YLEISKAAVA 2035 LUONNOS, Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala Kaavoitusyksikkö PL 125 (Eteläinen Asemakatu 2), 11101 Riihimäki 11101 Riihimäki p. 019 758 4000 Päiväys 19.1.2016
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 1.1 Strateginen yleiskaava 2035... 4 1.2 Strategiset maankäytön tavoitteet... 4 1.3 Suunnittelualue... 4 1.4 Osayleiskaavat... 4 1.5 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 3 YLEISKAAVAN TAVOITTEET... 7 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 3.1.2 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat... 7 3.1.3 Riihimäen kaupungin asettamat tavoitteet... 7 4 YLEISKAAVARATKAISU... 8 4.1 Yleiskaavaluonnoksen esitystapa... 8 4.1.1 Kaavakartta... 8 4.1.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 8 4.2 Kaavavarannot ja uusien alueiden mitoittaminen... 8 4.3 Kaupunkirakenteen osatekijät... 9 4.3.1 Keskustan täydennysrakentaminen... 9 4.3.2 Asumisen alueet... 9 4.3.3 Työpaikka- ja yritysalueet... 10 4.3.4 Palvelujen alueet... 10 4.3.5 Liikenne... 10 4.3.6 Kävely ja pyöräily... 11 4.3.7 Virkistys- ja viheralueet... 12 4.3.8 Kulttuuriympäristö... 12 4.3.9 Luonto... 13 4.3.10 Muut alueet... 13 5 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 14 5.1 Suhde maakuntakaavaan... 14 5.2 Tunnistetut vaikutukset... 14 6 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 15 6.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat... 15 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 15 6.3 Seuranta... 15 7 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 7.1 Suunnittelun vaiheet ja niistä koskevat päätökset... 16 7.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 7.2.1 Vireilletulo... 16 7.2.1 Osalliset... 16 7.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 7.2.3 Viranomaisyhteistyö... 16 7.2.4 Yhteenveto suunnitelmista esitetyistä mielipiteistä... 16 7.2.5 Karttakysely... 16 7.3 Luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja suunnitelmat... 16 7.3.1 Väestöennuste... 16 7.3.2 Seudullinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma 16 7.3.3 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa... 17 7.3.4 Kaupallinen selvitys... 17 7.3.5 Rakennettu ympäristö... 17 7.3.6 Viheralueohjelma... 17 7.3.7 Punkanjoen valuma-alueen hulevesiselvitys... 17 7.3.8 Ekologiset yhteydet... 17 7.3.9 Melua aiheuttavat toiminnot... 17 7.4 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot... 18 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Nykyiset lähipalvelut Pyöräilyn tavoiteverkko Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, kiinteät muinaisjäännökset ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat luontokohteet, moreenimuodostumat, kallioalueet, linnustoalueet, liito-orava- ja lepakkoalueet Vaikutukset Yleiskaavaluonnos, merkinnät ja määräykset
1 JOHDANTO 1.1 Strateginen yleiskaava 2035 Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategia ei ole yksityiskohtainen suunnitelma, vaan yhdistävä tekijä, joka tuottaa yhtenäisyyttä ja antaa suunnan toiminnalle ja päätöksille. Strategisen toimintatavan haasteena on epävarmuuden hallinta ja oikean käsittelytason löytäminen. Alueidenkäytön strategisessa ohjaamisessa haetaan enemmän tiettyä tavoitesuuntaa kuin täsmällisesti määriteltyä lopputulosta. Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena yleiskaavana. Tarkoituksena on, että yleiskaavaa tarkistetaan, päivitetään ja täydennetään (esim. osayleiskaavat) valtuustokausittain. 1.4 Osayleiskaavat Yleiskaavan alueella on kolme voimassa olevaa, oikeusvaikutteista osayleiskaavaa: Kalmu (21.5.2015), Kapula (30.9.2002) ja Kuuloja (14.6.2004). Kalmun ja Kapulan osayleiskaavat jäävät voimaan samanaikaisesti Riihimäen yleiskaavan 2035 kanssa (MRL 201 ). Etelä- Vahteriston-Pohjois-Monnin osayleiskaavatyö on keskeytynyt luonnosvaiheessa v. 2008. 1.5 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaiheessa on laadittu rakennemallit, tavoitteet ja rakennesuunnitelma. Kaupunginvaltuusto on 8.6.2015/ 68 päättänyt yleiskaavan tavoitteista ja antanut jatkosuunnitteluohjeet, joiden pohjalta yleiskaavaluonnoskarttaan on tehty tarkennuksia. Valmisteluvaiheessa (yleiskaavaluonnos). on tarkistettu perusselvityksiä, kaupunkirakenteen täydentämismahdollisuuksia on selvitetty ja uusien alueiden kapasiteettia on arvioitu. 1.2 Strategiset maankäytön tavoitteet Riihimäkistrategia 2013-2016 sisältää elinkeinoihin ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä maankäytön tavoitteita ja toimenpiteitä, kuten esimerkiksi yritystonttitarjonnan varmistaminen, kaupunkirakenteen tiivistäminen ja viheralueiden turvaaminen. Kun Riihimäen yleiskaavan 2035 rakennesuunnitelmassa esitettyjä linjauksia tarkennetaan yleiskaavaluonnoksessa, on syytä korostaa, ettei tarkoituksena ole laatia perinteistä aluevarauskaavaa. Strategista ulottuvuutta korostetaan keskittymällä strategisiin valintoihin. 1.3 Suunnittelualue Suunnittelualueena on koko Riihimäen kaupunki 126 km². Kaupungin reuna-alueilla naapurikuntien maankäytön yhteensovittaminen otetaan huomioon. Kuva 1. Yleiskaavaprosessi, teemat, vaiheet ja vuorovaikutus. 4
