiden YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjeita, sijoittaa ydinvoimalaitosta Simon Karsikkoniemeen. Saksan säteilyturvakeskuksen (BfS:n) tekemän tutkimuksen mukaan lähellä ydinvoimaloita asuvat lapset sairastuvat helpommin leukemiaan kuin etäämmällä asuvat. Myös Simon Karsikkoniemeen mahdollisesti sijoitetussa ydinvoimalassa tapahtuva vakava ydinonnettomuus olisi hyvin tuhoisa mm. yhdistyksemme jäsenistöä ja asuinympäristöä kohtaan ja mahdollisen ydinvoimayrittäjän vain nimellinen vastuu/vastuuvakuutus tulisi vakavassa ydinvoimaonnettomuudessa jättämään jäsenistön vaille täyttä korvausta niin henkilö-, kuten omaisuusvahinkojen osalta. Yhteiskunnan vastuuta ja mahdollisia korvauksia vakavan ydinvoimaonnettomuuden tapahtuessa saisi odottaa sukupolvien ajan ja yhteiskunnan korvaus tulisi olemaan vain nimellinen. Vaadimme YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjetta Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa noudatettavan Simon Karsikkoniemen osalta yhtä tarkoin, kuin mitä vaaditaan mm. nykyisinkin rakenteilla olevan Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakenteiden ja laitteiden osalta, mm hitsaussaumojen suhteen. Tässä Säteilyturvakeskuksen YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjeessa kohdassa soveltamissäännöt mainitaan ihan selkeästi seuraavaa: Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Jo pelkkä ydinvoimalaitoksen suunnittelu Simon Karsikkoniemeen on keskeyttänyt Hepolan alueen kehittämisen, mm. Satamakankaalle suunnitellun omakotiasutusalueen kehittäminen on keskeytetty ydinvoimalasuunnitelmasta johtuvan Kemin eteläisen alueen rakennuskiellon vuoksi! Ei ole Fennovoima oy:n YVA- selosteen 2008 mukaan ja Kemi Tornio alueen ydinvoima-maakuntakaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon mahdollisen po. ydinvoimahankkeen valtavien kalliolouhinnan ja maankaivuun mahdollisesti aiheuttamien radonpäästöjen määrää ja kulkeutumista läheiselle Hepolan asutusalueelle ja vaikutusta Hepolan alueen väestöön! Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa on liikaa painotettu mahdollisen ydinvoimalan tuomaan taloudelliseen hyötyyn/-kasvuun maakunnan alueelle, ydinvoima-laitoksen uhkatekijöiden jäädessä toissijaiselle osalle, vaikka länsimaisen sivistysperiaatteen mukaan täytyisi ajattelutavan olla juuri päinvastoin! Mm. mitä edellä mainituista seikoista johtuu, yhdistyksemme näin ollen antaa kielteisen lausunnon Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa aiotun ydinvoimalan sijoittamisesta Simon Karsikkoniemeen, emme halua ydinvoimalaa sijoitettavaksi mainittuun paikkaan! Karsikon puolesta ry Karsikon puolesta ry vastustaa jyrkästi kaavamuutoksia ja ydinvoimalaitoksen sijoittamista Simon Karsikkoniemeen. Perustelumme ovat edelleen samat kuin 8.12.2008 Lapin Liitolle lähettämässämme kirjeessä.. Mielestämme Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotus 8.6.2009 vähättelee kaikkien asioiden vaikutusta ympäristöön ja ihmisiin. Mikäli hanke kaikesta huolimatta toteutuu, tulemme vaatimaan huomattavia korvauksia menetetyistä loma-asunnoistamme ja niiden ympäristöstä, koska vastaavia paikkoja ei löydy lähimaillakaan. Lapin Liiton tulisi näin ollen tukea vaatimuksiamme, koska tämä alue on monessa mielessä ainutlaatuinen. 28/58 Laitoksen päästöihin liittyviä teknisiä ratkaisuja ei ratkaista maakuntakaavassa. Ydinvoimalaitosten toimintaa Suomessa rajoittavat päästöille asetetut raja-arvot, joiden noudattamista Säteilyturvakeskus valvoo. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

29/58 Maakuntakaavan laatija ottaa omalta osaltaan huomattavan vastuun paitsi luonnon tuhoamisesta myös ihmishengistä, koska tällä suoja- ja varoalueella asuu huomattava määrä ihmisiä, jotka pitäisi hätätilanteen sattuessa evakuoida muutaman tunnin kuluessa. Tämä vaatii monia kymmeniä linja-autoja. Mistä ne kaikki yhtäkkiä otetaan käyttöön? Ydinvoimalan vaikutusaluetta on maakuntakaavassa todellakin liioiteltu mm. työllisyyden suhteen; alihankkijat tuovat omat työntekijänsä tullessaan. Vain vähäinen määrä lähipaikkakuntien ihmisistä tulee saamaan työtilaisuuksia ydinvoimalahankkeen tiimoilta. On ihmeellistä, että Fennovoima ei ole edes päättänyt laitoksen koosta ja sille ollaan tästä huolimatta antamassa rakennuslupaa. Pohjoiseen ollaan suunnittelemassa mm. tuulivoimaa ja vesivoiman tehostamista, jotka ovat huomattavasti ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia vaihtoehtoja kuin ydinvoima. Kuusi suurinta hanketta ovat maakuntakaavaehdotuksen mukaan yhteensä noin 3 500 MW eli huomattavasti suurempi kuin ydinvoimalan tuottama energiamäärä. Miksi ydinvoimalaa näin ollen tarvitaan, kun vielä ottaa huomioon, että energian kulutus pieneni 10 % 2008-2009? Tutkimusten mukaan tällä alueella on ollut useitakin voimakkaita maanjäristyksiä, viimeisin Pohjois-Ruotsissa Kaliksin korkeudella viime viikolla, noin 3,5 Richterin asteikolla. Kuka takaa, ettei näitä tule lisää? Maakuntakaavaehdotuksessa vähätellään monien asioiden merkitystä, mm. radioaktiivisten jätteiden loppusijoitusta, radioaktiivisten vesien vaikutusta, vaikutusta kalakantoihin, maisemaan, linnustoon ja kasvistoon jne. Monessa kohdassa todetaan vain, että ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Kuinka tämä voi olla mahdollista, kun on kysymys näin suuresta hankkeesta? Ydinvoimalan vaikutus maisemaan ja ja matkailuun tulisi olemaan erittäin negatiivinen; miten voidaan viimeinenkin osa hienosta Perämeren pohjukasta muuttaa energiatalousalueeksi Päättäjät niin Simossa, Lapin Liitossa kuin valtioneuvostossakin ovat vastuussa tulevista ympäristövaikutuksista ja mahdollisista onnettomuustilanteen tuhoista. Voimalaitoksen varautumisalueelle (säde 20 km) laaditaan myöhemmin tarvittavat pelastussuunnitelmat riittävän tehokkaan evakuoinnin järjestämiseksi. Rakennuslupaa haetaan vasta, kun valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta, rakentamislupa on myönnetty ja laitostyyppi on valittu. Maakuntakaava ei suoraan mahdollsita rakennusluvan myöntämistä. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Säteilykeskus ja Geologinen tutkimuskeskus ovat ydinvoimakaavaluonnoksista antamissaan lausunnossa todenneet, ettei alueen maankamarasta ole tiedossa seikkoja, jotka haittaisivat kaavoituksen lähtökohtana olevien rakennussuunnitelmien toteuttamista. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVAselostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. kalojen lisääntymisalueisiin liittyen. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa.2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että Karsikkoniemen maisema ja näkymät kohti aluetta muuttuvat merkittävästi. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry on tutustunut kaavaehdotukseen ja lausuu Lausunto merkitään tiedoksi

sen johdosta seuraavaa: Todettiin, että Karsikon alueen saaret ovat hyviä lintujen muutto- ja pesimäsaaria. Kesällä 2009 alueen saaret, Karsikkojärvi ja sitä ympäröivä suoalue ja seitsemän kilometriä Karsikon rantaa on takseerattu ja linnusto selvitetty Xenuksen toimesta sekä tehty yksi linjalaskenta. Ranta tulisi säilyttää rakennusvaiheessa mahdollisimman luonnontilaisena. Karsikkojärven kalasääsken pesä jäänee ydinvoima-alueelle ja sähkön siirtolinjojen alle. Kemi-Tornion lintuharrastajat edellyttää, että Fennovoima Oy hakee maanomistajien luvat ja tekee tai teettää (esim. lintuharrastajilla) omalla kustannuksellaan sääkselle lähialueelle uudet tekopesät. Muuten kaavaehdotus ai anna aihetta erityiseen muistuttamiseen. Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys ry 1. Ydinjätehuolto on kattavasti selvitettävä, esitettävä ja otettava huomioon ydinvoimamaakuntakaavan laadinnassa Ydinvoimalan käytöstä väistämättä seuraa, että syntyy käytettyä polttoainetta ja muuta ydinjätettä. Niinpä sellaisen kaavan, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ydinvoimalaitoksen rakentaminen (tietylle alueelle), vaikutuksena on tämän laitoksen käytöstä aiheutuvan ydinjätteen olemassaolosta, varastoinnista ja muusta käsittelystä aiheutuvat riskit ja jätehuoltoon liittyvät ongelmat. Myös korkea-aktiivisen ydinjätteen "loppusijoitukseen" liittyvät ongelmat ovat siis tällaisen kaavan vaikutuksia. Korkea-aktiivinen jäte on terveydelle ja ympäristölle vaarallista jopa satoja tuhansia vuosia. Ydinvoimalaitoksen mahdollistavan kaavan on täytettävä vaatimukset: ekologisesta kestävyydestä; mahdollisuuksista energia- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen mm. ympäristön- ja luonnonarvojen kannalta kestävällä tavalla sekä terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön; ympäristöhaittojen vähentämisestä ja luonnonarvojen, kuten arvokkaiden luontokohteiden, vaalimisesta ja siitä, että ei aiheudu oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Lisäksi maakuntakaavan olisi oltava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen [10: s. 2, 7]: erityistä huomiota olisi siis kiinnitettävä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja kaavoitettaessa aluetta ydinvoimalaitoksen käyttöön pitäisi samalla myös varautua laitoksen tuottaman korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen. Fennovoiman ydinlaitoshankkeen osalta korostuu tämä korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen varautumisen vaatimus kaavojen laatimisen yhteydessä, koska Fennovoima ei ole esittänyt käytettävissään olevia menetelmiä loppusijoituksen ratkaisemiseksi [9]. Suomessa ei ole päätöstä kaiken Suomessa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta yhteen loppusijoituspaikkaan [9: s. 3, 5, 6], vaikka Fennovoima on sellaista esittänyt [26: s. 11, 105, 111-115]. Olkiluotoon rakennettavaa loppusijoitustilaa hallitseva Posiva Oy on ilmoittanut, että Fennovoiman ydinpolttoaineen loppusijoittamista on käsiteltävä liittämättä siihen Olkiluodon loppusijoituslaitosta [9: s. 1]. Kaavan yhteydessä pitäisi esittää, kuinka laitoksen ympäristövaikutuksia hallitaan - mukaan lukien korkea-aktiivisen jätteen jätehuolto n. 200000 vuoden ajan. Kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa mitenkään kestävää näyttöä siitä, että mikään ihmisyhteisö kykenisi hallitsemaan mitään toimintaa tai tapahtumia näin pitkää aikaa - ei ihmistoimintaa, ei muiden eliöiden toimintaa, ei teknisten välineiden toimivuutta eikä luonnonvoimia. Merkittävimmän vaikeuden korkea-aktiivisen jätteen jätehuollolle aiheuttaa se, että ihmisten loppusijoituspaikan ympäristössä tekemiä toimia ei kyetä ennakoimaan murto-osaakaan tästä ajasta eikä ihmiskunnalla ole edes luotettavaa keinoa, kuinka se kykenisi välittämään ydinjätteen loppusijoituspaikkaan liittyvää tietoa sukupolvesta toiseen tuhansien sukupolvien päähän. Ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksen yhteydessä esitetyissä selvityksissä ei ole osoitettu, miten korkea-aktiivisen ydinjätteen "loppusijoittaminen" onnistuisi riittävän kestävällä, turvallisella ja terveellisyyden vaatimuksen täyttävällä tavalla näin pitkän aikaa. Niinpä ydinvoimamaakuntakaavaluonnos ei täytä edellä mainittuja MRL 28 :n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia vaatimuksia. Jos kaava hyväksytään, ilman että selvitetään jätehuollon varmuutta koko sinä aikana, kun korkea-aktiivinen ydinjäte on vaarallista, niin rikottaneen ympäristöperusoikeutta: sillä alueella, minne ydinjätteet jätetään tai päätyvät, tulevaisuudessa elävien ihmisten ja heidän jälkeläistensä oikeutta terveelliseen ympäristöön ja oikeutta vaikuttaa elinympäristöönsä vaikuttavaan päätöksentekoon. (PL 20 ) 2. Ydinvoimamaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on riittävästi selvitettävä, esi- Maakuntakaavassa ei voida ottaa kantaa yksityiskohtaisiin kompensaatiotoimenpiteisiin. Lausunto merkitään tiedoksi. 30/58 Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matalaja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttö- ja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikko-

tettävä ja otettava huomioon muut vaihtoehdot sähkön tarpeen tyydyttämiseksi kuin ydinvoimalaitos Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Sähkön tuotanto ydinvoimalaitoksessa perustuu kuitenkin uusiutumattomien uraanivarojen käyttöön ja näitä uraanivaroja riittää nykykulutuksella vain muutamaksi kymmeneksi - muutamaksi sadaksi vuodeksi [26: s. 289]. Niinpä ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja käyttö ja ydinvoimamaakuntakaavaluonnos eivät ole tämän valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen (4.4) mukaisia. Ydinvoimamaakuntakaavaluonnos ei ole hyväksyttävissä, koska ydinvoimalaitos ei ole sellainen toiminto, joka olisi välttämättä sijoitettava jonnekin: ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja sen mahdollistavan kaavan tarkoituksena on tyydyttää sähkön tarvetta ja tämän tarpeen tyydyttämiseksi on muitakin edullisia vaihtoehtoja kuin ydinvoimalat [11: s. 23 25; 16; 17; 18] - sellaisia, jotka täyttävät em. MRL 28 :n vaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näitä vaihtoehtoja ovat mm. toimenpiteet ja tekniikka sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoima, sähkön tuottaminen biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä muu uusiutuvan energian tuotanto [11, 14]. Nämä vaihtoehdot sähköntuotannolle ovat toteutettavissa paljon suuremmassa laajuudessa ja pitemmäksi aikaa kuin ydinvoima, koska uusiutuvat energianlähteet perustuvat auringon energiaan joko suoraan (aurinkovoima) tai auringon energian aikaansaamiin luonnollisiin ilmiöihin maapallolla (tuuli ja biopolttoaineet) eli ehtymättömiin luonnonvaroihin. Vaihtoehtojen laajamittainen käyttöönotto on toteutettavissa vastaavassa ajassa, mitä vaatii ydinvoimapäätösten valmistelu ja ydinvoimaloiden suunnittelu ja toteuttaminen [11, 14]. Koska ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksen esittämä ydinvoimalaitosrakentaminen ja ydinvoima eivät täytä suurta osaa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista eikä MRL 28 :n vaatimuksista korkea-aktiivisen jätteen käsittelyongelman ja muiden ympäristövaikutustensa takia sekä ehtyvien uraanivarojen kulutuksen takia, ydinvoimamaakuntakaava voisi ehkä olla hyväksyttävä vain, jos ei olisi olemassa sellaisia vaihtoehtoja sähkön tarpeen tyydyttämiseksi, jotka eivät aiheuta yhtä ongelmallisia haittoja näiden vaatimusten täyttämisen suhteen (MRL 9, 24, 28 ). Ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ja siihen liittyvissä selvityksissä ei ole kuitenkaan osoitettu, että tällaisia vaihtoehtoja ei olisi ja että ydinvoimalaitoksen rakentaminen olisi välttämätöntä. 3. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan sähkön ja muun energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen panostamalla täytetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet paljon paremmin kuin ydinvoimalla Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan energiantuotannon suunnittelulla ja toteuttamisella ja energiankäytön tehokkuuden parantamisella edistetään seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita enemmänkin kuin ydinvoimalla: edistetään kohdeseutujen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä mm. lisääntyneiden työpaikkojen sekä verotulojen kasvun myötä ja turvataan energiahuollon valtakunnallisia tarpeita. Lisäksi uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähkön ja muun energian tuotannon (ja energiatehokkuuden parantamisen) suunnittelulla ja toteuttamisella edistetään myös seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita toisin kuin ydinvoimalla [12: s. 56, 57, 61]: - Toimiva aluerakenne (4.2) [10: s. 1]: Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja sähkönkäytön tehostaminen edistäisi monilla alueilla elinkeinotoimintaa ja vahvistaisi monien alueiden energiantuotantoa ja/tai energian saatavuutta eli ydinvoimaan verrattuna useampien ja laajempien Suomen alueiden kilpailukykyä ja tarjoaisi enemmän työmahdollisuuksia [13, 14: s. 36; 11: s. 30, 39, 42, 47; 26: s. 90, 91] - samalla edistäen luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Kullakin alueella uusiutuvien energianlähteiden kehittäminen pohjautuu kyseiselle alueelle luontaisiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin: esim. tuulivoimaa sinne, missä tuuliolosuhteet ja tuulivoiman rakennettavuus ovat suotuisat; esim. biopolttoaineiden hyödyntämistä sinne, missä olosuhteet niiden tuotannolle ja käytölle 31/58 niemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen. Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Maakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin (MRL 28 ) ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on todettu kaavaselostuksessa. Maakuntakaavan toteuttaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, mutta yksittäisiin tavoitteisiin liittyy myös ristiriitaisia vaikutuksia. Maakuntakaavalla ei ratkaista energian tuotantotapoihin ja kulutukseen sekä sähkömarkkinoihin liittyviä kysymyksiä. Ydinvoimamaakuntakaavalla tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen edellytyksiä Simon Karsikkoniemeen. Energiapoliittiset päätökset energian tuotantotapoihin liittyen ratkaistaan muissa yhteyksissä. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Karsikkoniemen ympäristöarvojen säilyttämisen edellytykset tutki-

ovat suotuisat. Näin uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähkön ja muun energian tuotanto auttaa useilla alueilla hyödyntämään myös harvaan asutun maaseudun ja taantuvien alueiden rakenteita ja monipuolistamaan niiden elinkeinotoimintaa. Energian tuontiriippuvuus vähenee enemmän kuin ydinvoimaa rakentamalla, koska uusiutuvat energianlähteet ovat täysin kotimaista alkuperää, kun taas "ydinpolttoaine" täytyy tuoda ulkomailta. Tuulivoimaan ja muihin uusiutuviin energianlähteisiin perustuvassa sähköntuotannossa on myös merkittäviä mahdollisuuksia vientimarkkinoihin. Suomessa on pystynyt syntymään ja kehittymään merkittävää tuulivoimatekniikkaan liittyvää osaamista ja tuotantoa lähinnä vientimarkkinoihin perustuen vaikka kotimainen tuulivoiman kysyntä on ollut tähän asti hyvin vähäistä. Tällä hetkellä alan edelleen kehittyminen ja kasvaminen Suomessa on kuitenkin kyseenalaista, koska täkäläisillä tuulivoimatekniikan yrityksillä ei ole vastaavaa etua merkittävistä kotimarkkinoista, kuten esimerkiksi saksalaisilla, tanskalaisilla, espanjalaisilla, ranskalaisilla, yhdysvaltalaisilla, kiinalaisilla, intialaisilla, japanilaisilla kilpailijoilla on. Ydinvoimaloiden myötä sähköntuotantoon liittyvä taloudellinen toimeliaisuus painottuu parille - kolmelle ydinvoimalaitospaikkakunnalle ja tästä taloudellisesta panostuksesta suuri osa päätyy ulkomaisille laitetoimittajille ja ulkomaiselle työvoimalle. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuva eli hajautunut energiantuotanto edistää myös seuraavia tavoitteita: tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä, aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana kokonaisuutena ja alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta. - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (4.3): Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja energiankäytön tehostaminen perustuvat luonnon voimavarojen kestävään hyödyntämiseen ja niillä edistetään seuraavia tavoitteita: edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä; olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään; edistetään energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden käyttöedellytyksiä [10: s. 2, 4]. Ydinvoimarakentaminen ei ole ekologisesti kestävää. (Ks. kappaleet 1 ja 2 edellä, [12: s. 57]). Uusiutuvia energianlähteitä hyödyntämällä työpaikkoja syntyy paljon useammille paikoille ja enemmän kuin ydinvoimaa käyttäen [13, 14: s. 36; 11: s. 30, 39, 42, 47; 26: s. 90, 91]. Niinpä työpaikkoja syntyy myös paremmin eri väestöryhmien saavutettaville useille alueille. Näin uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen tukee tavoitetta kehittää yhdyskuntarakennetta siten, että työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa [10: s. 2]. - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4): Uusiutuvia energianlähteitä käyttämällä ja energiatehokkuutta parantamalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Vaikka Suomessakin on viime vuosina pyritty energiatehokkuuden parantamiseen, niin energian käytössämme on edelleen paljon tehostamisen varaa [19; 11: s. 18, 19].Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Tanskassa energian käyttö suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viime vuosina paljon enemmän kuin Suomessa [19]. Energian käytön tehokkuuteen ja uusiutuviin energianlähteisiin panostamalla voidaan vastata myös valtioneuvoston strategisiin linjauksiin energian kulutuksen kääntämiseksi laskuun ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi [26: s. 97]. Lisäydinvoima ei palvele näitä tavoitteita, koska sen myötä sähkömarkkinoille vain tulee suuri määrä lisää uusiutumattomalla energianlähteellä tuotettua sähköä myytäväksi ja kulutettavaksi, minkä myötä sähkönkuluttajien kiinnostus sähkönkäytön tehostamiseksi todennäköisesti vain laskee. - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (4.5) [10: s. 6, 7]: Uusiutuvien energianlähteiden käyttöön panostamalla edistetään uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja 32/58 taan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettelyn tulosten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava voidaan toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla.

