Kiteen kaupunki ja Kesälahden kunta Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus oli nähtävillä 13.2. 13.3.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 11 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 2 2. Joensuun kaupunki, ympäristöterveydenhuolto 2 3. Kerimäen kunta 2 4. Rääkkylän kunta 2 5. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 3 6. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 6 7. PKS Sähkönsiirto Oy 7 8. Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri 7 9. Keski-Karjalan luonto ry 8 10. Museovirasto 10 11. Kiteen kaupungin ympäristölautakunta 11 1
1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Lausunto 10.2.2012 Ei huomautettavaa 2. Joensuun kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Lausunto 28.2.2012 Ei huomautettavaa 3. Kerimäen kunta Lausunto 27.2.2012 Ei huomautettavaa. 4. Rääkkylän kunta Lausunto 1.3.2012 Ei huomautettavaa 2
5. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lausunto 9.3.2012 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus) on antanut lausunnon Oriveden rantaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 16.9.2009. Pohjois-Karjalan ELYkeskus on antanut lausunnon rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksestä, tavoitteista ja mitoitusperiaatteista 29.4.2010 sekä rantaosayleiskaavaluonnoksesta 1.6.2011. Käsillä olevan lausunnon lisäksi ELY-keskuksen aiemmin antamat lausunnot, erityisesti luonnosvaiheen lausunto, tulee huomioida, kun lopullista kaavakarttaa laaditaan. Kaavaselostus ELY-keskus esitti luonnosvaiheen lausunnossaan useita tarkennuksia kaavaselostukseen. Kaavoittaja on antanut vastineensa ja huomioinut hyvin ELY-keskuksen lausunnon. Tältä osin ei ole huomautettavaa. Mitoitus Olevien rakennuspaikkojen määrä on kasvanut luonnosvaiheesta kuudella ollen nyt 752 kpl. Sen sijaan uusien RA -rakennuspaikkojen määrä on vähentynyt viidellä ollen nyt 210 kpl (Kiteeltä vähentynyt 1 ja Kesälahdelta 4 rakennuspaikkaa). Luonnosvaiheessa uusia AO - rakennuspaikkoja ei ollut lainkaan, nyt niitä on osoitettu Kiteelle 1 kpl. Korvattavien rakennuspaikkojen määrä on vähentynyt yhdellä ollen nyt 6 kpl. Koko kaava-alueella rakennuspaikkoja on yhteensä 963 kpl (luonnoksessa 961 kpl). Mitoituksellisesti tämä vastaa 5,94 rp/muunnettu rantaviiva km (luonnoksessa 5,93 kpl). Kaavoittaja on antanut vastineensa niiden olemassa olevien M-alueen rakennuksien osalta, joita ei ole kaavassa osoitettu rakennuspaikoiksi. Kaavaselostuksen mukaan olevia rakennuspaikkoja on 6 enemmän kuin luonnosvaiheessa. Kaavaehdotuksen kaavakartoilla on edelleen joitain kyseenalaisia kohteita, mutta vastineen perusteella kaava-alueen kaikki epäselvät kohteet on tarkistettu kuntien rakennusvalvonnoissa. On kuitenkin muistettava, että, jos kaavan hyväksymisen jälkeen vielä ilmenee olevia rakennuspaikkoja M-alueella, niin niillä ei ole rakennusoikeutta ja näitä alueita koskevat M-alueen kaavamääräykset. Pohjasaareen on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka, kun luonnosvaiheessa saaressa oli kolme uutta rakennuspaikkaa. Luonnosvaiheen epäsuhta rakennuspaikkojen määrässä johtui siitä, että emätila on vuoden 1959 tilanteessa sisältänyt sekä Rääkkylän että Kiteen alueita. Nyt Rääkkylään kuuluva rakennusoikeus on poistettu. Ehdotusvaiheen kaavassa on luovuttu mitoituksen kohtuullistamisesta. ELY-keskus kuitenkin haluaa tuoda esiin, että kohtuullistamispykälän käyttäminen on kuntien päätäntävallassa. Mikäli kunnat haluavat käyttää mitoituksen kohtuullistamista se tulee toteuttaa siten, että kaavan kokonaismitoitus ei kasva. Kaavoittaja on huomioinut