1 (8) Pöytäkirjamerkinnät - Sosiaali ja terveystoimen vastaukset 1. Hankkeen hyväksymisen yhteydessä esitettävä myös hankkeen valmistumisen jälkeiset käyttökustannukset (ei vain vuokrakustannukset). Toimitilahankkeiden käytön aikaiset kustannukset esitetään tarveselvitysvaiheessa, joka on ensimmäinen tilahankkeen päätös. Käyttökustannuksiin lasketaan henkilöstö-, vuokra ja muut käytön aikaiset kustannukset sekä mahdolliset asiakastulot. Hankesuunnitelmavaiheessa kustannukset tarkistetaan. 2. Vapaaehtoistyön koordinointiin siirretään resursseja Osallistava Espoo -ohjelmaryhmän ohjauksessa. 3. Selvitetään kevyen liikenteen alikulun rakentamismahdollisuudet Mankin seisakkeen kohdalla. Mikäli Mankin seisake lakkautetaan HSL:n päätöksen mukaan, edellytetään, että HSL järjestää junaliikennettä korvaavan ja riittävän bussiliikenteen alkamaan välittömästi seisakkeen lakkauttamisesta lukien. Selvitetään Kauklahden alueen kaavoituksen vaikutus asukasmäärän kasvuun ja Mankin seisakkeen käyttömahdollisuuksiin erityisesti huomioiden nopeiden Flirt-junien käyttöönotto vuoden 2017 jälkeen. 4. Arvioidaan elinkaarihankkeiden kokonaistaloudelliset vaikutukset. 5. Kiirehditään Träskändan kartanon kunnostamista ja käyttöönottoa. 6. Kaupungin hankintapalveluiden toiminta arvioidaan ja resurssit mitoitetaan siten, että ne riittävät perusteelliseen hankinnan oikea-aikaiseen valmisteluun, hankinta-päätösten arviointiin ja hankinnan seurantaan sekä uuden vuonna 2017 tulevan hankintalain vaateisiin. 7. Koulujen parhaiden it-käytäntöjen jakamiseksi järjestetään kaupunkitasolla koulujen ICT-Digi -messut tai vastaavaa tapaa joilla parhaita käytäntöjä voidaan levittää. 8. Varhaiskasvatuksen ja koululaisten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuihin ja niiden porrastukseen palataan kun hallituksen linjaukset ja sen vaikutukset ovat tiedossa. Asia valmistellaan sen jälkeen päätöksentekoon viivyttelemättä. Tehdään myös IVA-selvitys maksujen korottamisen vaikutuksista. 9. Selvitetään tasa-arvorahan osittaisen leikkaantumisen vaikutuksia ja taataan riittävät mahdollisuudet tukea ns. tasa-arvokouluja jatkossa. Tarve huomioidaan lisätalousarvioiden yhteydessä. Arvokas-pedagogiikasta ei luovuta. 10. Selvitetään mikä on vaikutus kokonaiskustannuksiin, jos vanhemmille tarjotaan varhaiskasvatuksessa asiakasmaksujen alennusta lapsen ollessa kesäaikaan kotihoidossa, ja henkilökunta voisi pitää vapaammin lomia palkattomia vapaita.