2 TIIVISTELMÄ Yleiskaavaluonnoksen alue-, kohde- ja muut merkinnät poikkeavat rakennesuunnitelmasta monella tavalla. Rakennesuunnitelmassa kuvataan Riihimäen yhdyskuntarakennetta kokonaisuutena. Siinä eri maankäyttömuodot, palveluja ja maaseutua lukuun ottamatta, muodostavat kokonaissuunnitelman. Yleiskaavaluonnoksessa pyritään esittämään muutoksia ja kehittämiskohteita. Yleiskaavaehdotus on tarkoitus laatia kokonaisyleiskaavana. Väestönkasvu Väestöennustetta on tarkistettu 0,7 %:n vuosittaisen väestönkasvun mukaiseksi. Ennusteen mukaan väestö olisi noin 34500 vuonna 2035. Kaupunkikeskusta Kaupunkirakenteen sisällä rakentamattomien korttelialueiden asuntorakentamisen kapasiteetti on noin 1200 asuntoa. Asemakaavojen muutoksilla ja laajennuksilla asuntoja voidaan saada 1500. Keskustan täydennysrakentamisen alueet, etenkin lähellä rautatieasemaa, varataan keskustatyyppisiksi sekoittuneiksi työpaikkojen ja asumisen alueiksi. Uudet asuinalueet Uusia asuinalueita ovat Varuskunta-Kokko-Taipaleen ja Kalmun alueet. Tarkistettu väestöennuste ja sen perusteella laskettu asuntojen tarve on noin 2600; asuntotyyppijakauma asuinkerrostaloissa 32 %, rivitaloissa 27 % ja omakotitaloissa 41 %. Suunnittelussa priorisoidaan Varuskunta-Kokko-Taipaleen alue yhdyskuntarakenteen ja palvelujen kannalta parhaana uuden asumisen alueena. Neuvottelut puolustusvoimien, Senaattikiinteistöjen ja Metsähallituksen kanssa ovat käynnistyneet ja alustavasti aluetarpeet on esitetty kaavakartalla. Mitoituslaskelmat osoittavat, että uudet asuinalueet Riuttassa eivät ole yleiskaavan aikavälillä tarpeen. Kaavaluonnoksessa Riuttassa on uusia kaupallisia ja työpaikka-alueita, jonne tulee laatia osayleiskaava ennen asemakaavoitusta. Riuttan alueella on merkintänä kehittämisalue. Arolammin asemanseudun pitkän tähtäyksen tarve, mitoitus ja ajoitus esitetään selvitettäväksi osana pääradan varren muuta kehittämistä. Kaavakarttaan on merkitty Arolammin alueelle asemanseudun kehittämisalue, jonka yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee ratkaista ensin maakuntakaavoituksessa. Elinkeinot Yleiskaavaluonnoksessa on varattu työpaikka-alueita enemmän kuin rakennesuunnitelmassa mm. kantatien 54 pohjoispuolelle, Haapahuhdan nykyisen teollisuusalueen pohjoispuolelle ja valtatien 3 Arolammin liittymän länsipuolelle. Selvitysalueiden potentiaalia elinkeinoalueiksi arvioidaan. Selvitysalueella 2 on vireillä Punkanjoen alueellinen hulevesiselvitys, jossa ratkaistaan edellytykset alueen maankäytölle. Selvitysalueella 6 on vireillä selvitys ekologisen yhteyden sijoittamisesta ja aluetarpeista. Seudullisesti merkittävälle tilaa vievän kaupan yksikölle varataan alue valtatien 3 Riihimäen eteläisen liittymän luoteisneljännekseen. Kapulan- Rappukalllion aluetta kehitetään jätehuollon ja ympäristöteknologian alueena. Liikenne Vireillä olevan seudullisen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä selvitetään kehäteiden tarpeellisuus, toteuttamisedellytykset ja toteuttamisjärjestys. Kaavakarttaan on merkitty kaupungin raja-alueille merkintöjä, joissa liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen tulisi ratkaista naapurikunnan kanssa yhteisellä osayleiskaavatasoisella suunnitelmalla. Uusina kokoojaväylinä on esitetty Kalmun eteläinen sisääntulotie ja Uudelle Karhintielle saakka ulottuva Oravankadun jatke. Keskustaa kiertävän kehätien Kirjauksentie-Sakonkatu-Kulmalan puistokatu-siltakatu-v.i. Oksasen katu-uusi Karhintie-Kokonkatu-Kontiontie sisällä liikennesaneerauksen yhteydessä rajoitetaan tarpeetonta läpiajoa. Keskustan liikennettä selvitetään myös vireillä olevan Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa tutkimushankkeen (Urban Zone 3) yhteydessä. 5
Kävelyn ja pyöräilyn pääverkko esitetään yleiskaavaluonnoksen liiteaineistossa Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelman periaatteiden mukaisena. Viherrakenne Kesäkuussa 2015 valmistunut Riihimäen viheralueohjelma 2015-2035 toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Kaupunginhallitus on päättänyt, että viheralueohjelma hyväksytään lopullisesti vasta yleiskaavan yhteydessä. Rakennesuunnitelmasta puuttunut ja viheralueohjelmassa ulkoilun ja virkistyksen tarpeisiin esitetty Vantaanjoki/ Silmäkeneva -alue on esitetty yleiskaavaluonnoksessa. Vantaanjoen vartta kehitetään houkuttelevana ympäristöelementtinä mm. ulkoilureiitien avulla. Yleiskaavan muutosalueilla on vireillä selvitys, jossa tarkastellaan yleiskaavan suhdetta ja vaikutuksia ekologisen verkoston toteutumiseen. Punkanjoen valuma-alueella on vireillä alueellinen hulevesiselvitys. Arvokkaat kulttuuriympäristöt Riihimäen valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on määritelty valtioneuvoston päätöksellä 2009. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet on esitetty Hämeen liiton julkaisussa vuodelta 2003 Rakennettu Häme. Yleiskaavaluonnoksessa niitä on tarkennettu. Perustelut tarkennuksille sekä paikallisesti arvokkaita alueita ja kohteita on tarkoitus selvittää rakennetun ympäristön ohjelman yhteydessä. Kuva 2. Veturitallit ja lennätinkonepaja (kuva: Jarkko Niskanen) Voimaan jäävät osayleiskaavat Kalmun osayleiskaava-alueelle esitetään uutta sisääntulotietä Läntiseltä kehätieltä. Kapulan yleiskaavassa Hämeenlinnantiehen rajoittuva alue on muutettu suojaviheralueesta työpaikka-alueeksi. Erityisellä kaavamääräyksellä esitetään, että edellä mainituin poikkeuksin ne jäävät voimaan oikeusvaikutteisina osayleiskaavoina. Riihimäen viheralueohjelma 2015-2035, 25.6.2015 6