hyvin ELY-keskuksen lausunnon. Mitoituksesta ei ole muuta huomautettavaa. Luonto- ja maisema-asiat Luonnosvaiheen jälkeen tietoja SL-, luo- ja MY-1 sekä MY-alueista on tarkistettu maastokäynneillä ja tiedot toimitettu kaavan laatijalle. Tältä osalta kaavaehdotus on pääosin ajan tasalla. Luonnosvaiheen lausunnossa ELY-keskus esitti SL-merkintää Hovatta-saaren itäosaan. Tämä alue on edelleen M-merkinnällä. SL-merkintä tulee lisätä, kuten työneuvottelussa 15.9.2011 sovittiin. Rajaus voidaan sovittaa RA-korttelin itäreunaan alla esitetyllä tavalla. 3
Luonnosvaiheen jälkeen on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta kaavahankkeen toteuttamisen mahdollisista vaikutuksista Oriveden-Pyhäselän saaristot Natura-alueeseen sekä sen lajistoon ja luontotyyppeihin. Tarkastelussa on todettu Kyyrönniemen Rastinniemeen sijoittuva asuinrakennuksen rakennuspaikka keskeiseksi vaikutuksiltaan, koska se sijoittuu saimaannorpan pesimäalueelle. Tarveharkinnan johtopäätös on, että ehdotuksen mukaisena kaavan toteuttaminen aiheuttaa häiriövaikutuksia saimaannorpalle. ELY-keskus pitää päätelmää oikeana. Myös muilla kahden km:n vyöhykkeelle norpan pesäalueesta sijoittuvista rakennuspaikoista saattaa olla suoranaisia tai välillisiä haitallisia vaikutuksia. Muiden uhanalaisten tai lintudirektiivin liitteen I lajien osalta pesinnän häiritsemisestä johtuvat haitat todennäköisesti lisääntyvät. Uusia rakennuspaikkoja ei ole sijoitettu tärkeille pesimäalueille tai aivan niiden lähelle ja pääosa mm. selkävesilintujen pesimäluodoista on merkitty ehdotuksessa SL-alueiksi. Rakennettu kulttuuriympäristö ja arvokas maisema-alue Suorlahdessa on esitetty maakuntakaavan ja RKY-rekisterin mukaisilla rajauksilla. Muinaismuistorekisterin kiinteät muinaisjäännökset ja muinaisjäännösalueet on merkitty asianmukaisesti SM-merkinnällä. Vesimaiseman kannalta tärkeitä niemiä ja saaria on osoitettu MY- ja M-merkinnöillä, millä on huomattava positiivinen vaikutus vesimaiseman ominaispiirteiden säilymisen kannalta. Pohjavesiasiat Vesilaki on muuttunut, joten kaavamääräyksiä pitää pv-alueiden osalta muuttaa. Alueella on kielletty sellainen rakentaminen ja muut toimenpiteet, joista voisi aiheutua ympäristösuojelulain 1. luvun 7 ja 8 tai vesilain 1. luvun 15 ja 3. luvun 2 tarkoitettuja seurauksia. Kaavamerkinnät ja määräykset RA-1. Lisättävä sana ja rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme. RA-1 ja RA-3 merkintöjä koskeva rakennusoikeus on nyt ELY-keskuksen linjan mukainen eli kerrosala saa olla maksimissaan olemassa olevan suuruinen. RM -merkintä ok. Asia on neuvoteltu yhdessä maanomistajan, kaavoittajan ja ELY-keskuksen kanssa. Vesihuoltoasiat 4
Vesi- ja jätehuoltoon liittyvät asiat, joista ELY-keskus huomautti osayleiskaavan luonnosvaiheessa, on tarvittavissa määrin huomioitu kaavaehdotuksessa. Muuta huomioitavaa Kaavoittaja on todennut vastineessaan, että saariin sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen osalta on lupavaiheessa osoitettava kulku saareen. Tämä on sisällytetty myös yleisiin määräyksiin. Miten autopaikoitus toteutetaan mantereella, kun rakennuspaikka on osoitettu saareen? Kaavasta on järjestettävä viranomaisneuvottelu sen jälkeen, kun kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin on laadittu vastineet. Kaavoittajan vastine Mitoitus M-alueella olevat rakennuspaikat selvitetty melko järjestelmällisesti siten, että on selvitetty missä kaikkialla on maastotietokannan perusteella M-alueelle sijoittuvia rakennuksia. Nämä rakennukset on tarkistettu rakennusvalvonnan tiedoista. Lisäksi maastokäyntien yhteydessä tarkistettiin joitakin