33/58 varaudutaan uusiutuvia polttoaineita käyttävien energialaitosten aluetarpeisiin osana alueen energiahuoltoa. Sähkönhankintaan liittyvän kokonaisriskin [26: s. 40] eli sen strategisen hajauttamisen ja sähköntuotannon toimintavarmuuden kannalta poikkeustilanteissakin on parempi, että sähköntuotanto mahdollisimman paljon perustuu hajautettuun, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan tuotantoon, ei ydinvoimalaitosten kaltaisiin suuryksiköihin. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassakin todetaan, että Suomeen sijoitetun sähköntuotantokapasiteetin tulee olla monipuolista ja hajautettua ja että etusijalle asetetaan tuotantokapasiteetti, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä [26: s. 97]. Näiden tavoitteiden mukaista on nimenomaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto erityisesti tuulivoima, siksikin koska tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on tällä hetkellä erittäin pieni. Ydinvoima ei niinkään vastaa näihin tavoitteisiin, koska se perustuu valtavan suuriin yksikköihin ja sen osuus jo vanhoilla päätöksillä (Olkiluoto 1 3 ja Loviisa 1 ja 2) tulee olemaan sähköntuotantomuodoista suurin eli n. 40 % Suomen sähköntuotannosta [26: s. 86, 95]. Merkittävä sähkömarkkinoiden kilpailuongelmien aiheuttaja on keskittynyt sähköntuotannon omistus [26: s. 80]. Johtuen ydinvoimalaitosten valtavasta yksikkökoosta ne ovat yleensä useiden sähköntuottajien yhdessä omistamia. Kilpailullisistakin syistä tulee välttää ydinvoimaloiden kaltaisia valtavia sähköntuotantoyksiköitä, joiden käyttö edellyttää yhteistyötä keskenään kilpailevien yhtiöiden kesken [26: s. 82]. Jos sähköntuotanto suurelta osin perustuu ydinvoimaloihin, niin sähkömarkkinoita hallitsevat parin - kolmen konsernin ydinosaamisen ympärille rakentuneet yhteenliittymät ja kilpailu sähkömarkkinoilla jää enimmäkseen näiden paljolti omistajapohjaltaan samojen - yhteenliittymien väliseksi näennäiskilpailuksi (suurin osa TVO:n omistajista omistaa myös Fennovoimaa ja päinvastoin). Jos suuriin yksikköihin, kuten ydinvoimaloihin, perustuva sähköntuotanto hallitsee sähkömarkkinoita ja siten paljolti määrittää sekä sähköenergian että sähkönsiirron ja sähköverkkoon liittymismaksujen hinnoittelua, niin pienimuotoisemman sähköntuotannon on vaikea tulla sähkömarkkinoille [26: s. 83, 84; 20: s. 18, 21, 24]. Tämä on näkynyt Suomen sähköntuotannossa: edellisen ydinsähkön markkinoilletulobuumin jälkeen 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa sähkön- ja lämmön yhteistuotannon rakentaminen väheni paljon noin kymmeneksi vuodeksi [21: s. 2]. Jos taas sähköntuotanto merkittävässä määrin perustuisi uusiutuviin energianlähteisiin ja siten suhteellisen pieniin tuotantolaitoksiin, niin sähköntuotantoon voisivat ryhtyä pienetkin ja jopa uudet toimijat. Tämä mahdollistaisi todellista kilpailua sähköntuotannossa. Periaatepäätöshakemuksessa annetaan ymmärtää, että ydinsähkö on kohtuu- ja vakaahintaista [26: s. 2, 5, 37-39]. Kuitenkin ydinsähkön kustannusten arviointi on vaikeaa. Jo pelkästään ydinsähkön tuottamiseen liittyviä kustannuksia toiminnanharjoittajalle on melko vaikea arvioida, mikä ilmenee esimerkiksi Olkiluoto 3 -ydinvoimalahankkeesta ja siinä jo rakentamisvaiheessa syntyneessä toimittajan ja tilaajan välisestä parin miljardin euron kiistasta [18]. Vaihtelut arvioissa ydinvoimaloiden rakentamiskustannuksissa ja rakentamisajoissa vaikuttavat niin paljon ydinvoimalatoiminnan pääomatarpeeseen, että jo näistä tekijöistä aiheutuu yli kertaluokan vaihteluväli arvioihin ydinsähkön hinnasta [17]. Rakentamisen jälkeisiin tuotantokustannuksiin liittyy vähemmän epävarmuutta, mutta ydinjätehuollon kustannuksista arviot vaihtelevat taas kertaluokkia [17]. Niinpä ydinsähkölle ei voida määrittää luotettavaa hintaa varsinkin kun ottaa huomioon, että ydinvoimaloista ja ydinjätteistä aiheutuu riskiä ydinvoimalatoiminnan harjoittajan lisäksi myös muulle yhteiskunnalle ja riskien myötä odotusarvoa kustannuksista, joita on vielä vaikeampi määrittää kuin toiminnanharjoittajalle koituvia kustannuksia. Ei voida luotettavasti arvioida, onko ydinsähkö halvempaa vai kalliimpaa kuin uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö: ydinsähkön hinta riippuu niin paljon vaihtelusta siinä, kuinka halvalla, nopeasti ja hyvin ydinvoimalat

saadaan rakennettua ja purettua ja ydinjätehuolto hoidettua sekä vallitsevasta korkotasosta [17]. Lisäksi tuulisähkön tuotantokustannukset ovat halpenemassa, niin että ensi vuosikymmenellä tuulisähköstä tullee selkeästi edullisempaa verrattuna ydinsähköön, jonka kohdalla hinta-arviot ovat epäluotettavampia [16]. Koska suurin osa ydinvoimalassa tuotetusta energiasta johdetaan lauhdeveden mukana lämpönä mereen, millä on mm. rehevöittävää vaikutusta, niin ydinvoimakaava on myös sen alueidenkäyttötavoitteen vastainen, että edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä (4.4). Hajautetulla uusiutuvien energianlähteiden käytöllä ei ole tätäkään ristiriitaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin nähden. 4. Ydinvoima ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto ovat merkittävässä määrin toisiaan pois sulkevia Sähköntuotantoon liittyvien hankkeiden toteuttajina ja rahoittajina Suomessa ovat paljolti samat yhtiöt riippumatta sähköntuotantotavasta. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden takana on enimmäkseen samoja yhtiöitä kuin ydinvoimahankkeidenkin takana. Jos nämä yhtiöt käyttävät suuren osan investointimahdollisuuksistaan ydinvoimahankkeisiin, niin jää paljon vähemmän mahdollisuuksia sijoittaa uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin hankkeisiin ja energiankäytön tehostamiseen. Myös sähkön kysynnän rajallisuuden takia eri sähköntuotantohankkeet ovat toistensa kilpailijoita: jos uusien ydinvoimaloiden myötä suurin osa sähkön tuotannosta ja kysynnästä katetaan ydinvoimalla, niin vähenee sähkön kysyntään perustuva tarve muulle, myös uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle. Edellä mainitun johdosta Suomessa vireillä olevat suuret energiahankkeet, kuten ydinvoimahankkeet ja suuret tuulivoimahankkeet vaikuttavat toistensa toteutumiseen ollen merkittävässä määrin toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Tämä johtuu jo siitäkin, että valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa [33: s. 57 64] nähty uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve 2020-luvulle voitaisiin kattaa jo tällä hetkellä Suomessa vireillä olevilla tuulivoimahankkeilla [34: s. 16, 19-22] tai yhdellä lisäydinvoimalalla. Lisäksi 2020-luvulle mennessä voitaisiin sähkönkulutusta vähentää edullisemmin kuin luoda uutta sähköntuotantoa ja paljon suuremmassa määrin kuin mitä on edes tavoitteeksi asetettu valtioneuvoston strategiassa [11: s. 4 9, 22 24]. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on syytä tarkastella ydinvoimahankkeen vaikutuksia muiden suurten energiahankkeiden, kuten suurten tuulivoimahankkeiden, toteutumiseen [32]. 5. Karsikkoniemi ei ole sopiva paikka ydinvoimalaitokselle Jos jostakin syystä katsottaisiin, että ydinvoimala olisi sellainen välttämätön hanke, joka olisi hyväksyttävää sijoittaa jonnekin, niin siinä tapauksessa olisi hyväksyttävää kaavoittaa ydinvoimalaitosalueeksi sellainen alue, jossa mahdollisimman vähän rikottaisiin vaatimuksia ekologisesta kestävyydestä, luonnonarvojen vaalimisesta, ympäristöhaittojen vähentämisestä, turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä ja siitä, että oikeuden haltijoille ei aiheuteta haittaa, ja jossa voitaisiin noudattaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta (4.4) [10: s. 4] siitä, että edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Karsikkoniemi ei ole tällainen alue, jossa kaavoittaminen ydinvoimalaitosalueeksi olisi hyväksyttävää, koska Suomen rannikolta löytyy useita alueita, joissa em. vaatimusten rikkomukset jäisivät vähäisemmäksi kuin sijoitettaessa ydinvoimalaitosta Karsikkoniemeen. Tällaisia alueita on esim. Loviisan ja Olkiluodon olemassa olevien ydinvoimalaitosten ympäristössä sekä Fennovoimankin YVA-selostuksessaan esittämillä alueilla ainakin Ruotsinpyhtäällä ja ehkä Pyhäjoella - sekä varmaankin monin paikoin muuallakin Suomen rannikolla. Edellä mainitut vaihtoehtoiset alueet eivät ole linnustollisesti niin merkittäviä kuin Karsikkoniemi, jossa ydinvoimalaitoksen sijoittaminen haittaisi erityisesti merkittävää linnustoa Karsikkojärvellä, Korppikarinnokalla, Karsikkoniemen edustan luodoilla ja saarilla ja Röynin Keppimatalan -alueella [2: s. 25; 3: s. 25, 28, 29]. Karsikon ydinvoimakaava-alueella pesii mm. seuraavia EU-direktiivin liitteessä 1 mainittuja uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lajeja (Suomen uhanalaiset lajit, YM 2000): vaarantuneet lajit nauru- ja selkälokki; silmälläpidettävät käki ja kivitasku; EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit: sääksi, teeri, kurki, pikkulokki, kalatiira, lapintiira, suopöllö [23]. Näiden lajien ja niiden elinympäristöjen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. 34/58 Lintudirektiivin liitteen I lajien osalta jokaisen EUn jäsenvaltion tulee turvata näiden lajien suotuisan suojelun tason säilyminen osoittamalla niille riittävä määrä Natura 2000- suojelualueita. Natura 2000 suojelualueiden ulkopuolella lintudirektiivin liitteen I lajeilla on merkitystä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslain luonnonympäristön vaalimista koskevien tavoitteiden (muut tavoitteet huomioiden) huomioimisen kautta. Maakuntakaavassa ei oteta kantaa siinä suunniteltavan ja muiden mahdollisten ydinvoimalaitosten sijoituspaikkojen väliseen paremmuuteen.

Esim. Laitakarin läheisyydessä pesii mm. seudulla harvinaiset pikku- ja selkälokkiyhdyskunnat, kala- ja lapintiira. Karsikkojärven suoalueella pesii mm. sääksi. Kyseisten lajien pesimäpaikat tulee turvata ja lintuyhdyskunnat säilyttää. Elinympäristön muutos olisi laitoshankkeen toteutuessa dramaattinen ja heikentäisi esimerkiksi lintudirektiivin mukaisten lajien suojelua. Karsikkoniemessä on myös edellä mainittuja vaihtoehtoisia alueita enemmän uhanalaisten ja muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymiä ja muita arvokkaita luonnonesiintymiä [12: s. 43 53; 4: s. 22; 2: s. 25 28, 32, 33; 3: s. 26-30; 31: s. 1, 4; 7: s. 78; 5: s. 126], joista merkittävä osa todennäköisesti tuhoutuisi kokonaan tai osin, jos ydinvoimalaitos sijoitettaisiin Karsikkoniemeen [31: s. 4; 30: s. 4]. Karsikkoniemessä sijaitsee myös luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä enemmän kuin ainakin edellä mainituilla alueilla Ruotsinpyhtäällä ja Loviisan ydinvoimalaitosten ympäristössä [7: s. 5; 4: s. 19]. Myös Karsikkoniemen yleiskaavaluonnokseen 2006 liittyvät selvitykset osoittivat alueella olevan useita erityisen arvokkaita luontokohteita [8, 22] ja arvokkaita luontokohteita on esitetty myös maakuntakaavan selostusehdotuksessa. Fennovoima on esittänyt Keppimatalan vierustaa mahdolliseksi Karsikon ydinvoimalan vedenottopaikaksi [4: s. 200; 12: s. 212], minkä mukaisesti maakuntakaava- yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan Maakuntakaava on luonteeltaan ehdotuksessa [1] energiahuollon alue on ulotettu Karsikkoniemen itärannallekin rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoitta- Keppimatalan vierustalle Röynin alueelle. Voimalan vedenottopaikan sijoittaminen tänne on kuitenkin huono ajatus [6: s. 5]. Keppimatala on ensinnäkin lintusaari. Toisekseen Keppimatalalle pystyy kahlaamaan normaalivedenkorkeudella. Vesi alueella set. Karsikkoniemen ympäristöarvomisen alueidenkäytölliset edellytyk- on matalaa ja sen tähden kesäaikaan myös lämmintä. Veden syvyys on vain 1 2 m jen säilyttämisen edellytykset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisem- [4: s. 195, kuva 8-32]. Keppimatala on Kitiniemenhiekan edustalla, jossa käydään uimassa ja aurinkoa ottamassa. Ennen kuin pääsee uintisyvyyksiin täytyy kahlata man suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettelyn tu- muutama sata metriä nilkkapolvivedessä. Sitten kun luulee, että vesi syvenee, alkaakin pohja taas nousta, kun saavutaan seuraavalle hiekkasärkkänauhalle. Hiekka on losten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava tässä kohtaa aina liikkeessä, joten jos sieltä vettä imetään, tulee hiekkaa melko varmasti mukana. Jos taas aluetta ruopataan, on kohta ruopattava uudestaan merenpohjan tasoituttua. Menettäisimme vähitellen vedenalaisia hiekkasärkkämuodostumia heutuvat ympäristövaikutukset ovat voidaan toteuttaa siten, että siitä ai- Kitiniemen edustalla. hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla. Jäähdytysveden ottoa varten merenpohjaan ruopataan vedenottokanava, jonka toteutus ja ruoppauksen laajuus suunnitellaan hankkeen myöhäisemmässä vaiheessa ottaen huomioon pohjaolosuhteet ja mahdollinen hiekan siirtyminen. Esitetyn ydinvoimalaitoksen sijoituspaikan lähiympäristössä muutaman kilometrin säteellä on Karsikkoniemen ympäristössä taajaa asutusta lähempänä esitettyä ydinvoimalaitosaluetta sekä enemmän kuin muissa edellä mainituissa vaihtoehtoisissa paikoissa asukkaita yli kymmenkertaisesti verrattuna siihen, mitä esitetään säteilyturvakeskuksen ohjeessa YVL 1.10 [2: s. 14; 15: s. 4] - minkä takia ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Karsikkoniemeen aiheuttaa laitoksen mahdollisia poikkeustilanteita ajatellen suuremman riskin väestön turvallisuudelle kuin sijoittaminen johonkin em. vaihtoehtoisista paikoista. Karsikkoniemeen johtava tie kulkee 1-luokan pohjavesialueen päällä [8]. Ydinvoimalan huoltotieksi parannettava tie vaarantaa pohjavesialuetta [30: s. 4, 5]. Mm. edellä mainittujen seikkojen perusteella ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen on vastoin seuraaviakin valtakunnallista tavoitetta [10: s. 4, 5, 7, 8]: (4.4) alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä; alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota; alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luontoarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen luonnon kestokyvyn turvaamiseksi (4.7); energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnitte- 35/58 Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVAselostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK

36/58 lussa on otettava huomioon asutus ja arvokkaat luontokohteet (4.5). Karsikkoniemen ympäristön asukasmäärän takia ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen on myös vastoin valtakunnallista tavoitetta (4.3) [10. s. 3]: suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Se lienee myös vastoin tavoitetta, että alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimalaitoksen edellyttämät suojavyöhykkeet (4.5) [10: s. 7]. 6. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on puutteita ja siten myös ydinvoimamaakuntakaavan vaikutusten ja vaihtoehtojen selvittämisessä (YVAA 10, MRL 9 ) YVA-yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö on vaatinut kyseisen ydinvoimahankkeen YVA-selostuksen johdosta lisäselvityksiä [24: s. 49, 50, 52 61, 12: s. 6 8, 10 12, 15, 17, 35 37, 40, 54; 2 : s. 24, 25, 38; 3 : s. 9]. Näiden lisäksi on muitakin ydinvoimalaitoshankkeelle välttämättömien toimenpiteiden ympäristövaikutusten lisäselvitystarpeita, jotka tuovat esiin hankkeen soveltuvuutta suunnitellulle alueelle, mm. voimajohtokäytävien ympäristövaikutusten ja arkeologisten inventointien osalta sekä tarvittavien uusien liikenneväylien (tiet, satamaväylä ja moottorikelkkareittien siirtäminen) sijainti suhteessa merkittäviin luonnonesiintymiin [2: s. 8, 20, 24, 32, 48, 52; 3: s. 28, 30, 35; 4: s. 157, 158; 30 : s. 5]. Edellä viitatut selvitykset ovat olennaisia myös tarkasteltaessa kaavoitukseen liittyviä vaatimuksia riittävästä ympäristövaikutusten selvittämisestä ja haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä (mm. MRL 9, 28, [10: s. 2; 29]). Johtokäytäviin ja liikenneväyliin liittyviä ympäristövaikutusarviointeja on tarpeen tarkentaa jo maakuntakaavan yhteydessä, koska maakuntakaavassa esitetään näiden sijoittumista, millä ohjataan näiden sijoittumisvaihtoehtoja ja siten rajataan niitä myös muissa kaavoissa ja hankesuunnitteluissa. Hankkeeseen liittyvät kaavat voidaan hyväksyä vasta, kun edellä mainitut lisäselvitykset on annettu ja arvioitu niiden riittävyys. Karsikkoniemen ydinvoimalahankkeen YVA-selostuksessa [4, 12] ja siten myös ydinvoimalaitosmaakuntakaavan vaikutusten selvittämisessä on edelleen työ- ja elinkeinoministeriön esiin tuomia sekä muita puutteita. Niinpä maakuntakaavaehdotuksen [1, 2] mukaisessa alueidenkäytön suunnittelussa ei ole riittävästi tunnistettu odotettavissa olevia ympäristöhaittoja ja mahdollisuuksia ehkäistä niitä, kuten valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (4.3) edellytetään [10: s. 2]. Ydinvoimahankkeen YVA-selostusta olisi täydennettävä ja täydennysten riittävyyttä arvioitava myös seuraavassa mainittujen seikkojen osalta, ennen kuin ydinvoimalaa koskevia kaavoja voidaan hyväksyä: Ydinjätehuollon ympäristövaikutukset ja riskit Ydinjätehuollon ympäristövaikutuksia ja riskejä ei ole esitetty riittävästi, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen osalta (ks. kpl 1). YVA-selostus ja muut ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvät selvitykset ovat sikäli puutteellisia, että niissä ei ole käsitelty sitä, onko YVA-selostuksessa lyhyesti mainittua loppusijoitusratkaisua [4: s. 90, 316-318] varmempaa keinoa estää radioaktiivisten aineiden vapautumista ydinjätteistä elolliseen luontoon. Tarkastelussa pitäisi erityisesti käsitellä myös ydinjätteiden pitkäaikaiseen loppusijoitukseen liittyvää merkittävintä riskiä eli ihmisten toimintaa loppusijoituspaikan ympäristössä vähintään 200000 vuoden aikana ja mahdollisuutta välittää ydinjätteen loppusijoituspaikkaan liittyvää tietoa näin pitkäksi aikaa, jotta paikan ympäristössä ei tiedostamatta tai vahingossa tehtäisi toimia, joista seuraisi radioaktiivisten aineiden vapautumista elolliseen luontoon. Tarkastella pitäisi myös sitä, onko kyseisen ydinlaitoksen ydinjätehuoltovelvollisella käytettävissään osaamista ja ratkaisuja, joita tarvitaan korkea-aktiivisen jätteen jätehuollon järjestämiseksi. Ydinvoimalaitoshankkeesta ja voimalaitoksen käytöstä johtuvat välilliset päästöt ja riskit Ydinvoimalaitoshankkeen päästöjä ja riskejä ei ole esitetty kattavasti YVAtulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Maakuntakaavassa osoitetulle energiahuollon alueelle, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos, on osoitettu ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöministeriön kesken käydyn neuvottelun perusteella. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVAselostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Voimajohdon osalta käynnistetään erillinen YVA-menettely, kun laitospaikka on varmistunut. Arkeologisia inventointeja on täydennetty kesällä 2009 Museovirastolta ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta saadun lausunnon perusteella. Uusien liikenneyhteyksien tarkempi sijainti ja ympäristövaikutukset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä alueen ympäristöarvot huomioiden. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinpolttoaineen tuottamiseen, kuljettamiseen tai ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Asia tutkitaan ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemusprosessissa, jonka yhteydessä Säteilyturvakeskus tulee antamaan lausuntonsa näihin näkökohtiin liittyen.

selostuksessa eikä ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä. Tämä pitää erityisesti paikkaansa ydinvoimalaitoksen käytölle välttämättömän korkeaaktiivisen jätteen jätehuollon sekä ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöjen ja riskien osalta. Selvittämättä on jäänyt osa kuormituksesta ja riskeistä ympäristölle, kuten typpiyhdisteiden päästöt ilmaan ja vesiin (mm. räjäytysaineiden käytöstä) ja ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöt vesiin ja muu kuormitus. Esimerkkeinä ydinpolttoaineen valmistusketjun riskeistä ja kuormituksesta ovat: uraanilouhinnan, uraanirikasteen konversion ja muun ydinpolttoaineen valmistuksen jätteet ja niiden määrät, myrkyllisyys ja radioaktiivisuus; näiden jätteiden vuodot ja pölyäminen ympäristöön sekä uraanirikasteen konversiosta jäävä köyhdytetty uraani ja sen käsittely ja käyttö (mm. sotilaallinen käyttö). Esimerkiksi Australiassa ja Pohjois- Amerikassa on 1970 2000 -luvuilla tapahtunut lukuisia uraanikaivosten jätealtaiden vuotoja ja muita ydinpolttoainetuotantoon liittyvien laitosten kemikaalivuotoja ympäristöön [40-43]. Ydinvoimalaitoksen käytöstä johtuvia päästöjä ilmaan ja veteen (myös kasvihuonekaasupäästöjä) pitäisi verrata ensisijaisesti sähkön tarpeen tyydyttämiseen toimenpiteillä sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoimalla ja uusiutuvilla biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja muilla uusiutuvilla energianlähteillä, sillä nämä ovat ydinvoiman merkittävimmät vaihtoehdot Suomessa sähkön tarpeen tyydyttämiseksi [11: s. 22-30]. Edellytykset väestön turvaamiseksi ydinvoimalan poikkeustilanteissa Karsikkoniemi ei ole ympäröivän asukasmäärän suhteen Säteilyturvakeskuksen ohjeen YVL 1.10 vaatimusten mukainen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka [15: s. 4]. Jotta Karsikkoniemeä voitaisiin harkita turvallisuuden suhteen hyväksyttäväksi ydinvoimalaitoksen sijaintipaikaksi, on esitettävä tarkentavia, muutoin hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan ohjeen YVL 1.10 mukainen turvallisuustaso [27: s. 2; 28 : s. 3]. Selvitys siitä, että tällaiset ratkaisut ovat olemassa, on annettava myös ydinvoimalaitosta koskevan maakuntakaavan yhteydessä, jotta voidaan arvioida, täyttääkö kaava vaatimuksia mm. ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien ennalta ehkäisemisen suhteen [10: s. 2, 3, 7]. Osana tätä selvitystä on oltava myös Säteilyturvakeskuksen lausunto näistä ratkaisuista. Suhteellisen todennäköiset ympäristövaikutuksiltaan vakavat poikkeustilanteet YVA-selostuksessa tai muissa ydinvoimalaitoshankkeen kaavoihin liittyvissä selvityksissä olisi tullut tarkastella mahdollisena poikkeustilanteena myös tilannetta, jossa ydinvoimalaitos on suoran aseellisen vahingoittamispyrkimyksen kohteena. Kun katsotaan historiaan, kuinka usein Suomessa on ollut sodan kaltainen aseellinen selkkaus, niin on melko todennäköistä, että käyttöikänsä aikana ydinvoimalan kaltainen suuri sähköntuotantoyksikkö joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tällaisen hyökkäyksen seurauksena on merkittävä riski INES-luokan 7 tapahtumalle. Tällaisista ja muista suhteellisen todennäköisistä poikkeustilanteista johtuvat vakavimmat ympäristövaikutukset ja -riskit on esitettävä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Niinpä ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi esitettävä myös INES-luokitusasteikon luokan 7 mukaisen tapahtuman seurauksia. Merkittävimmät vaihtoehdot uudelle ydinvoimalalle ovat energiankäytön tehostaminen, tuulivoima ja biopolttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Näihin ei liity vastaavaa riskiä aseellisessa kriisitilanteessa kuin ydinvoimalaitokseen: tuulivoimalat tai ydinvoimalaan verrattuna pienitehoiset biopolttoainetta käyttävät energiantuotantolaitokset eivät ole yhtä houkuttelevia aseellisen tuhoamisyrityksen kohteita kuin ydinvoimala. Myöskään mahdollinen hyökkäys ei aiheuttaisi tällaisissa kohteissa vastaavaa vakavan ja laaja-alaisen ympäristövahingon riskiä kuin ydinvoimalaitoksen kyseessä ollen. On perusteltua, että ydinvoimalan YVA:ssa käsitellään myös aseellisen hyökkäyksen aiheuttamaa riskiä ja sen seurauksena mahdollisesti syntyviä ympäristövaikutuksia, koska ydinvoimala vastaisi merkittävän suuresta osasta Suomen sähköntuotantoa ja siten on Suomea tai suomalaista yhteiskuntaa vastaan tehtävässä hyökkäyksessä poikkeuksellisen houkutteleva hyökkäyskohde. Niinpä aseellinen hyökkäys on erityisesti ydinvoimalaitokseen liittyvä riski - suuremmassa määrin kuin sen vaihtoehtoihin. Vähäisempi sähkön tarve osana ydinvoimalaitoshankkeen toteuttamatta jättämistä YVA-selostuksessa ja muissa ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä ei ole riittävästi otettu huomioon sitä, miten vähäisempi sähkön tarve liittyy siihen vaihtoehtoon, että ydinvoimalaitoshanketta ei toteuteta. Reaalinen nollavaihtoehto ydinvoimalan rakentamiselle on se, että sähkön kulutus ei kasva siinä 37/58 Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset.

tapauksessa, että ydinvoimalaa ei rakenneta, niin paljoa kuin siinä tapauksessa, että ydinvoimala rakennetaan. Tällaisen nollavaihtoehdon realistisuutta havainnollistaa osaltaan Ruotsin esimerkki. 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin sähkönkulutuksen suhteellinen kasvu oli Suomessa lähes kolminkertainen Ruotsiin verrattuna ja vastaavasti sähkönkulutuksen suhteellisen kasvun arvellaan Suomessa edelleen olevan noin kaksinkertaista Ruotsiin verrattuna [44; 45; 46; 7: s. 21]. Ruotsissa teollisuus arvelee, että Ruotsin sähkökulutus kasvaa n. 1 TWh/a vuoteen 2020 asti [46], kasvua olisi siis noin 0,6 %/a. Suomessa Energiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat arvelleet, että sähkönkulutus Suomessa kasvaa vuodesta 2007 vuoteen 2020 noin 1,1-1,3 % vuosittain ja 2020-luvullakin edelleen nopeammin kuin, mitä sen oletetaan Ruotsissa kasvavan [7: s. 21; 4: s. 348]. Kuitenkin olosuhteiltaan (mm. ilmasto, väestön elintottumukset ja väentiheys, teollisuuden rakenne, nykyinen sähkön kulutus asukasta kohti) Suomi ja Ruotsi ovat varsin samanlaiset. Mistä siis johtuu, että Suomessa sähkönkulutuksen kasvun ei arvella hidastuvan vastaavalla tavalla kuin Ruotsissa - ennen kuin vasta ehkä 2030-luvulla [7: s. 21; 4: s. 348]? Ruotsissa sähkön kulutuksen kasvu on noin vuodesta 1986 alkaen ollut selvästi vähäisempää kuin ennen tätä [47]. Merkittävästi tähän on varmaan vaikuttanut se, että Ruotsissa päätettiin 1980- luvulla olla rakentamatta lisää ydinvoimaloita. Tämä viittaa siihen, että sähkön säästäväisempi käyttö on käytännössäkin todellinen vaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle. Lisäksi viime vuosina on tullut mm. EU:ssa ja Suomessakin voimakkaasti esiin tarve ja pyrkimys lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä myös sähköntuotannossa. Varteenotettava nollavaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle on se, että sähkön kulutuksen kasvu olisi ilman lisäydinvoimaa vain noin 1/3-1/2 siitä, mitä sen on arveltu olevan lisäydinvoiman kanssa, ja että tämä vähäisempi sähkön tarve katettaisiin muilla, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvilla sähköntuotantohankkeilla. Tällaisen realistisen nollavaihtoehdon tarkastelun pitäisi sisältyä YVA-selostukseen ja ydinvoimalaitosmaakuntakaavaan liittyviin selvityksiin. Lauhdevesien ja jätevesien vaikutukset Lauhdevesien vaikutuksien osalta pitäisi esittää myös, missä määrin jäähdytysvesikierto tappaa kaloja ja muuta vesieliöstöä ja tämän vaikutuksen merkitystä alueen kalastolle ja muulle eliöstölle ja millä perusteella tämän vaikutuksen suuruutta ja merkitystä on arvioitu [25: s. 11, 20]. Pitäisi myös esittää, minkälainen vaikutus on BHK- ja ravinnekuormalla, joka aiheutuu siitä, että voimalaitoksen vedenottoon päätynyttä eliöstöä purkautuu kuolleena jäähdytysvesien mukana mereen. Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien ja jätevesien ekologista vaikutusta vesistöön eli tämän vaikutuksen suuruutta olisi syytä arvioida tarkemmin mallintamalla [30: s. 2, 3]. Mallintamalla voitaisiin tarkastella sekä lämpökuorman että jäähdytysveden mukana purkautuvan kuolleen biomassan sekä ydinvoimalaitoksen jätevesien yhdessä aiheuttaman rehevöitymisvaikutuksen suuruutta. Tähän mennessä esitetystä aineistosta ei juurikaan saa käsitystä tämän vaikutuksen suuruudesta. Olisi syytä mallintaa myös Karsikon ydinvoimalaitokselta purettavien vesien yhteisvaikutusta Veitsiluodon tehtailta purettavien jäte- ja jäähdytysvesien kanssa [48]. Mallinnus vaatii taustatietojen hankintaa [12: s. 116], mutta ottaen huomioon hankkeen suuruuden ja lauhde- ym. vesipäästöjen suuruuden ja sen, että hankkeen toteutus ja sen edellyttämät kaavoitus- ja lupaprosessit kestäisivät joka tapauksessa vielä useita vuosia, niin mallinnukseen ja sen taustatietoihin tarvittavaa työmäärää voidaan pitää kohtuullisena myös mallinnuksella saatavilla olevaan lisäinformaatioon nähden. Ei ole myöskään arvioitu (ks. mm. [4: s. 208-210; 12: s. 119, 120]), miten ydinvoimalan vedenotto ja lämmenneen jäähdytysveden purku vaikuttavat Simojoen virtaaman ilmenemiseen Perämerellä. Tällä voisi olla merkitystä ajatellen ydinvoimalan vaikutuksia Simojoen vaelluskalakantaan ja sen kykyyn nousta Simojokeen kutemaan. Lohet eivät välttämättä osaisi enää entiseen tapaan suunnistaa Simojokeen Karsikkoniemen ympärillä lämmenneen veden takia. Siian ja lohen hapen tarve on suuri verrattuna muihin kaloihin. Siksi ne suosivat runsashappisempaa kylmää vettä [35: s. 54]. Lisäksi jäähdytysveden imeminen Karsikkoniemen itärannan vesivirtaamasta 55-90 m³/s nopeudella heikentää vaelluskalojen poikasten ja muiden kalojen selviytymismahdollisuuksia alueella. Ydinvoimalan jäähdytysveden otto voi tappaa vuosittain jopa kymmeniä tonneja kalaa [25: s. 11]. Erilaisten kerrannaisvaikutusten 38/58 Ydinvoimalaitoksen YVAselostuksessa on arvioitu jäähdytysvesikierron vaikutuksia kalastolle. Jäähdytysveden vaikutuksia merialueen virtaamiin on selvitetty jäähdytysvesimallinnuksin. Jäähdytysveden vaikutukset kohdistuvat tehtyjen selvitysten mukaan meren pintakerroksiin. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVAselostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella.