3 YLEISKAAVAN TAVOITTEET 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yleiskaavaluonnos on laadittu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioiden. Rakennemallien yhteydessä esitettiin eri teemoihin liittyvät valtakunnalliset tavoitteet (Riihimäen seutu, tiivistyvä kaupunki, kehityskäytävät, kestävän liikkumisen kaupunki, elävä vihreä kaupunki ja asumisen kaupunki). 3.1.2 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat Maakuntakaavat sekä niihin liittyvät suunnitelmat ja selvitykset ohjaavat yleiskaavoitusta. Yleiskaavan rakennesuunnitelmassa todettiin eroja maankäytössä moottoritien länsipuolella ja Arolammintien varrella. Kanta- Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasssa esitetään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti edistettäviä asioita. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä on esitetty kuvassa 3. 3.1.3 Riihimäen kaupungin asettamat tavoitteet Yleiskaavan laatimisessa on huomioitu Riihimäen kapungin strategia 2015. Kaupungin strategisista päämääristä yleiskaavan tavoitteisiin limittyy erityisesti päämäärä Ekologisesti kestävä ja toimiva yhdyskuntarakenne. Riihimäen strategian 2015 painopisteisiin liittyvät toimenpiteet on tarkoitettu toteutettaviksi valtuustokauden 2013-2016 aikana. Uuden valtuustokauden alkaessa on yleiskaavan tavoitteita tarpeen tarkistaa uuden strategian mukaisiksi. Yleiskaavasuunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston 8.6.2015 hyväksymät tavoitteet, joista merkittävimmät koskevat väestöennustetta, uusia asumisen alueita, täydennysrakentamista, elinkeinoalueita, kehäteiden ja keskustan liikennettä sekä viherrakennetta. Lisäksi on esitetty mm. kaupungin asumista ja palvelujen järjestämistä sekä Arolammin asemanseudun kehittämistarvetta koskevia selvitystarpeita. Kuva 3. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä (Hämeen liitto) 7
4 YLEISKAAVARATKAISU 4.1 Yleiskaavaluonnoksen esitystapa 4.1.1 Kaavakartta Yleiskaavaluonnoksen alue-, kohde- ja muut merkinnät poikkeavat rakennesuunnitelmasta monella tavalla. Rakennesuunnitelmassa kuvataan Riihimäen yhdyskuntarakennetta kokonaisuutena. Siinä eri maankäyttömuodot palveluja ja maaseutua lukuun ottamatta muodostavat kokonaissuunnitelman. Yleiskaavaluonnoksessa pyritään esittämään vain se, mikä muuttuu. Tästä periaatteesta on kuitenkin poikettu esimerkiksi väylien ja pohjavesialueiden kohdalla. Pyrkimyksenä on korostaa kehittämiskohteita. Yleiskaavaehdotus on tarkoitus laatia kokonaisyleiskaavana. Muutoksia peilataan nykyiseen asemakaavaan. Jos asemakaavaa ei ole esitetty muutettavaksi, se esitetään ilman merkintää valkoisena alueena samoin kuin laaja maaseutu, jonne ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa. 4.1.2 Kaavamerkinnät ja määräykset Yleiskaavamerkintöjä käsittävässä ympäristöministeriön oppaassa (2003) merkintätyypit on jaoteltu kehittämistavoitemerkintöihin, erityisominaisuuksia ilmaiseviin merkintöihin, aluevaraus-, viiva- ja kohdemerkintöihin sekä ympäristömuutoksia kuvaaviin merkintöihin. Viimeksi mainittuja ovat nykyisellään säilyvät alueet, pienin toimenpitein kehitettävät alueet ja uudet tai olennaisesti muuttuvat alueet. Riihimäen yleiskaavan 2035 luonnoksessa uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet on esitetty havainnollisuuden vuoksi väritettyinä, kun taas oppaassa merkintänä on värireunuksellinen alue, jonka sisäpuolisella alueella näkyy nykytilannetta kuvaava pohjakartta. Yleiskaavamerkinnät ja määräykset on esitetty liitteesä 7. 4.2 Kaavavarannot ja uusien alueiden mitoittaminen Asumisen alueiden mitoitusta vuosille 2015-2035 on tarkistettu Kaupunkitutkimus TA:n laatiman tarkistetun ennusteen mukaiseksi. Väestö v. 2035 olisi tämän mukaan noin 34500 ja uusien asuntojen tarve on noin 2600 asuntoa. Nykyisten asemakaavojen mahdollistava asuntorakentamisen määrä on noin 1200 asuntoa. Asemakaavojen muutokset ja laajennukset käsittävät jopa 1500 asunnon rakentamisen mahdollisuuden. Kalmun osayleiskaava-alueella voitaneen toteuttaa lähes 900 asuntoa sekä Varuskunta-Kokko-Taipaleen alueelle arviolta 800 asuntoa. Kaikkiaan asemakaavojen ja yleiskaavaluonnoksen kaavavarannot ovat noin 4500 asuntoa. Lisäksi on arvioitu nykyisissä asemakaavoissa rakennetuilla tonteilla käyttämättömäksi asumisen rakennusoikeudeksi noin 50000 kerrosneliömetriä, josta kolmannes sijaitsee kerrostalotonteilla. Taulukko 1. Asuntorakentamisen potentiaali. Alue Asunnot Asukkaat Nykyiset kaupungin tontit Asemakaavan muutos ja laaj. Yksityisten omistamat tontit AK 1 AR AO Yht. AK AR AO Yht. 317 67 93 477 602 147 344 1094 1211 235 59 1505 2301 517 218 3036 525 125 142 792 998 275 525 1798 Kalmu 0 380 490 870 0 836 1813 2649 Varuskunta- Kokko-Taipale 250 214 390 854 475 471 1443 2389 Yhteensä 2303 1021 1174 4498 4376 2246 4344 10966 1) AK asuinkerrostalo AR rivitalo AO omakotitalo 8
4.3 Kaupunkirakenteen osatekijät 4.3.1 Keskustan täydennysrakentaminen Uusia asuinalueita ovat Varuskunta-Kokko-Taipale ja Kalmu. Tarkistettu väestöennuste ja sen perusteella laskettu asuntotuotantotarve ovat osoittaneet, että uudet asuinalueet Riutassa eivät ole tarpeen rakennussuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. Kaavaluonnoksessa Riutta nähdään tulevaisuudessa uusien työpaikka-alueiden kohteena, jonne tulee laatia osayleiskaava ennen asemakaavoitusta. Peltosaaren länsiosan asemakaavan uudistaminen on aloitettu Peltosaarensillan eteläpuolella yleissuunnitelman (2013) mukaisesti. Yleissuunnitelman muuttuva alue on yleiskaavaluonnoksessa esitetty uutena keskustatoimintojen alueena. Jokikylän asemakaavaa on tarkoitus muuttaa sekoittuneeksi asuin- ja työpaikka-alueeksi, jolle Vantaanjoki luo lisäarvoa houkuttelevana ympäristöelementtinä. Veturitallien alue on yleiskaavassa merkitty keskustatoimintojen muutosalueena. Kun alueen nykyiset toiminnat väistyvät, sitä kehitetään osana kaupunkikeskustaa ja sille voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteensopivia palveluja ja työpaikkatoimintoja. Kävelyn ja pyöräilyn yhteys Veturitallien alueen lävitse Keskuskadulle kytkisi asemanseudun Riihimäen vanhaan keskustaan nykyistä tiiviimmin. Veturitallien alue on osa Riihimäen rautatieaseman ja Rautatienpuiston valtakunnallisesti arvokasta rakennetun ympäristön kokonaisuutta. Alueen kehittämisessä huomioidaan rakennettuuun kulttuuriympäristöön liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Keskustan merkittäviä asumisen kehittämiskohteita ovat mm. alue Peltosaarensillan pohjoispuolella, entinen paloaseman tontti, itsenäisyydenpuiston viereinen julkisten palvelujen kortteli sekä Paloheimonkadun liiketontit. Keskusta-alueella on lisäksi toteutumattomia kerrostalotontteja noin 270 asunnon verran. Kehittämisalueiksi on osoitettu alueet Eteläisen Viertotien varressa, Peltosaaren liikuntakeskuksen pohjoispuolella sekä Tavara-aukion ja Siltakadun välissä 4.3.2 Asumisen alueet Kuva 4. Ote yleiskaavaluonnoksesta, keskusta. 9
