4. Lapin yliopiston urapolkujärjestelmä sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne

ASIALISTA 10.12.2012 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 17.12.2012 Kokous 11/12 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Kärkihankkeiden esittely 3. Katsaus Lapin yliopiston sijoitustoimintaan 4. Lapin yliopiston urapolkujärjestelmä sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne 5. Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosääntö vuodelle 2013 6. Lapin yliopiston vuoden 2013 strategiarahoituksen kohdentaminen 7. Lapin yliopiston toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013 8. Ilmoitusasiat: Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistolain muuttamista koskevasta esityksestä sekä kommentit koulutusvastuiden tarkempaa määrittelyä koskevasta luonnoksesta Lausunto Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus ehdotus kokonaisuudistukseksi mietinnöstä Tutkintotavoitteet ja niiden toteutuminen1.1. 30.11.2012 9. Muut asiat

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 10.12.2012 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 11/12 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 17.12.2012 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Juho Hinkkanen Kaarina Määttä Tarmo Jomppanen Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 2 momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Hallituksen 24.8.2009 tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 10.12.2012 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 11/12 Paikka: Fellin Akvaariokbinetti Aika 17.12.2012 klo 10.10 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Juho Hinkkanen Kaarina Määttä Tarmo Jomppanen Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 2. Kärkihankkeiden esittely Professorit Soile Veijola ja Julian Reid esittelevät omia kärkihankkeitaan. Esitys Merkittäneen tiedoksi

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 10.12.2012 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Tarja Särkkä 040 723 2778 Kokous 11/12 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika 17.12.2012 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Juho Hinkkanen Kaarina Määttä Tarmo Jomppanen Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 3. Katsaus Lapin yliopiston sijoitustoimintaan Yliopiston sijoitustyöryhmän puheenjohtaja, professori Markku vieru tekee katsauksen yliopiston sijoitustoiminnan kokonaistilanteeseen ja kehitysnäkymiin. Esitys Merkittäneen tiedoksi.

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 10.12.2012 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Mirja Väyrynen 040 861 2225 Kokous 11/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 17.12.2012 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Juho Hinkkanen Kaarina Määttä Tarmo Jomppanen Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 4. Lapin yliopiston urapolkujärjestelmä sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne Lapin yliopistossa on laadittu vuonna 2009 opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne. Tehtävärakennetta on 27.12.2010 päivitetty vastamaan uutta yliopistolakia ja yliopiston hallintojohtosääntöä. Syksyllä 2012 yliopiston hallitus hyväksyi yliopiston uudet henkilöstöpoliittiset linjaukset. Linjauksien mukaan yliopistossa vahvistetaan opetusta ja tutkimusta yliopiston tulevaisuuden turvaamiseksi. Hallitus antoi tehtäväksi opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenteen uudistamisen vuoden 2012 aikana ja urapolkujärjestelmän tarpeellisuuden ja laajuuden arvioinnin. Tehtävärakennetta suunniteltaessa tulee arvioida nuoremman tutkijan ja tohtorikoulutettavan nimikkeiden käyttöönottoa jatko-opiskelijoiden nimikkeinä ja apulaisprofessorin nimikkeen käyttöönottoa, kun tehtävänhoitajan pätevyys on lähellä professorin pätevyyttä. Yliopiston strategian mukaan yliopiston yhteisinä profiilialueina ovat kansainvälisesti korkeatasoinen arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimus sekä kansainvälinen matkailun tutkimus. Yliopiston strategiset painoalat ovat palvelumuotoilu, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ, kestävä kehitys sekä oikeus ja oikeudenmukaisuus. Yliopiston rehtori on nimennyt 20.6.2012 työryhmän urapolkujärjestelmän laatimiseksi. Työryhmään kuuluivat henkilöstöjärjestöjen edustajina Antti Syväjärvi, Outi Ylitapio-Mäntylä, Heikki Huilaja ja työantajan edustajina Jukka Mäkelä, Markus Aarto ja Mirja Väyrynen. Työryhmä on kokoontunut useamman kerran ja esittää urapolkujärjestelmää, joka sisältää strategisen urapolkujärjestelmän ja henkilökohtaisen urapolkujärjestelmän. Esitystä tehdessään työryhmä on otta-

nut huomioon yliopiston koon ja koulutusaloista johtuvat rajalliset taloudelliset varat, jolloin järjestelmän käyttöönotossa on tarkoituksenmukaista lähteä liikkeelle varovaisesti. Esitetyllä urapolkujärjestelmällä selkeytetään ja ohjeistetaan jo olemassa oleva opetus- ja tutkimushenkilökunnan urakehitys. Urapolkujärjestelmän luonnos on käsitelty 4.9.2012 yliopiston yhteistoimintaneuvostossa. Esitys Hyväksyttäneen liitteen 1 mukainen Lapin yliopiston urapolkujärjestelmä ja liitteen 2 mukainen Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne.

LIITE 1 luonnos 26.11.2012 Lapin yliopiston urapolkujärjestelmä Tausta Lapin yliopistossa on laadittu vuonna 2009 opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne. Tehtävärakennetta on 27.12.2010 päivitetty vastamaan uutta yliopistolakia ja yliopiston hallintojohtosääntöä. Yliopiston hallitus hyväksyi syksyllä 2011 yliopiston henkilöstöpoliittiset linjaukset Lapin yliopisto hyvinvoiva ja tuloksellinen työyhteisö. Henkilöstöpolitiikan tavoitteeksi asetettiin mm. luoda yliopistosta hyvinvoiva ja tuloksellinen työyhteisö, joka kannustaa henkilökuntaa osallistumaan yliopistoyhteisön toimintaan ja antamaan osaamisensa toiminnan kehittämiseksi entistä laadukkaammaksi, tuloksellisemmaksi ja vaikuttavammaksi yliopistoksi. Osana kannustavamman henkilöstöpolitiikan luomiseksi hallitus linjasi, että yliopistossa arvioidaan kannustavuutta edistävän urapolkujärjestelmän mahdollisuudet ja laajuus vuoden 2012 aikana. Vuoden 2012 aikana on käyty keskustelu yksiköiden ja henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa urapolkujärjestelmän luomisesta. Käydyissä keskusteluissa on vahvistunut, että yliopistossa on olemassa tarve yliopiston profiilia ja sen strategisten kärkien osaamista vahvistavan urapolkujärjestelmän kehittämiselle. Lisäksi on tarve selkeyttää ja ohjeistaa oman henkilökunnan mahdollisuus siirtyä tehtävästä toiseen tehtävärakenteen tasoilla 1-3 (ns. henkilökohtainen urapolkujärjestelmä). Urapolkujärjestelmää sovelletaan vain tulossopimusneuvotteluissa sovittaviin tehtäviin. Pääsääntöisesti yliopiston avoimet tehtävät ilmoitetaan julkisesti haettavaksi yliopiston hallintojohtosäännön 48 mukaisesti käyttäen tehtävän luonne huomioon ottaen sopivinta ilmoitusmenettelyä. Urapolkujärjestelmän kuvaus Lapin yliopiston urapolkujärjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa kansainvälisesti ja kansallisesti ansioituneiden tutkijoiden rekrytointi yliopiston strategisille painoaloille (strateginen urapolkujärjestelmä) sekä ohjeistaa oman opetus- ja tutkimushenkilökunnan mahdollisuus uralla etenemiseen (henkilökohtainen tutkijanurajärjestelmä). Strateginen urapolkujärjestelmä Strategisen urapolun tavoitteena on vahvistaa yliopiston profiilin ja sen strategisten kärkien osaamista rekrytoimalla tutkijoita apulaisprofessorin tehtävänimikkeellä strategisille kärkialoille tai kärkien osaamista integroiville alueille. Rekrytoivalle tutkijalle tarjotaan mahdollisuus pätevöityä vastaavaan professorin tehtävään kahden viisivuotiskauden aikana. Apulaisprofessori kuuluu neliportaisessa tehtävärakenteessa tasolle 3.