epäselviä rakennuspaikkoja. Kaavoittajan käsityksen mukaan M-alueen rakennukset on poikkeuksellisen hyvin selvitetty. Vastuu rakennuspaikkojen ilmoittamisesta on myös maanomistajilla, joille lähtee kaavaprosessin aikana useita kirjeitä. Kohtuullistamisen osalta tehdään mitoitukseen liittyvää tarkastelua. ELY-keskus pitää tärkeänä, että kaavan lopullinen mitoitus säilyy noin 5,94 rp/mrvkm tasolla. Asiaa on syytä tämän johdosta pohtia syvemmin, koska muunnettua rantaviivaa ei ole määritetty saariin, jotka ovat yhteiskäytössä. Tämä ilmenee mm. mitoitusperiaatteiden kartasta, jossa on kuvattu mitoitusvyöhykkeet sekä kaavaselostuksen liitteestä 9, jossa on esitetty muunnetturantaviiva. Jatkossa tuleekin tarkastella kuinka paljon muunnetturantaviiva lisääntyy kun näiden saarten muunnetut rantaviivat otetaan mukaan määritettäessä kaavan lopullista mitoitusta. Toisin sanoen saadaanko kaavan lopullinen mitoitus pidettyä tällä tasolla näin? Luonto- ja maisema-asiat Hovatta saareen lisätään SL-merkintä. Kyyrönniemi osoitetaan kokonaisuudessaan SL-alueeksi ja kaikki muodostuva rakennusoikeus merkitään kaavaan korvattavina rakennuspaikkoina. Alue on Norpansuojelun kannalta merkittävä, koska se kapean niemenkaulansa johdosta on osa Niinisaari, Rajasaari, Heinä- Jaakko saarten muodostamaa saariryhmää, joissa norppa pesii. Alue on myös maisemallisesti merkityksellinen ja näin jäisi rakentamisen ulkopuolelle. Kahden kilometrin etäisyydellä norpan pesistä ei ole kaavassa osoitettu muita uusia rakennuspaikkoja. Näillä muutoksilla pyritään ehkäisemään se, että kaava mahdollisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa saimaannorpalle. Asiasta käydään keskustelua asiantuntijoiden kanssa. Muiden uhanalaisten lajien osalta merkittävää häiriötä kaavan ei katsota aiheuttavan. Tämä on huomioitu erityisesti useiden saarien SL-merkinnöin. Pohjavesiasiat Kaavamääräysten osalta on hieman ongelmallista kun viitataan johonkin lakiin, koska lait muuttuvat. Oleellista on esittää määräyksessä lain tarkoitus, joka useimmiten pätee lain muuttumisenkin jälkeen. Lausunnossa on ilmeisesti esitetty virheellisesti viittaus vesilain 1. luvun 15 :ään, koska kyseistä pykälää ei ole ensimmäisessä luvussa. Asiasta keskustellaan ELY-keskuksen kanssa. Ehdotus määräykseksi on: "Alueella on kielletty maaperän ja pohjaveden muuttaminen ja pilaaminen. Näistä on tarkemmin säädetty ympäristönsuojelulain 1. luvun 7 :ssä ja 8 :ssä pykälässä. Lisäksi alueella on pohjaveden tai pintaveden ottamisesta ilmoitettava tai pyydettävä lupa vesilain 2. luvun 15 :n ja 3. luvun 2 :n mukaisesti." Kaavamerkinnät ja määräykset RA-1 alueen kaavamääräykseen lisätään: "rakennusten lukumäärä saa olla enintään kolme." Muuta huomioitavaa Saariin osoitetut uudet rakennuspaikat. Saariin osoitettujen uusien rakennuspaikkojen osalta on lähdetty ajatuksesta, että vene- ja autopaikat osoitetaan sama emätilan alueelta mante- 5
reelta. Lähes kaikilla näillä emätiloilla on vene- ja autopaikoitukseen soveltuvaa rantaa myös mantereella, jolloin tämä on mahdollista. Iso-Häkkö saareen on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka, jolla ei ole emätilansa alueella sellaista mannerrantaa, josta kulku voidaan järjestää. Pirttisaareen on osoitettu 4 ja Heinäsaareen 1 vastaavaa rakennuspaikkaa. Tällaisia rakennuspaikkoja on siis yhteensä 6 kpl. koska lukumäärä on näin vähäinen, on näihin saariin kulku mahdollista järjestää yleisiä venevalkamia/satamia käyttäen. Kaavassa on osoitettu sellaisiin saariin, joihin ei ole tieyhteyttä yhteensä 25 kpl uusia rakennuspaikkoja. Tämä määrä on niin alhainen, että ongelmaa paikoituksen järjestämisestä ei katsota muodostuvan. Viranomaisneuvottelu järjestetään. 6. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lausunto 12.3.2012 Kesälahden kunnan ja Kiteen kaupungin alueita koskeva rantaosayleiskaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on antanut lausuntonsa Oriveden rantaosayleiskaavaluonnoksesta 23.5.2011. Kaavoittajan vastineet luonnoksesta annetussa lausunnossa esille nostettuihin teemoihin: Vapaat yhtenäiset rannat: rakennusoikeutta on siirretty Puhossalonalueelle merkittävät määrät pohjoispuolisista saarista. Tällöin saariin jää merkittävän paljon vapaata yhtenäistä rantaa. On pidetty tärkeämpänä jättää Maja- ja Hautasaaren rannat vapaaksi rakentamiselta Puhossalon manneralueen vapaan rannan kustannuksella. Muljulan alue ja Hovatta: Muljulan Parppeinkankaan merkinnästä neuvotellaan ELYkeskuksen kanssa. Hovatan osalta rakennuspaikkoja muodostuu viiden rakennuspaikan verran ja niitä on siirretty hieman saaren sisällä. Vilniemi: Vilniemen harjualue on jo merkitty kaavaan ge-merkinnällä, mutta se erottuu huonosti. Jatkossa kehitetään ge-merkinnän esitystapaa. Saimaannorppa: kaava-alueen ja sen lähiympäristön saimaannorpan pesäpaikkojen tiedot on saatu Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Heidän kanssaan neuvotellaan, mikäli tiedoissa on ollut puutteita. Kaavoittajan vastineeseen liittyen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa, että Muljulan Parppeinkankaan SL-merkintä palvelee myös virkistystarkoituksia, mutta sen sijaan Hovatan saaren osalta kaavaehdotuksen voi todeta olevan maakuntakaavan vastainen, sillä saarelle suunnitellut rakennuspaikat vaarantavat maakuntakaavassa virkistysalueeksi merkityn alueen virkistysarvoja. Aiemman lausunnon mukaisesti Hovatan saari tulisi esittää retkeily- ja virkistysalueena (VR). Natura-tarveharkinnan mukaan alueelle ollaan tekemässä Natura-arviointi, koska on mahdollista, että Oriveden rantaosayleiskaavan toteuttaminen 1.12.2011 päivätyn version mukaisena aiheuttaa Natura-alueen suojeluperusteena olevaan lajiin, saimaannorppaan, kohdistuvia häiriövaikutuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto näkee saimaannorpan suojelun ja norppakannan vahvistamisen maakunnan kokonaisedun kannalta tärkeänä ja siten Naturaarvioinnin erittäin tarpeellisena. Parhaillaan laadittavana olevassa maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään rakennusperintökohteet ensimmäistä kertaa omana maankäyttöluokkanaan. Maakunnallisiksi suunniteltuja kohteita ei näytä olevan suunnittelualueella, mutta rantaosayleiskaavassa tulee huomioida myös mahdolliset suunnittelualueella sijaitsevat seudulliset ja paikalliset rakennusperintökohteet. Keski-Karjalan rakennusperintöinventointiraportin saa maakuntaliitosta tai ELYkeskuksesta. 6
Kaavoittajan vastine Hovatan rakennusoikeus Voiko maakuntakaavalla kaavoittaa poistaen tilan rakennusoikeuden? Voiko rakennusoikeuden merkitä korvattavaksi virkistysalueelle? Kaavoittajalla on ollut käsitys, että molempiin kysymyksiin vastaus on kielteinen. Asiasta keskustellaan jatkossa. Saimaannorppa Kyyrönniemi osoitetaan kokonaisuudessaan SL-alueeksi ja kaikki muodostuva rakennusoikeus merkitään kaavaan korvattavina rakennuspaikkoina. Alue on Norpansuojelun kannalta merkittävä, koska se kapean niemenkaulansa johdosta on osa Niinisaari, Rajasaari, Heinä- Jaakko saarten muodostamaa saariryhmää, joissa norppa pesii. Alue on myös maisemallisesti merkityksellinen ja näin jäisi rakentamisen ulkopuolelle. Kahden kilometrin etäisyydellä norpan pesistä ei ole kaavassa osoitettu muita uusia rakennuspaikkoja. Näillä muutoksilla