Yleiskaavaluonnoksessa Kokon alueella varuskunnalta vapautuvat, Rautarouvan sähkölinjan eteläpuolella sijaitsevat alueet on pääosin merkitty asumisen alueiksi (A). Alueelle on tarkoitus toteuttaa pientalojen lisäksi myös kerrostaloja alueen keskustaa lähinnä oleviin osiin. 4.3.3 Työpaikka- ja yritysalueet Yleiskaavaluonnoksessa on varattu uusia työpaikka-alueita elinkeinostrategian mukaisesti ja rakennesuunnitelmaa tarkentaen n. 580 ha. Haapahuhdan ja Arolammin littymän ympäristössä työpaikka-alueita on esitetty laajasti. Selvitysalueilla 1, 2, ja 6 tavoitteena on ratkaista näihin alueisiin kohdistuvat intressit virellä olevien selvitysten valmistuttua. Keskustan täydennysrakentamisen alueet, etenkin lähellä rautatieasemaa, varataan keskustatyyppisiksi sekoittuneiksi työpaikkojen ja asumisen alueiksi. Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman II-vaiheessa tuotetaan asiantuntija-arviona näkemys logistiikka-alan kehityksestä ja mahdollisuuksista Riihimäen seudulla. 4.3.4 Palvelujen alueet Lähipalveluja ovat alakoulut ja päivittäistavarakaupat. Uusia kaupallisia ja julkisia palvelualueita on tarpeen suunnitellla varuskunnalta vapautuvalle alueelle ja Taipaleen alueelle. Nykyiset lähipalvelut on esitetty eriteltyinä liitekartalla 1. Kuva 5. Ote yleiskaavaluonnoksesta, Varuskunta-Kokko-Taipale. Riuttan alueella on kehittämisalueen merkintä. Rakennesuunnitelmassa alue katsottiin tarpeellisena asumisen alueena, mutta kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisella pienemmällä väestönkasvulla Riuttan asuinaluetta ei ole tarvetta toteuttaa tavoitevuoteen 2035 mennessä. Uusia kaupallisten palvelujen alueita, joille saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, on esitetty Länsi-Merkoksen alueelle ja moottoritien länsipuolelle ns. Sorrin alueelle. Alueille ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. 4.3.5 Liikenne Seudullisen tason tieverkon väyliä ovat ohjeellisina kehitettävinä vyöhykkeinä merkityt nk. Arolamminorsi välille valtatie 3- Arolammintie, nk. Itäinen kehätie välille Arolammintie-seututie 290 (Ryttylä/Hausjärventie) ja Läntinen kehätie valtatieltä 3 kantatielle 54 (Lahdentie). Läntisen kehätien linjaus perustuu pääsuuntaselvitykseen vuodelta 2001. Läntinen yhteystarve 10
on esitetty Hämeen 2. vaihemaakuntakaavassa. Itäisen yhteyden linjaus perustuu yleissuunnitelmaan vuodelta 1995. Molempien väylien tarpeellisuus on arvioitava maakuntakaavoitus huomioiden. Myös väylien vaikutukset on selvitettävä. Arolammilla valtatien 3 ja pääradan välisellä alueella on kehittämisalue, jonne on tarkoitus laatia suunnitelma uudesta tielinjauksesta. Suunnittelun yhteydessä on laadittava tarpeelliset selvitykset sekä vaikutusten arviointi. Maakuntakaavassa (2006) on esitetty tielinjauksen ohjeellinen sijainti ja linjausvaihtoehtoja on selvitetty vuonna 2008. Tielinjauksen suunnittelu kytkeytyy vireillä olevaan, Riihimäen ja Hausjärven yhteiseen Etelä- Vahteriston-Pohjois-Monnin osayleiskaavahankkeeseen ja mahdolliseen tulevaisuuden Arolammin asemanseudun kehittämisalueeseen. liikenteen kasvusta. Kasvusta huolimatta tieverkon käyttöasteet eivät näytä huolestuttavan korkeilta edes vuoteen 2040 ulottuvissa tarkasteluissa. Nykyisen tieverkon pohjalta Etelä-Vahteriston ja tavararatapihan itäpuolisten työpaikka-alueiden toteuttaminen edellyttää merkittävää liikenneyhteyksien kehittämistä. Katuyhteyttä Teerimäenkatuun ei voida hyväksyä Vahteriston luonnonsuojelualueelle. Raskaan liikenteen ohjaamista Patastenmäelle Vahteristontien ja Hikiäntien kautta ei voida hyväksyä. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty päärata, Lahdenrata ja näitä yhdistävä Kolmioraide sekä kaksi uutta asemaa: Arolammi ja Hausjärven Monni. Arolammin orren ympäristön alue on merkinnällä kehittämisalue. Näille alueille on laadittava osayleiskaavatasoinen, liikenteen ja maankäytön ratkaisuja yhteen sovittava suunnitelma. Vastaavalla tavalla on esitetty Läntisen ja Itäisen kehäteiden väylät. Kanta-Hämeen maakuntakaavan (2006) mukaisia kehitettäviä liittymiä on kolme kantatiellä 54: Pohjoisen Rautatienkadun, Kirjauksentien ja Itäisen kehätieyhteyden (Hausjärvi) liittymät. Lisäksi yleiskaavan kehitettäviä liittymiä ovat Kantatiellä 54 Riihiviidantien ja Oravankadun liittymät. Hämeenlinnantien Mattilantiehen liittyvä ramppi sekä Vanhan Kormuntien ja Parmalantien liittymät esitetään kehitettävinä liittyminä. Itäisen kehätien Arolammintien liittymä rautatien eritasoristeyksen länsipuolella tulee ratkaista maankäytön suunnittelun yhteydessä. Kantatiellä 54 Lopen kunnan puolella on Silmänkannon liittymä, joka on merkitty kehitettäväksi liittymäksi myös Lopen Launonen-Kormun osayleiskaavassa. Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman I-vaiheessa liikenteen kehittymistä vuoteen 2035 on tarkasteltu liikennemallin avulla. Liikennevirroissa muutokset kohdistuvat maankäytön kasvualueiden ja työpaikkakeskusten väliseen liikkumiseen. Suurimmat liikennemäärien kasvut kohdistuivat V.I. Oksasen kadulle ja sen jatkeelle Uudelle Karhintielle, Kokonkadulle sekä Pohjoiselle Rautatienkadulle. Seudullisesti suurin kasvu kohdistuu kantatielle 54 ja valtatielle 3. Tievverkon liikennemäärien kasvu johtuu kuitenkin pääasiassa seudun ulkopuolisen Kuva 6. Ennustetilanteen vuorokausiliikenne Riihimäen keskustassa 2035. 4.3.6 Kävely ja pyöräily Turvallinen jalankulku- ja pyöräilyverkosto on kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen edellytys. Pelkän kulkutapajakauman muutos ilman fyysisiä toimenpi- 11