Tiedekunnat ja Arktinen keskus voivat tehdä tulosneuvotteluprosessin yhteydessä aloitteen yliopiston profiilia ja strategisia kärkiä vahvistavan apulaisprofessorin tehtävästä. Rehtori käy aloitteet läpi ja tekee hallitukselle esityksen strategiarahan suuntaamisesta urapolkujärjestelmän toteuttamiseen. Kun hallitus on hyväksynyt strategiarahan osaksi yliopiston budjettia, nimeää rehtori yliopiston sisäisen valmisteluryhmän. Ryhmä tekee esityksen tehtäväntäyttöselosteeksi, joka sisältää mm. hakukriteerit, tarkennetun tehtäväalan, yliopiston ulkopuolisen arviointiryhmän kokoonpanon sekä kansallisen ja kansainvälisen haun laajuuden. Rehtori tekee esityksen perusteella tarvittavat päätökset ja käynnistää haun. Arviointiryhmä arvioi rehtorin johdolla apulaisprofessorin tehtävään hakevien tieteellisen pätevyyden ja ansioituneisuuden. Tämän jälkeen sisäinen valmisteluryhmä tekee kokonaisarvion hakijoista, ja esityksen rehtorille henkilön valinnasta ja sijoitusyksiköstä. Rehtori tekee esityksen saatuaan päätökset henkilön valinnasta ja sijoitusyksiköstä. Apulaisprofessuuriin valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, jonka suorittamisesta on kulunut enintään 10 vuotta. Valittava on toiminut aktiivisesti laajoissa, tuloksellisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa tai taiteellisen toiminnan produktioissa yliopiston profiilin strategisten kärkien alueilla ja valittavalla on osoitettua kykyä tutkimusryhmien kokoamisesta, monitieteisestä tutkimuksesta tai tieteen/taiteen rajapinnoilla työskentelystä. Henkilö otetaan viiden vuoden määräaikaiseen apulaisprofessorin tehtävään, jota on mahdollista jatkaa toiset viisi vuotta. Neljän vuoden jälkeen tehdään arviointi, jossa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan kahden yliopiston ulkopuolisen asiantuntijan lausuntojen perusteella. Arvioinnin tuloksena - käynnistetään kutsumismenettely vastaavaan professorin tehtävään tai - apulaisprofessorin tehtävää jatketaan toiset viisi vuotta taikka - työsuhde päättyy ensimmäisen viisivuotiskauden jälkeen. Mikäli henkilön apulaisprofessuuria on jatkettu toinen viisivuotiskausi, tehdään uusi arviointi neljän vuoden jälkeen kahden yliopiston ulkopuolisen asiantuntijan lausuntojen perusteella. Arvioinnin tuloksena - käynnistetään kutsumismenettely vastaavaan professorin tehtävään tai - työsuhde päättyy. Yliopiston rehtori päättää tehtävän täytöstä. Henkilökohtainen urapolkujärjestelmä Lapin yliopiston opetus- ja tutkimustehtävät sijoittuvat neliportaiseen tutkijanurajärjestelmään. Eri tehtävien kelpoisuudet on määritelty yliopiston johtosäännössä ja yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenteessa. Johtosäännön mukaan yliopiston tehtävät täytetään pääsääntöisesti avoimen haun kautta.

Lapin yliopiston henkilökohtaisen urapolkujärjestelmä koskee tutkijanurajärjestelmän portaita yhdestä kolmeen. Portaan neljä (professorit ja tutkimusprofessorit) tehtävät täytetään ulkoisen haun tai kutsumismenettelyn kautta. Portaalta toiselle eteneminen edellyttää erityisen menestyksekästä toimintaa ja sen tulee suuntautua yliopiston strategian mukaisille profiili- ja painoaloille. Urapolun mukaisesta tehtävästä sovitaan yksikön tulosneuvotteluissa ja se sisällytetään yliopiston strategiseen henkilöstösuunnitelmaan. Dekaani tuo asian tulosneuvotteluihin, mikäli hän katsoo muutoksen edellyttävien kriteerien täyttyvän. Kriteereinä ovat - tehtävän muutos edesauttaa yksikön tavoitteiden saavuttamista, - yksiköllä on talouskehyksensä puitteissa mahdollisuus kattaa tehtävän muutoksesta aiheutuvat lisäkulut. Erityisesti tämä on huomioita määräaikaisissa tehtävissä. - tehtävää hoitava henkilö täyttää urapolun seuraavan askeleen kriteerit Rehtori päättää tulosneuvotteluissa tehtävän muuttamisesta ja ottamisesta strategiseen henkilöstösuunnitelmaan. Tämän jälkeen dekaani käynnistää prosessin. Siirtyminen vaativuustason 7 yliopistonlehtorin tehtävään edellyttää kahden yliopiston ulkopuolisen asiantuntijan lausunnot. Urapolkujärjestelmässä käytettävät tehtävänimikkeet ja kriteerit on kuvattu opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenteessa, jonka hallitus on hyväksynyt?.?.2012. Yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän urapolkujärjestelmän.

Vaativuustasot 3-4 Kuvio. Lapin yliopiston urapolkujärjestelmä Taso Nimike Kelpoisuus Pätevyyden/etenemi sen arviointi 4. Professori Professorin pätevyys Avoin haku tai kutsumenettely 3. Apulaisprofessori Yliopistonlehtori Yliopistontutkija 2. Tutkijatohtori Yliopisto-opettaja 1. Nuorempi tutkija Tohtorin tutkinto, lähes professorin pätevyys Tohtorin tutkinto. Taiteellisin perustein täytettävä; ylempi kktutkinto, hyvä perehtyneisyys tehtäväalaan ja opetustoimeen. Tohtorin tutkinto Tohtorin tutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto, jatkotutkintosuunnitelma Avoin haku Avoin haku Avoin haku tai sisäinen urakehitys Avoin haku tai sisäinen urakehitys Haku Siirtyminen seuraavalle portaalle Ulkopuolinen arviointi S tehtävää haettaessa T R A T E G I N E N Ulkopuolinen arviointi tehtävää haettaessa Kahden ulkopuolisen asiantuntijan lausunnot Kahden ulkopuolisen asiantuntijan lausunnot Ohjaavan opettajan arvioi etenemisestä --- H E N K I L Ö K O H T A I N E N U R A P O L K U Palvelussuhde Työn sisältö Vaativuustaso Pysyvä Erityissyistä määräaikainen Määräaikainen Strateginen urapolku Pysyvä, erityisperusteluin määräaikainen Pysyvä Määräaikainen, enintään 5 vuotta Pysyvä tai määräaikainen Määräaikainen työsuhde (enint. 4 v tai rah.kausi) Professorin perustehtävät Koulutusalan kansallisen keskiarvotason ylittävä vakiintunut ja monipuolinen toiminta Edellisen lisäksi todennetut näytöt kansallisissa ja kv. verkostoissa Akatemiaprofessuurin pätevyys, tunnustettu kv. toimija ja huippututkija Professorin tehtävät laaja-alaisesti Laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjausta Edellisen lisäksi opetettavan aineen kehittämisvastuu, vakiintunut graduryhmä Edellisen lisäksi dosentuuri tai dosentin pätevyys Vähintään 3 v. väittelystä, kokemusta ja näyttöjä tieteellisestä tai taiteellisesta toiminnasta, kokemusta kv. tehtävissä ja/tai oman organisaation ulkopuolisissa asiantuntijatehtävissä. Yliopistotutkijan vaativuustason 6 lisäksi dosentuuri tai dosentin pätevyys Itsenäinen tieteellinen tutkimustehtävä, jossa henkilö toimii vastuullisena suunnittelijana ja toteuttaja. Itsenäinen opetustehtävä, jossa henkilö toimii vastuullisena suunnittelijana ja toteuttaja. Vastuuta oppiaineesta ja sen kehittämisestä Tutkijakoulutus, Opetusta enintään 5 % Vaativuustaso 8, Vaativuustaso 9 Vaativuustaso 10 Vaativuustaso 11 Vaativuustaso 7,5 Vaativuustaso 5 Vaativuustaso 6 Vaativuustaso 7 Vaativuustaso 6 Vaativuustaso 7 Vaativuustaso 5 Vaativuustaso 4 Vaativuustaso 5 Vaativuustasot 2-4 Tutkija Ylempi korkeakoulututkinto, jatkotutkintosuunnitelma Haku Ohjaavan opettajan arvioi etenemisestä Määräaikainen työsuhde (enintään 5 vuotta tai rahoituskausi + 1 vuosi) Tutkijakoulutus, Opetusta, hallintoa tai hanke/projektitehtäviä.