vuoksi on vaarana, että ydinvoimalan lämpimien vesien takia lohien kutu- ja parveilukäyttäytyminen häiriytyy [36, 37]. Pitäisi pyrkiä selvittämään mahdollisimman hyvin, kuinka todennäköinen tällainen haitta on ja missä määrin se voi esiintyä - mm. selvittämällä ja mallintamalla Simojoen virtauksen ilmenemistä Perämeressä sekä ilman ydinvoimalaa että sen vaikutuksen kanssa - sekä tarkemmin tutkimalla Simo- ja Tornionjoen vaelluskalakantojen vaellusreittejä ja -syvyyksiä merellä Karsikkoniemen ympäristössä. YVA-selostuksessa [4: s. 209] esitetään, että lohiparvet vaeltaisivat muutaman metrin syvyydessä ja koska lauhdevedet lämmittäisivät vain lähinnä meren pintakerrosta, niin lauhdevesillä ei olisi haitallisia vaikutuksia kutukalaparvien vaelluskäyttäytymiseen. Tämä väite lohiparvien vaellussyvyydestä Karsikkoniemen alueella ei ole luotettava. Alueen kalastajien mukaan Karsikkoniemen alueella lohi vaeltaa joko aivan pinnassa tai vain hieman pinnan alapuolella [36, 37]. Alueen ammattikalastajat myös tietävät, että Simojoen lohikanta parveilee Karsikkoniemen edustalla ennen nousuaan kutujokeensa [36, 37]. Mitä tapahtuu vanhoille Veitsiluodon-tehtaiden saastuttamille pohjasedimenteille Karsikon, Veitsiluodon ja Ajoksen ympäristössä, kun Karsikkoniemen länsi- ja luoteispuolelle pääsee lämmintä lauhdevettä? Tällöin pohjasedimenttien luona fysikaalis-kemialliset olosuhteet muuttuvat. Muuttuvat vesivirtaukset nostavat sedimenttejä ylös pohjasta. Purkuvesien vaikutus pohjasedimentteihin ja niiden vaikutuksiin ympäristössä tulisi tarkemmin arvioida ja tutkia. [36; 38: s. 6; 3: s. 21] Karsikon alueen merkitys lintujen syysmuutossa ja ydinvoimalahankkeen vaikutus siihen Lintujen syysmuuton reittinä Karsikkoniemellä lienee olennaisesti suurempi merkitys kuin kevätmuutossa, koska syysmuutto suuntautuu Lapin mantereelta Pohjanlahdelle ja muualle Itämerelle päin ja tällöin mantereelta merelle päin suuntautuvassa muutossa Karsikkoniemen kaltaisen merelle työntyvän niemen kautta kulkenee merkittävästi enemmän lintuja kuin kevätmuuton aikana. Niinpä on tarpeen selvittää myös lintujen syysmuuton aikaista lintujen määrää ja muuttoreittien ja levähdys- ja ruokailualueiden sijoittumista Karsikon alueella suhteessa esitettyihin ydinvoimalaitosalueeseen ja voimalinjareitteihin. [30: s. 3; 12: s. 36] Karsikkoniemen ja sen luonnon monimuotoisuuden maakunnallinen merkitys Ympäristövaikutusten arviointiin on syytä sisällyttää Karsikkoniemen alueen luonnon merkityksen arviointi osana kokonaisuutta, jonka muodostavat Perämeren avoin ulappa-alue, Möylyn suojelualue, Perämeren kansallispuisto, viereinen Tiurasen saari ja Ajoksen saaren Natura 2000 -alue, maankohoamisrannikon luonto ja sen kehityssarjat. Karsikkoniemi rajoittaa tässä maisemallisessa kokonaisuudessa teollisuuden ja satamatoimintojen leimaaman Veitsiluoto - Ajos - Kemi - Karihaara - Tornio - Röyttä- alueen siten, että maankohoamisrannikko avautuu yhtenäisenä ja luonnonvaraisena kokonaisuutena Perämerelle: Karsikkoniemi on Perämeren luonnonvaraisten ranta-alueiden vartija. Maakuntakaavoitukseen liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa pitäisi arvioida ja esittää Karsikkoniemen, sen luonnon ja tämän monimuotoisuuden sekä maiseman merkitys maakunnan ja seutukunnan tasolla - myös rannikon ja merialueen uhanalaisten luontotyyppien kannalta [31: s. 1, 4, 5; 32; 39: s. 3]. Olisi siis myös esitettävä, missä määrin Karsikkoniemeä vastaavia luonnon-, maisema- ja virkistysarvoja sisältäviä alueita löytyy muualta seutukunnasta ja maakunnasta [39: s. 4]. Päätöksenteon pohjaksi uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä Karsikkoniemellä olisi selvitettävä täsmällisemmin kuin mitä YVA-lisäselvityksessä [12: s. 43, 49 54] on toistaiseksi tehty: esim. maankohoamisrannikon metsien uhanalaisten luontotyyppien osalta lisäselvityksessä on lähinnä vain taulukossa ilmaistu, että näitä on varsin runsaastikin Karsikkoniemellä, mutta tarkempaa tietoa niiden sijainnista ei ole esitetty. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden arviointiin liittyvänä yksityiskohtana esitämme vielä, että alueen luonnon nykytilan lisäkartoituksessa [12: s. 13-15; 39: s. 2] on tarpeen myös selvittää lajien välisiä runsaussuhteita. 7. Pyydämme Lapin liitolta perusteltua kannanottoa tähän esittämäämme lausuntoon ja että meille lähetetään tieto mahdollisesta Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä (MRL 67 ). 39/58 Linnustosta on tehty ja tehdään täydentäviä selvityksiä kevään, kesän ja syksyn 2009 aikana. Selvitysten perusteella alueen muuttavasta linnustosta voidaan saada maankäytön suunnittelua ja vaikutusten arviointia varten riittävä kuva. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia täydennetään tarvittaessa lisäselvitysten tulosten perusteella. Karsikkoniemellä ei ole todettu tehtyjen selvitysten perusteella olevan erityisiä arvoja osana lausunnossa todettua laajempaa aluekokonaisuutta, maankohoamisrannikon luontoa ja sen kehityssarjoja. Vaikutukset maisematilojen rajautumiseen on todettu kaavaselostuksessa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset maisema-arvot on kartoitettu olemassa olevista selvityksistä. Käytössä olleen lähtömateriaalin mukaan Karsikkoniemellä ei ole maakunnallisia tai valtakunnallisia maisemaarvoja. Vaikutukset lähiseudun maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin on arvioitu perustuen sekä asiantuntija-arvioon että aiemmin muissa yhteyksissä tehtyihin selvityksiin suurikokoisten rakenteiden maisemavaikutuksista (esim. ympäristöministeriön selvitykset tuulivoimaloiden ja mastojen maisemavaikutuksista). Vaikutuksia on arvioitu suhteessa kohteiden arvokkaiksi määriteltyihin piirteisiin. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei ole todettu arvokohteille aiheutuvan. Lapin ympäristökeskus on lausun-

40/58 nossaan ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta todennut tehdyistä selvityksistä ja arvioinneista mm. seuraavaa tehtyjen selvitysten täydennyksistä: Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset on kuvattu riittävällä tavalla. Hyvänä selvityksenä voidaan mainita Karsikkoniemen eteläosan uhanalaisten luontotyyppien kartoitusta, joka tehtiin YVA:n yhteydessä ja perustuu kesän 2008 inventointeihin. Luontodirektiivin IV liitteen lajeihin ja erityisesti suojeltaviin lajeihin kohdistuvien ja jäähdytysvesien lämpökuorman aiheuttamien vaikutusten kuvauksia voidaan pitää riittävinä. Verikämmekän (uhanalainen, luokkaa vaarantunut VU) ja punakämmekän (silmälläpidettävä NT) esiintymät tulee mahdollisuuksien mukaan turvata ja viimeisenä keinona käyttää siirtoistutusta vastaavaan elinympäristöön. Lajien esiintyminen rannikon tuntumassa säästänee kuitenkin useimmat esiintymistä. Voimajohtokäytävän vaikutukset linnustoon on kuvattu oikein, mutta laulu-joutsenen ja kurjen pesimisolosuhteet muuttuvat pysyvästi voimajohdon aiheuttaman törmäysriskin osalta. Kalasääski siirtyy alueelta muille pesimisalueille voimajohdon sijainnin ja voimalinjan rakentamisen ja myös laitosalueen häiriön vaikutuksesta. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin laulujoutseneen, kurkeen ja metsoon voimajohdon törmäysriski on suurin vaikutus. Selvitystä voidaan pitää näiltäkin osin riittävänä. Jäähdytysvesimallinnuksen perusteella sula-alue ei ulotu lähimmälle Natura-alueelle Ajoksen Murhaniemeen. YVA-selostuksen perusteella ydinvoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin. Musta- ja Kirvesaavan Natura-alueille voimajohdon toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Selvitystä maankohoamisrannikon sukkessiosarjasta ja niiden esiintymisestä voidaan kaavaselostuksessa pitää asianmukaisesti laadittuna, riittävänä ja maakuntakaavan muutosaluetta kuvaavana. Kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset on todettu oikein ja riittävästi. Vaikutusten arviointia voidaan

Lapin luonnonsuojelupiiri ry Lapin luonnonsuojelupiiri ry esittää Lapin liiton valtuustolle, ettei Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaa hyväksyttäisi. Perustelut: Kaavaehdotuksen sivulla 7 mainitaan, että ydinvoimalahankkeen toisena tarkoituksena on vastata kasvavaan energiatarpeeseen Suomessa. Nykyisessä taloustaantumatilanteessa energiatarve tulisi kuitenkin arvioida uudestaan. Lisäksi energiatarvetta tulisi pyrkiä ensisijaisesti vähentämään energiansäästötoimenpiteillä. Ehdotuksen sivulla 41 mainitaan, että tulevaisuudessa Pohjois-Suomen teollisuus-, kaivos- ja matkailuhankkeet tulevat lisäämään energiankulutusta. Kuitenkin monet näistä hankkeista ovat vasta suunnitteluvaiheessa eikä varmuutta niiden toteutumisesta ole. Energiansäästön lisäksi mahdollinen lisääntynyt energiantarve tulisi täyttää uusiutuvilla energiamuodoilla, mihin Suomi on EU: n tasolla sitoutunutkin. Kaavaselostuksessa mainitaan YVA: n lisäselvityksistä, jotka valmistuvat vasta 30.8. mennessä eli kun lausuntoaika kaavaehdotukselle on jo päättynyt. Selostuksessa pitäisi mainita se, mitä nämä lisäselvitykset ovat. Tarkoitetaanko tällä uhanalaisista kasvilajeista ja luontotyypeistä tehtäviä selvityksiä? Maankäyttö- ja rakennuslain 1:9 : n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 2:10 : n mukaan maakuntakaavan selostuksessa on esitettävä mm. kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan. Selostusluonnoksessa todetaan vain, ettei alueen selkärangattomista eläimistä ole tehty yhtenäisiä kartoituksia. Tällainen maininta ei ole riittävä; selvityksiin velvoittaa myös EU: n luontodirektiivi. Luonnoksessa todetaan myös, ettei alueelta ole havaintoja liito-oravista, viitasammakoista tai lepakoista, mutta viitasammakolle soveltuvia elinalueita voi sijaita seudun ranta-alueilla. (s. 25) Alueella sijaitsee EU:n lintuja luontodirektiiveihin kuuluvia lajeja sekä luonnonsuojelulain ja metsälain nojalla suojeltuja elinympäristöjä, kasvilajeja sekä luonnontyyppejä. Selostuksessa ei kunnolla arvioida niiden merkitystä kaavoitukselle. Yksittäistä rakennushanketta varten laadittavalta vaihemaakuntakaavalta voidaan odottaa tavallista kattavampia luontoselvityksiä. 41/58 pitää asianmukaisesti laadittuna ja selkeänä arviointina, joka merkittävällä tavalla konkretisoi kaavaselostuksen nykytilaa mm. vaikutusten kohdentumisen ja vaikutusten merkittävyyden osalta ydinvoimalahankkeen kokonaisuudessa. Lisäselvityksenä laadittavan vedenalaisen luonnon kartoitus toteutetaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU) esitetyin menetelmin. Kaavaselostusta täydennetään tarvittaessa lisäselvityksen perusteella. Lausunto merkitään tiedoksi. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. YVA:n lisäselvityksillä tarkoitetaan ydinvoimalaitoksen YVAselostuksesta työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon (20.2.2009) perusteella tehtyjä lisäselvityksiä. Lausunto on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta (http://www.tem.fi). Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Karsikkoniemen ympäristöarvojen säilyttämisen edellytykset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettelyn tulosten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava voidaan toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla.

42/58 Kesällä 2009 on tehty lisäselvityksiä liittyen mm. kasvilajistoon ja linnustoon sekä luontotyyppeihin liittyen. Lisäselvitysten tulosten perusteella voidaan todeta, että maakuntakaavoitusta varten on olemassa riittävät tiedot. Liito-oravan, viitasammakon ja muiden luontodirektiivin liitteen IVa lajien, joita koskee lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämis- ja hävittämiskielto, suojelutavoitteet ja selvitykset toteutetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa eli lähinnä yleis- ja asemakaavoissa sekä lupamenettelyjen yhteydessä. Maakuntakaavassa on osoitettu yleispiirteisesti voimalaitoksen aluevaraus sekä tie- ja voimajohtoyhteyksiä, joiden tarkempaa sijaintia, rakentamisen määrää ja sijoitusta ei ratkaista maakuntakaavassa. Maakuntakaavatasolla ei ole tarkoituksenmukaista esittää yksityiskohtaisia, pistemäisiä lajistotietoja. Nämä tiedot selvitetään riittävällä tavalla ja otetaan huomioon suunnittelun tarkentuessa. Maakuntakaavassa esitettyjä ratkaisuja on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa mahdollista tarkentaa siten, että kyseisten tiukasti suojeltujen lajien suojelutavoitteet voidaan ottaa riittävällä tavalla huomioon. Lintudirektiivin liitteen I lajien osalta jokaisen EUn jäsenvaltion tulee turvata näiden lajien suotuisan suojelun tason säilyminen osoittamalla niille riittävä määrä Natura 2000- suojelualueita. Natura 2000 suojelualueiden ulkopuolella lintudirektiivin liitteen I lajeilla on merkitystä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslain luonnonympäristön vaalimista koskevien tavoitteiden (muut tavoitteet huomioiden) huomioimisen kautta. Kemi-Tornio-Haaparanta- alueen maankäytön kehityskuvassa tunnistettiin mm. seuraavia potentiaalisia matkailun kehittämisalueita: maaseutumatkailu, erämatkailu, suojelualueet ja kansallispuistot matkailun vetovoimatekijöinä, kalastusmatkailu, elämysmatkailu, risteily- ja venematkailu sekä kulttuuriperintö. Selostuksen sivulla 50 mainitaan, että ydinvoimalaitoksen rakentamisvaihe vilkastuttaa Kemi-Tornio-alueen matkailu- ja virkistyspalveluelinkeinoja ja todennäköisesti lisää myös luontomatkailupalvelujen kysyntää. Mihin tällainen väite perustuu ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Aluetaloudellisesta näkökulmasta hankkeen uhkia Kemi-Tornion talousalueelle ovat jo mainittujen lisäksi ainakin muiden alojen kuten kalastuksen ja matkailun työpaikkojen mahdollinen väheneminen. Tätä ei ole luonnoksessa mainittu. Kaavaselostuksessa arvioidaan, ettei jäähdytysvesillä ole vaikutuksia kalojen vaellukseen ja että jäähdytysveden vaikutuksista lohen vaellukseen on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti tämän ei pitäisi olla hanketta ja sitä varten tehtävää kaavoitusta puoltava seikka vaan päinvastoin. Riittävän Arviot vaikutuksista matkailu- ja virkistyspalveluelinkeinoihin sekä luontomatkailupalvelujen kysyntään perustuvat hankkeen YVAmenettelyn yhteydessä laadittuihin aluetaloudellisiin selvityksiin. Ydinvoimalaitoksen YVAselostuksessa on arvioitu jäähdytysvesikierron vaikutuksia. Jäähdytysveden vaikutuksia merialueen vir-

43/58 tutkimustiedon puuttuminen ei oikeuta johtopäätöksiin, joiden mukaan vaikutuksia ei ole. Vakavan ydinvoimalaitoksen onnettomuuden vaikutuksia on ydinvoimamaakuntataamiin on selvitetty jäähdytysvesimallinnuksin. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttö- ja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikkoniemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen. Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Maakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin (MRL 28 ) ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on todettu kaavaselostuksessa. Maakuntakaavan toteuttaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, mutta yksittäisiin tavoitteisiin liittyy myös ristiriitaisia vaikutuksia. Kaavaselostuksessa esitetyt tiedot

kaavaluonnoksessa reilusti vähätelty (s. 51). Selvittämättä myös jää, mihin tiedot vaikutuksista perustuvat. Samoin ydinjätehuollon ympäristövaikutukset ja riskit jäävät kokonaan huomiomatta, vaikka MRA 2:10 sitä selvästi vaatii. Selostuksen vakava puute on se, ettei siinä ole käsitelty korkea-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoitusongelmaa. Posiva ei ole antanut Fennovoimalle suostumustaan jätteiden sijoittamiseksi Olkiluodon onkaloon. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen osalta todetaan, ettei alueella sijaitse vesiluonnon tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativia vesistöjä. Kuitenkin EU: n vesipolitiikan puitedirektiivikin velvoittaa jäsenmaita toimimaan kaikkien vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi. Kaavaselostuksen mukaan hankealueen luontoja maisema-arvot on mahdollista säilyttää hankkeen toteutumisesta huolimatta. Väite on vailla perusteluita, koska samassa selostuksessa todetaan useiden lajien esiintymien häviävän tai heikentyvän hankkeen myötä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden välisiä ristiriitoja ei ole selostuksessa riittävästi käsitelty vaan tavoitteita on käsitelty näkökulmasta, jossa jokaisesta tavoitteesta kerrotaan hanketta puoltavia asioita ja negatiivisia vaikutuksia vähätellen. MRL 4:28 : ssä luetellaan maakuntakaavan sisältövaatimukset. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota myös alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maiseman, luonnonarvojen 44/58 mahdollisen ydinvoimalaitoksen onnettomuuden vaikutuksista perustuvat ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyn tuloksiin. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVAselostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matalaja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Luonto- ja maisema-arvot otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suunnittelun muut tavoitteet huomioiden. Maakuntakaavaa laadittaessa on katsottu, että vaikka osa alueen luontoarvoista kaavan toteutumisen myötä saattaa hävitä, luontoja maisema-arvot kokonaisuutena suunnittelualueella ja sen ympäristössä tulevat riittävällä tavalla säilymään. Alueen maisema-arvot on kartoitettu olemassa olevista selvityksistä. Käytössä olleen lähtömateriaalin mukaan

45/58 ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. MRL 4:29 : n mukaan kaavaselostuksessa on esitettävä kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Karsikkoniemellä ei ole maakunnallisia tai valtakunnallisia maisemaarvoja. Vaikutukset Karsikkoniemen lähiseudun maakunnallisesti tai valta-kunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin on arvioitu perustuen sekä asiantuntija-arvioon että aiemmin muissa yhteyksissä tehtyihin selvityksiin suurikokoisten rakenteiden maisemavaikutuksista (esim. ympäristöministeriön selvitykset tuulivoimaloiden ja mastojen maisemavaikutuksista). Vaikutuksia on arvioitu suhteessa kohteiden arvokkaiksi määriteltyihin piirteisiin. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei ole todettu arvokohteille aiheutuvan. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 2:10 : n 7. kohdan mukaan selostuksessa tulisi esittää perustelut kaavaratkaisun valinnalle sekä selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon, samoin kuin selvitys toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaavaselostuksessa ei ole objektiivisesti esitelty eri kaavavaihtoehtoja saatikka riittäviä perusteluja valitulle kaavaratkaisulle. Nollavaihtoehdon puolueeton tarkasteleminen uuden energiatarvearvioinnin valossa olisi ollut MRL: n mukaista. Kaavaselostuksessa on esitetty perustelut kaavaratkaisun valinnalle sekä selvitys siitä, miten eri mielipiteet on otettu huomioon. Vaikutusten arvioinnissa on kerrottu tarkemmin, miten kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan lieventää. Vaihtoehtotarkastelu on tehty ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä Simon, Pyhäjoen ja Ruotsinpyhtään laitospaikkavaihtoehtojen välillä. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa tutkitaan laitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Selostuksesta ei käy mitenkään ilmi, miten kansainvälisen kuulemisen pohjalta annetut palautteet on otettu huomioon kaavaluonnoksessa. Lupia koskevissa kappaleissa on vain lueteltu lupien myöntämisen lainsäädännölliset kehykset, mutta ei ole selvitetty, miten lupien edellytykset tässä hankkeessa täyttyisivät. Selostukseen lisätään tiedot siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset sekä kansainvälisen kuulemisen pohjalta annetut palautteet on otettu kaavaratkaisussa huomioon. Luonnos on puolueellisesti kirjoitettu; mahdolliset negatiiviset vaikutukset on enimmäkseen sivuutettu maininnoilla, joiden mukaan niitä ei ole. Kaavaselostuksesta tulee kuva, jonka mukaan hanke olisi kaikilta osin vain positiivisia vaikutuksia omaava. Esimerkiksi arviota siitä, ettei hanke vaikuta poronlihan ja muiden porotuotteiden imagoon, ei ole mitenkään perusteltu. Samoin on asian laita vesistövaikutusten sekä vaikutusten kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin osalta. Kaavaselostus perustuu edelleen lähes yksinomaan YVA- menettelyssä saatuihin tietoihin. Myös muita lähteitä on saatavilla ja niitäkin pitäisi käyttää, jotta kaavaluonnosta voitaisiin pitää objektiivisena. Selostuksessa ei ole otettu huomioon hankkeen YVA-selvityksestä annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyjä tietoja niin kuin MRA 2:10.7 edellyttää. Esimerkiksi Lapin luonnonsuojelupiirinkin esille tuomat viralliset ulkomaiset tutkimukset, joiden mukaan lasten leukemiariski lisääntyy 5 km: n säteellä ydinvoimalasta, on jätetty täysin huomiotta. Lappilaiset uraanivoimaa vastaan -kansanliike Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan -yhdistys katsoo, että Simoon suunnitteilla olevalla ydinvoimalalla eli uraanivoimalalla olisi merkittäviä terveys- ja ympäristövaikutuksia. Yhdistyksemme haluaa korostaa, että uraanivoiman vaikutuksia olisi aina Lausunto merkitään tiedoksi. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain

tarkasteltava kattavasti koko tuotannon elinkaari huomioiden. Mielestämme uraanivoimalahanke on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain kanssa sekä yleisten tavoitteiden, että alueiden käytön tavoitteiden osalta. Millä tavoin ydinvoimala edistää lain tavoitteita ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä kehityksestä? Entä turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luomista? Maakuntakaavaehdotuksessa siteerataan maakuntakaavoitusta ohjaavia maankäyttö- ja rakennuslakia sekä -asetusta keskeisiltä osin seuraavasti: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. (MRL 1, Lain yleinen tavoite) Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. (MRL 5 I mom, Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet) Ilmaston suojelu ja Suomen energian tarve Maakuntakaavan luvussa 1.3. viitataan päästövähennystavoitteisiin. Päästöttömän uraanivoimalan avulla suunnitellaan korvattavan päästöjä aiheuttavaa lauhdutusvesi kapasiteettia. Päästövähennystavoitteisiin voitaisiin vastata tosiasiassa paljon paremmin ja nopeammin uusiutuvia energialähteitä käyttäen sillä ydinvoimalan rakentaminen on aikaa vievä prosessi ja koko uraanivoimalan elinkaarta tarkasteltaessa myös uraanivoima aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Saksan ympäristöministeriö on tiedottanut Berliinissä 24.4.2007, että uraanivoimala ei ole ilmastonsuojelullinen ratkaisumahdollisuus. Tiedote pohjautui Ökoinstituutin tutkimukseen. Ökoinstituutin tutkimuksen mukaan sähkön ja lämmön tuottaminen moderneissa yhteistuotantolaitoksissa on edullisempaa ja parempi ilmastolle kuin energian tuottaminen uraanivoimalla. Kansainvälisesti uraanivoimalla toteutettavat kasvihuonekaasujen 46/58 yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttö- ja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikkoniemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen. Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Maakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin (MRL 28 ) ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on todettu kaavaselostuksessa. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaavalla ei ratkaista energian tuotantotapoihin ja kulutukseen sekä sähkömarkkinoihin liittyviä kysymyksiä.