teitä liikenneympäristöön voi heikentää turvallisuustilannetta. Olosuhteiden parantaminen lisää osaltaan myös näiden kulkutapojen käyttöä ja samalla vähentää autoriippuvuutta, liikenteen energiankäyttöä ja päästöjä sekä tukee kestävän liikkumisen ja terveen elinympäristön tavoitteita. Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmassa (2014) laadittiin suunnitelma pääpyöräilyverkon määrittelystä ja kehittämistarpeiden tunnistamisesta. Pyöräilyn tavoiteverkko on esitetty liitteessä 2. Valtakunnallisen pyöräilyreitin Helsinki-Tampere tiejaksot Riihimäellä ovat: Arolammintie-Eteläinen Asemakatu-Pohjoinen Asemakatu-Keskuskatu- Kalevankatu-Lasitehtaantie-Ilveskatu-Mikontie-Lehmustie-Tehtaankatu- Punkantie-Rajaportintie-Vanha Punkantie. 4.3.7 Virkistys- ja viheralueet Riihimäen viheralueohjelma 2015-2035 toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viheralueverkoston päätavoitteet ovat: - Kulttuuriympäristöjen ja luonnon arvot säilytetään. - Ekologisesti tai viristyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet ja yhteydet säilytetään pirstoutumattomina ja niitä kehitetään. - Arvokkaiden ja herkkien luontoalueiden monimuotoisuuden säilymistä edistetään. - Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä kohteiden arvoa ja suojelutavoitteita vaarantamatta. - Vetovoimaisista alueista muodostetaan laaja ja monipuolinen viherverkko. Viherverkkoa kehitetään ja sen jatkuvuus turvataan. - Ulkoilureittiverkon toimivuutta, reittien jatkuvuutta ja ulkoiluolosuhteita parannetaan edelleen. - Monipuoliset ja helposti saavutettavat toimintamahdollisuudet turvataan kaiken ikäisille. - Ekosysteemipalvelunäkökulma huomioidaan kaikilla suunnittelun tasoilla. - Ilmastonmuutokseen varaudutaan ja sen vaikutuksia pyritään ennakoimaan ja lieventämään. Viheralueverkostoa koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä: - Riihimäen viherrakenteen perusrungon muodostavat viisi ulkoilun ydinaluetta ja niiden väliset yhteydet sekä yhteydet niihin keskustasta - Ekologisen verkoston tavoitetila ja pääasialliset kehittämiskohdat - Fyysisten ja visuaalisten estevaikutusten vähentäminen erityisesti kaupungin keskustaan tukeutuvien ulkoilun ydinalueiden väliltä - Hulevesien luonnonmukainen hallinta viheralueilla ja viheralueiden hyödyntäminen tulvareitteinä Viheralueverkosto on jaettu osa-alueisiin: - Taajaman viher- ja virkistysyhteydet - Ulkoilun ydinalueet (Vantaanjoki/Silmäkeneva, Vahteristo, Hatlamminsuo, Sammalistonsuo ja Riutta) - Retkeilykohteet (Vantaanjoki ja Kytäjärven erämaa-alueet) Yleiskaavaluonnoksessa uutena kehitettävänä virkistyskäytön alueena on esitetty Vantaanjokeen tukeutuva Silmäkeneva. Vantaanjoen molemmin puolin Parooninmäestä Arolammille ja sieltä joen länsipuolelle on esitetty ohjeellinen ulkoilureitti, joka yhdistyy Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavassa esitettyyn ulkoilureittiin. Yleiskaavan tavoitteena on Vantaanjoen virkistyskäytön kehittäminen. Toinen kehitettävä virkistysalue yleiskaavassa on Sammalistonsuo, jonka itäistä reunaa kulkee ohjeellinen ulkoilureitti. Reitti muodostaa yhteyden pohjoiseen Ryttylän suuntaan. Yleiskaavan 2035 selvityksen Riihimäen ekologinen verkosto (Riihimäen kaupunki 2014) yhteenvedossa todetaan, että yleiskaavatyön edetessä ja yleiskaavaluonnoksen/ehdotuksen valmistuessa voi olla syytä tehdä asiantuntija-arvio siitä, onko ekologiset verkostot huomioitu riittävästi. Vireillä olevassa asiantuntijaselvityksessä tarkastellaan yleiskaavan suhdetta ja vaikutuksia ekologisen verkoston toteutumiseen maankäytön muutosalueilla. Rakennesuunnitelmassa on kuusi selvitysaluetta sekä laajoja teollisuusja yritysalueita, joiden sijoittumisen ja maankäytön muutoksen osalta arvioidaan ekologisen verkoston säilyttämis- tai toteuttamismahdollisuudet. Työ valmistuu helmi-maaliskuussa 2016. 4.3.8 Kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön alueet on esitetty yleiskaavakartalla merkinnällä kaupunkikuvallisesti arvokas alue. Maakun- 12
nallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty yleiskaavakartalla merkinnällä kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue. Yleiskaavaluonnoksessa alueita on esitetty tarkennettuina. Riihimäellä on kuusi Museoviraston inventoinnissa (2009) valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua rakennetun ympäristön aluetta: Riihimäen asema ja rautatienpuisto, Riihimäen keskusliikekatu, Riihimäen Lasin tehdasalue, Riihimäen kasarmialue, Riihimäen vankila ja urheilupuisto. Alueiden rajauksia on tarkennettu eivätkä ne täysin vastaa Museoviraston inventointia. Museoviraston inventointi on esitetty liitteessä 3. Puolustusvoimien käytössä olevat alueet ovat merkinnällä EP. Puolustusvoimilta vapautuu Rautarouva sähkölinjan eteläpuoliset alueet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sekä nykyisen alueen pohjoisosassa sijaitsevat asuinkerrostalot. Neuvottelut alueiden tulevasta maankäytöstä ovat kesken. Vantaanjoen merkittävän tulvariskialueen rajaus yleiskaavakartalla perustuu tulvariskilainsäädännön perusteella ELY-keskuksen 2013 laatimaan tulvakarttaan. Maa- ja metsätalousministeriö on 2011 nimennyt merkittävät tulvariskialueet. Kiinteät muinaisjäännökset on esitetty liitteessä 3. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet: Lopen-Vähikkälän kulttuurimaisema ja Vantaanjoen kulttuurimaisema on esitetty liitteessä 3. Maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöalueiden rajauksia on tarkennettu yleiskaavaluonnoksessa. Hämeen liiton laatimat kartat ja luettelo maakuntakaavan kohteista on liitteenä 4. 4.3.9 Luonto Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty vain ne luonnonsuojelualueiksi tarkoitetut alueet, joilla ei ole rauhoituspäätöstä. Näitä ovat: - Suolijärven pohjoisrannan rauhoittamattomat osat 55 ha - Arolampi (linnustonsuojelu) 9 ha - Hatlamminsuo ja Hatlamminmäki 92 ha - Paalijoen kanjoni Riihimäellä on useita METSO-kohdetta, joiden suojelua ei ole vielä toteutettu. Muita arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita (lumos-kohteet, koulujen opetuskohteet ja päiväkotien lähimetsät) esitetään liitekartassa 5. 4.3.10 Muut alueet Kuva 7. Riihimäen tulvavaarakartta 1/250 a toistuvuudelle (Vantaanjoen ve- sistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma, Hämeen ELY-keskus 2015). 13
5 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Suhde maakuntakaavaan Yleiskaavaluonnoksessa esitetty maankäyttö ja muut merkinnät poikkeavat voimassa olevista maakuntakaavoista jonkin verran. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä on esitetty kuvassa 3. Erot maankäytössä ja liikenteessä: - Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty kehittämisalueita maakuntakaavan asumisen ja työpaikkojen alueille pääradan varressa sekä Kormuntien ja moottoritien välisellä alueella. - Maakuntakaavan valkoisille alueille on esitetty yleiskaavaluonnoksessa selvitysalueita Sammalistossa, Rajaportissa ja Käpälämäen pohjoispuolella sekä kehittämisalueita Etelä-Vahteristossa ja Kalmun länsija eteläpuolella. - Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty työpaikka-alueita maakuntakaavan valkoisille alueille kantatien 54 Sipiläntien liittymän itäpuolelle ja Haapahuhdan/Apiliston alueella (Luukeskuksen liittymä). - Maakuntakaavan asumisen alueita on yleiskaavaluonnoksessa esitetty suppeammin Arolammintien, Kormuntien ja Sipiläntien varrella. - Maakuntakaavan viheryhteystarvetta vt 3:n kohdalla selvitysalueella 6 tarkistetaan (ks. kohta 4.2.8). - Yleiskaavaluonnoksessa keskustaa pyritään rauhoittamaan läpiajoliikenteeltä. 5.2 Tunnistetut vaikutukset Yleiskaavaluonnoksen merkittävät vaikutukset kohdistuvat yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, luontoon ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Yleiskaavaluonnoksen vaikutukset on esitetty liitteessä 6. Yleiskaavaluonnoksen mukaan kaupunkirakenteen sisällä olevien asumisen täydennysrakentamiseen soveltuvien alueiden käyttöönottoa edistetään. Uusista alueista asetetaan suunnittelussa etusijalle Varuskunta- Kokko-Taipaleen alue yhdyskuntarakenteen ja palvelujen kannalta parhaana uuden asumisen alueena. Asumisen nykyisten ja uusien alueiden toteuttamisessa on epävarmuustekijöitä. Ne johtuvat uusien alueiden mitoituksesta ja toisaalta nykyisten asumiseen varattujen tonttien toteutumisesta. Uusien asumisen alueiden hankinta kaupungin omistukseen ennen asemakaavoitusta ja maapolitiikan jatkuvuus määrittelevät osaltaan yleiskaavan ohjausvaikutusta. Riihimäen rakennuskanta kasvaa väestömäärän ja asumisväljyyden sekä elinkeinotoimintojen lisääntyessä. Rakennusten energiankäyttö (lämmitys ja sähkön käyttö) lisääntyy. Rakennusten energian ominaiskulutus kuitenkin pienenee energiatehokkuuden kasvaessa nykyisestä. Asukasta ja työpaikkaa kohden laskettu rakennusten energiankulutus todennäköisesti pienenee nykyisestä, riippuen asumis- ja työpaikkaväljyyden kehityksestä. Yleiskaavaluonnoksen toteutuessa rakennusten energiankulutus saattaa siten kasvaa vähemmän kuin asukas- ja työpaikkamäärä. Uusia työpaikka-alueita on sijoitettu hyvien tieliikenneyhteyksien varteen. Kehittämisvyöhykkeillä uusien työpaikka-alueiden toteuttaminen edellyttää kytkemistä liikenneverkkoon, jolloin joissain tapauksissa saatetaan edellyttää väylähankkeiden toteuttamista. Keskustatoimintojen alueelle sijoittuu myös työpaikkoja. Kehätiet vähentävät läpiajoa keskustassa, mutta pysäköintiratkaisuilla vaikutetaan asiointiliikenteeseen. Uudet seudulliset tieyhteydet voivat hajottaa yhdyskuntarakennetta ja vaikeuttaa yhtenäisten luonnonalueiden säilymistä. Myös osaan kehittämisalueista liittyy yhdyskuntarakenteen hajoamisen riski. Yleiskaavaluonnoksen ilmastovaikutusten arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä mm. suurten liikennehankkeiden ja selvitysalueiden johdosta. Liikenteestä aiheutuvien energiakulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen tarkempi arviointi tehdään yleiskaavaehdotusvaiheessa liikennettä koskevien tutkimusten ja selvitysten valmistuttua. Rakennesuunnitelmassa on esitetty luonnon ydinalueet, ekologisen verkon yhteydet, luonnonsuojelualueet, asemakaavan mukaiset virkistysalueet, ulkoilureittejä, pohjavesialueet, tärkeimmät pintavedet sekä ulkoilun ja virkistyksen ydinalueet. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty vain ne luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja kohteet, joilla ei ole 14