LIITE 2 Luonnos 3.12.2012 Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne Tehtävän vaativuustason määrittely tehdään ennen kuin tehtävän täyttöön ryhdytään. Esityksessä käytetyt vaativuustasoluokitukset ovat ohjeellisia ja yksittäisten työtehtävien vaativuustaso määräytyy yliopistojen palkkausjärjestelmän (ypj) mukaisesti. Lapin yliopistossa käytettävät tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet on kirjattu yliopiston hallintojohtosääntöön. Kaikkia tehtäviä täytettäessä käytetään pääsääntöisesti avointa hakua. Professorin tehtävää täytettäessä kiistatta pätevän henkilön kohdalla voidaan käyttää kutsumenettelyä. Ensimmäinen taso Perustutkintoa suorittamattomia tutkimusta avustavia opiskelijoita voidaan palkata määräaikaisesti tutkimusavustajan nimikkeellä. Tutkimusavustajan nimikettä käytetään silloin, kun työskentely liittyy omien opintojen loppuun saattamiseen tai tutkimustyön avustaviin tehtäviin. Nimike on tarkoitettu opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmän piiriin kuuluville opiskelijoille. Tutkimusavustajan tehtävän palkkaus on vähintään 75 % opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan tasojen 1-2 mukaisesta palkasta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen päätoimisesti jatko-opintoja suorittavan kohdalla käytetään nimikettä nuorempi tutkija. Työehtosopimuksen 5 luvun 6 :n mukaan työsuunnitelmaan sisältyvä osallistuminen opetustoimintaan ja muihin tehtäviin tulee mitoittaa niin, että väitöskirja on mahdollista saada valmiiksi suunnitellussa aikataulussa. Suositeltavaa on, että opetukseen käytetään enintään 5 % vuosityöajasta, ja että opetus mahdollisuuksien mukaan liittyy henkilön omaan tutkimusalaan. Nuoremman tutkijan tehtävässä tavoitteena on tohtorin tutkinnon suorittaminen. Tehtävään otetaan avoimen haun kautta pääsääntöisesti enintään neljän vuoden määräajaksi tai rahoituskauden ajalle. Nuoremman tutkijan tehtävän vaativuustaso on 2-4 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Vaativuustasoon vaikuttaa tohtorintutkinnon edistyminen. Tutkijan nimikettä käytetään silloin, kun tehtävään sisältyy jatkotutkinnon suorittamisen lisäksi opetusta, hallintoa tai hanke/projektitehtäviä. Tehtävää täytettäessä käytetään pääsääntöisesti avointa hakua ja tehtävään otetaan pääsääntöisesti enintään

viiden vuoden määräajaksi tai rahoituskauden ajalle. Tutkijan tehtävää voidaan jatkaa vuodella, mikäli muiden kuin jatkotutkintoon liittyvien tehtävien määrä on huomattava. Tutkijan tehtävän vaativuustaso on 3-4 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Nuoremman tutkijan ja tutkijan määräajan kokonaispituutta määriteltäessä tulee huomioida äitiys- tai vanhempainvapaiden, varusmies- tai siviilipalvelun tai pitkäaikaisen sairauden johdosta johtuvat tutkijakoulukauden pidennykset. Toinen taso Tehtävärakenteen toinen taso on tarkoitettu väitelleiden urakehitykseen ja opetusta antavan henkilökunnan tehtäviin soveltuviin nimikkeisiin. Tehtävä on luonteeltaan itsenäinen tieteellinen tutkimus- ja/tai opetustehtävä, jossa henkilö toimii vastuullisena suunnittelijana ja toteuttaja. Tutkimusryhmässä toimiessaan hän on vastuullisessa asemassa. Tehtävään sisältyy sekä hallintoa, toiminnan arviointia ja kehittämistä sekä yhteiskunnallisena asiantuntijana toimimista. Väitelleen tutkijauralle siirtyneen henkilön nimikkeenä käytetään tutkijatohtorin nimikettä. Nimikettä käytetään sekä toimintarahalla että täydentävällä rahoituksella palkatuissa tehtävissä. Tutkijatohtorin tehtävä on määräaikainen ja kauden pituus on enintään viisi vuotta. Lapin yliopistossa on opetuspainotteisia tehtäviä, joissa voidaan käyttää yliopistoopettajan nimikettä. Yliopisto-opettajalta vaaditaan vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Yliopisto-opettaja antaa pääasiassa opetusta, osallistuu opetuksen järjestelyihin ja oman jatkotutkimuksen tai tutkimuksen tekemiseen. Tehtävä voi olla pysyvä tai määräaikainen. Yliopisto-opettajan nimikettä käytetään yliopistonlehtorin tai lehtorin tehtävien hoitajan kohdalla, kun tehtävän hoitajalla ei ole pätevyyttä yliopistonlehtorin tai lehtorin tehtäviin. Tutkijatohtorin ja yliopisto-opettajan tehtävän vaativuustaso on 4-5 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Kolmas taso Varttuneiden tutkijoiden ja opettajien perusnimike on yliopistonlehtori. Yliopistonlehtorin pätevyysvaatimuksena on yliopiston hallintojohtosäännön mukaan tohtorin tutkinto. Taiteellisin perustein täytettävä yliopistonlehtorin tehtävään voidaan poikkeuksellisesti katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtävän alaan ja opetustoimeen. Kielikeskuksen yliopistonlehtorin tehtävään voidaan hallintojohtosäännön 41 mukaan poikkeuksellisesti katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtävän alaan ja opetustoimeen.