päästövähennykset voisivat olla vain viiden prosentin luokkaa ydinvoimateollisuuden omienkin arvioiden mukaan. YK:n Hallitusten välisen ilmastopaneelin näkökanta oli, että ilmastomuutoksen hoitaminen laajamittaisella uraanivoimalla muodostaisi valtavan turvallisuusuhan. Tätä näkökulmaa tukevat uudet tutkimustulokset Antarktiksen, Andien, Alppien, Alaskan, Grönlannin ja Himalajan jäätiköiden sulamisvauhdin voimakkaasta lisääntymisestä. Entistä todennäköisemmin merenpinnat nousevat nopeammin kuin IPCC:n konservatiivisen B2 päästöskenaarion mukaiset mallinnukset osoittavat. Ilmastonmuutoksen tutkimusprofessori John Moore Lapin yliopiston ja Thule-instituutin Arktisesta keskuksesta on todennut, että uusimman tutkimustiedon valossa merenpinta voi nousta jopa kaksi metriä vuosisadassa. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti ei ole järkevää tehdä näin vaarallisia investointeja ydinenergiaan merten rannoille. Meillä ei ole koulutettua työväkeä ja teknologiaa purkaa ydinreaktoreita nopeasti, jos erilaiset ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutuksiin tai muihin kriisitilanteisiin liittyvät tapahtumat niin edellyttävät. Huomautamme tässä yhteydessä, että ydinvoimaloiden rakennusaika on 10 vuotta, käyttöikä 60 vuotta ja purkaminen vähintään 10 vuotta. Kaavaehdotuksen esipuheessa ja luvussa 1.3 todetaan myös, että Ydinvoimalahankkeen tarkoituksena on vastata kasvavaan energiatarpeeseen Suomessa ja vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. Huomautamme kuitenkin, että sähkönkulutus on Suomessa laskussa. Lisäksi huomautamme, että Lapin energian tarvetta tyydyttämään uraanivoimalaa ei tarvita, koska Lappi on jo nyt sähkössä omavarainen. Ilmastonsuojelun kannalta olisi myös järkevintä panostaa energian säästämiseen kulutuksen lisäämisen sijaan. Energiatehokkuustoimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on selvittänyt mm. Gaia Consulting Oy:n raportti. Dokumentissa esitetään energiatehokkuustoimia sektoreilla, joista koostuu Suomen energian kokonaiskulutus: lämmitys, teollisuus, muu sähkönkulutus ja liikenne. Gaia Consulting Oy:n tekemän selvityksen pohjalta Suomi voi puristaa vuosittaisen sähkönkulutuksensa jopa 80 terawattitunnin (TWh) tuntumaan, kun työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut sähköntarpeen kasvavan 101 TWh:iin ja Energiateollisuus peräti 107 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Myös WWF:n Virtaa tulevaisuuteen - raportista löytyy vastauksia uusiutuvien energianlähteiden ja sähkönsäästön mahdollisuuksista. WWF:n mukaan heidän tarjoamansa malli voidaan toteuttaa järkeistämällä kuluttajasektorin sähkön käyttöä sekä lisäämällä bioenergian ja tuulivoiman käyttöä. Toimenpiteillä tuettaisiin kestävää kehitystä, työllisyyttä ja ympäristöteknologian vientiä uraanivoimalaa tehokkaammin. Suomella on myös EU:n velvoite lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Maakuntakaavan luvussa 1.3 mainitaan myös tavoite sähkön hankinnan omavaraisuuden kohentamisesta. Kysymme, millä tavoin ydinenergia lisää omavaraisuuttamme energiantuotannossa? Viitataanko tällä suunnitelmiin alkaa louhia uraania myös Suomessa? Jos näin on, pitäisi uraanivoimalahankkeen ja uraaninlouhintasuunnitelmien yhteys tuoda julkisuuteen jo tässä vaiheessa. Fennovoima itse on kuitenkin kiistänyt Suomessa meneillään olevien uraanihankkeiden liittymisen yhtiön omaan hankkeeseen ja vakuuttanut hankkivansa uraaninsa kansainvälisiltä markkinoilta7. Kuitenkin vaikka uraani louhittaisiinkin Suomessa se tulisi kuitenkin viedä ulkomaille jatkorikastettavaksi, koska Suomella ei ole kansainvälisten säädösten mukaan lupaa rikastaa uraania 1. asteen rikasteesta pidemmälle. Uraaninlouhinta uhkaa Simojokea Vaikka Fennovoiman periaatepäätöshakemuksessaan toteaakin, että uraanin hankintaketjun vaikutukset eivät kohdistu Suomeen, Suomen harjoittaman politiikan seurauksena uraanikaivoshankkeet ovat tulleet hyvin konkreettiseksi todellisuudeksi Lapin ihmisille. Samaan aikaan kun Fennovoima hakee periaatepäätöstä uraanivoimalan rakentamiseksi Simojoen suulle, on käynnissä työ- ja elinkeinoministeriön kuulemiskierros Arevan uraanivaltaushakemuksesta Simojoen latvoilla. Simojoen latvoilla, Ranuan ja Rovaniemen rajalla valtaukseen haettu alue on poronhoito- ja hirvenmetsästysaluetta. Alueella on myös useita hyviä hillasoita. Alue on vesistöjen pilkkomaa, ja sen joet laskevat Simojokeen. Simojoki on suojeltu SAP-lohijoki, johon nousee uhanalainen Itämeren lohi. Kun Fennovoima suunnittelee uraanivoimalaa Simojoen suulle, etsii Areva uraania Simojoen latvoilta. Suunniteltu uraanivoimateollisuus on uhka Simojoen ympäristölle sekä kalastus- ja matkailuelinkeinon tulevaisuudelle sekä ylä- että alajuoksulla. Uraanikaivostoiminta aiheuttaisi toteutuessaan merkittävää haittaa erityisesti Lapin matkailuimagolle, marja-, luonnonyrtti- ja maataloudelle sekä vapaasti laiduntavalle poronhoidolle. 47/58 Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matalaja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsit-

Myös luonnon virkistyskäyttö, metsästys ja kalastus kärsisivät. Nämä elinkeinot perustuvat tunnettuun, vuosia rakennettuun imagoon Lapin puhtaasta luonnosta. Uraanikaivostoiminnan haasteena on radioaktiivisen jätteen eristäminen ympäristöstä kaivostoiminnan aikana ja sen loputtua. Yhden kilon ensimmäisen asteen uraanirikasteen saamiseksi syntyy louhintapaikalle 1 000 kiloa jätettä. Syntynyt jäte tulisi eristää ympäristöstä tuhansiksi vuosiksi. Maailmalla ei ole yhtään esimerkkiä uraanikaivostoiminnasta, joka olisi täysin hallittua ja saasteetonta. Nykyaikaista teknologiaakin käyttävillä uraanikaivoksilla on tapahtunut useita vakavia onnettomuuksia aivan viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2007 Rangerin kaivos Australiassa tulvi ennakoimattomista rankkasateista johtuen.8 Samana vuonna uraanikaivos Kanadassa Port Hopessa Ontariojärvellä jouduttiin sulkemaan, kun uraania ja kemikaaleja oli päässyt vuotamaan saastuttaen maaperää ja aiheuttaen altistumisen yhdeksälle henkilölle. Ranualle uraanikaivosta suunnitteleva Ranskalainen atomikonserni Areva on toiminut erityisen vastuuttomasti maailmalla. Arevan harjoittamasta uraanikaivostoiminnasta kertoo paljon Ranskan Limousinin uraanikaivoksen epäonnistunut jälkihoito. 10 Limousin alueella ympäristö on saastunut kaivostoiminnan seurauksena ja Ranskaan on jäänyt 50 vuoden kaivostoiminnasta varastoitavaksi 24 371 500 tonnia jätettä. Myös Afrikassa, Kanadassa ja Australiassa Arevan uraanikaivostoiminta on jättänyt jälkeensä ympäristön saastumisia. Uraanikaivosten jätteiden säilytyksen riskit ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja lupauksia vuosituhansien päähän on vaikea antaa. Mitä vesistöille tapahtuu sadantuhannen vuoden aikajänteellä? Uraanivoimala uhka Simo-, Tornio-, Kalix- ja Kemijoelle Myös uraanivoimala on uhka vesistölle. Uraanivoimalaa suunnitellaan tärkeiden lohijokien vaikutusalueelle. Kalix-, Tornio-, Kemi- ja Simojoen meritaimen ja lohi ovat uhanalaisia lajeja. Uraanivoimalan lämpimät lauhdevedet vaikuttaisivat ympäröivään ekosysteemiin. Muutokset vesiluonnossa näkyisivät rehevöitymisenä, kasviston yksipuolistumisena ja vaikutuksina kalakantoihin. Lämpövaikutuksen lisäksi voimalan aiheuttamat muutokset vesien virtauksissa tuottaisivat ongelmia. Lämpimät lauhdevedet saattavat häiritä vaelluskalojen vaellusreittejä. Kansanedustaja ja professori Erkki Pulliainen kertoo haastattelussa Pohjolan Sanomissa 10.10.2008, että: Lohi nousee Perämerellä sen itärantaa pitkin, erikoisesti Simon kohdalla. Lämpövyöhykkeellä kalan suunta muuttuu ja vaellusvietti häiriintyy. Samassa lehtijutussa referoidaan RKTL:n lohitutkija Erkki Jokikokkoa: Vaikka hän ei oletakaan voimalalla olevan lohelle suuria vaikutuksia, hän myöntää, että luonnon kanssa on ennenkin erehdytty. - Ketjuvaikutuksista ei koskaan tiedä. Karsikkoniemen vesistö on matalaa, joten lämpimien lauhdevesien vaikutus saattaisi suuntautua laajalle alueelle. Loviisan uraanivoimalaa ympäröivät vedet ovat syvempiä, mutta siitä huolimatta laudevedet ovat vaikuttaneet laajalle. Loviisassa esimerkiksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on mitannut 20 km:n päässä voimalasta veden lämpötilaksi 30 m:n syvyydessä +20 Cº ajankohtana, jolloin normaali lämpötila olisi ollut +4 Cº. Lohen nousua Simojokeen voi häiritä myös uraanivoimalan jäähdytysvesijärjestelmän aiheuttama virtaus. Uraanivoimalan synnyttämä virtauksen voimakkuus voisi olla kolme kertaa Simojoen keskivirtaama. Myös kalojen, kalan poikasten ja planktonin kulkeutuminen jäähdytysveden ottoaukkoihin aiheuttaa uhan meritaimenen ja lohen tulevaisuudelle. Tutkimusten mukaan Loviisan pieni uraanivoimala syö 23 000 tonnia kalaa vuodessa. Jokainen meritaimenen ja lohen (smoltti) vaelluspoikanen joka tuhoutuu jäähdytysvesiputkistossa on vastoin Suomen kansainvälisiä velvoitteita suojella uhanalaisia lajeja ja luonnon monimuotoisuutta. Loviisan uraanivoimalan ympäristössä ovat kalastajat todenneet mateen, kuhan, hauen ja ankeriaan vähentyneen. Silakan määrät ovat myös vähentyneet ja koko on pienentynyt. Lisäksi uraanivoimaloiden lauhdevesissä on HELCOM:in raporttien mukaan säteilyjäämiä jotka kertyvät ekosysteemiin ja kaloihin, erityisesti silakoihin joita lohet syövät. Itämeren silakat ovat jo nyt maailman radioaktiivisimpia. Säteilykuormituksen lisääminen entisestään on vaarallista ja haitallista. Muistutamme tässä STUK:in lausunnosta koskien uraanivoimalan mereen puskemia radionuklideita: Suora lainaus STUK:in lausunnosta 22.12.2008: rajan ylittävät raportoidut mittausten tritium-pitoisuudet Suomen ydinvoimalaitosten lähiympäristöstä otetuissa merivesinäytteissä ovat pääosin peräisin ydinvoimalaitosten vesipäästöistä." Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole ratkaistu 48/58 tää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Hankkeen vaikutukset matkailuimagoon on tutkittu YVA-menettelyn yhteydessä. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVAselostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. kalatalouteen liittyen. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella.

Maakuntakaavaluonnoksessa todetaan sivulla 63, että Matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoituksesta annetaan aluetta koskevissa kaavoissa määräyksiä. Sijoittamisen periaatteet on lisäksi kuvattu hankkeen YVA-selostuksessa. Korkea-aktiivinen käytetty polttoaine sijoitetaan Suomessa sijaitsevaan loppusijoituslaitokseen. Tällä hetkellä Suomen ainoa loppusijoituslaitos on Posiva Oy:n Olkiluodossa sijaitseva laitos. Korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa Fennovoima luottaa saavansa sijoittaa jätteensä Posivan ydinjätteenloppusijoituslaitokseen. Posiva on kuitenkin ilmoittanut etteivät Fennovoiman jätteet ole tervetulleita heidän luolastoonsa.15 Periaatepäätöshakemuksessa Fennovoima mainitsee, että: Mikäli Eurajoen Olkiluotoon rakennettavan loppusijoituslaitoksen asemaa Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa tulevaisuudessa muutettaisiin yhteiskunnallisilla päätöksillä, Fennovoimalla on vähintään 40 vuotta aikaa KBS-3 menetelmään tai muuhun pitkäaikaisturvallisuuden vaatimukset täyttävään menetelmään perustuvan loppusijoituslaitoksen suunnittelemiseen, lupien hakemiseen ja laitoksen rakentamiseen ennen loppusijoitustoiminnan suunniteltua aloittamista. Fennovoima tarkoittaa varmaankin että, jos Suomen valtio ei pysty pakottamaan Posivaa ottamaan Fennovoiman jätteitä tai Posivan loppusijoitussuunnitelma todetaan toteuttamiskelvottomaksi, heillä on silti 40 vuotta aikaa etsiä toinen loppusijoitus vaihtoehto. Minne Fennovoima siinä tapauksessa uskoo sijoittavansa jätteet? Lappiin lähelle Simon uraanivoimalaa? Siinä tapauksessa lappilaiset saisivat kaupanpäällisiksi vielä korkea-aktiiviset ydinjätteetkin. Näin suuressa hankkeessa ei voida jättää korkeaaktiivisen jätteen loppusijoitusta täysin avoimeksi kysymykseksi. Myös Posivan loppusijoitussuunnitelma voidaan hyvinkin todeta toimimattomaksi. Suomen tiedeakatemian pääsihteeri, Geologian tutkimuskeskuksen entinen pääjohtaja Matti Saarnisto totesi hiljattain televisiossa, että Posivan loppusijoitussuunnitelmassa on mm. jään tunkeutumissyvyys maaperään seuraavan jääkauden aikana arvioitu virheellisesti. Saarniston mukaan todennäköinen jään tunkeutumissyvyysolisi noin 700 metriä, kun taas Posiva olettaa ikiroudan ulottuvan 180 metriin. Säteilyturvakeskuksen Saarnistolta pyytämässä raportissa, Saarnisto toteaa että: "kaikki ennusteet loppusijoituspaikan turvallisuudesta - seuraavan jääkauden alun jälkeen ovat spekulaatiota eivätkä perustu tieteellisiin faktoihin. - Seuraavan 120 000 vuoden aikana loppusijoituspaikka tulee olemaan mannerjäätikön tai veden peitossa noin 40 000 vuoden ajan, ilman että sen kehitystä voitaisiin mitenkään hallita." Hänen mukaansa myös jääkausiin liittyvää seismistä toimintaa ei ole huomioitu riittävästi Posivan suunnitelmassa. Tukholman yliopiston paleogeofysiikan ja geodynamiikan laitostenjohtajana vuosina 1991-2005 toiminut dosentti Nils-Axel Mörner on arvostellut ajatusta stabiilista peruskalliosta. Hänen mukaansa viime vuosikymmeninä on tullut esiin uutta tieto peruskallion käyttäytymisestä viimeisten 10 000-12 000 vuoden aikana. Ajan jaksona on tapahtunut voimakkaita maanjäristyksiä. Ruotsissa on 58 maanjäristystä rekisteröity, ajoitettu ja kuvattu. Dosentin mukaan Olkiluodossa risteilee myös siirtolinjoja, jotka ovat liikkuneet viime jääkauden jälkeen. Myös korroosiottomat kuparikapselit, joihin Posivan loppusijoitussuunnitelma perustuu ovat olleet kritiikin alla. Uusin tutkimustieto kuparikapseleiden korroosioalttiudesta luo epäilyksen varjon Suomen loppusijoitussuunnitelman ylle. Tukholman teknillisen korkeakoulun dosentti Gunnar Hultquistin on yhdessä kahden kollegansa kanssa julkaissut tutkimuksensa kuparikapseleista kansainvälisessä julkaisussa "Electrochemical and Solid-State Letters". Pahimmassa tapauksessa kapselit kestäisivät vain tuhat vuotta sadantuhannen sijaan. Tuhat vuotta olisi täysin riittämätön aika korkea-aktiivisen jätteen eristämisessä. Ydinjätteen varastoinnin vaikeudesta kertoo myös Saksassa hiljattain paljastunut ydinjätteen varastoinnin katastrofi. Syyskuussa 2007 uutisoitiin, että osa Assenin suolakaivokseen varastoiduista ydinjätteen säilytysastioista on alkanut vuotaa ja koko kaivos on vaarassa sortua sinne valuvan veden johdosta. Säteilyvaaravyöhykkeen rikkomukset Simon Karsikkoniemessä Simon uraanivoimalahankkeelle muodostaa ongelman säteilyvaaravyöhykkeen sisälle jäävä suuri ihmismäärä. Suomen Säteilyturvakeskuksen määräysten mukaan uraanivoimalan 5km:n säteilyvaaravyöhykkeen sisällä saisi asua vain 200 henkilöä. Simossa uraanivoimalan 5km:n vaaravyöhykkeen alueelle jäisi noin 3200 asukasta. Lisäksi noin 30 000 asukasta jää 20km:n varautumisalueen sisään. Varautumisalueen sisällä on koko Kemin kaupunki, Simon kuntakeskus ja osa Keminmaata. Myös 49/58 Säteilykeskus ja Geologinen tutkimuskeskus ovat ydinvoimakaavaluonnoksista antamissaan lausunnossa todenneet, ettei alueen maankamarasta ole tiedossa seikkoja, jotka haittaisivat kaavoituksen lähtökohtana olevien rakennussuunnitelmien toteuttamista.

