1 KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA STRATEGIA Hyväksytty hallituksen kokouksessa 23.9.2009 Neuvonta-Viestintä-Koulutus-Edunvalvonta 1) Johdanto Strategia on linjaus siitä, mitkä ovat yhdistyksen tavoitteet ja miten Kiinteistöliitto Uusimaa aikoo toimia saavuttaakseen nämä tavoitteensa. Strategian lähtökohtana on yhdistyksen toiminnan kehittäminen jäsenten lähtökohdista ja tarpeista. Yhdistyksen jäsenistön ehdottomana enemmistönä ovat Uudenmaan alueen asuntoosakeyhtiöt. Sen lisäksi jäsenistöön kuuluu kiinteistö-osakeyhtiöitä ja vuokrataloyhteisöjä. Yhdistyksen palveluita käyttävät ja hyödyntävät pääasiassa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja muut jäsenet, isännöitsijät sekä jossain määrin vuokrataloyhtiöt. 2) Toimintaympäristön muutokset Suomen rakennuskanta on kansainvälisesti katsoen nuorta. Rakennuskannastamme 20 % on rakennettu 1990-luvun alun jälkeen. Kiivaan rakentamisen vuosikymmenet, 1970- ja 1980-luvut, näkyvät lähitulevaisuudessa kasvavana korjausrakentamisena. Asuntokantaa on sopeutettava myös väestön keski-iän kohoamisen, aktiivisten eläkeläisten ja hoivatarpeessa olevien tarpeisiin. Tulevaisuudessa väestö keskittyy edelleen kasvukeskuksiin ja jättää rakennuksia vajaa- ja tyhjäkäyttöön muualla Suomessa. Asuntokannastamme kerrostaloasuntoja on noin 1,2 miljoonaa ja talojen keski-ikä on noin 30 vuotta. Rivitaloasuntoja on noin 350 000 ja niiden keski-ikä on noin 23 vuotta. Asuntokannastamme noin 60 % on asunto- ja kiinteistöosayhtiöissä. Suomen omistusasunnoista merkittävä osa on asunto-osakeyhtiöissä. Kiinteistöjen isännöinti, hoito ja kunnossapito ollaan kasvavassa määrin hankkimassa ostopalveluna kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisilta. Tätä kehitystä vahvistaa rakennusten teknistyminen, lisääntyvä peruskorjaus- ja perusparantamistarve sekä väestön ikääntyminen. Ostopalveluiden määrän ja arvon kasvu korostaa osto-osaamisen tarvetta. Rakennusmarkkinoilla painopiste on siirtymässä uudisrakentamisesta kiinteistökannan ylläpitoon sekä täydennys- ja korjausrakentamiseen. Rivitalojen korjaustarve kasvaa kaksinkertaiseksi talojen ikärakenteen takia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kerrostaloissa peruskorjaustarve kasvaa 1,3-kertaiseksi. Lähitulevaisuudessa korostuvat putki- ja julkisivuremontit. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tehdyt kansainväliset sopimukset edellyttävät Suomessa huomattavia toimia kiinteistö- ja rakennusalalla kohdistuen erityisesti olemassa olevaan rakennuskantaan. Erityisesti huomiota tullaan kiinnittämään rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Palvelusektorin työvoiman kysyntä kasvaa. Väestön ikärakenteesta johtuen eläkkeelle siirtyjiä on enemmän kuin työmarkkinoille tulevia nuoria työntekijöitä. Kiinteistö- ja rakennusalalle tämä merkitsee kasvavaa kilpailua ammattitaitoisesta työvoimasta muiden toimialojen kanssa. Verorakenteen uudistus tuo paineita kiinteistöön kohdistuviin veroihin ja maksuihin.