Tehtävä on pääsääntöisesti pysyvä, mutta erityisperusteluin tehtävä voi olla myös määräaikainen. Mikäli yliopistonlehtorin tehtävän hoitajalla ei ole pätevyyttä tehtävään, käytetään yliopisto-opettajan nimikettä. Yliopistonlehtorin vaativuustaso on 5-7 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Vaativuustason 7 yliopistonlehtorilta edellytetään tutkimuksellisia ansioita (dosentti tai vastaava) ja laajaa opetuskokemusta, joiden toteamiseen käytetään kahden ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoja. Yliopistonlehtorin nimikkeen rinnalla voidaan käyttää yliopistotutkijan nimikettä, kun tehtävä suuntautuu pääsääntöisesti tutkimukseen. Yliopistotutkijan tulee kuitenkin osallistua myös opetukseen ja opinnäytetöiden ohjaukseen. Tohtorin tutkinnon lisäksi vaaditaan kokemusta kansainvälisissä tehtävissä ja/tai kokemusta oman organisaation ulkopuolisissa tehtävissä. Tehtävä sisältää hankkeen johtamis- ja organisointivastuuta sekä taloudellista vastuuta hankkeesta. Yliopistotutkijan vaativuustaso on pääsääntöisesti 6-7 opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti. Vaativuustaso 7 edellyttää edellä mainittujen ansioiden toteamista kahden ulkopuolisen asiantuntijan lausunnon perusteella. Apulaisprofessorin nimikettä voidaan käyttää strategisessa urapolkujärjestelmässä. Strategisessa urapolkujärjestelmässä apulaisprofessorin tehtävään vaaditaan, että tohtorin tutkinnon suorittamisesta on kulunut enintään 10 vuotta, että on toiminut aktiivisesti laajoissa, tuloksellisissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa tai taiteellisen toiminnan produktioissa yliopiston profiilin strategisten kärkien alueilla ja, että on osoitettua kykyä tutkimusryhmien kokoamisesta tieteiden välisestä tutkimuksesta tai tieteen/taiteen rajapinnoilla työskentelystä. Menettelytavat on erikseen määritelty ylipiston urapolkujärjestelmässä. Projektitoiminnassa vastaavissa tehtävissä käytetään tutkimusjohtajan, taiteellisen johtajan tai muotoilujohtajan nimikettä. Apulaisprofessorin, tutkimusjohtajan, taiteellisen johtajan tai muotoilujohtajan vaativuustaso on opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti 7. Neljäs taso Professorin nimikkeen rinnalla voidaan käyttää tutkimusprofessorin nimikettä. Lähtökohtana molemmille tämän tason nimikkeille on yliopistolain tai yliopiston hallintojohtosäännön mukainen kelpoisuus. Professorin tehtävän vaativuustaso on opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartan mukaisesti 8 11. Professorin tehtävän hoitajan kohdalla voidaan käyttää apulaisprofessorin nimikettä silloin, kun työntekijä hoitaa laaja-alaisesti lähes kaikki professorin tehtävät, mutta hänellä ei kuitenkaan ole vielä todettua pätevyyttä kyseiseen professorin tehtävään.

Apulaisprofessori nimikettä käytettäessä tehtävä sijoittuu tasolle kolme ja vaativuustaso on 7. Nimikkeiden muuttaminen Tehtävärakenteeseen siirrytään suunnitelmallisesti yksiköiden tulosneuvotteluissa sovittavan aikataulun mukaisesti. Nimikkeiden muuttaminen edellyttää aina tehtävän kelpoisuusehtojen täyttymistä. Nimikkeen muutokseen tarvitaan asianomaisen henkilön suostumus. Yksiköiden henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan avoimiksi tulevien tehtävien tarpeellisuus ja mahdolliset muutokset tämän tehtävärakennemallin mukaisesti. Tarvittavat muutokset tehdään yliopiston ohjeistuksen mukaisesti. Tämän ohjeen mukainen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluva henkilöstö on kokonaistyöaikajärjestelmän piirissä. Työaika ja lomat määräytyvät kokonaistyöaikasuunnitelman mukaisesti. Lapin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenne on hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa x.x.2012.

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 10.12.2012. Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 11/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 17.12.2012 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Juho Hinkkanen Kaarina Määttä Tarmo Jomppanen Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 5. Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosääntö vuodelle 2013 Lapin yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 24.9.2012 esittää Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmälle konsernin kehittämistä koskevat linjaukset, jotka konsernin johtoryhmä hyväksyi. Linjausten toteuttaminen edellyttää Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosäännön muuttamista linjausten mukaiseksi. Korkeakoulukonsernin johtajan johdolla on laadittu oheinen johtosääntöluonnos, jonka konsernin johtoryhmä on hyväksynyt kokouksessaan 12.11.2012. Hallintojohtosäännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2013 lukien. Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 9 :n mukaan johtosäännöt hyväksyy yliopiston hallitus. Esitys Päätettäneen hyväksyä liitteenä 1 oleva Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosääntö.

Johtoryhmän kokouksessa 12.11.2012 muokattu luonnosversio LAPIN KORKEAKOULU KONSERNIN HALLINTOJOHTOSÄÄNTÖ VUODELLE 2013 1 LUKU. YLEISET MÄÄRÄYKSET Konsernin osapuolet Lapin korkeakoulukonserni (jäljempänä konserni) on sopimukseen perustuva Lapin yliopiston, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun muodostama stra teginen liittouma. Lisäksi konserniin kuuluvat ammattikorkeakoulujen ylläpitäjinä ja yhteisten yksiköiden osapuolina Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen kou lutuskuntayhtymä. 2 LUKU. KONSERNIN YHTEISET TOIMIELIMET JA TOIMIVALTA Konsernin toimielimet Konsernin toimielimiä ovat johtoryhmä ja neuvottelukunta. Konsernin johtoryhmän kokoonpano Johtoryhmän muodostavat korkeakoulujen rehtorit ja vararehtorit (yksi vararehtori / korkea koulu). Johtoryhmä kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita kokouksiinsa. Asiantuntijoiden kutsumisesta päättää puheenjohtaja tai johtoryhmä. Johtoryhmä valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Johto ryhmän puheenjohtajana toimivat korkeakoulujen rehtorit vuorotteluperiaatteella. Milloin johtoryhmä käsittelee korkeakoulukonsernin ja toisen asteen yhteistyöhön ja yhteis toimintasopimuksiin liittyviä asioita, johtoryhmän jäseniksi kutsutaan myös koulutuskuntayh tymien johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävät ja toimintatapa Johtoryhmä johtaa konsernin toimintaa ja vastaa strategian toimeenpanosta. Johtoryhmä päättää rehtoreiden toimivaltaan kuuluvista konsernin asioista. Johtoryhmä tekee esityksiä korkeakoulujen hallituksille. Johtoryhmän päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Johtoryhmän päätösten toimeenpanosta vastaavat rehtorit.

2 Johtoryhmässä noudatetaan esittelymenettelyä. Johtoryhmän puheenjohtaja päättää esitte lystä. Konsernin neuvottelukunnan kokoonpano ja tehtävät Konsernilla on neuvottelukunta, johon kuuluu konsernin ja sen korkeakoulujen toiminnan kannalta keskeisten sidosryhmien edustus. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää konsernin ja muun yhteiskunnan välistä vuorovai kutusta, konsernin kokonaisuuden vahvistamista sekä siihen kuuluvien korkeakoulujen kehittämistä ja yhteistyötä. 3 LUKU. KONSERNIN YHTEISET YKSIKÖT Konsernin yhteisiä yksiköitä ovat Lapin korkeakoulukirjasto, Lapin korkeakoulukonsernin pal velukeskus, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä verkostomaisesti toimivat Poh joisen kulttuuriverkosto ja Sociopolis. Lapin korkeakoulukirjastolla ja Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksella on yhteinen johtokunta. Korkeakoulukirjastolla on johtaja. Korkeakoulukirjaston ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnos ta määrätään tarkemmin korkeakoulukirjaston johtosäännössä. Palvelukeskuksella on johtaja. Palvelukeskuksen ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnosta mää rätään tarkemmin palvelukeskuksen johtosäännössä. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutilla on johtaja. Instituutin hallinnosta, ohjauksesta ja johtamisesta määrätään tarkemmin yksikön johtosäännössä. Pohjoisen kulttuuriverkostolla on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan dekaani. Verkoston hallinnosta, ohjauksesta ja johtamisesta määrätään tarkemmin verkoston yhteistoimintasopimuksessa. Sociopolis-verkostolla on johtoryhmä. Verkoston hallinnosta, ohjauksesta ja johtamisesta määrätään tarkemmin yhteistoimintasopimuksessa. Yhteistoimintaa toisen asteen kanssa edistetään. Yhteistoiminnasta tehdään tarvittavat yhteis toimintasopimukset. Matkailualan tutkimus-ja koulutusinstituutin osalta yhteistoiminta on kirjattu yksikön johtosääntöön. Yhteistoimintasopimusten toteutumista arvioidaan toiminnoit tain. Yhteisten yksiköiden henkilöstö Yhteisten yksiköiden henkilöstö on työ- tai virkasuhteessa konsernin osapuoleen tai osapuo liin. Tarvittavan yhteisiä tehtäviä hoitavan henkilöstön rekrytoinnista ja rekrytointimenettelys tä päättää konsernin johtoryhmä. Yhteisten yksiköiden talous Yhteisten yksiköiden taloushallinnosta, tilinpidosta sekä tarkastustoiminnasta säännellään hallintojohtosääntöä täsmentävän konserniohjeen talousosassa.