Länsi-Pohjan Keskussairaala, terveysasemia, päiväkoteja ja kouluja jää varautumisalueen sisään. Asukkaiden evakuointi onnettomuustilanteissa saattaa olla haasteellista. Säteilyturvakeskuksen YVL-1.10 ohjeen vaatimasta Suojavyöhykkeestä todetaan maakuntakaavassa sivulla 15, että: ohjetta laadittaessa on pidetty silmällä lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen oloja, eikä niitä sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. Mikäli esitetyistä säännöistä poiketaan, on Säteilyturvakeskukselle esitettävä muu hyväksyttävä menettelytapa tai ratkaisu, jolla saavutetaan YVL-ohjeessa esitetty turvallisuustaso. Mahdollisesti Simon uraanivoimalan ollessa kyseessä ollaan siis valmiita tinkimään tähän asti Suomessa voimassa olleista säteilyturvallisuuslaeista. Viime aikoina on maailmalla julkaistu kuitenkin useita tutkimuksia, joissa on todettu lasten leukemiatapausten lisääntyneen uraanivoimaloiden ympärillä. Saksan säteilyturvakeskuksen vahvistamat tutkimustulokset osoittavat syövän (erityisesti leukemian) lisääntyneen uraanivoimaloiden ympärillä.19 Asiasta esitettiin dokumentti YLE:n Ajankohtaisessa kakkosessa 9.12.2008.20 Dokumentissa Saksan säteilyviranomaiset selkeästi totesivat vahvan viitteen ja syy-yhteyden uraanivoimaloiden ja lasten leukemian välillä. Saksan tutkimustuloksia vahvistavat myös Britannian Sellafieldin, Ranskan La Haguen sekä Yhdysvaltain uraanivoimaloiden läheisyydessä todetut kohonneet syöpäriskit.21 Tutkimustulosten johdosta pitäisi mielestämme uraanivoimaloiden säteilyvaaravyöhykkeiden rajoja laajentaa väestön suojelemiseksi mahdolliselta syöpäriskiltä. Suunnitelmat, että uusien voimaloiden kohdalla tingittäisiin säteilyturvavyöhykkeiden nykyisistä rajoista ovat täysin ristiriidassa viimeaikaisten tutkimustulosten kanssa. EPR-reaktorin turvallisuusongelmat Fennovoima on valinnut markkinoilta jatkotarkasteluun kolme kevytvesireaktorityyppiä. Kaksi näistä reaktoreista on Arevan toimittamia. Vaihtoehtona on mm. Arevan EPR. Areva on parhaillaan rakentamassa EPR-reaktoria Suomeen Olkiluotoon. Koko rakennusprosessi on ollut täynnä ongelmia. Reaktorin on arvioitu olevan kolme vuotta myöhässä aikataulusta ja se tulee maksamaan huomattavasti arvioitua enemmän. Ongelmien taustalla on rakennustyömaan valvonnan epäonnistuminen ja työmaalla jatkuvasti esiintyneet poikkeamat laatuvaatimuksista. Vastaavia ongelmia Arevan uraanivoimalan rakennustyömaalla on havaittu myös Ranskassa. EPR on maailman suurin prototyyppireaktori. Viimeisimmän tiedon mukaan edes uraanivoimalan käytön kannalta keskeisin automaatiojärjestelmä ei ole valmis. Areva ei ole saanut toimitettua Suomen Säteilyturvakeskukselle sellaista suunnitelmaa automaatiojärjestelmän toteuttamisesta, jonka STUK voisi hyväksyä. Uraanivoimala tulee viivästymään yhä. Olkiluodon ydinvoimalatyömaan viivästyminen on jo nyt menossa välimiesmenettelyyn joka liittyy Teollisuuden Voiman ja laitostoimittajien, Arevan ja Siemensin välisiin näkemyseroihin lisäkustannusten korvaamisesta. EPR reaktori on saanut kritiikkiä myös Yhdysvalloista. Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisen NRC:n keväällä 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan reaktorityypin turvallisuuskriteerit eivät täyty.24 Reaktorin polttoainesauvojen rakennevaatimuksia tulisi muuttaa. NRC pyrkii löytämään ongelmaan ratkaisun kolmevuotisessa selvityksessä. Haluammeko tilata yhden EPR-reaktorin lisää Suomeen ja varautua siitä mahdollisesti aiheutuviin mittaviin lisäkustannuksiin ja turvallisuusongelmiin? Lopuksi Peräämme Lapin liitolta taloudellista, poliittista ja moraalista vastuuta. Lapin liiton nykyinen ja tuleva johto voisi henkilökohtaisesti sitoutua taloudelliseen ja poliittiseen vastuuseen ydinvoimaonnettomuudesta. Muistutamme myös etteivät vakuutusyhtiöt ole vielä tähänkään päivään mennessä lupautuneet täysimääräiseen takaukseen ydinvoimalaonnettomuudesta. Valtiolle, eli veronmaksajille on jäämässä jättivastuu ydinvoimalaonnettomuudesta, koska lain edellyttämille vastuille ei ole vieläkään sovittu vakuuksia. Vakuutusyhtiöt eivät ole vakuuksia antamassa, koska tietävät uraanivoimaloiden riskit. Onko Lapin liiton johto valmis maksamaan loput summat täysmääräisesti, kun uraanivoimayhtiöt ja vakuutusyhtiöt eivät ole siihen valmiita? Sellaisen sitovan kirjallisen ja julkisen lausunnon voi poliittisesti antaa, jos todella uskoo että uraanivoima on riskitöntä ja terveellistä. Uraanivoiman ratkaisemattomien radioaktiivisten jäteongelmien sekä ympäristö- ja terveysriskien johdosta esitämme, ettei uraanivoimalalle varata paikkaa maakunta- 50/58 Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVAselostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Maakuntakaavoituksessa ei ratkaista ydinvoimalaitoksen laitostyyppiä tai sen muita teknisiä ratkaisuja.

51/58 kaavassa. Toivomme Suomen jatkossa panostavan uusiutuvien energiantuotantomuotojen tutkimukseen ja kehittämiseen, sekä energian säästöön ja energiatehokkuuteen tähtääviin toimiin. Lounais-Lapin Vihreät ry Luonais-Lapin Vihreät ry yhtyy Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n lausuntoon Kemi-Tornio alueen ydinvoimakaavaehdotuksesta. Lausunto merkitään tiedoksi. Ks. vastine Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n lausuntoon. Lausunto merkitään tiedoksi.

52/58 Yksityiset Muistutus Esitys vastineeksi Berry Eeva-Kaisa ym Me allekirjoittaneet Simon kesäasukkaat olemme seuranneet Fennovoima Oy:n pyrkimyksiä saada rakentaa ydinvoimala Simon Karsikkoniemeen. Olemme tutustuneet asiaa koskeviin selvityksiin, suunnitelmiin ja myös hanketta varten laadittuun Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaan. Ydinvoimamaakuntakaavasta esitämme muistutuksena seuraavaa: MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavan tehtävä on ohjata yleiskaavan ja asemakaavan laatimista. Ydinvoimalaa koskeva maakuntakaava on laadittu Simon kunnan pyynnöstä. Sen on laatinut Pöyry Environment Oy ja sen selostusosa pohjautuu lähes kaikilta osin ydinvoimalaa koskevaan Fennovoima Oy:n laadituttamaan ja kustantamaan voimalan ympäristövaikutusten arviointiin ( YVA ). Maakuntakaavan laatimisen aikana Simossa ja Kemissä on laadittu ydinvoimaosayleiskaavaa ja Simossa ydinvoima-asemakaavaa, kaikki Fennovoima Oy:n aloitteesta ja kustannuksella. Nämä kaavat on laatinut Pöyry Environment Oy. Voimalan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA ) on laatinut Pöyry Energy Oy. Maakuntakaavan laadintamenettely herättää ihmetystä sekä kaavan laatijoiden osalta että maakunta-, osayleis- ja asemakaavan hierarkian suhteen. Nämä kaikki kaavat on laadittu Fennovoima Oy:n aloitteesta ja sen rahoituksen turvin. Maakuntakaavaluonnos on päivätty 13.10.2008, Simon kunnan Karsikkoniemen ydinvoima-asemakaavaluonnos on päivätty 16.10.2008 samoin kuin Simon kunnan ja Kemin kaupungin Karsikkoniemen ydinvoima-osayleiskaavaluonnokset. Maakuntakaavalla on ohjattu alemman tason kaavoitusta kolmen päivän ajan! Lainsäädäntöön kirjattu kaavallinen hierarkia ja maakuntasuunnittelun ohjaava rooli ei ole toteutunut. YDINENERGIA EI SOVI PERÄMEREN RANNOILLE Lapin liiton maakuntaohjelmissa painotetaan kestävää kehitystä, ympäristön laatua ja sen turvaamista. Energian tuotannon tavoitteeksi asetetaan ympäristöystävällisten ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto. Lapin meri-ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava ( vahvistettu 2005 ) täyttää maakuntaohjelman tavoitteet. Samoin tavoitteet täyttää Simon ja Kemin aluetta koskeva Länsi-Lapin seutukaava ( vahvistettu 2003 ). Seutukaavassa Karsikkoniemi on pääasiassa maa-ja metsätalousaluetta, koillisosassa on pientalovaltainen asuinalue, alueen keskellä Karsikkoniemen kalasataman tarpeisiin tarkoitettu teollisuustontti, joka ei saa aiheuttaa haittaa rantojen loma-asutukselle. Lisäksi alueella on luonnon monimuotoisuuden ja suojelun kannalta tärkeitä aluevarauksia. Ydinvoimalan rakentaminen Perämeren luontoon ei sovi maakuntaohjelman tavoitteisiin. Ydinvoimala on korkean riskin teknologiaa. Se käyttää energian tuottamiseen ympäristölle ja ihmisten terveydelle vaarallista uusiutumatonta raakaainetta. Laitos itse ei ole kestävän kehityksen mukainen. Perämeri on Itämeren altaan parhaiten säilynyt alue ja vedet ovat puhtaita. Fennovoiman mukaan 1500-2500 megawatin voimala käyttää 60-85 kuutiometriä jäähdytysvettä sekunnissa eli kahden Simojoen virtaaman verran. Tämän suuruinen n 12 astetta normaalia merivettä lämpimämpi vesimassa pitää vesiä sulina ja rehevöittää niitä. Lämmin vesi ulottuu laajalle ja jäätön alue Karsikkoniemestä etelään 8 kilometrin päähän ja Ajokseen aina Sampo-murtajalle asti ( Fennovoima Oy YVA ). Voimalan rakenteet tuhoavat rantoja ja vesistöä. Rannikon arktinen luonto muuttuu. Muutos näkyisi erityisesti saariston matalilla rannoilla ja meriluonnon suojelualueilla kuten viereisessä Natura 2000 -luonnonlusuojelu-ohjelmaan kuuluvassa Ajoksen Murhaniemessä, Tiurasen saaressa sekä vaikuttaisi myös 30:stä suojellusta saaresta muodostetussa Perämeren kansallispuistossa ja Möylyn hylkeiden suojelualueella. Lohistaan tunnetun Simo-joen vaelluskalat parveilevat Karsikkoniemen edustalla ja lähisaaristossa ennen jokeen nousua. Jäähdytysveden imeminen Karsikkoniemen itärannalta ( 60-85 M3 / sek ) ja lämmennyt vesi vaikeuttaisivat lohien nousua sekä heikentäisivät merelle pyrkivien kalojen selviytymismahdollisuuksia. Perämeren kalastajat vastustavatkin ydinvoimalaa ja katsovat sen vaarantavan Perämeren lohijokien, Simo- ja Torniojokien kehityksen ja aiheuttavan rannikkoka- Ydinvoimamaakunta-, yleis- ja asemakaavaluonnokset on laadittu samanaikaisesti ja vuorovaikutteisesti ottaen huomioon eri kaavatasoilla ratkaistavat asiat. Kaavahierarkian mukaisesti maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset ottaen huomioon hankkeen seudulliset, valtakunnalliset ja ylivaltakunnalliset ulottuvuudet. Ydinvoima-asema- ja yleiskaavat tullaan viemään hyväksymiskäsittelyyn vasta ydinvoimamaakuntakaavan tultua lainvoimaiseksi. Yleis- ja asemakaavojen ehdotusten mahdollinen tarkistamis- ja hyväksymiskäsittely tulevat perustumaan lainvoimaiseen maakuntakaavaan. Lapin liiton valtuusto on 19.11.2007 hyväksyessään toimintasuunnitelman vuodelle 2008 päättänyt mm.: "Lapin energiaohjelmassa selvitetään kunkin energiamuodon osalta nykytilanne tuotannon ja kulutuksen osalta, kartoitetaan toimintaympäristön muutokset ja asetetaan kehittämistavoitteet. Pääpaino tulee olemaan bioenergiassa ja sen käytön ja tuotannon kehittämisessä. Lisäksi otetaan huomioon Simo mahdollisena ydinvoimalan sijoituspaikkana selvittämällä mm. työvoima ja teollisuuden energiatarpeet." Lapin liiton hallitus on 8.6.2009 antanut Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevasta periaatepäätöshakemuksesta ydinvoimalaitoksen sijoittamista Simoon puoltavan lausunnon Maakuntakaavassa ei ratkaista voimalaitoksen teknisiä ratkaisuja, kuten jäähdytysjärjestelmää. Tekniset ratkaisut tutkitaan yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettelyssä alustavasti tutkittujen teknisten ratkaisujen perusteella alueelle laadittujen selvitysten ja jäähdytysvesimallinnusten mukaan voimalan merivettä lämmittävällä vaikutuksella ei ole merkitystä läheisten Natura 2000-alueiden suojeluperustei-

53/58 lastukselle ennalta arvaamattomia vaikeuksia. Radioaktiiviset hiukkaset tuovat ongelmia maataloudelle. Ja kuka haluaa ostaa ydinvoimala-alueen tuotteita? siin. Lapin ympäristökeskus on todennut tehdyt selvitykset riittäviksi tältä osin. Sulat jäähdytysvedet ja laajalle näkyvä ydinvoimala ympäristövaikutuksineen muuttaisi Kemin talvikaupungin imagoa ja karkoittaisi kalastusta ja retkeilyä harrastavat turistit myös Simon rannoilta. Valistuneet matkailijat etsivät Perämeren rannoilta puhdasta luontoa eikä ydinvoimalaa. VASTUU YDINJÄTTEISTÄ JÄÄ LAPPIIN Simon ydinvoimalan yhteyteen sijoitettaisiin tilat 500 vuotta säteileville matalaja keskiasteen ydinjätteille käsittelyä ja loppusijoitusta varten. Sinne sijoitetaan myös toistaiseksi - Fennovoiman mukaan 50 vuodeksi - korkea-asteiset 100 000 vuotta säteilevät jätteet, joille ei ole loppusijoituspaikkaa. Suunnitelma on erittäin riskialtis. Riskiä lisää Simon, Suomen oloissa poikkeuksellinen, seismologisesti aktiivinen alue, missä on tapahtunut useita maanjäristyksiä. Suurin niistä Perämeren maanjäristys oli 1882, sen keskus oli Simon alueen eteläpuolella ja voimakkuus Richterin asteikolla 4,9 ( Fennovoima Oy YVA ). Ydinvoimalan käyttöaika on 60 vuotta. Toiminnan lopettamisen jälkeen jäljelle jää satoja vuosia säteilevä laitosrakennelma radioaktiivisine jätteineen, joille ei löydy purkajaa eikä jätteistä vastaavaa - yhtään käytöstä poistettua ydinvoimalaa ei ole purettu eikä jätteitä poistettu. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. kalatalouteen liittyen. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Hankkeen vaikutukset matkailuimagoon on tutkittu YVA-menettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matalaja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). YDINVOIMALAN RISKIT Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käyttö ja rakentaminen on järjestettävä siten, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Ydinvoimaloiden korkean riskin vuoksi niiden ympäristössä on varauduttava suuronnettomuuden varalta. Viranomaiset ( Suomessa Sisäasiainministeriö ja Säteilyturvakeskus ) ovatkin määritelleet niille onnettomuuksien varalta suojavyöhykkeet. Laitoksen tulee myös sijaita harvaan asutulla alueella etäällä asutuskeskuksista. Paikallisten viranomaisten on laadittava suojavyöhykkeille perusteelliset pelastussuunnitelmat ja vastattava niiden toteuttamisesta ( Fennovoima Oy YVA ). Ydinvoimamaakuntakaavassa voimala on sijoitettu suojavyöhykkeitä koskevien määräysten vastaisesti ja vastoin maankäyttölain henkeä. Simossa 5 kilometrin etäisyydelle voimalasta ns suojavyöhykkeelle jäisi 3000 asukasta. ( Fennovoiman mukaan 1250 ). Heitä saisi olla enintään 200. Onnettomuuksia varten heille jaetaan joditabletit. Varautumisalueelle 20 kilometrin etäisyydellä voimalasta, missä ei saisi olla isoja väkimääriä, jäisi noin 31 000 asukasta, koko Kemin kaupunki Säteilykeskus ja Geologinen tutkimuskeskus ovat ydinvoimakaavaluonnoksista antamissaan lausunnossa todenneet, ettei alueen maankamarasta ole tiedossa seikkoja, jotka haittaisivat kaavoituksen lähtökohtana olevien rakennussuunnitelmien toteuttamista. Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVA-selostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus pe-