vielä rauhoituspäätöstä. Selvitysalueiden vaikutukset riippuvat selvitysten tuloksista. Riihimäen viheralueohjelmassa 2015-2035 tarkastellaan viherrakennetta yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin. Ulkoilun ja virkistyksen ydinalueet, ulkoilureitit ja viherrakenteen määrittely muodostavat virkistysalueverkon uudella tavalla. Merkittävät luontovaikutukset kohdistuvat kehäväylien yhteyteen. Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena yleiskaavana, jota tarkistetaan, päivitetään ja täydennetään valtuustokausittain. Paikkatieto-ohjelmassa yleiskaavan alueille tallennetaan tietoja, joita voidaan hyödyntää tarkemmassa suunnittelussa. Nykyisin tieto sijaitsee hajallaan (tiedostot, raportit) suunnitteluorganisaatiossa ja sen ulkopuolella, mutta tavoitteena on hallita tiedon systemaattista keräämistä ja jalostaa se hyötykäyttöön. 6 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 6.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat Riihimäen yleiskaava 2035 käsittää kaavakartassa esitettyjen asemakaavamuutosten lisäksi kehittämismerkintöjä ja suunnittelutavoitteita, joilla pyritään saamaan aikaan haluttu muutos. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitausta ja muita toimenpiteitä pitkällä aikavälillä. Laaja-alaisia kehittämistoimenpiteitä on esitetty kaupungin rajalle Lopen, Janakkalan ja Hausjärven maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi Riihimäen alueella suunniteltavaan kehittämiseen. Seudullisten liikenneväylien läheisyyteen sijoittuva uusi maankäyttö edellyttää liikenteen jäsentämistä pitkämatkaisen liikenteen palvelutason, järjestelmän toiminnallisuuden ja turvallisuuden vuoksi. Rakennetun ympäristön vaalimiseksi sekä virkistys- ja luontoarvojen säilyttämiseksi on laadittava tarvittavat selvitykset ja inventoinnit. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Yleiskaavan viimeisenä vaiheena on toteuttamisohjelman laatiminen ja seurannan järjestäminen. Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa kuvataan yleiskaavaan liittyvien toimenpiteiden vaatimia taloudellisia voimavaroja, aikataulutusta sekä vaikutusten jatkuvan seurannan menetelmiä. Yleiskaavasta on tarkoituksenmukaista laatia myöhemminkin määrävälein seuranta- ja ohjelmointiraportteja. Kuva 8. Paikkatietopohjainen yleiskaavaprosessi. 6.3 Seuranta 15
7 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vaiheet ja niistä koskevat päätökset Kaupunginhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 28.10.2013, jota on tarkistettu 7.4.2015 ja 18.1.2016. Kaupunginhallitus hyväksyi rakennemallit nähtäville 14.4.2014. Rakennesuunnitelma päätettiin asettaa nähtäville 27.3.2015. Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennesuunnitelman muutoksin ja asetti kokouksessaan 8.6.2015 yleiskaavalle jatkosuunnitteluohjeet. 7.2 Osallistuminen ja yhteistyö 7.2.1 Vireilletulo Riihimäen yleiskaava 2035 on kuulutettu vireille 3.11.2013. 7.2.1 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdassa 7 on lueteltu osalliset; maanomistajat ja asukkaat, viranomaistahot ja muut yhteistöt. 7.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumisja arviointisuunnitelman kohdassa 8. 7.2.3 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelman viranomaisneuvottelu pidettiin kahdessa osassa 1.10. ja 4.10.2013. Rakennemallivaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 4.6.2014. Rakennesuunnitelman viranomaisneuvottelu pidettiin 12.5.2015. Neuvottelumuistiot on tallennettu kaupungin verkkosivulle. 7.2.4 Yhteenveto suunnitelmista esitetyistä mielipiteistä Rakennemalleista nähtävilläoloaikana 22.4.-21.5.2014 annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin kaavoitusyksikkö on laatinut vastineet. Rakennesuunnitelmasta nähtävilläoloaikana 7.4.-6.5.2015 annetuista lausunnoista ja mielipiteistä kaavoitusyksikkö on laatinut kartan suunnitelman muutos- ja kehittämiskohteista. 7.2.5 Karttakysely Kaupunkilaisilla oli mahdollisuus kommentoida yleiskaavan rakennesuunnitelmaa myös verkossa toimineen kyselyn kautta. Kyselyssä esitettiin rakennesuunnitelman teemoihin liittyviä kysymyksiä sekä pyydettiin osoittamaan kommentteja myös suunnitelmakartalle. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 119 vastausta ja kartalle oli osoitettu 65 kohdetta. Kyselyn tuloksista on laadittu yhteenveto, joka on saatavissa Riihimäen kaupungin verkkosivuilla (www.riihimaki.fi) yleiskaavan Tavoitteet- ja rakennesuunnitelmaaineistossa. 7.3 Luonnosvaiheessa laaditut selvitykset ja suunnitelmat 7.3.1 Väestöennuste Väestöennustetta on tarkistettu kaupunginvaltuuston päätöksen 8.6.2015 mukaisesti. Uuden ennusteen mukaan väestö olisi noin 34500 vuonna 2035, lisäystä 5200 henkeä vuodesta 2014. Yleiskaavan laadinnan pohjaksi uusien alueiden mitoituksessa varaudutaan 0,7 %:n vuosittaiseen väestönkasvuun. Asuntojen tarvelaskelmassa asuntojen tarve olisi noin 2640 ja asuntotyyppijakauma asuinkerrostaloissa 32 %, rivitaloissa 27 % ja omakotitaloissa 41 %. Arviossa on käytetty asumisväljyyttä ja asuntokunnan keskikokoa kuvaavia mitoituslukuja. 7.3.2 Seudullinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma Riihimäen kaupunkiseudun liikenteen ja maankäytön kehittämissuunnitelman laatiminen aloitettiin Hämeen liiton, Hämeen ja Uudenmaan ELYkeskusten, Riihimäen kaupungin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan kuntien yhteistyöprojektina. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelusuosituksessa esitetään, että kaupunkiseuduille tulisi laatia seudun kuntien yhteinen yleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Vireillä olevassa seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa on ensi vaiheessa luotu liikennemalli ja jatkotyössä, joka valmis- 16