2 3) Tulevaisuuden haasteet - asumiskustannusten jatkuva kasvu. - rakennuskannan kasvava korjaustarve. - väestörakenteen ikääntyminen. - pienten asuntojen puute - kasvavat osaamisvaatimukset - asukkaiden kohoavat laatutasovaatimukset - taloyhtiöiden hallintoon ja juridiikkaan sekä korjausrakennuttamiseen liittyvän neuvonnan, koulutuksen ja tiedotuksen tarpeen lisääntyminen - väestöliikkeen suuntautuminen pääkaupunkiseudulle - työvoiman saatavuus - ilmastonmuutoksen ja energiatehokkuuden vaatimukset 4) Yhdistyksen vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet - yhdistyksen pitkä ikä ja kokemus - henkilöstön ammattitaito ja hyvä työyhteisö - harvinainen juridistekninen osaaminen - sijainti pääkaupunkiseudulla - tarve markkinassa säilyy ja lisääntyy - vahva talouden perusta ja suuri jäsenmäärä - puolueettomuus Heikkoudet - henkilöstön riittämättömyys sesongeissa - tiedottaminen ja yhteiskuntavaikuttaminen - tieto- ja kokemuspankki puuttuu, ei vielä käytettävässä muodossa - asiakas- ja kontaktitiedon puutteellisuus esim. sähköpostiosoitteet - jäsenrekisterin vaikeakäyttöisyys Mahdollisuudet - jäsenpotentiaali - palvelutasomme säilyy ja kasvaa - mahdollisuus vaikuttaa alueellisesti ja yhteiskunnallisesti - tietoyhteiskunnan kehitys - verkottuminen muiden alan toimijoiden kanssa - ennakoiva, oikea-aikainen panostus koulutukseen
3 5) Toiminnan tarkoitus Uhkatekijät - osaaminen, erikoistuminen ja henkilöstön korvattavuus - mahdolliset uudet kilpailijat markkinassa - jos emme seuraa aikaa ja kehity, yhdistys käpertyy kuoreensa - jäsenyhtiöiden hoitokustannusten nousun vaikutus jäsenyyteen - yleishyödyllisyyden säilyttäminen verokohtelussa Sääntöjensä mukaan Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnan tarkoituksena on: - toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja, - edistää oikean tiedon leviämistä kiinteistöjä koskevista asioista, - herättää ja ylläpitää jäsenissään kiinnostusta kiinteistöalan kysymyksiin sekä kehittää niiden piirissä kiinteistöalan ammattitaitoa, - toimia kiinteistöalan yhteisten pyrkimysten ja päämäärien hyväksi. 6) Tavoite (Visio) 7) Arvot Sääntöesityksen mukaan toiminnan tarkoituksena on: - toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja, - edistää kunnossapitämisen ja ylläpitämisen sekä hyvän asumisen yleisiä edellytyksiä toimialueellaan - edistää tietämystä kiinteistön omistamisen edellytyksistä (ja hankinnasta). Yhdistys on toiminta-alueensa aktiivisin, kiinnostavin ja vaikuttavin kiinteistöalan järjestö. Toimintaamme ohjaavat seuraavat arvot: Jäsenkeskeisyys. Olemme olemassa jäsenistöämme varten. Asiantuntijuus. Toimintamme perustuu vahvaan asiantuntemukseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Kumppanuus. Olemme valmiita yhteistyöhön muiden kiinteistöalan toimijoiden kanssa tavoitteiden edistämiseksi. Yhteenkuuluvuus, avoimuus ja me henki. Toimimme yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Luovuus ja uusiutumistahto. Suhtaudumme positiivisesti uusiin ajatuksiin ja haluamme jatkuvasti kehittää toimintaamme.