teollisuuslaitoksineen, lentokenttineen ja satamineen sekä suurin osa Simon kuntaa. Alueen läpi 6 kilometrin etäisyydellä voimalasta kulkisivat rautatie ja valtatie 4 ( Fennovoima Oy YVA ). Viranomaisten vastuu tällaisen alueen pelastamisesta suuronnettomuuden sattuessa on valtava. ESITYS Edellä esitettyyn viitaten toteamme, että ydinvoimamaakuntakaava ei luo edellytyksiä hyvälle elinympäristölle. Esitämme, että Lapin liiton valtuusto ei hyväksyisi Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaa ja estäisi ydinvoimalan rakentamisen Simon Karsikkoniemeen. Samalla säilyisivät Perämeren rannikon ainutlaatuinen luonto ja luontoon tukeutuvat elinkeinot. Toivomme, että Lapin liitto tukisi toimenpiteillään maakunnan uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä energialähteenä. Vesivoimaa, tuulta, haketta ja biomassaa Perämeren alueella on saatavissa. Maalämmön käyttö rakennusten lämmittämiseen on yleistymässä. Järvelä Rainer Oheisena on joitakin faktoja, joiden johdosta nyt esillä olevaa ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta ei tule hyväksyä. 1.Turvallisuus Kaavaehdotuksessa on täysin jäänyt huomioimatta Ajoksen sataman lisääntyvä laivaristeilymatkailu. Jos Karsikossa sijaitsevassa ydinvoimalassa tapahtuu vakava onnettomuus, niin läheisessä Ajoksen satamassa saattavat jopa tuhannet laivaristeilyllä olevat ihmiset joutua mottiin satamaan. Kaakkois/etelätuulella poistuminen ainoaa satamasta pois johtavaa tietä myöten olisi saasteiden vuoksi mahdotonta ja huonolla onnella juuri onnettomuuden sattuessa risteilylaivat olisivat esim. huollettavina eikä poistuminen satamasta olisi mahdollista. Ongelma tulee pahenemaan vuosi vuodelta, kun kansainväliset risteilyt Ajokseen jatkuvasti lisääntyvät ja laivat suurenevat. Myös vireillä olevat satamalaajennukset moninkertaistaisivat Ajoksen satamassa työskentelevien ihmisten määrän, joten satamasta on ydinvoimalan myötä muodostumassa huonolla tuurilla varsinainen surmanloukku. Turvallisuuden kannalta on myös hyvin arveluttavaa, että sekä ohjetta pysyvän asutuksen määrästä ydinvoimalan suojavyöhykkeellä että lentoliikenteelle laadittuja ohjeita lentoreiteistä ydinvoimala läheisyydessä jouduttaisiin Karsikon ydinvoimalan tapauksessa rikkomaan. Tällainen menettely huolestuttaa jo nyt alueen asukkaita ja murentaisi ihmisten luottamusta kaavoittajiin, virkamiehiin ja muihin päättäjiin. Suomesta löytyy Fennovoimankin tapauksessa paikkakuntia ydinvoimalalle, missä ko. ongelmia ei ole, joten nyt esillä olevaa kaavaehdotusta ei pidä hyväksyä. 2.Lohi Yhteysviranomainen (TEM) pyysi Fennovoimalta lisäselvityksiä YVAselosteeseen mm. lohen vaelluksesta. Fennovoiman 9.4.2009 antamien lisäselvitysten mukaan Karsikkoniemen edusta on vieläkin tärkeämpi lohivaelluksen keskittymä kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijoiden mukaan Karsikon edustan kautta kulkevat lähes kaikki Kalix-,Tornio- ja Simojokiin kutemaan pyrkivät nousulohet. Lisäksi syönnösvaellukselle syntymäjoistaan laskeutuvien lohenpoikasten tiedetään vaeltavan Karsikon rantoja pitkin. Noilla vaelluksilla sekä kutunousulohet että lohenpoikaset joutuvat väistämättä ydinvoimalan lämpimien/kuumien jäähdytysvesimassojen pyörteisiin. Siitä miten turmiollisia nuo vesimassat ovat lohien vaelluksille ja/tai muuhun hyvinvointiin on Fennovoiman mukaan hyvin vähän tutkimuksia, mutta se tutkimusten mukaan tiedetään, että ainakin lohen poikasilla äkkinäinen lämpötilan nousu voi johtaa menehtymiseen. Tällaisessa epävarmuudessa vähänkään vastuulliset päätöksentekijät eivät saa hyväksyä Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta. 54/58 rustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Lausunto merkitään tiedoksi. Voimalaitoksen varautumisalueelle (säde 20 km) laaditaan myöhemmin tarvittavat pelastussuunnitelmat riittävän tehokkaan evakuoinnin järjestämiseksi. Pelastussuunnitelma tulee kattamaan myös Ajoksen. Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVA-selostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja

Myllyneva Pentti ja Marja-Leena Olemme tutustuneet Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen. Toteamme että ydinvoimalan rakentamisesta Simon Karsikkoniemeen ja sen ympäristölle, aiheutuu alueen asukkaille ja luonnolle korvaamattomia vaurioita ja haittoja. Lisäksi liitämme STUK:n lausunnon 46/020/07 23.8.2007 Itä- Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta. Maakuntakaavan lakiperusteesta Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Lain (32 ) mukaan maakuntakaavan tehtävä on ohjata yleiskaavan ja asemakaavan laatimista ja muuttamista. Aiemmin nähtävillä ollut Simon Karsikkoniemen ydinvoima-asemakaavaluonnos on päivätty 16.10.2008, samoin kuin Simon ja Kemin ydinvoimaosayleiskaavaluonnokset. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnos on päivätty 13.10.2008. Kolme päivää on tuskin riittävä aika siihen että maakuntakaavalla olisi voitu ohjata alemman asteen suunnittelua. Käsittääkseni lain tarkoitus on että alemmat kaavat ohjautuvat lainvoimaisen maakuntakaavan ohjaamina. Näin ollen kaavallinen hierarkia ja maakuntasuunnittelun ohjaava rooli ei ole toteutunut. Alueen asukkaitten demokraattiset oikeudet vaikuttaa elinympäristönsä suunnitteluun ovat olleet vähäiset. Tämä Kemi-Tornio ydinvoimamaakuntakaavaehdotus on jatkoa aiemmin nähtävillä olleelle ydinvoima-asemakaavaluonnokselle joka oli laadittu Simon kunnan pyynnöstä. Samaan aikaan oli Simossa ja Kemissä ollut meneillään ydinvoima-osayleiskaavan ja Simossa asemakaavaluonnosten laatiminen, kuitenkin kaikki kaavat on käynnistetty Fennovoiman aloitteesta ja kustannuksella. Kaavat on laatinut Pöyry Environment Oy. Lisäksi samaan aikaan Pöyry Energy Oy on laatinut Fennovoiman Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Simon ja Kemin aluetta koskee Länsi-Lapin seutukaava, joka on saanut lainvoiman 28.3.2003. Siinä Karsikkoniemi on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta ja rannat loma-asutusta, koillisosassa on pientalovaltainen asuinalue sekä keskellä teollisuustontti, joka on tarkoitettu Karsikkoniemen kalasataman tarpeisiin ja joka ei saa aiheuttaa haittaa loma-asutukselle. Lisäksi alueella on erityisiä ympäristöarvoja ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä aluevarauksia. 55/58 arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta 20.2.2009 antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. kalatalouteen liittyen. 12.3.2009 viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa 2009. Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Muistutus merkitään tiedoksi. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttöja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikkoniemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen.

Alueella on myös voimassa lainvoimainen Lapin meri- rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. Lapin maakuntaliiton maakuntaohjelmassa energian tuotannon tavoitteeksi asetetaan ympäristöystävällisten ja uusiutuvien energiatuotantomuotojen käyttöönotto. Lapin meri- rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava täyttää maakuntaohjelman tavoitteet. Sen sijaan ydinvoimalan rakentaminen Lapin puhtaaseen luontoon ei sovi näihin tavoitteisiin. Ydinvoimala on korkean riskin teknologiaa. Se käyttää energian tuottamiseen ympäristölle ja terveydelle vaarallista uusiutumatonta raaka-ainetta. Laitos itse ei ole kestävän kehityksen mukainen, sen käyttöaika on 60 vuotta. Tämän jälkeen se kuluttaa vielä kauan energiaa säteilevien jäänteittensä turvajärjestelyjen hoitamiseksi. Fennovoiman omistusuhteet Fennovoimalla on kaksi omistajaa: Voimaosakeyhtiö SF ja E.ON Nordic. Voimaosakeyhtiö SF omistaa Fennovoimasta 66 prosenttia ja ydinvoimaosaaja E.ON Nordic 34 prosenttia. Suoria ja välillisiä osakkaita Fennovoimalla on kaikkiaan 64. Voimaosakeyhtiö SF:n 63 osakasta ovat suomalaisia paikallisia energiayhtiöitä ja Suomessa toimivia teollisuuden ja kaupan yrityksiä. Energiayhtiöt omistavat Voimaosakeyhtiö SF:stä 55 prosenttia ja loput osakkaat 45 prosenttia. Lähde: www.fennovoima.fi Mielestämme, vaikka Fennovoima vakuuttaa että yhtiö pysyy suomalaisena, on täysin mahdollista että E.ON hankkii jossakin vaiheessa osake-enemmistön joka ei ole hyvä asia. Fennovoiman ilmoituksen mukaan laitosprojekti hoidettaisiin ja johdettaisiin E.ON:n toimesta. Lisäksi kun Fennovoima saisi jalansijan Suomeen, niin silloin on täysin mahdollista että myös Saksan ydinjätteet tuodaan Suomeen! Näin on antanut ymmärtää varatoimitusjohtaja Natri. Työllisyysvaikutukset ja aluetalous Työllisyys- ja aluetalouteen liittyvät luvut ovat epärealistisia sillä suurin osa rakennusaikaisesta työvoimasta on ulkomaalaisia (esimerkkinä Olkiluoto 3). Vain pieni osa suomalaisista saatikka lähialueen työvoimasta työllistyisi hankkeesta. Rajoitukset laitosalueella ja ydinvoimalaitoksen lähialueella Ensimmäisessä kappaleessa on esitetty olettamuksia, ei vaadittavaa menettelytapaa. YVL 1.10 kohta 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö tulee esittää kokonaisuudessaan koska sen alkuosa, joka puuttuu kaavaselostuksesta, määrittelee ydinvoimalaitoksen sijaintipaikan valinnan. Viimeinen kappale on virheellinen tulkinta YVL 1.10 ohjeesta. Katso liitetiedostona oleva STUK:n lausunto 46/020/07 23.8.2007 Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta. 56/58 Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Ydinvoimamaakunta-, yleis- ja asemakaavaluonnokset on laadittu samanaikaisesti ja vuorovaikutteisesti ottaen huomioon eri kaavatasoilla ratkaistavat asiat. Kaavahierarkian mukaisesti maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset ottaen huomioon hankkeen seudulliset, valtakunnalliset ja ylivaltakunnalliset ulottuvuudet. Ydinvoima-asema- ja yleiskaavat tullaan viemään hyväksymiskäsittelyyn vasta ydinvoimamaakuntakaavan tultua lainvoimaiseksi. Yleis- ja asemakaavojen ehdotusten mahdollinen tarkistamis- ja hyväksymiskäsittely tulevat perustumaan lainvoimaiseen maakuntakaavaan. Lapin liiton valtuusto on 19.11.2007 hyväksyessään toimintasuunnitelman vuodelle 2008 päättänyt mm.: "Lapin energiaohjelmassa selvitetään kunkin energiamuodon osalta nykytilanne tuotannon ja kulutuksen osalta, kartoitetaan toimintaympäristön muutokset ja asetetaan kehittämistavoitteet. Pääpaino tulee olemaan bioenergiassa ja sen käytön ja tuotannon kehittämisessä. Lisäksi otetaan huomioon Simo mahdollisena ydinvoimalan sijoituspaikkana selvittämällä mm. työvoima ja teollisuuden energiatarpeet." Lapin liiton hallitus on 8.6.2009 antanut Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevasta periaatepäätöshakemuksesta ydinvoimalaitoksen sijoittamista Simoon puoltavan lausunnon Kaavaselostusta täydennetään YVL 1.10-ohjeeseen liittyvillä, ydinvoimalaitoksen sijaintipaikan valintaa koskevilla tiedoilla.

Suojavyöhykettä ja varautumisaluetta on käsitelty useammassakin kohdassa viitaten myös YVA-selostukseen. YVA-selostus on tältä osin puutteellinen, lisäksi vihjaillaan että Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeet tarkoitakaan sitä mitä niissä lukee. Tätä, mielestäni, virheellistä näkemystä on vahvistanut STUK:n pääjohtaja Jukka Laaksonen lehtien palstoilla (Pohjolan Sanomat 10.03.2008) ja TV:n ajankohtaisohjelmissa (ajankohtainen kakkonen 09.12.2008). Ihmetyttääkin miten Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja, jonka johtaman laitoksen vastuulla on ohjeistaa ja valvoa Suomen ydinturvallisuuteen liittyvät asiat, antaa tämän suuntaisia lausuntoja. Nämä luonnosvaiheessa olleet loveukset on tästä kaavaehdotuksesta kylläkin poistettu. Mielestämme, sekä YVA että PAP vaiheessa on tätä täysin tietoisesti pidetty esillä, joten koko Fennovoiman tarkoitusperistä saa epärehellisen kuvan. Suojavyöhyke ja varautumisalue on määritelty STUK:n ohjeissa YVL 1.10. Käsittääkseni ohjeet on laadittu alueen asukkaiden turvaksi ydinsäteilyä ja mahdollista onnettomuutta vastaan. Ohjeen mukaan, valittaessa ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa, on yleisperiaatteena, että laitos sijaitsee harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista. Laitoksen sijoittaminen harvaan asutulle alueelle on perusteltua siksi, että tällöin onnettomuuteen varautumista koskevat toimenpiteet kohdistuvat pienempään väestöryhmään ja ne on siten helpompi toteuttaa. Simon Karsikon laitoksen Suojavyöhykkeellä, joka ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle laitoksesta, asuu Kemin Hepolan alueella, mukaan lukien Rytikarin ja Ajoksen asuinalueet, noin 2500 henkilöä, Simon Maksniemen kylässä noin 600 henkilöä eli yhteensä yli 3000 asukasta. Ydinvoimamaakuntaehdotukseen on toki, ilmeisesti STUK:n vaatimuksesta lisätty edellä mainitut alueet Ajosta lukuun ottamatta. Mielestämme Ajoksen asuinalue tulee kuulua suojavyöhykkeeseen, koska alueelta on vain yksi poistumistie. Alueella on myös kouluja ja päiväkoteja. Lain mukaan alueella ei saisi asua enempää kuin 200 henkilöä. Lisäksi Karsikossa on useita vakituisia asuntoja. Karsikossa, Laitakarissa ja Ajoskrunnissa on yhteensä yli 100 lomamökkiä. YVA-selostuksessa ja PAPhakemuksessa on virheellisesti kerrottu että suojavyöhykkeellä asuu vain 1250 henkilöä. Simon Karsikon laitoksen Varautumisalueella, joka ulottuu noin 20 kilometrin etäisyydellä laitoksesta, viranomaisten on laadittava väestönsuojelua koskevat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat. Viranomaiset myös vastaavat pelastussuunnitelmien toteuttamisesta. Toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laitospaikan lähiympäristön erityispiirteisiin, kuten esimerkiksi vaikeakulkuisiin saaristo-olosuhteisiin ja loma-asutukseen. Alueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. Lain mukaan yhteiskunta eli me veronmaksajat joutuisimme ylläpitämään tätä valmiutta! YVA-selostuksessa ja PAP-hakemuksessa ei ole arvioitu valmiuden ylläpidon kustannuksia. Tämän alueen sisälle sopii koko Kemin kaupunki, sekä Simon ja Keminmaan kunnista taajaan asuttuja alueita, muun muassa kuntakeskukset. Alueella sijaitsee useita kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhusten palvelutaloja ym. Lisäksi alueella sijaitsee Stora-Enson (noin 6km) ja Metsä-Botnian (noin 15km) puunjalostuslaitokset, Kemin satama (noin 6km) sekä monia muita yrityksiä. Alueella asuu yli 30000 henkilöä. Lisäksi Kemi on työssäkäyntialuetta joten lähikuntien asukkaita on paljon töissä alueella. Ote: Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset, 11.7.2000/YVL 1.10 (Ydinvoimalaitosohjeet) Alleviivaukset ovat allekirjoittaneen lisäämiä 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö Ydinvoimalaitoksen normaali käyttö tai odotettavissa olevat käyttöhäiriöt eivät aiheuta rajoituksia maankäytölle laitosalueen ulkopuolella. Ydinvoimalaitoksen ympäristössä on kuitenkin varauduttava alueiden käyttöä ja väestön suojelua koskevin suunnitelmin myös vakavan onnettomuuden mahdollisuuteen [5, 6]. Tämä merkitsee mm. sitä, että ydinvoimalaitoksen lähiympäristössä ei saa olla laitoksia tai asutuskeskuksia, joissa olisi vaikea toimeenpanna tarpeellisia suojautumistoimenpiteitä, kuten suojautumista sisätiloihin tai suojaväistöä alueelta. Ydinvoimalaitoksen läheisyydessä ei myöskään saa harjoittaa toimintaa, joka saattaisi ulkoisesti aiheuttaa vaaratilanteen laitoksessa. Kun valitaan ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa, on yleisperiaatteena, että laitos sijaitsee harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista. Laitoksen sijoittaminen harvaan asutulle alueelle on perusteltua siksi, että tällöin onnettomuuteen varautumista koskevat toimenpiteet kohdistuvat pienempään väestöryhmään ja ne on si- 57/58 Suojavyöhyke on osoitettu noin 5 kilometrin etäisyydelle YVL 1.10-ohjeen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa käytyjen neuvottelun perusteella. Säteilyturvakeskus ei ole katsonut tarpeelliseksi laajentaa suojavyöhykettä Ajokseen. Voimalaitoksen varautumisalueelle (säde 20 km) laaditaan myöhemmin tarvittavat pelastussuunnitelmat riittävän tehokkaan evakuoinnin järjestämiseksi. Pelastussuunnitelma tulee kattamaan myös Ajoksen. Ydinvoimalaitoksen edellyttämiä pelastusjärjestelyjä ei ole vielä tarkemmin määritelty, eikä pelastusjärjestelyistä aiheutuvien kustannusten määrää ole siten voitu arvioida.

58/58 ten helpompi toteuttaa. Ydinvoimalaitoksen laitosalue ulottuu noin kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Se määritellään alueeksi, jolla saa olla pääsääntöisesti vain voimalaitokseen liittyviä toimintoja. Kiinteä asutus on kielletty ja työntekijöiden majoitusta tai vapaa-ajan asutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti. Ydinvoimalaitoksen käytöstä vastaavan luvanhaltijan on voitava määrätä kaikesta tällä alueella tapahtuvasta toiminnasta ja voitava tarvittaessa poistaa asiaan kuulumattomat henkilöt alueelta tai estää näitä pääsemästä sille. Laitosalueella voi olla muuta laitoksen käyttöön liittymätöntä toimintaa edellyttäen, ettei siitä aiheudu uhkaa laitoksen turvallisuudelle. Alueen kautta voi kulkea liikenneväylä, jos liikenne on vähäistä ja se voidaan tarvittaessa pysäyttää. Vierailuja laitosalueelle voidaan tehdä edellyttäen, että laitoksen käyttäjän on mahdollista valvoa vierailijoiden liikkumista. Laitosaluetta ympäröi suojavyöhyke, joka ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Suojavyöhykkeellä on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia. Sille ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. Sisäasiainministeriön määräyksen [3] mukaisesti on määritelty noin 20 km etäisyydelle laitoksesta ulottuva varautumisalue, jolle viranomaisten on laadittava väestönsuojelua koskevat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat. Viranomaiset myös vastaavat pelastussuunnitelmien toteuttamisesta. Toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laitospaikan lähiympäristön erityispiirteisiin, kuten esimerkiksi vaikeakulkuisiin saaristo-olosuhteisiin ja lomaasutukseen. Varautumisalueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. ***ote loppuu*** Loppupäätelmä Me allekirjoittaneet toteamme että Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotus ei ole kaikilta osin voimassaolevan lainsäädännön mukainen. Näin ollen Lapin liiton ei tule hyväksyä kaavaehdotusta. Pyydämme että saamme asialliset ja perustellut vastineet. Muistutus merkitään tiedoksi.