pyritään ehkäisemään se, että kaava mahdollisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa saimaannorpalle. Asiasta käydään keskustelua asiantuntijoiden kanssa. Rakennusperintökohteet Rakennusperintökohteita on käyty lävitse ELY-keskuksen ja Pohjois-Karjalan liiton asiantuntijoiden kanssa kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Kaavoittajan käsityksen mukaan Keski-Karjalan rakennusperintöinventointi on huomioitu kaavaehdotuksessa. Asiasta keskustellaan kaavaehdotuksen jälkeen pidettävässä viranomaisneuvottelussa. 7. PKS Sähkönsiirto Oy Lausunto 7.3.2012 Koska rantaosayleiskaavaehdotuksessa ei ole esitetty mahdollisesti myöhemmin rakennettavien 20kV sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan selite osassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa 20kV sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkonrakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin), muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä. Kaavoittajan vastine Esitettyä lisämääräystä ei ole tarpeen esittää, koska rakentaminen haja-asutusalueella on väljää, eikä asiasta ole rantayleiskaavoissa muodostunut ongelmaa aiemminkaan. 8. Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri Lausunto 13.3.2012 Ei huomautettavaa. 7
9. Keski-Karjalan luonto ry Lausunto 13.3.2012 Natura-arvio Kaava-alueelle on tehtävä luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi ennen kaavan lopullista hyväksymistä, kuten kaavoittaja Natura-arvioinnin tarveharkinta-asiakirjassa esittää. Pienet saaret ja luodot Luonnosvaiheen lausunnossamme vaadimme, että kaikki pienet rakennusoikeudettomat saaret ja luodot tulee merkitä SL- tai vähintään luo-merkinnällä. Kaavoittajan vastineessa todetaan, että Toistaiseksi ei ole lähdetty ajatuksesta, että kaikki rakentamattomat pienet saaret ovat joko SL tai luo-kohteita. Tälle kannalle ei esitetä mitään perusteluja. Kaavoittaja ei esitä myöskään mitään perusteluita, miksi esittää kyseisille kohteille kaavamääräyksen ja -merkinnän, jossa todetaan: "alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen". Kyseinen kaavamääräys on ristiriidassa voimassa olevan metsälainsäädännön kanssa ja se suorastaan määrää ja ohjaa laittomaan maankäyttöön. Pienten saarien ja luotojen maankäyttöä on ohjattava tosiasioihin perustuen. Niillä on oma tärkeä merkityksensä, joka ei suinkaan liity maa- ja metsätalouteen. Niiden oikeanlainen merkitseminen on myös hyvä työkalu, kun mietitään keinoja joilla kaavan haitallisia vaikutuksia voidaan pienentää. Suurella osalla M- ja MY-merkityistä pienistä saarista ja luodoista ei ole metsätaloudellista merkitystä saati rakennusoikeutta. Näiden alueiden merkitys järvilinnustolle tarpeellisina pesimäpaikkoina korostuu nykyistäkin enemmän, kun kaavan sallima rantarakentaminen alkaa. Kun kaava toteutuu ehdotetussa laajuudessa, pienten luotojen ja luotosaarien maankäytön ohjauksessa on huomioitava erityisesti järvilinnuston tarpeet. SL-merkinnän ansiosta näille saarille voidaan tarvittaessa määrätä maihinnousukielto. Suuri osa näistä luodoista ja saarista on jakokuntien omistuksessa. Vaikka nämä saaret lunastettaisiin valtiolle, kustannus ei ole suuri, koska saarilla ei ole rakennusoikeutta ja metsätaloudellinen merkitys on mitätön. Merkitys järvilinnustolle ja saimaannorpalle on sen sijaan suuri. Rantarakentamisen lisääntyessä luotojen merkitys korostuu myös saimaannorpalle tarpeellisina pesimä- ja lepäilyalueina. Esimerkiksi Heinäluodon ympäristön luodot tulee merkitä SLmerkinnällä. Ne sijaitsevat aivan nykyisen norppa-alueen reunalla. Norppakannan kasvaessa näiden luotojen