2 (8) 11. Esteettömyysohjelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana ja sen toimeenpano aloitetaan yhteistyössä toimialojen kesken. Esteettömyys huomioidaan sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimiala myötävaikuttaa kaupungin esteettömyysohjelman syntymiseen ja on sitoutunut ohjelman toimenpanoon. Esteettömyysohjelma käsitellään teknisessä lautakunnassa 21.9.2016, kaupungin hallituksessa 3.10.2016 ja valtuustossa 17.10.2016. 12. Selvitetään maahanmuuttajien tulkkauspalvelujen tarvetta ja se missä tilanteissa oma perheenjäsen tai tuttava voi toimia tulkkina. Terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyön palvelualueen periaatteena on, että palveluissa aina käytetään ammattitulkkipalveluita. Lasten terapiapalvelujen palvelualueella varatuilla asiakastapaamisajoilla käytetään ammattitulkkeja. Lastensuojelun palvelualueella käytetään ammattitulkkeja. Yksinkertaisten asioiden sopimisessa voi perheenjäsen toimia apuna tulkkauksessa. Aikuisten sosiaalipalveluissa peruslähtökohtana on, että varatuilla asiakastapaamisajoilla käytetään ammattitulkkeja. Muissa kohtaamisissa, esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen ryhmissä, voi tulkkausapuna toimia vertainen tai tuttava. Vammaispalveluissa käytetään ensisijaisesti ammattitulkkeja asiakkaan kanssa asioitaessa. Vanhustenpalveluissa ei ole noussut toistaiseksi esille tulkkauspalvelun tarvetta. Terveyspalveluissa käytetään ammattitulkkeja. Perheenjäsenen tai muun läheisen käyttöä tulkkina ei terveyspalveluissa suosita. 13. Selvitetään maahanmuuttajaryhmien mahdollisuutta aktivoitua itse oman kielensä opetuksessa. 14. Selvitetään Espoossa vesihuollon kunnallistekniikan ulkopuolella olevat alueet ja käydään läpi niiden kunnallistekniikan rakentamisen kiireellisyysjärjestys. Priorisoidaan Mustanpurontien alue kiireelliseksi kunnallistekniikan selvityskohteeksi. Ennen kunnallistekniikan valmistumista kaupunki huolehtii siitä, että Mustanpurontien asukkaat saavat puhdasta käyttövettä. 15. Espoo kehittää ja vahvistaa ruotsinkielisen sektorin edellytyksiä osallistua maahanmuuttajien integraatioon, niin että ruotsinkielinen integraatio on Espoossa mahdollinen. 16. Sosiaali- ja terveystoimi raportoi ruotsinkielisten palveluiden toimivuudesta ja kehittämisestä sekä siitä, miten on suunniteltu, että ruotsinkielisiä palveluita kehitetään samanaikaisesti ja samoin perustein kuin suomenkielisiä.
3 (8) Terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyö: palvelut ja materiaali ovat saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Perheen ollessa ruotsinkielinen, palvelu pyritään tarjoamaan ruotsinkielellä. Ruotsinkielisten terveys- ja sosiaalipalvelujen neuvottelukunta tutustuu neuvolapalveluihin syksyn aikana. Lasten terapiapalvelujen palvelualueella kaikissa toimintayksiköissä ruotsinkielisten asiakkaiden palvelut ovat saatavilla vähintään saman tasoisesti kuin suomenkielisille. Palvelut ja materiaalit ovat saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Suomen- ja ruotsinkielisillä palveluilla on samat palvelujen kehittämisen perusteet. Aikuisten sosiaalipalveluissa on eri toimistoissa ruotsinkielen osaajia, joille keskitetään ruotsinkieliset asiakkaat. Vammaispalveluissa on sosiaalityössä mahdollisuus asioida ruotsinkielellä. Myös neuvontaym. materiaalia on saatavilla ruotsinkielisenä. Oman toiminnan yksiköissä useammissa on ruotsin kieltä osaavaa henkilöstöä. Espoon kaupungin senioriväestön tiedottaminen ja keskeiset materiaalit tuotetaan myös ruotsinkielellä. Ruosinkieliset asiakkaat saavat palvelun omalla äidinkielellään niin halutetssaan. Sekä suomen- että ruotsinkielisiä palveluja kehitetään samanaikaisten ja samoin perustein. Alueellisessa kotihoidossa ja palvelutaloissa ruotsinkielisiä asiakkaita palvellaan asiakkaan toiveen mukaan ruotsiksi tai suomeksi. Tarvittaessa käytetään tulkkipalvelua. Osa henkilöstöstä ja esimiehistä on kaksikielisiä. Kotihoidon päivätoimintaa järjestetään sekä suomenkielisenä, että ruotsinkielisenä. Päivätoiminnan sisällöt vastaavat toisiaan. Potilaan toiveen mukaan häntä palvellaan ruotsiksi tai suomeksi. Tarvittaessa käytetään