3 Yhteisten yksiköiden yhteistoiminta Konsernin yhteisten yksiköiden tulee tehdä säännöllistä yhteistyötä. 6 LUKU. HALLINTOMENETTEI.Y Päätösvaltaisuus, päätöksenteko ja kokouskutsu Konsernin ja yhteisten yksiköiden toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun kokouksen puheenjoh taja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Niissä toimielimissä, joissa asiat voidaan päättää määräenemmistöllä, tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmistö kokouksessa läsnä olleista on kannattanut. Tasatilanteessa ratkai see puheenjohtajan kanta. Toimielin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu toimielimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään viisi arkipäivää ennen kokousta, jollei toimielin ole toisin päättänyt. Toimielimen jäsen on velvollinen ilmoittamaan sijaisen toimielimen sihteerille, jos hän on estynyt osallistumasta kokoukseen. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Toimielin voi kuitenkin läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Konsernin toimielin voi tämän johtosäännön estämättä kutsua kuultavaksi asiantuntijoita. Kutsumisesta päättää toimielimen puheenjohtaja. Pöytäkirja Toimielinten kokouksista laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja kokouksen esittelijä tai kokouksen sihteeri. Konsernia ja sen yhteisiä yksiköitä koskeva, säilytettävien asiakirjojen arkistointi hoidetaan keskitetysti Lapin yliopiston toimesta. Asiakirjat toimitetaan Lapin yliopiston kirjaamoon. 7 LUKU. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET Toiminnan sääntely Konsernin hallintojohtosäännöllä ei siirretä osapuolten lainsäädäntöön tai osapuolten omiin johtosääntöihin perustuvaa itsenäistä esittely- ja päätösvaltaa konsernille. Sääntöhierarkia Milloin konsernin hallintojohtosääntö ja osapuolen hallintojohtosääntö ovat ristiriidassa, nou datetaan osapuolen johtosääntöä. Milloin konsernin yhteisten yksiköiden johtosäännöt ja konsernin hallintojohtosääntö ovat ristiriidassa, noudatetaan konsernin hallintojohtosääntöä.

4 8 LUKU. VOIMAANTULO Voimaantulo Tämä hallintojohtosääntö tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 10.12.2012 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Tarja Särkkä 040 723 2778 Kokous 11/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 17.12.2012 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Juho Hinkkanen Kaarina Määttä Tarmo Jomppanen Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 6. Lapin yliopiston vuoden 2013 strategiarahoituksen kohdentaminen Lapin yliopisto on vienyt määrätietoisesti eteenpäin strategiaansa, jonka mukaan yliopisto on vuonna 2020 kansainvälisesti tunnustettu tiede- ja taideyliopisto profiilinsa kärkialoilla. Yliopiston visio on keskeinen osa yliopiston sisäisiä tulossopimusneuvotteluita, joissa on sovittu ja sovitaan yksiköiden kehittämistavoitteista ja perusvoimavaroista seuraavalle sopimuskaudelle. Tulossopimuksien toteutumista tukee yliopiston yhteinen strategiarahoitus, jota suunnataan yliopiston yhteisten kohdentamisperiaatteiden mukaisesti. Liitteessä 1 on esitys strategiarahoituksen (1 940 000 ) suuntaamisesta vuonna 2013. Liitteenä 2 on oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen saamentutkimuksen kehittämistyöryhmän esitys tähän tehtävään suunnatun rahoituksen kohdentamisesta. Esitys Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston vuoden 2013 strategiarahoituksen kohdentaminen liitteen mukaisena.

LIITE 1 Lapin yliopiston vuoden 2013 strategiarahoituksen suuntaaminen Lähtökohtia Yliopistoilta edellytetään yhä vahvempaa profiloitumista. Tämä näkyy entistä voimakkaammin myös yliopistojen valtionavun ja myös Suomen akatemian rahoituksen kohdentamisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuskaudella 2013 2016 soveltama rahoitusmalli sisältää 10 %:n strategirahoituksen. Strategiarahoitus-indikaattorilla jaettavan valtionavun jakokriteerinä on ministeriön mukaan yliopistojen oma strategiatyö ja se, että yliopistojen strategioissa otetaan huomioon tavoitteet entistä laadukkaammasta, tehokkaammasta, vaikuttavammasta, profiloidummasta ja kansainvälisemmästä yliopistosta. Huolehtiakseen tulevaisuuden toimintaedellytyksistä edellä kuvatut näkökohdat on otettava huomioon yliopiston oman vuodelle 2013 varatun strategiarahoituksen suuntaamisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön uudessa rahoitusmallissa on kauden 2010-2012 malliin verrattuna palautettu vanha suuntaamiskohde valtakunnalliset tehtävät, joka Lapin yliopiston osalta kattaa mm. Arktisen keskuksen, UArcticin ja saamelaisuuteen liittyvän oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen rahoituksen. Edellä mainitut toiminnot ovat yliopiston sisäisessä rahoitusjärjestelmässä strategisia, joten niiden rahoitus kuluu yliopiston strategiarahoituksen piiriin. Lapin yliopiston strategiatyön aiempi eteneminen Lapin yliopisto on tehnyt pitkäjänteistä työtä strategiansa rakentamiseksi ja profiilinsa kirkastamiseksi. Yliopisto määritteli jo vuonna 1990 osana Lapin yliopisto 2000-ohjelmaa yliopiston profiilialueeksi pohjoisen tutkimuksen. Kehitys profiilin kirkastamiseksi arktiseen ja pohjoiseen tutkimukseen ja kansainväliseen matkailututkimukseen on edennyt vaiheittain. Arktisen keskuksen perustaminen, taiteiden tiedekunnan perustaminen tiedeyliopistoon, UArctic-verkoston luominen ja sen sihteeristön haltuunotto, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti ja Pohjoisen kulttuuriverkosto ovat esimerkkejä otetuista askelista. Uuden yliopiston myötä yliopisto määritteli profiilinsa strategiset kärjet: kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus; pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ; ja palvelumuotoilu, joille hallitus on hyväksynyt omat kehittämissuunnitelmat ja joille on nimetty vastuuprofessorit asiantuntijaryhmineen. Kärkien kehittymistä on vuosittain tuettu yliopiston omalla strategiarahoituksella. Rahoitusta on kohdennettu mm. yliopiston profiilia vahvistaviin kärkihankkeisiin, täydentävän rahoituksen (SA, TEKES, EU) tutkimushankkeiden valmisteluun ja julkaisemisen tukemiseen. Vuonna 2012 valmistui strategisten kärkien nykytilan analyysi, joka osoitti, että profiilin kolme strategista kärkeä ovat erilaisessa kehitysvaiheessa. Kestävän kehityksen, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tutkimusalue edustaa vakiintumisvaiheen, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ kehitysvaiheen ja palvelumuotoilu syntyvaiheen toimintaa. Yliopisto on panostanut saamelaisuuteen liittyvän tutkimuksen kehittämiseen verkostoitumalla sekä yliopiston sisällä että ulospäin, suuntaamalla avautuneita opetus- ja tutkimustehtäviä uudelleen sekä