merkitys kasvaa. Muina esimerkkeinä tärkeistä SL-merkinnän ansaitsevista saarista mainittakoon Pehessaarten, lkolansaaren ja Suoparsaaren kärjen väliset rakentamattomat saaret sekä Muljulanselän Manosaaret. Edelliset ovat vain esimerkkejä; näitä saaria voisi luetella pitkän listan. SLmerkintä takaa, että nämä saaret säilyvät ja kehittyvät luonnontilaisina. Vähitellen vanheneva lehtipuusto tarjoaa myös alueella pesiville valkoselkätikoille talviravintokohteita ja pesimäpaikkoja. Vanhanhovin MY-1/luo-alue Kaavaluonnoksessa ollut Vanhahovin MY-1/luo-alue on merkittävä kaavaan. Luontoselvityksen mukaan alueella on lehto, joka on metsälain mukaan erityisesti suojeltavaa luontotyyppiä. Kesällä 2011 aluetta valitettavasti hakattiin. Ympäristökeskuksesta sadun tiedon mukaan metsälakia valvova viranomainen, Metsäkeskus, ei kuitenkaan näe lakia rikotun. Tämä tarkoittaa sitä, että metsälain mukaan alueen erityisesti suojeltava luontotyyppi ei ole tuhoutunut. Tästä syystä suojelumerkinnän perusteet eivät ole muuttuneet. Alueen maaperää tai hydrologiaa ei ole muutettu, joten alue palautuu aikanaan entiselleen. Myös Vanhahovilta luoteeseen Vänttilän kohdalla luonnoksessa ollut MY-alue raivattiin ja harvennettiin voimakkaasti. Esitämme, että viranomaiset julistaisivat rutiininomaisesti heti 8
kaavaluonnoksen julkaisemisen yhteydessä toimenpidekiellon kaava-alueelle, jotta arvokkaita luonto- tai kulttuurikohteita ei tuhottaisi ennen kaavan lainvoimaa. Norppa-alue Vaikka kaavoituksella ei voida rajoittaa kalastusta, kaavakarttaan on merkittävä selvyyden vuoksi myös asetuksilla säädetyt kalastusrajoitusalueet (Valtioneuvoston asetus verkkokalastuksen rajoittamiseksi saimaannorpan poikasten suojelemiseksi ja Valtioneuvoston asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla). Norppa-alueelle on määrättävä ainakin keväisin moottorikelkkailukielto. Natura-arvioinnin tarpeellisuutta koskevasta selvityksestä ilmenee että saimaannorpan elinolojen heikkenemisen kannalta keskeisin tekijä on Rastiniemeen osoitettu uusi ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu rakennuspaikka. Tämä rakennuspaikka tulee siirtää lähelle Kyyrönniemessä jo olevia rakennuspaikkoja. Kaavoittajan vastine Natura-arvio Kaavaehdotusta muutetaan siten, että Kyyrönniemi osoitetaan kokonaisuudessaan SLalueeksi ja kaikki muodostuva rakennusoikeus merkitään kaavaan korvattavina rakennuspaikkoina. Alue on Norpansuojelun kannalta merkittävä, koska se kapean niemenkaulansa johdosta on osa Niinisaari, Rajasaari, Heinä-Jaakko saarten muodostamaa saariryhmää, joissa norppa pesii. Alue on myös maisemallisesti merkityksellinen ja näin jäisi rakentamisen ulkopuolelle. Kahden kilometrin etäisyydellä norpan pesistä ei ole kaavassa osoitettu muita uusia rakennuspaikkoja. Näillä muutoksilla pyritään ehkäisemään se, että kaava mahdollisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa saimaannorpalle ja näin Natura-arvio olisi tarpeeton. Asiasta käydään keskustelua asiantuntijoiden kanssa. Pienet saaret ja luodot Sellaiset saaret ja luodot, joissa on erityisiä linnustollisia arvoja, on osoitettu SL-merkinnällä. Näitä on käyty lävitse yhdessä ELY-keskuksen kanssa ja ELY-keskuksen edustajat ovat käyneet todellisten arvojen selvittämiseksi myös maastossa. Rakentamattomiin pieniin saariin ja luotoihin ei kaavan mukaan saa rakentaa. Sellaiset alle 5 000 m² saaret, joilla ei ole erityisiä lajistollisia arvoja on merkitty MY-merkinnällä. Esimerkiksi puiden kaataminen ko. saarissa vaati maisematyöluvan. Alle 500 m²:n kokoiset luodot, joilla ei ole erityisiä lajistollisia arvoja on osoitettu kaavassa