tulkkipalvelua. Sairaalassa on äidinkielenään ruotsia puhuvia työntekijöitä ja ruotsikielentaidosta kielilisää saa useita kymmeniä henkilöitä. Henkilökuntaa rekrytoitaessa korostetaan palvelukykyä myös ruotsinkielellä. Kun potilaan sairauden oireet saattavat ilmetä kielellisinä ongelmina, niiden tutkimiseen osallistuu äidinkieleltään ruotsinkielinen työntekijä, jotta diagnostiikka olisi mahdollisimman laadukasta. Näin toimitaan esim. muistisairauksien kohdalla. Kirjalliset potilasohjeet tuotetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Palvelutarpeen arvion yhteydessä selvitetään asiakkaan äidinkieli. Asukkaalle voidaan pitkäaikaishoidossa tarjota ruotsinkielisiä palveluja hänen niin halutessaan. Yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutuksessa ruotsinkielinen hoiva on kilpailutettu omana tuotteena. Ruotsinkielisille asukkaille on tarjolla kolme ruotsinkielistä hoivakotia Espoossa, tarvittaessa paikkoja voidaan ostaa lisää lähikunnista. Ympärivuorokautisen asumispalvelun kilpailutuksessa palvelun tuottaja on saanut lisäpisteitä, jos on valmius palvella ruotsinkielisiä asukkaita myös ruotsinkielellä. Kilpailutuksessa valittu lyhytaikaishoidon yksikkö on luvannut palvella ruotsinkielisiä asukkaita myös ruotsinkielellä. Pitkäaikaishoidon hallinnossa palvellaan myös ruotsinkielellä. Ruotsinkielinen palvelutarjonta on pitkäaikaishoidossa ollut tarvetta vastaavaa. Terveyspalveluissa on mahdollisuus asioida ruotsinkielellä ja materiaalit ovat saatavana ruotsinkielisenä. Yksiköissä on ruotsin kieltä osaavaa henkilöstöä.
4 (8) 17. Hankitaan kalustamista kustannustehokkaammin. Sosiaali- ja terveystoimessa arvioidaan hankintojen tarpeellisuutta ja noudatetaan kaupungin hankintaohjeita. Kaikkien hankintojen kohdalla tehdään tarvearviointi sekä noudatetaan kaupungin hankintaohjeita. Tarpeettomista kaluisteista tiedotetaan intranetissä. Hankinnat tehdään sopimustoimittajilta. 18. Omaishoidontuen kriteerit ja kattavuus tarkistetaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa vastaamaan tarkistettuja kriteerejä. Mahdolliset määrärahalisäykset tehdään seurantaraportti 1:n kohdalla, kun tammi-kesäkuun määrärahojen riittävyys on selvillä. Omaishoitoa koskevaa lainsäädäntöä on muutettu. Muutosten tavoitteena on tukea hoitajien jaksamista ja hyvinvointia sekä kehittää hoitotehtävää tukevia palveluja. Jatkossa kaikki omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat saavat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti hoitoon sidotut omaishoitajat saavat vähintään kolme vapaata vuorokautta kuukaudessa samoin edellytyksin kuin nykyisinkin. Vapaat voi myös käyttää useassa osassa aiempaa joustavammin. Toimialalla arvioidaan lakimuutoksesta aiheutuvat kustannukset loppuvuodelle ja valmistellaan syksyn aikana tarvittavilta osin muutokset omaishoidon tuen toimintaohjeisiin. Uusitut toimintaohjeet otetaan käyttöön ensi vuoden alkupuolella. Omaishoidon tuen asiakkaita oli 696 vuonna 2015 ja tukikuukausia 6460. Kesäkuun lopun tilanteessa vuonna 2016 asiakkaista oli 628 ja tukikuukausia oli kertynyt 3345. Kesäkuun lopussa vuonna 2015 asiakkaita oli 573 ja tukikuukausia oli kertynyt 3142. Kesäkuun lopun tilanteessa asiakaskertymä on 55 asiakasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2015. Tavoite vuodelle 2016 on 50 asiakasta enemmän kuin vauonna 2015. Lakiin omaishoidon tuesta ja sosiaalihuoltolakiin on esitetty muutoksia 1.7.2016 alkaen. Omaishoitajien oikeutta vapaaseen esitetään laajennettavaksi. Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin myös kunnalle velvollisuus järjestää omaishoitajalle tarvittaessa valmennusta ja täydennyskoulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Sosiaalihuoltolakiin on tulossa säännökset omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Vanhustenpalvelujen tulosyksikkö yhdessä perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikön kanssa valmistelee omaishoidon tuen kriteerien tarkistamisen lain voimaan tulon jälkeen ja tuo esityksen sosiaali- ja terveyslautakuntaan syksyn aikana. 19. Selvitetään ensi vuoden aikana Espoon oma malli kaksikielisestä/pohjoismaisesta koulusta.