1/4 LIITE 3 KEMI-TORNIO ALUEEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA ESITETYT KANSAINVÄLISEN KUULEMISMENETTELYN LAUSUNNOT JA NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET o Vastineet on hyväksytty maakuntakaavan Lapin liiton hallituksessa 9.11.2009 Lausunto Norja Ei huomauttamista. Puola Ei huomauttamista. Esitetty seuraavia kysymyksiä ydinvoimalan rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyen: o Voitaisiinko muita halvempia ja turvallisempia energiavaihtoehtoja, kuten uusiutuvia energialähteitä hyödyntää o Tietoa vaaravyöhykkeestä onnettomuustilanteessa ja käytetyn ydinpolttoaineen varastoinnista o Tietoa ydinjätteiden loppusijoituksen sijainnista o o Tietoa lauhdeveden mahdollisista vaikutuksista Itämeren ekosysteemiin Tietoa turvallisuusjärjestelmän käyttöönotosta, mikä on ydinvoimalan rakentamisen ja käyttöönoton kannalta paras saatavilla teknologia Vastine Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunnossa mainitut seikat on tuotu esille YVA-selostuksessa ja tietoja on edelleen täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämien lisäselvitysten perusteella lokakuussa 2009. Kaavaselostukseen on liitetty keskeiset tulokset selvityksistä. Kaava-asiakirjojen tiivistelmä, joka on toimitettu kansainvälistä kuulemista varten sisältää kokonaisuudessaan ne täydellisten kaava-asiakirjojen tiedot, jotka liittyvät hankkeen rajat ylittäviin vaikutuksiin. Aineiston sisältö on laadittu Suomen ympäristöministeriön ohjauksessa ja vastaa sekä Suomen lainsäädännön vaatimuksia että vastaavien kaavoitushankkeiden aiempia käytäntöjä. Ruotsi Lausuntoja saatu Norrbottenin lääninhallitukselta sekä Haaparannan ja Ylitornion kunnilta. Kyseisissä lausunnoissa todetaan, että osapuolien aikaisempia lausuntoja ei ole huomioitu. Tarkastelusta puuttuu edelleen sosiaalisia näkökohtia, kuten ydinvoimalaitoksen lähellä asumiseen liittyvät epävarmuudet. Lisäksi tarkastelusta puuttuu arvio onnettomuuteen varautumiseen liittyvistä kustannuksista Ruotsin osalta. Raportissa ei myöskään ole riittävää kuvausta vaikutuksista meriympäristöön ja kalastukseen. Lausunnoissa esitetään myös, että kaikki tieto täytyy olla saatavilla ruotsiksi kaikille ruotsin kansalaisille sekä viranomaisille koko prosessin aikana. Norrbottenin lääninhallituksen lausunto (referoitu): Lääninhallitus katsoo, että pelkkä tiivistelmä kaavaehdotuksesta ei riitä. Maakuntakaavan toteuttaminen voi aiheuttaa hyvin suuria vaikutuksia sekä normaalin toiminnan aikana että onnettomuustilanteessa, minkä takia kaiken tiedon täytyy olla ruotsalaisten kansalaisten ja viranomaisten saatavissa koko prosessin ajan. Lääninhallituksella ei ole huomautettavaa maakuntakaavan sisällöstä koskien kaava-aluetta. Kaavaselostuksen perusteella maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on arvioitu ainoastaan mahdollisia vaikutuksia maakuntakaava-alueella. Lääninhallitus katsoo, että vaikutusten arvioinnissa tulisi käsitellä rajat ylittävät vaikutukset yksityiskohtaisemmin. Tarkempi kuvaus tulisi olla sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista Ruotsin puolella; ydinvoimalaitos Simossa lähialueineen kuvattuna ruotsalaisesta näkökulmasta. Kaavaselostusta ja siitä käännettävää tiivistelmää täydennetään vaikutusten osalta perustuen lokakuussa 2009 valmistuneiden lisäselvitysten perusteella. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi pohjautuu hankkeen YVAmenettelyyn, jossa lausunnossa mainitut asiat on selvitetty. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnossa YVAselostuksesta on todettu, että täydentämällä selvityksiä lausunnossa edellytetyllä tavalla ovat selvitykset riittäviä ja menettely vastaa sille säädettyjä vaatimuksia. Maakuntakaava perustuu näihin selvityksiin ja niiden tulokset on keskeisiltä osiltaan referoitu kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa ja YVA-menettelyn tulosten hyödyntämisessä on painotettu erityisesti niitä vaikutuksia, jotka liittyvät laitoksen sijoittamisen seudullisiin vaikutuksiin. Kaava-asiakirjojen tiivistelmä, joka on toimitettu kansainvälistä kuulemista varten sisältää kokonaisuudessaan ne

Rajat ylittävät vaikutukset kuvataan myönteisenä aluetaloudellisena mahdollisuutena Ruotsille, kun taas haitalliset vaikutukset jäävät huomaamatta. Käännätetyssä yhteenvedossa on arviointeja muun muassa ydinvoimalaitoksen vaikutuksesta Pohjanlahden ja Haaparannan saariston turismipotentiaaleihin vailla perusteluja. Kuvaus lauhdeveden rajat ylittävistä vaikutuksista on puutteellinen. Sosiaalisia vaikutuksia, kuten viihtyisyyden vähenemistä, mikä saattaa kasvaa lähellä asuvilla, ei ole kuvattu myöskään. Kaavaselostuksessa ei myöskään mainita vaikutuksista Ruotsin kannalta, jotka lääninhallitus aiemmin lausui YVA-prosessista koskien lauhdeveden vaikutuksia jääolosuhteisiin sekä radioaktiivisten aineiden kuljetuksiin liittyen. Uusi ydinvoimalaitos lisää Ruotsin osalta kustannuksia liittyen ydinonnettomuuteen varautumiseen. Kustannukset tulee ottaa huomioon vaikutusten arvioinnissa. Myös koottu taloudellisten vaikutusten arviointi ydinvoimaonnettomuudesta tulisi esittää, jossa kerrottaisiin taloudelliset vaikutukset yhdyskunnalle, elinkeinoelämälle ja yksityishenkilöille sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Ylitornion kunnan lausunto (referoitu): Ylitornio viittaa aikaisemmin antamiinsa kommentteihin ja toistaa näkökantojaan. Kunta katsoo, että mihinkään niistä asioista, jotka kunta lausui 1. joulukuuta 2008, ei ole vastattu tyydyttävästi. Ylitornio esittää että ympäristövaikutusten arvioinnista selvitetään seuraavat asiat ennen mahdollista lopullista päätöstä uuden ydinvoimalan rakentamisesta Simon kuntaan: o Selvitys Perämeren ja Tornionjoen kemiallisesta ja ekologisesta tilasta, ja miten mahdollisen uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen vaikuttaa tähän. o Selvitys alueen tämänhetkisestä säteilytilanteesta sekä radioaktiivisten o isotooppien esiintymisestä alueella. Arviointi siitä, miten uusi ydinvoimala Simon kunnassa vaikuttaa Tornionjoen Natura 2000-alueeseen ja vaatiiko lupa uudelleen tarkastelua siitä, aiheutuuko merkittäviä ympäristövaikutuksia Natura 2000-alueeseen ja lintujen suojeluun. Uusia kysymyksiä Lintukuolemat Itämerellä Ruotsalaisen tutkimusryhmän mukaan Ruotsissa kymmenet tuhannet linnut kuolevat luonnottomasti. Ryhmä on julkaissut tieteellisen tutkimuksen, joka osoittaa lintukuolemien johtuvan B1-vitamiinin puutteesta. B1-vitamiinin puute aiheuttaa lintujen halvaantumisen, jonka jälkeen ne kuolevat nälkään. Linnut eivät osaa lentää tai syödä vitamiinipuutteen aiheuttamien vakavien neurologisien vaurioiden vuoksi. Sama vitamiinipuute on iskenyt 70-luvusta lähtien useaan kertaan sekä lohenpoikasiin, viljelyloheen, että villiloheen. Oireet parantuvat B1-liuoksen avulla. Leväkukinnat, syanobakteerit Viime vuosina tutkijat ovat epäilleet, ovatko levä- ja syanobakteerikukinnat Itämeressä saaneet alkunsa ydinvoimalaitosten lauhdutusvedestä. Ruotsin ydinvoimalaitokset päästävät 12 kuutiota jäähdytysvettä 10 astetta lämmitettynä! Vesi lämmitetään ennen sen palauttamista mereen, jossa kevyempi lämmin jätevesi kerrostuu pinnalle ja kylmempi vesi merenpohjaan. Siten meriveden lämpötila nousee laajoilla alueilla. Kukinta alkaa korkeammissa veden lämpötiloissa, ja ilmiön ongelmat ovat kasvaneet viime vuosina. Ei ainoastaan Ruotsin ydinvoimalat, mutta myös Suomen ydinvoimalat Olkiluodossa ja Loviisassa, sekä Venäjän Sosnovyi Bor, käyttävät Itämerta jäähdyttääkseen hukkalämpöä. SMHI: n Pohjanlahden kartoista vuosilta 2007 2009 selviää, että leväkukinnot alkavat usein Forsmarkin ydinvoimalan edustalla. Valkokatkan ja ahvenen hedelmällisyyden heikkeneminen Ruotsin ympäristönvalvonta on osoittanut, että valkokatka on vähentynyt reilusti koko Itämeren alueella. Vahingon on todettu johtuvan alkioiden solukalvojen vaurioista. Ahventen hedelmällisyyden on osoitettu olevan tasaisessa laskussa. Samaan aikaan toksiineja pilkkovan maksaentsyymin aktiivisuus on kasvanut ahvenissa. Vaatimukset Ylitornio vaatii, että Kemi-Tornion ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta ei hyväksytä. Ylitornion kunta edellyttää edelleen, mikäli suunnittelu jatkuu, että koko projekti on arvioitava asianomaisella viranomaisella Suomessa. Arviointi on tehtävä 2/4 täydellisten kaava-asiakirjojen tiedot, jotka liittyvät hankkeen rajat ylittäviin vaikutuksiin. Aineiston sisältö on laadittu Suomen ympäristöministeriön ohjauksessa ja vastaa sekä Suomen lainsäädännön vaatimuksia että vastaavien kaavoitushankkeiden aiempia käytäntöjä. Kaavaselostusta ja siitä käännettävää tiivistelmää täydennetään vaikutusten osalta perustuen lokakuussa 2009 valmistuneiden lisäselvitysten perusteella.

3/4 o asetettujen ohjesääntöjen mukaisesti, jotka on laadittu toiminnalle merkittävällä ympäristövaikutuksella Natura2000 kohteille ja lintusuojelukohteille. Tornionjokihan on kokonaisuudessaan Suomen ja Ruotsin yhteinen Natura2000-kohde. Haaparannan kunnan lausunto (referoitu): Haaparannan kaupunki on aiemmin jo todennut että: o Uudet ydinvoimalaitokset Suomessa lisäisivät radioaktiivisten aineiden kuljetuksia. Riskit tulee nähdä louhinnasta loppusijoitukseen. 1500-2500 megawatin voimala tuottaa suuria määriä lämmitettyä jäähdytysvettä. o Itämeri on monille ympäristöongelmille herkkä sisämeri. Leväkukinta on jo nyt suuri ongelma. Merivesien lämmittäminen pahentaa leväkukintaongelmaa sekä vaikuttaa vesien jäähtymiseen ja meren ekosysteemiin laajoilla alueilla. o Ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Simoon merkitsisi sitä, että Perämeren rannikkokaloihin olisi haitallisia vaikutuksia. Villilohen vaellukseen voi olla kielteisiä seurauksia veden lämpötilan noustessa. o Uraani on rajallinen luonnonvara, ja viimeistään 40 vuoden sisällä helposti louhittava uraani loppuu. Jos ydinvoiman käyttöä lisätään, uraani loppuu aiemmin, jonka jälkeen vaaditaan ympäristöön enemmän vaikuttavia uraaninlouhintamuotoja. o Ydinvoimalan toiminnassa on liian suuria riskejä toimintahäiriöiden sattuessa, jotka aiheuttavat kielteisiä seurauksia pitkään. Kaikki nämä riskit on otettava huomioon, ennen kuin Suomen valtio tekee päätöksen. Maakuntakaavasta puuttuu edelleen kuvaus näistä ongelmista/kommenteista ja sitä olisi täydennettävä niin, että kaikki toiminnan vaikutukset voitaisiin arvioida kattavammin. Haaparannan ja valtakunnan rajan välittömästä läheisyydessä johtuen, Haaparannan keskustan ollessa vain 33 km päässä suunnitellusta sijoituspaikasta, Haaparannan asukkaille on annettava samat mahdollisuudet tiedonsaantiin ja vaikuttamiseen kuin suomalaisille, sekä periaatepäätöshakemusprosessissa kuin itse mahdollisessa laitoksen käyttövaiheessakin. Ydinvoimalaitoksella on yhtä suuri vaikutus Haaparannan asukkaille, kuin esimerkiksi asukkaille, jotka asuvat 20 km päässä Simosta. Tämän vuoksi tulisi kaikki suunnittelumateriaali olla saatavilla kokonaisuudessaan myös ruotsiksi. Tämän lisäksi myös yleistilaisuudet olisi pidettävä ruotsiksi, niin että ne ihmiset, jotka eivät ymmärrä suomea, voivat osallistua prosessiin ja heillä olisi vaikutusmahdollisuus. Nyt esitettävä aineisto on vain osittain ruotsiksi. Suunnittelussa kuvataan mahdolliset myönteiset vaikutukset väestöön myös Haaparannan puolella, kuten työllisyyden ja infrastruktuurin parantuminen mahdollisen ydinvoimalaitoksen seurauksena. Kuvaus kielteisistä seurauksista Haaparannan kunnalle sen sijaan puuttuu. Edelleen puuttuu kuvaus siitä, miten ydinvoimala vaikuttaa ihmisen olemassaoloon / elämänlaatuun, tiedonsaanti molemmilla puolilla rajaa, riskit ja vaikutukset normaalikäytön ja onnettomuuksien aikana jne. Myös vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin sekä mahdollisuudet matkailun kehittämiseen alueella on tuotava esiin. Alueen houkuttelevuuteen voi tulla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, jotka tulee kuvata. Suunnitelmissa on myös esitettävä tarpeet Haaparannan kunnalle kuten; siviilisuojelu kriisitilanteissa, onnettomuuden tai voimalaa kohtaavan uhkatilanteen sattuessa. Miten Haaparannan asukkaille voidaan tiedottaa samalla tavalla kuin Suomen väestölle, esimerkiksi hätätilanteissa, joita saattaa syntyä ydinvoimalan käyttöaikana. Tämä kuvaus puuttuu kaavaselostuksessa. Koska maakuntakaava on tärkeä tulevalle suunnittelulle, tulisi Ruotsin sidosryhmälistaan lisätä ympäristökeskus, Norrbottenin lääninhallitus, sekä muut kunnat joita asia koskee. Viro Viro on antanut aiemmin lausunnon koskien Kemi-Tornio ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta (9.maaliskuuta 2009, No 13-3-1/58175-6). Kemi-Tornio alueen maakuntakaavaehdotusta on täydennetty, mutta suurinta osaa Viron esittämistä huomautuksista ei ole otettu huomioon. Tästä johtuen kantamme on sama kuin kirjeessämme 9. maaliskuuta 2009. Mielestämme kyseinen asiakirja on liian yleisellä tasolla, ja tarvitsemme lisää yksityiskohtaisempaa tietoa ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta koskien. Haluaisimme myös tietää miten Viro voi osallistua jatkossa prosessiin. Hankkeen sisältö ja oletukset laitoksen ratkaisuista on kuvattu YVAmenettelyn yhteydessä ja liitetty myös kaavaselostukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnossa on todettu, että hanke on YVA-selostuksessa kuvattu riittävällä tavalla. Yksityiskohtaisempia tietoja laitoksen ratkaisuista ei

Viron edellinen lausunto 9.3.2009 (referoitu): Viro toivoo tarkempia tietoja ydinvoimalaitoksen maankäyttösuunnitelmista. Suurinta osaa Viron valmisteluvaiheessa antamasta palautteesta ei ole otettu huomioon. Yleiset huomautukset Simno alueen maankäytön suunnitelmat ovat hyvin yleispiirteisiä, ydinvoimalan suunnitteluratkaisut ovat epäselviä - esimerkiksi suunnitelma ei anna tarkkaa kuvaa siitä, miten alueelle sijoitetaan voimalaitokseen liittyvät rakenteet tarkemmin, mikä on reaktorien määrä, jne. Myös osaa valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista ei ole kuvattu riittävän perusteellisesti. Vaikka Simon alueen maankäytön suunnitelmat viittaavat YYA-raporttiin, jossa valtioiden rajoja ylittäviä ympäristövaikutuksia on tutkittu tarkemmin, olemme sitä mieltä, että selkeyden vuoksi pitäisi todeta ainakin keskeiset johtopäätökset ympäristövaikutuksista asiakirjoissa. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että asiakirjoissa tulisi huomioida mahdolliset riskit sekä riskien arvioinnin tulokset. Lisäksi pitäisi kertoa miten suunnitteluratkaisuun on päästy. Tämän vuoksi pyydämme täydentämään Simon alueen maankäytön luonnoksia. Missä vaiheessa suunnittelusta tulee konkreettisempaa (esim. teknisen hankkeen vaiheessa, jne.) ja onko Virolla mahdollista päästä tutustumaan materiaaleihin. Tarkempia tietoja Simon alueen maakäytön suunnitelmista olisi syytä olla käytettävissä objektiivisen lausunnon antamiseksi. Käytetty ydinpolttoaine ja sen loppusijoitus: Ydinvoimayhtiöt ovat vastuussa turvallisesta radioaktiivisen ydinjätteen käsittelystä, kunnes jäte on loppusijoitettu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. YYA-selostuksesta (Viron) ympäristöministeriö pyysi selvitystä, onko Fennovoima Oy:llä mahdollisuutta sijoittaa uuden ydinvoimalaitoksen käytetty ydinpolttoaine suunniteltuun Posiva Oy: n varastoon (Olkiluodon kallioperään) vai joudutaanko rakentamaan oma loppusijoitusvarasto. Valitettavasti myös Simon alueen suunnitelmista ei selviä, onko loppusijoitusvaraston rakentaminen alueelle otettu huomioon. Pyydämme ystävällisesti teitä täsmentämään asiakirjoja tältä osin. 4/4 ole vielä käytettävissä, eivätkä ne ole olleet tarpeenkaan hankkeen ympäristövaikutuksia selvitettäessä. Kaava-asiakirjojen tiivistelmä, joka on toimitettu kansainvälistä kuulemista varten sisältää kokonaisuudessaan ne täydellisten kaava-asiakirjojen tiedot, jotka liittyvät hankkeen rajat ylittäviin vaikutuksiin. Aineiston sisältö on laadittu Suomen ympäristöministeriön ohjauksessa ja vastaa sekä Suomen lainsäädännön vaatimuksia että vastaavien kaavoitushankkeiden aiempia käytäntöjä. Kaavaselostusta ja siitä käännettävää tiivistelmää täydennetään vaikutusten osalta perustuen lokakuussa 2009 valmistuneiden lisäselvitysten perusteella.

LIITE 4.

Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin 040-359 1000 info@lapinliitto.fi Regional Council of Lapland 96101 Rovaniemi Faksi 016-318 705 etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi 88