vesialueeksi. Nämä luodot ovat yleensä lisäksi puuttomia. Ei siis ole myöskään olemassa riittävän painavia perusteita sille, että kaikki pienet rakennusoikeudettomat saaret ja luodot merkittäisiin SL tai vähintään luo-merkinnöin. Mikäli tällaisia merkintöjä osoitetaan, tulee saaressa tai luodossa olla jotain niin merkittävää, että merkintä on perusteltu. Kaavan yleisissä määräyksissä on seuraava määräys: "Metsänhoitoa ja maataloutta koskevat määräykset ja suositukset Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskus Tapion antamia metsänhoitosuosituksia ja ranta-alueilla erityisesti rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Rantapelloilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä ei saa ulottaa 10 m lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeelle on varmistettava riittävä suojavyöhykkeen muodostuminen." Tällä määräyksellä on turvattu se, että pienillä saarilla ja luodoilla metsänhoitotoimenpiteet tehdään asiaankuuluvalla tavalla. Se, että kaavamääräys ohjaisi laittomaan maankäyttöön ja olisi ristiriidassa voimassa olevan metsälainsäädännön kanssa tulee perustella tarkemmin. Ainakaan kaavanlaatija ei ole ristiriitaa havainnut. 9
Koska pienet saaret ja luodot ovat osoitettu alueiksi, joille ei saa rakentaa, antaa se saimaannorpalle sekä linnustolle erittäin hyvät mahdollisuudet käyttää alueita häiriöttömästi ilman SL-merkintääkin. Vanhanhovin MY-1/luo-alue Asia selvitetään biologin ja asiantuntijoiden toimesta. Norppa-alue Kaavalla ei voida rajoittaa moottorikelkkailua, joka olisi tehokas tapa norpan suojelemiseksi. Kaikki Kyyrönniemestä muodostuvat rakennuspaikat merkitään jatkossa korvattaviksi. 10. Museovirasto Lausunto 14.3.2012 Arkeologisen kulttuuriperinnön huomioiminen kaavaehdotuksessa Museovirasto on lausunut aiemmin osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (dnro 384/303l2009), kaavaa varten tehdystä luonto- ja maisemaselvityksestä (dnro 204/303/2009) sekä osayleiskaavan luonnoksesta (dnro 256/1303/201 1). Lausunnoissaan virasto totesi, ettei kaavaa varten ole tehty riittäviä arkeologisia selvityksiä eli inventointeja. Tästä syystä kaava voi antaa virheellistä tietoa maankäyttömahdollisuuksista ja vaarantaa maanomistajien oikeusturvaa. Museovirasto ei puolla kaavan hyväksymistä ennen kuin riittävät selvitykset ja niihin perustuvat merkinnät kaava-alueen arkeologisesta kulttuuriperinnöstä on tehty. Arkeologinen kulttuuriperintö kaavassa ja selostuksessa Kaavoittaja on korjannut luettelon tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä (liite 6) ja se on nyt kunnossa. Muinaisjäännösten numeroinnit kaavassa ja selostuksessa vastaavat toisiaan. Kiinteä muinaisjäännös Makkola (Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä numerolla 260010005, kivikautinen asuinpaikka) puuttuu kaavasta, selostuksessa numerollasm/39. Se tulee merkitä kaavaan. Muinaisjäännöksen merkitseminen olemassa olevalle rakennetulle tontille Kaavassa on useita kiinteitä muinaisjäännöksiä, joilla oleva jo rakennettu tontti on rajattu muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Kiinteän muinaisjäännöksen Koppananniemi 3, kaavassasm/26, yhteydessä myös uuden rakennettavan tontin alue on rajattu kiinteän muinaisjäännöksen ulkopuolelle. Kiinteät muinaisjäännökset ovat automaattisesti muinaismuistolain (295l63) suojaamia. Ne tulee merkitä kaavaan koko laajuudessaan. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla se, ettei uutta rakentamista osoiteta muinaisjäännösalueelle. Kaavoittaja esittää vastineessaan (s. 13) Museoviraston lausuntoon käsityksenään, että rakennukset tulisi purkaa, jos rakennettu tontti merkittään SM-merkinnällä. Tämä käsitys on virheellinen. Kiinteä muinaisjäännös on muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu katsomatta sen löytöpaikkaan. Muuhun kuin maahan kajoavaan toimintaan kiinteä muinaisjäännös ja sen suojelu ei vaikuta. Todettakoon, että maa- ja metsätalouskäyttö on sallittu, ei kuitenkaan metsäalueen äestys eikä kantojen nosto. Lisäksi tulee huomata, että merkintä /s ei tule kysymykseen erityslainsäädännöllä suojeltujen kiinteiden muinaisjäännösten kohdalla. Merkintänä niiden muinaisjäännösten osalla, jotka osittain sijaitsevat jo rakennettujen tonttien kohdalla voidaan käyttää pistekatkoviivaa ja kirjaimia sm, kaavamääräys on: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295l63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Maa- ja metsätalouskäyttö on sallittu, ei kuitenkaan metsäalueen äestys eikä kantojen nosto. 10
Rakennettu kulttuuriperintö Rakennusperinnön valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät kohteet oli otettu kaavaluonnoksessa asianmukaisesti ja kattavasti huomioon. Luonnosvaiheen jälkeen kaavasuunnitelmasta on poistettu huomattava määrä rakennuskulttuurikohteita. Kaavaluonnos sisälsi kaikkiaan kuusitoista rakennuskulttuurikohdetta mutta kaavaehdotuksessa on vain seitsemän sr-merkinnällä osoitettua rakennuskulttuurikohdetta. Tämä on olennainen muutos seudullisen ja paikallisen rakennusperinnön vaalimisen kannalta ja yleiskaavasuunnitelman sisällössä. Kulttuuriympäristön suojelun kannalta on perusteet edellyttää, että sr-kohteet palautetaan kaavasuunnitelmaan tai poistot perustellaan kohdekohtaisesti. Kohdevalikoimaa ja sen valinnan perusteita on aiheellista luonnehtia kaavaselostuksessa. Kyyrönniemen vanha majakka on lisätty kaavasuunnitelmaan suojeltavana rakennuskulttuurikohteena luonnosvaiheen jälkeen, mikä on aiheellinen täydennys. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös virallisine valitusosoituksineen sekä päätökseen liittyvä kaavakartta ja kaavaselostus tulee maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti toimittaa viipymättä Museovirastoon. Kaavoittajan vastine Arkeologisen kulttuuriperinnön huomioiminen kaavaehdotuksessa Inventoinnin laatimisesta on pyydetty tarjous museovirastolta kaavaprosessin alkuvaiheessa. Inventoinnin katsottiin kuitenkin olevan suhteettoman suuri kustannus siihen nähden kuinka vähän ympäristöä kaavalla muutetaan. Arkeologinen kulttuuriperintö kaavassa ja selostuksessa Kaavakarttaan on merkitty muinaisjäännösrekisterin kohde Makkola (nro 260010005). Kaavakartalla kohde on sm/39. Muinaisjäännöksen merkitseminen olemassa olevalle rakennetulle tontille Niiltä osin kun muinaisjäännösalueet sijoittuvat rakennetuille rakennuspaikoille, merkitään ne jatkossa osa-alue merkinnällä ja lausunnon antajan esittämällä kaavamääräyksellä. Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennusperintökohteita on käyty lävitse ELY-keskuksen (Kari Hammarberg) ja Pohjois- Karjalan liiton (Hanna Lohilahti) asiantuntijoiden kanssa kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Poistetut kohteet eivät asiantuntijoiden mukaan omanneet sellaisia arvoja, että ne olisi tullut osoittaa sr-merkinnällä. Useasti kohteiden nykykunto oli sellainen. Asiasta keskustellaan kaavaehdotuksen jälkeen pidettävässä viranomaisneuvottelussa. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös toimitetaan MRA:n 95 :n mukaisesti lausunnonantajalle. 11. Kiteen kaupungin ympäristölautakunta Lausunto 22.3.2012 Ei huomautettavaa Hollolassa 2.4.2012 Ramboll Finland Oy Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri 11