5 (8) 20. Rakennuslupaprosessit Kaupunkisuunnittelussa lisätään ulkopuolisten suunnittelupalveluiden käyttöä omien resurssien lisänä kaavoitustavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Käynnistetään rakennusvalvonnan toimintatapojen kehittäminen, jonka tavoitteena on parantaa asiakastulosta ja lupien läpimenoaikaa sekä varmistaa yhtenäiset tulkinnat. Palvelun ja läpimenoaikojen kehittymisestä raportoidaan rakennuslautakunnalle. Täydennysrakentamista lisätään suunnitelmallisesti. Taloyhtiöiden ja muiden rakentajien neuvontaan varataan riittävät resurssit. Täydennysrakentamisen edistymisestä raportoidaan kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaokselle. Asukas- ja asiakaslähtöisyys nostetaan tärkeimmäksi rakennusvalvontakeskuksen tulosmittariksi. 21. Noudatetaan pientaloprojektin mukaista suunnitelmaa pientalotonttien määrän lisäämiseksi. 22. Seurataan vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen hoidon järjestymistä ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä ja varmistetaan toteutumiseen tarvittavat määrärahat. Pitkäaikaishoidon paikkoja 31.12.2015 oli 1360, tilanteessa 30.6.2016 paikkoja oli käytössä 1387. Väestöennusteen/ käyttösuunnitelman mukainen arvioitu tarve vuoden 2016 lopussa on 1400 paikkaa. Kasvu voidaan toteuttaa vuoden 2016 määrärahojen puitteissa. Hoitopaikka ollaan voitu tarjota lain vaatimassa ajassa (3kk sisällä). 23. Seurataan neuvoloiden, koulujen ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien sekä nuorten mielenterveyspalveluiden määrän riittävyyttä ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien määrää seurataan. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen terveydenhoitajien määrään toivotaan parannusta. Palveluita pyritään tuottamaan tehokkaammin mm. digitalisaation ja toimintamallien muutosten avulla, jotta terveydenhoitajien työpanos riittäisi paremmin. Nuorten masennuksen hoidon kehittämishankkeessa selvitetään, miten perustasolla annettu lyhyt interventio (interpersonal counselling eli IPC) soveltuu terveydenhoitajien, koulukuraattorien ja psykologien työskentelytavaksi ja vaikuttaa nuorten masennusta vähentävästi. Kohderyhmänä ovat 8. luokkalaiset oppilaat. Hanke toteutetaan terveydenhuollon, sivistystoimen, HYKS nuorisopsykiatrian sekä THL:n yhteistyönä, ja se alkaa syyslukukaudella 2016. Espoon 13-22-vuotiaiden nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjut ja kustannukset selvitys valmistui kesäkuun lopussa 2016. Selvitys saadaan virkamiesten käsittelyyn elokuussa ja sen jälkeen se esitellään lautakunnalle. Selvityksen on tarkoitus auttaa toimenpide-ehdotusten laatimisessa.