käynnistämällä yliopiston painoaloihin liittyvän oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen saamentutkimuksen työryhmän toiminnan. Lapin yliopisto ja erityisesti yliopiston Arktinen keskus ovat edistäneet ja edesauttaneet Suomen aloitteen läpi menoa EU:n informaatiokeskuksen perustamisesta. Päätös perustamisesta tehtiin vuoden 2012 aikana, jonka jälkeen Arktisen keskuksen koordinoima 19 partnerin muodostama hanke osallistui kilpailuun perustettavan keskuksen tehtävästä ja tutkimustiedon välittämisen mekanismeista. Hanke selvisi voittajana ja kolmivuotinen hanke käynnistyy vuoden 2013 alussa. Konserniyhteistyössä on edetty vaiheeseen, jossa mukana olevalla yliopistolla, kahdella ammattikorkeakorkeakoululla ja niiden taustayhteisöillä on yhteinen näkemys konsernin tilanteesta ja kehittämistarpeista lähivuosien aikana. Konsernin yhteiset yksiköt (kirjasto, palvelukeskus, MTI) vakiinnutetaan osaksi korkeakoulujen perustoimintaa. Kielenopetusta ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin toimintaa kehitetään yhteistyösopimuksiin perustuvina yhteistyömuotina. Korkeakoulujen yhteistä Innovaatiotoimintaa kehitetään uuden yhteisesti valmisteltavan innovaatio-ohjelman viitekehyksessä. Tuleva ammattikorkeakoulujen yhdistäminen edellyttää perustoimintaan sisältyvien yhteisten palveluiden yhteisten toimintojen (esim. atk-infrastruktuuri) hinnoitteluperusteiden uudistamista. Lapin yliopiston vuoden 2013 strategiatyö ja strategiarahoituksen suuntaaminen kaudella 2013 2016 Yliopisto vahvistaa edelleen toimintaansa yliopiston profiilin strategisten kärkien alueilla. Vuoden 2013 aikana päättyy vuonna 2011 käynnistyneiden strategisia kärkiä vahvistavien tutkimushankkeiden strategiarahoitus. Pääosa hankkeista jatkuu SA-, TEKES- tai muilla rahoituksilla. On tärkeää, että yliopiston nuoria tutkijoita (väitöskirjan tekijöitä ja post doc tutkijoita) sidotaan käynnistyviin hankkeisiin tutkimusalueiden osaamispohjan laajentamiseksi. Myös hankkeiden valmisteluun panostetaan edelleen. Kilpaillun tutkimusrahoituksen hakeminen edellyttää kilpailun kiristyessä yhä laadukkaampia tutkimussuunnitelmia ja hankehakemuksia. Tulevalla sopimuskaudella yliopisto vahvistaa profiiliaan suunnittelemalla ja toteuttamalla strategiaa tukevia tutkimusohjelmia ja tohtoriohjelmia. Strategisten kärkien vastuuprofessoreiden rinnalle, ohjelmien toteutusta ohjaamaan ja niiden osaamispohjaa edelleen vahvistamaan rekrytoidaan kansainvälisen rahoituksen ja monitieteisten tutkimusryhmien kokoamisen ja ohjaamisen asiantuntijoita noudattaen yliopiston strategisen urapolun mallia (vuonna 2013 saamelaisuuteen liittyvä yhteiskuntatieteellinen ja oikeustieteellinen tutkimus). Rahoituskohteet: 1. Tuetaan strategisten kärkien vastuuprofessorien työtä osoittamalla 30 000 /professori joustavasti käytettäväksi esim. opetuksen huojennuksiin (sivutoimisen tuntiopetuksen järjestelyt tai vastaavat tiedekunnissa), henkilökohtaisiin tukipalveluihin (asioiden valmisteluun liittyvät tehtävät). 2013: 90 000

2. Varataan 100 000 strategisten kärkien tutkimushankkeiden (TEKES-, SA-, EU-hankkeet) valmisteluun. 2013: 100 000 3. Varataan 100 000 nuorten tutkijoiden (post doc tutkijat, väitöskirjantekijät) kytkemiseen yliopiston strategisten kärkien tutkimukseen. 2013: 100 000 4. Varataan 60 000 yliopiston kansainvälisen referee-julkaisemisen tukemiseen yliopiston profiilin strategisten kärkien alueilla. 2013: 60 000 5. Varataan 30 000 kansainvälisten strategisten kumppaneiden kanssa laadittavien yhteistyösuunnitelmien laadintaan. 2013: 30 000 6. Osoitetaan 200 000 UArctic -sihteeristön toimintaan ja yliopiston osallistumiseen UArcticyhteistyöhön. Sihteeristö raportoi temaattisissa verkostoissa Lapin yliopistoon suoritetuista opintopisteistä, tieteellisistä julkaisuista ja taiteellisista kuratoiduista näyttelyistä tammikuussa 2014. 2013: 200 000 7. Osoitetaan 1,0 M Arktiselle keskukselle yliopiston arktisen profiilin strategisena kärkiyksikkönä. 2013: 1 000 000 8. Varataan 250 000 saamelaisuuteen liittyvän yhteiskuntatieteellisen ja oikeustieteellisen tutkimuksen tukemiseen. Työryhmän esitys liitteenä 2. - saamentutkimuksen asiantuntija tenure track mallin mukaisesti 1.8.2013 31.7.2018 - kaksi post doc tutkijaa á 2 vuotta - yksi tohtorikoulutettava 1.2.2013 31.12.2016 ja yksi 1.1. 31.12.2013 - yksi 10 %:n professuuri - verkostoituminen 2013-2016 yhteensä 1 000 000

9. Varataan 60 000 väitöskirjojen viimeistelyyn liittyviin apurahoihin ja käännös- ja kielentarkastuspalveluihin. 2013: 60 000 10. Varataan 50 000 palkitsemiseen laadukkaasta opetuksesta. 2013: 50 000 Strategiarahoituksen käytöstä raportoidaan yliopiston hallitukselle toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä.

LIITE 2 Muistio yliopiston painoaloihin liittyvän oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen saamentutkimuksen kehittämistyöryhmän kokouksesta 23.11.2012, hallituksen kokoushuone klo 15.00 16.20 Paikalla: vararehtori, pj. Jukka Mäkelä (rehtori Mauri Ylä-Kotolan tilalta), vararehtori Kaarina Määttä, professori Juha Karhu, oikeustieteet, tutkija Antti Aikio AK/ otk, tutkija Anne Nuorgam otk, jatko-opiskelija (kasvatustieteet) Inker-Anni Linkola, Erika Sarivaara kasvatustieteet, erikoistutkija Elina Helander-Renvall Arktinen keskus, prof. Anneli Pohjola, tutkijatohtori Sanna Valkonen yhteiskuntatieteet, prof. Kristiina Hänninen, taiteet, Jorma Puuronen (työryhmän siht.) 1. Kokouksen aluksi todettiin, että työryhmän jäsenille oli toimitettu aineistot (muistio ed. kokouksesta ja koonta toimenpide-ehdotuksista) aiemmin sovitun aikataulun mukaisesti ja että kokouksessa keskitytään toimenpiteiden muotoilemiseen ottamatta kantaa tässä vaiheessa, mihin tulosyksikköön tai tieteenalaan po. ehdotukset kohdennetaan. Em. toimenpide-ehdotusten pohjalta rehtori tekee esityksen yliopiston hallitukselle joulukuun kokoukseen. Vararehtori Kaarina Määttä tiedotti kokouksen aluksi, että hän on jo valmistelemassa alaan liittyvän koulutuksen kehittämissuunnitelmaa ja tiedottaa asiasta sopivin keinoin myöhemmin. Keskustelujen perusteella päädyttiin seuraavan esitykseen: a) Saamentutkimuksen apulaisprofessuuri perustetaan tenure track mallin mukaisesti (tutkimushenkilöstön urapolkujärjestelmä on parhaillaan uudistuksen kohteena yliopiston henkilöstöhallinnossa). a. Tehtävän kuvauksen osalta työryhmä totesi, että saamentutkimuksen apulaisprofessuuri on tarkoituksenmukaisempi kuvaus. Tätä määritelmää noudatetaan systemaattisesti myös muiden alan tehtävien osalta. b) Perustetaan kaksi kahden vuoden mittaista post doc tutkijan tehtävää saamentutkimukseen. a. Työryhmässä todettiin, että on tärkeää tukea myös alalta väitelleitä tohtoreita. Tehtäviä on myös mahdollisuus ketjuttaa niin, että ne täytetään po. määräajalle peräkkäisenä jatkumona eli 2+2 vuotta tulossopimuskaudeksi, jolloin tehtäviä voi hoitaa eri henkilöt. Post doc tutkijan tehtävä toimenpiteen esittämisen edellytyksenä on, että muita aiemmin esitettyjä toimenpiteitä (koonti 21.11.2012) karsitaan tulossopimuksessa sovitun määrärahan (250 000 e vuosi ajalle 2013-2016) kehyksessä c) Perustetaan yksi tutkijankoulutuspaikka 4 vuodeksi ja yksi tutkijakoulutuspaikka yhdeksi vuodeksi saamentutkimukseen. d) Perustetaan yksi 10% osa-aikatoiminen professuuri saamentutkimukseen 3-4 vuoden määräajaksi e) Varataan määrärahaa Lapin yliopistossa toteutettavien alaan liittyvien väitöskirjojen viimeistelyyn (ns. rehtorin apurahat;: yksi noin 6600 e apuraha vuosittain) sekä määrärahaa (yksi noin 3300 e apuraha vuosittain) jatkotutkimussuunnitelman ja/ tai kv. referee artikkelin valmistelua varten; apuraha on suunnattu lupaaville, vasta maisterintutkintonsa suorittaneille.