tuu toukokuussa 2016, selvitetään mm. palvelutasopuutteita ja uusien liikenneyhteyksien tarvetta. 7.3.3 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja liikennevirasto sekä pilottikohteina joukko kuntia ja maakuntien liittoja arvioivat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevaa kehitystä ja soveltavat vyöhykemenetelmää ajankohtaisissa suunnittelukysymyksissä. Yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelussa kaupunkiseudut jaetaan jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeisiin. Tutkimushanke Urban Zone III valmistuu 2016. 7.3.4 Kaupallinen selvitys Korkein hallinto-oikeus on 10.11.2015 kumonnut ympäristöministeriön päätöksen, jolla se oli jättänyt vahvistamatta 1. vaihemaakuntakaavan seudullisia kaupan palveluvyöhykkeitä koskevat merkinnät. Tämä lisää kaupungin päätösvaltaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä ja paljon tilaa vaativaa kauppaa, mutta Hämeen liitolla on vireillä kaupan palveluverkkoselvitys seuraavaa vaihemaakuntakaavaa varten. Uusia kaupan palveluja on yleiskaavaluonnoksessa esitetty Merkoksen ja Sorrin alueille. 7.3.5 Rakennettu ympäristö Kaupunkirakenteen muutoksilla on kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Yleiskaavatyön yhteydessä on tärkeää arvottaa kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristön kannalta herkkiä alueita ja arvioida muutosten näihin kohdistamia vaikutuksia. Osana yleiskaavatyötä laaditaan Riihimäelle rakennetun ympäristön ohjelma. Ohjelmatyö toteutetaan yhteistyössä useamman kaupungin hallintokunnan sekä asukkaiden kanssa. Vastaavaa rakennetun ympäristön ohjelmaa ei Riihimäellä ole aikaisemmin tehty. Ohjelmatyöhön sisältyy myös Riihimäen kulttuuriympäristöä koskevan valokuva- ja paikkatietokannan kokoaminen. 7.3.6 Viheralueohjelma Kesäkuussa 2015 valmistunut Riihimäen viheralueohjelma 2015-2035 toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Kaupunginhallitus on päättänyt, että viheralueohjelma hyväksytään lopullisesti vasta yleiskaavan yhteydessä. 7.3.7 Punkanjoen valuma-alueen hulevesiselvitys Yleiskaavan rakennesuunnitelmassa on esitetty selvitysalue se-2, jossa tulee selvittää hulevesien hallinnan periaatteet ennen alueen tarkempaa maankäytön suunnittelua. Tämä alueen suurimmat maanomistajat ovat Riihimäen kaupunki ja Kekkilä Oy. Alueen eteläosassa on myös omakotiasutusta. Kekkilä Oy on hakenut lupaa vastaanottaa omistamalleen alueelle maa-aineksia mm. rakennettavuuden parantamiseksi. Hämeen ELYkeskus on päättänyt, että hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Punkanjoen valuma-alueella on vireillä alueellinen hulevesiselvitys. 7.3.8 Ekologiset yhteydet Yleiskaavan rakennesuunnitelmassa on esitetty selvitysalue se-6, jossa tulee selvittää ekologisen verkoston Järvialue-vt 3-Arolampi-Erkylä yhteyden sijainti ja laajuus ennen tarkempaa maankäytön suunnittelua. Ekologisen verkoston ja yleiskaavaluonnoksen maankäytön muutosalueiden välistä suhdetta koskeva selvitys on vireillä. 7.3.9 Melua aiheuttavat toiminnot Yleiskaavatyössä selvitetään mahdolliset aluevaraukset melua aiheuttaville liikuntalajeille (moottoriurheilu ja ampumaurheilu) Riihimäen kaupungin alueella. Tässä vaiheessa kaupungin omistamilta alueilta ei ole selvinnyt moottoriurheiluun soveltuvia alueita. Maastossa tapahtuvaan moottoriurheiluun yksityisten omistamilla alueille voi hakea lupaa kaupungin ympäristölautakunnalta. 17
Riihimäellä lähes sata vuotta puolustusvoimien ja ampumaharrastajien käytössä olleen Räiskylän ampumaradan toiminta on päättynyt 2014, eikä kaupungin alueella ole muita vastaavat harjoitteluolosuhteet tarjoavia ampumaratoja. Kaupunginvaltuusto on 8.6.2015 päättänyt, että yleiskaavassa selvitetään mahdolliset aluevaraukset melua aiheuttaville liikuntalajeille (moottoriurheilu ja ampumaurheilu) Riihimäen kaupungin alueella. Pienikaliiperisilla aseilla tapahtuvaan ampumaurheiluun soveltuvaa aluetta etsitään siten, että se kytkeytyisi latuverkkoon. 7.4 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot Yleiskaavatyön aloitusvaiheessa kaavoitus laati seitsemän rakennemallia eri teemojen näkökulmasta: Riihimäen seutu, Tiivistyvä kaupunki, Kehityskäytävät, Kestävän liikkumisen kaupunki, Elävä vihreä kaupunki, Asumisen kaupunki ja Visio 2050. Rakennemallitarkastelun ja vuorovaikutuksen pohjalta laadittiin kaupunkirakennesuunnitelma. Olennaisena osana rakennemalleja ja rakennesuunnitelmaa on laadittu kaupungin väestöennuste ja asuntotuotantoennuste sekä selvitetty nykyisten asemakaavojen toteutumattomien asuntotonttien ja mahdollisten muutoskohteiden kapasiteettia. Asumisen suunnitteluratkaisu on johdettu 0,7 %:n vuosittaisen väestönkasvun asuntotuotantotarpeesta, jolloin Riuttan pientaloaluevaraukset eivät osoittautuneet tarpeellisiksi. Toinen nykyisen tieverkon ja kehäväylien välinen eroavuus on Kalmun eteläpuolisen alueen maankäytössä. Kalmun alueen eteläpuolisen alueen kehittäminen on mahdollista vain Läntisen kehätien toteutuessa. Arolammin orsi yhdistää yleiskaavaluonnoksen radanvarren työpaikka/terminaali-alueet valtatiehen 3 ja se on merkittävä Riihimäen kaupungin itäosien ja mahdollisten Hausjärven viereisten alueiden saavutettavuudelle. Seudullisesti Arolammin orsi kehäväylän osana yhdistää valtatien 3 kantatiehen 54 (Tammela-Hollola). Lisäksi Arolamminorsi luo lisäarvoa yleiskaavaluonnoksen Arolammin asemanseudun kehittämiselle. Näillä perusteilla Riihimäen kaupungin alueella yleiskaavaluonnoksessa esitetyt kehäväylien kehitysvyöhykkeet ovat tarpeellisia. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty kehäväylien kehittämisvyöhykkeet siten, että niiden suhde myös naapurikuntien maankäyttöön selvitetään. Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu liikenteen kehittymistä nykyverkolla vuoteen 2035. Liikennevirroissa muutokset kohdistuvat maankäytön kasvualueiden ja työpaikkakeskusten väliseen liikkumiseen. Kasvusta huolimatta tieverkon käyttöasteet eivät näytä huolestuttavan korkeilta edes vuoteen 2040 ulottuvissa tarkasteluissa. Yleiskaavaluonnoksen maankäyttöä on tarkasteltu nykyisen ja kehäväylät sisältävien liikenneverkkojen pohjalta. Nykyisen tieverkon pohjalta Etelä- Vahteriston ja tavararatapihan itäpuolisten työpaikka-alueiden toteuttaminen edellyttää merkittäviä uusia katuyhteyksiä. Tällainen maankäyttö ei olisi mahdollista nykyverkolla. 18
19