6 (8) Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita Nupolissa on vahvistettu lisäämällä työryhmän kokoa yhdellä työntekijällä ja kouluttamalla henkilöstöä. Yhteistyötä lastensuojelun, kouluja opiskeluterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian kanssa on tiivistetty. A-klinikan nuorisoaseman asiakasohjaus on otettu omaksi toiminnaksi tammikuussa 2016. Tämä mahdollistaa paremmin asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja ohjauksen. Ruotsinkielisille nuorille vastaavaa palvelua ostetaan Folkhälsanin Teinipoliklinikaltalta. Alkuvuoden 2016 käyntien laadun ja määrän perusteella on tarvetta vielä 1-2 työntekijän lisäämiseen. Lisäksi nuorten kanssa työskentelyyn tarvitaan enemmän monialaista yhteistyötä. 24. Seurataan vammaispalvelujen riittävyyttä ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä ja varmistetaan toteutumiseen tarvittavat määrärahat. Vammaispalvelun asiakasmäärä ja palvelujen tarve on kasvava. Asiakasmäärä kasvoi alkuvuodesta 6.8 %, 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrän kasvaessa 7,4 %. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana vammaispalvelun asiakkaista 49,7 % (2291 asiakasta) oli 65 vuotta täyttäneitä. Alkuvuodesta järjestettiin asumispalveluja 20:lle uudelle vammaiselle asiakkaalle. Työtoiminnan tai päivätoiminnan piiriin tuli alkuvuoden aikana 40 uutta asiakasta. Voimakkainta asiakasmäärän kasvu on kuljetuspalveluissa ja henkilökohtaisessa avussa. Kuljetuspalvelun asiakkaiden määrä lisääntyi 9,4 % ja henkilökohtaisen avun 6,5 % alkuvuodesta. 25. Laaditaan suunnitelma aluepysäköintikiellon korvaavaksi järjestelmäksi. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti toteutuksen kokonaistaloudellisuuteen. Suunnitelma tuodaan vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla kaupunkisuunnittelu- ja teknisen lautakunnan päätettäväksi. 26. Asetetaan koulu- ja päiväkotirakennushankkeille hankekohtainen kustannuskatto. 27. Päivitetään koulujen ja päiväkotien suunnitteluohje siten, että siirrytään selvästi nykyistä vahvemmin tilojen standardisointiin. 28. Tehdään selvitys, jonka tavoitteena on käyttää koulurahastoa vanhojen koulujen korjauksiin. Koulurahaston käyttöönotto tuodaan kaikkine vaihtoehtoineen ja kokonaistaloudellisine vaikutuksineen päätöksentekoon vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. 29. Päivitetään luonnonhoidon toimintamalli vuoden 2016 aikana vastaamaan metsälain muutoksia ja luonnonmonimuotoisuusohjelman toimenpiteitä. Toimintamalli tuodaan valtuuston päätettäväksi. 30. Espoolaisten kulttuuritoimijoiden saamien valtionavustuksien leikkausten vaikutuksia toimintaedellytyksien säilymiseen selvitetään. 31. Kotihoidon asiakasmaksuista päätettäessä varmistetaan, että maksut eivät vaikeuta kotona asumisen edellytyksiä.
7 (8) Kotihoidon asiakasmaksuista päätettäessä varmistetaan, että maksut eivät vaikeuta kotona asumisen edellytyksiä. Kotihoidon asiakasmaksuja tarkistetaan vuosittain. Tarkastusten yhteydessä tehdään selvitykset mahdollisten hinnankorotusten vaikutuksista. 32. Ikäihmisten kuljetuspalveluihin (sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset) etsitään uusia, edullisempia ratkaisuja. Vuonna 2015 asiakkaita oli 1 344. Kuukaudessa tehdään noin 3600 matkaa, keskihinta on noin 12,8, keskimatka noin 5,6 km, kokonaiskustannukset vuonna 2015 olivat 539 381. Uusia, edullisempia ratkaisuja kuljetuspalveluihin haetaan yhteistyössä perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikön sekä Helsinginseudun liikenteen ja Espoon kaupungin liikennesuunnitteluyksikön kanssa. 33. Pyritään teettämään esim. opiskelijoiden opinnäytetyönä tutkimus ennaltaehkäisevän päihdetyön tuloksellisuudesta Espoossa. Terveyspalveluissa ei ole teetetty tällaista tutkimusta. 34. Seurataan lastensuojelupalveluissa lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain toteuttamista ja varmistetaan toteutumiseen tarvittavat määrärahat ja raportoidaan siitä valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat laskeneet ja ennusteen mukaan n. 4,5 % espoolaisista alaikäisistä on lastensuojelun asiakkuudessa vuoden lopussa (v. 2014 7,4% ja 2015 5,9%). Sosiaalihuoltolain mukaisten asiakkaiden määrä on vastaavasti kasvanut ja yhteenlaskettu asiakasmäärä on noin 5 % suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana. Muutos kuvaa palvelurakenteen kevenemistä, kun aikaisempaa matalammalla kynnyksellä voi saada palveluita myös lastensuojelun palvelualueelta. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita voi hakea ja saada myös perheneuvolan, aikuissosiaalityön, vammaispalveluiden ja lapsiperheiden perhetyön kautta. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen tullee lisääntymään. 35. Turvapaikanhakijoille suunnattua lisäbudjettia ohjataan käytettäväksi myös nuoriso- ja liikuntajärjestöjen ja seurojen järjestämään toimintaan, jossa otetaan mukaan maahanmuuttajataustaisia nuoria. Turvapaikanhakijalapset ja -nuoret ovat tarvinneet myös lastensuojelun palveluja. Työskentelyä on ollut noin sadan lapsen ja nuoren asioissa, sijaishuoltoa on tarvinnut viisi nuorta. Työn koordinointiin ja osaamisen varmistamiseen tarvitaan sosiaalityöntekijän lisäresurssi lastensuojelun palvelualueelle.