f) Varataan määräraha alan kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustoimintaan ja verkottumiseen (konferenssien järjestäminen, niihin liittyvät tulkkaus/ käännöspalvelut tms.). Aiemmin esitettyjen toimien (apulaisprofessori, määräaikainen professori, post doc tutkija, osa-aikainen, tutkija) osalta kustannuksissa on huomioitu normaalit em. tehtäviin kuuluvat toimintamenot. Määrärahan suuruus arvioidaan vuosittain huomioiden perustettavien tehtävien edellyttämien kustannusten vaikutus kokonaisresurssiin. g) Perustetaan yliopiston sisäinen ohjausryhmä saamentutkimuksen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii yliopiston rehtori. a. Keskusteluissa tähdennettiin, että po. toimintaa tarvitaan sekä alaan liittyvän tutkimuksen että koulutuksen kehittämiseen ja koordinointiin Lapin yliopiston puitteissa. Arktisen keskuksen suunnalta aiemmin esitettiin, että po. tehtävät voitaisiin hoitaa alkuperäiskansojen ja saamen tutkimuksen toimiston toimesta erillisin määrärahoin. Arktisen keskuksen alkuperäiskansojen ja saamentutkimuksen toimiston tehtävät ovat kansainvälisen ja osin kansallisen tason alan tutkimukseen ja tutkijaverkostoihin liittyviä koordinointitehtäviä. Uusien tehtävien hoitaminen edellyttäisi saamen tutkimukseen varattujen resurssien kohdistamista hallinnollisiin tehtäviin (esitetty kokopäivätoimista koordinaattoria/ suunnittelijaa toimiston toimesta neljän vuoden ajalle). Keskusteluissa todettiin, että tutkimukseen kohdennettavien resurssien allokointi hallinnollisiin tehtäviin ei ole välttämättä toivottavin toimenpide alan tutkimustoiminnan kehittämiseksi ja vahvistamiseksi Lapin yliopistossa. Puheenjohtaja Jukka Mäkelä Sihteeri Jorma Puuronen

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 10.12.2012 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Tarja Särkkä 040 723 2778 Kokous 11/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 17.12.2012 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Juho Hinkkanen Kaarina Määttä Tarmo Jomppanen Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 7. Lapin yliopiston toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013 Lapin yliopiston hallintojohtosäännön mukaan hallitus hyväksyy yliopiston toimintasuunnitelman ja talousarvion. Lapin yliopiston toimintaa ohjaavat sopimuskaudella 2013 2016 Lapin yliopisto 2020 - strategia ja strategian toimeenpanosuunnitelma, yliopiston kansainvälisen toiminnan kehittämisohjelma, tutkijakoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanosuunnitelma ja valmisteilla olevat strategisten kärkien tutkimusohjelmat. Sisäisten asiakirjojen ohella yliopiston on toiminnassaan otettava huomioon valtion vuoden 2013 talousarvio, yliopiston ja ministeriön kaudelle 2013 2016 neuvottelema sopimus, jossa yliopisto on sitoutunut yliopiston omien määrällisten ja kehittämistavoitteiden ohella yliopistolaitoksen yhteisiin tavoitteisiin. Lisäksi toiminnan suuntaamisessa on otettava huomioon kansalliset ja kansainväliset tutkimus- ja kehittämisohjelmat. Näitä ovat mm. Horizon 2020 - ohjelma, Suomen arktinen ohjelma, valmisteilla oleva Suomen akatemian Arktisen tutkimuksen ohjelma, EU:n älykkään erikoistumisen ohjelma, TEKESin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat, INKA - innovatiivisten kaupunkien ohjelma, Itä- ja Pohjois- Suomen kehittämisohjelma ja EU:n kansainväliset, kansalliset ja alueelliset tavoiteohjelmat sekä Lapin innovaatio-ohjelma. Yliopiston kokonaisrahoitus muodostuu ministeriön yliopistolle kohdentamasta valtionavusta ja sitä täydentävästä rahoituksesta. Yliopiston valtionavun kehys vuodelle 2013 on noin 39 M, josta 2,4 M on arvonlisäverokompensaatiota. Kehys on 1,1 M pienempi kuin vuoden 2012 kehys. Samanaikaisesti EU:n tavoiteohjelmien ohjelmakausi on päättymässä vuoden 2013 lopussa. Pienenevä

kehys ja rakennerahastokauden päättyvät hankkeet ovat haasteita vuoden 2013 toiminnan ja talouden suunnittelulle. Yliopiston hallitus keskusteli asiakirjaluonnoksesta kokouksessaan 19.11.2013. Esitys Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013 liitteen mukaisena.

1 Luonnos LAPIN YLIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2013

2 Sisältö Johdanto 1. LAPIN YLIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1.1. Strategia 2020 ja sen vahvistaminen 1.2. Perustutkintokoulutuksen laatu ja mitoitus 1.3. Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus 1.4. Aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen 1.5. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 1.6. Johtaminen, esimiestyö ja työhyvinvointi 2. LAPIN YLIOPISTON MÄÄRÄLLINEN KEHITYS 2013 (esitellään kokouksessa) 2.1. Perusopetus 2.2. Tutkimus ja jatkokoulutus 2.3. Henkilöstömäärän kehitys 3. ARVIO VUODEN 2013 TALOUDESTA 3.1. Toiminnan tuotot 3.2. Toiminnan kulut 3.3. Muut toiminnan erät