4 8) Strategia a) Valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme etuja toiminta-alueen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Edunvalvonnan sisältötavoitteet ja painopisteet määritellään vuosittain yhdistyksen hallituksessa Edunvalvonta kattaa jäsenistön asemaan vaikuttavan alueellisen ja paikallisen yhteiskunnallisen päätöksenteon. Ammattitaitoisuus edunvalvonnassa edellyttää, että tiedämme miten päätöksentekoprosessit toimivat, tiedämme ketkä prosesseissa vaikuttavat ja tiedämme miten parhaiten voimme vaikuttaa tavoitteidemme saavuttamiseksi. Luomme verkoston, joka kattaa yhdistyksen toiminta-alueen keskeiset virkamiehet ja poliittiset päättäjät. b) Kehitämme jäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita. Palveluiden tulee perustua jäsenistömme tarpeisiin. Jäsenpalveluiden kehittämisen painopisteinä ovat korjausrakennuttamisen liittyvä tekninen ja juridinen neuvonta, koulutus ja viestintä sekä sähköisten viestintä- ja neuvontapalveluiden kehittäminen. Tarjottavien palveluiden tulee hyödyttää laajasti jäsenistöämme ja olla laajasti jäsenistömme käytettävissä. Palveluiden tarpeellisuutta ja laatua mittaamme säännöllisesti toteutettavilla palvelutyytyväisyyskyselyillä sekä mittaamalla palveluiden käyttömääriä. c) Organisoidumme tuottamaan tehokkaasti ja taloudellisesti laadukkaat jäsenpalvelut. Toimimme Uudenmaan alueen palvelukeskuksena ja hyödynnämme Kiinteistöliiton ja liittoyhteisöön kuuluvien yhtiöiden tarjoamia palveluita. d) Varmistamme luottamus- ja toimihenkilöidemme osaamisen ja järjestelmiemme toimivuuden. Henkilöstön osaaminen varmistetaan jatkuvalla ja pitkäjänteisellä koulutuksella. Luodaan luottamushenkilöille koulutusjärjestelmä. Pidämme huolta siitä, että muut toiminnan kannalta keskeiset järjestelmät (jäsentietojärjestelmä, sisäinen ja ulkoinen viestintäjärjestelmä) ovat tarkoituksenmukaisia ja toimivia. e) Viestimme ja tiedotamme vaikuttavasti ja tehokkaasti. Tiedottaminen ja julkinen näkyvyys vahvistavat yhdistyksen painoarvoa ja lisäävät kiinnostusta sen tavoitteita ja toimintaa kohtaan. Jäsenistölle suunnattua viestintää lisätään ja se toteutetaan nykyaikaisia viestintävälineitä hyödyntäen.
5 f) Pyrimme aktiivisesti kasvattamaan jäsenmääräämme Jäsenhankintaa keskitetään erityisesti suuriin kaupunkeihin, joissa järjestäytymisaste on huono. Jäsenhankinnassa käytetään uusia markkinointikanavia kuten lehtimainontaa. g) Osallistumme aktiivisesti Suomen Kiinteistöliiton toimintaan Osallistumme asioiden valmisteluun ja vaikutamme Kiinteistöliiton hallinnossa ja jaostoissa. h) Yhteistyö alan muiden järjestöjen kanssa. Toimimme hyvässä yhteistyössä Kiinteistöalan muiden järjestöjen kanssa (Rakli, Isännöintiliitto, Kiinteistöpalvelut) i) Tuemme hyvällä taloudenhoidolla yhdistyksen tavoitteita Yhdistyksen taloussuunnittelun ja taloudenhoidon on oltava ammattimaista ja ajantasaista ja sen on kyettävä turvaamaan yhdistyksen toiminta pääasiassa jäsenmaksutuotoilla. Jäsenmaksutuottojen on seurattava yleistä kustannuskehitystä, ollen kuitenkin kohtuullisella tasolla verrattuna muihin vastaaviin palveluihin. Jäsenmaksujen perinnässä pyritään siirtymään sähköiseen laskutukseen. Omaisuuden ja sijoitusomaisuuden ylläpidon, hallinnan sekä kartuttamisen on oltava pitkäjänteistä, vakaata ja perustuttava matalariskisiin ratkaisuihin. 9) Resurssit Jäsen- ja palvelumaksuperusteet määritetään ja säilytetään tasolla, joka turvaa vakaan talouden. Toiminta mitoitetaan ottaen huomioon yhdistyksen taloudellinen tilanne. Jäsenmäärän kasvun tulee vahvistaa myös toiminnallisia resursseja. 10) Strategian toteuttaminen Yhdistyksen hallitus ohjaa strategian toteuttamista. Toimintasuunnitelmissa konkretisoidaan seuraavan toimintavuoden toimintatavoitteet ja kehitystoimenpiteet.