8 (8) Aikuisten sosiaalipalveluissa ei sinänsä ole kohdennettu toimintaa turvapaikanhakijoihin. Omana toimintana on järjestetty ryhmätoimintaa arabiankielisille nuorille miehille (Omakoto - hanke). 36. Varataan teknisen ja ympäristötoimeen riittävät resurssit pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. 37. Kaupunki panostaa jatkossakin liikenneturvallisuuteen etenkin alueilla, joissa liikkuu paljon lapsia. 38. Selvitetään ympäristölle vaarallisten vieraslajien kuten citykanien, Espanjan siruetanoiden ja erilaisten kasvien tehostettua hävittämistä. Lisätään yleistä tiedottamista ja toimintaa niin, että yritykset ja kuntalaiset saadaan mukaan toimintaan. 39. Ympäristökeskuksen tarvitsema paikkatietoasiantuntijan resurssi järjestetään toimialatasoisesti. 40. Tehostetaan katuverkoston korjauksia paremmalla suunnittelulla ja ajoituksella sekä korjaustarpeen uudelleen arvioinnilla, Tatu 2 yhteydessä. 41. Käynnistetään välittömästi Nupurintien kevyen liikenteen väylää koskevan tiesuunnitelman laadinta yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa siten, että kevyenliikenteen väylä voidaan tuoda päätettäväksi viimeistään vuoden 2017 aikana. 42. Terapeuttisessa vauvaperhetyössä varmistetaan ruotsinkielisten psykologipalveluiden riittävyys. Lasten terapiapalveluissa perheneuvolan terapeuttiseen vauvaperhetyön erikoistuneiden ja suuntautuneiden työntekijöiden saatavuus on ollut haasteellista - ruotsinkielisiä riittävän kokemuksen ja koulutuksen omaavia hakijoita vakinaisiin vakansseihin tai sijaisuuksiin ei ole ollut. Ruotsinkielisten terapeuttista vauvaperhetyötä tarvitsevien kuntalaisten palvelut on varmistettu terapeuttisen vauvaperhetyön ja ruotsinkielisten perheneuvolan työntekijöiden yhteistyöllä. 43. Kungsgårdens skolas lisärakennuksen aikataulu aikaistetaan niin, että se valmistuu elokuussa 2019 ennen lukuvuoden alkua, eikä vuodenvaihteessa 2019/2020. 44. Espoon kristillisen koulun hanke- ja rahoitusratkaisu tehdään kevään 2016 aikana. 45. Selvitetään mahdollisuudet hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä urheilulukion erityistä koulutustehtävää Leppävaaran lukiolle 1.8.2017 alkaen, kuitenkin viimeistään 1.8.2018. 46. Rakennusten terveellisyyden parantamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisen aikaiseen kosteudenhallintaan, turvallisiin rakenneratkaisuihin ja riittävään urakka-aikaan. 47. Karhusuon uuden yhtenäiskoulun kokonaisratkaisu selvitetään vuoden 2016 aikana niin laajuuden, kuin sijoittumisenkin osalta.