3 Lapin yliopiston toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013 Lapin yliopiston toimintaa ohjaavat sopimuskaudella 2013 2016 Lapin yliopisto 2020 - strategia ja strategian toimeenpanosuunnitelma, yliopiston kansainvälisen toiminnan kehittämisohjelma, tutkijakoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanosuunnitelma ja valmisteilla olevat strategisten kärkien tutkimusohjelmat. Sisäisten asiakirjojen ohella yliopiston on toimintaa suunnatessaan otettava huomioon valtion vuoden 2013 talousarvio, yliopiston ja ministeriön kaudelle 2013 2016 neuvottelema sopimus, jossa yliopisto on sitoutunut yliopiston omien määrällisten ja kehittämistavoitteiden ohella yliopistolaitoksen yhteisiin tavoitteisiin. Lisäksi toiminnan suuntaamisessa on otettava huomioon kansalliset ja kansainväliset tutkimus- ja kehittämisohjelmat. Näitä ovat mm. Horizon 2020 - ohjelma, Suomen arktinen ohjelma, valmisteilla oleva Suomen akatemian Arktisen tutkimuksen ohjelma, EU:n älykkään erikoistumisen ohjelma, TEKESin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat, INKA - innovatiivisten kaupunkien ohjelma, Itä- ja Pohjois- Suomen kehittämisohjelma ja EU:n kansainväliset, kansalliset ja alueelliset tavoiteohjelmat sekä Lapin innovaatioohjelma. 1. LAPIN YLIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Lapin yliopiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013 sisältää vuodelle 2012 sovittujen kehittämistoimenpiteiden etenemisen, kehittämistoimenpiteet vuodelle 2013 ja kunkin tulosalueen määrälliset (rahoitukseen vaikuttavat) tavoitteet sekä kehitystrendin vuoteen 2016. Strategiaosuuteen sisältyy myös strategian toteuttamisen seurantakriteereille asetetut tavoitteet. Suunnitelma noudattelee rakenteeltaan yliopiston strategiaa. 1.1. Strategia 2020 ja sen vahvistaminen Vuosi 2012 Strategiarahoituksella toteutetut kärkien vahvistamiseen tähtäävät tutkimushankkeet ovat edenneet pääosin suunnitellusti. Hankkeiden yhteydessä on valmisteltu SA-, TEKES- ja kansainvälisiä tutkimushankkeita ja tutkimusryhmiä on laajennettu. Strategiarahaa suunnattiin tutkimusrahoituksen ohella kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkeiden valmisteluun, referee-julkaisemisen käännös-, kielentarkastus- ja neuvontapalveluihin, palkitsemiseen korkeatasoisesta julkaisemisesta ja taiteellisesta toiminnasta sekä kärkiä vahvistavien kansainvälisten tohtoriohjelmien suunnitteluun. Toteutettiin yliopiston strategisten kärkien tutkimuksen itsearviointi.

4 Arktinen keskus toimitti EU:lle hanke-esityksen EU:n arktisen informaatiokeskuksen toiminnan valmistelusta yhdessä 19 muun kansainvälisen toimijan kanssa. Lapin yliopisto määritteli yhdessä ministeriön kanssa yliopiston strategian toteutumisen seurannan kriteerit. Lapin korkeakoulukonserniyhteistyön selkeyttämiseksi yliopisto teki konsernin johtoryhmälle esityksen konsernin kehittämiseksi. Esityksen mukaan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin, Lapin korkeakoulukirjaston ja LUC-palvelukeskuksen toimintoja kehitetään korkeakoulujen yhteisinä yksiköinä ja innovaatiotoimintaa korkeakoulujen yhteistyönä. PKI:n toimintaa kehitetään verkostomuotoisena ja kielenopetusyhteistyötä yhteistyösopimukseen perustuen. Vuosi 2013 Strategisten kärkien tutkimusta vahvistetaan edelleen. Yliopisto toteuttaa eri rahoitusinstrumentein valmistelemiaan kärkiä vahvistavia tutkimusohjelmia ja etsii rahoitusta kansainvälisille tohtoriohjelmille. Strategiarahoituksella vahvistetaan kärkien pitkäjänteistä kehittämistä, mm. suuntaamalla rahoitusta kansainvälisellä rekrytoinnilla täytettäviin asiantuntijatehtäviin. Rahoitusta suunnataan edelleen TEKES:in, Suomen Akatemian ja EU:n tutkimushankkeiden valmisteluun ja valmistelun tukeen, tutkijoiden ja taiteen tekijöiden kansainvälisten verkostojen rakentamiseen sekä julkaisutoiminnan tukeen. Strategiarahoitusta suunnataan myös laadukkaasta opetuksesta palkitsemiseen. Strategiarahoitukseen sisällytetään oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen saamelaisuuteen liittyvän tutkimuksen kehittäminen yliopiston painoaloilla. Vuoden 2013 aikana toteutetaan strategisten kärkien tutkimustoiminnan kehittämislähtöinen ulkopuolinen arviointi. Osana sisäistä ohjausprosessia yliopisto käynnistää kansainvälisyysohjelman toteutuksen ja määrittää kansainväliset yliopiston profiilia vahvistavat strategiset kumppaninsa ohjelmassa esitetyn mukaisesti. Keskeinen osa yliopiston sisäisiä kauden 2013 2016 tulosneuvotteluita on opetus- ja tutkimushenkilökunnan strategisen henkilöstösuunnitelman valmistelu. Asiakirjan valmistuttua työ laajenee koskemaan muuta henkilökuntaa. Strategian toteutuksen seurantakriteereille asetetut tavoitteet vuosille 2013 2016: Kriteeri 2011 Tot. 2012 Ennuste Tavoite 2013-2016 keskim. Profiilin strategisiin kärkiin suuntautuvien tasojen 2 ja 3 julkaisujen osuus yo:n kaikista tieteellisistä julkaisuista, % 10 12 17 Profiilin strategisiin kärkiin suuntautuvan SA- ja TEKES-rahoituksen osuus yo:n ko.rahoituksesta, % 30 35 40 Profiilin strategisiin kärkiin suuntautuvien väitöskirjojen osuus yo:n väitöskirjoista, % 40 40 45 Opetus- ja tutkimushenkilökunnan osaamisen suuntaaminen profiilin

5 strategisten kärkien tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan, % 100 %:n työajasta 10 12 17 1.opiskeluvuoden aikana 55 opintopistettä suorittaneiden osuus ensimmäisen vuoden opiskelijoista (läsnä olevat), % 30 30 35 Tutkimustoimintaan liittyvät määrälliset (yliopiston tulevaan rahoitukseen liittyvät) tavoitteet: Kriteeri 2010 tot. 2011 tot. 2012 enn. 2013-2016 tavoite keskimäärin Kv.referee-julkaisut 129 176 200 242, (2015-2016 JF-taso 2-3) Muut tieteelliset julkaisut 310 268 300 330 (2015-2016 JF-taso 1) Kv.kilpailtu tutkimusrahoitus 355 1,1 M 1,4 M 2,3 M Muu kilpailtu tutkimusrahoitus 2,4 M 1,4 M 2,0 M 2,7 M Ulkomaalaiset opettajat ja tutkijat 18 19 20 24 Yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa em. tavoitteet kohdennetaan yksikkötasolle, jossa tavoitteet sovitaan edelleen oppiaineryhmille, oppiaineille ja opettajille ja tutkijoille. 1.2. Perustutkintokoulutus Vuosi 2012 Kevään 2012 kurkistusneuvotteluissa syvennettiin oppiainetasoista analyysia ja oppiaineet määrittelivät itselleen SWOT-analyysien tuloksiin perustuvia kehittämistavoitteita. Kauppatieteellisen alan tutkintojen opetusvastuu päättyi 1.8.2012. Lapin yliopisto tuotti Oulun yliopistolle vuonna 2012 yhteensä 57 maisterintutkintoa ja 35 kandidaatin tutkintoa. Perustutkintotavoitteiden tason tultua tietoon, todettiin että kansainvälisten maisteriohjelmien käynnistäminen edellyttää aina valtioavun ulkopuolista rahoitusta. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta käynnisti Global Biopolitics maisteriohjelman. Otettiin käyttöön sähköinen plagioinnin tunnistamisjärjestelmä ja tenttiakvaariotoimintaa laajennettiin. Vuoden 2012 maisteri- ja kandidaatin tutkintotavoitteet (keskimäärin 440 maisterin ja 500 kandidaatin tutkintoa vuosina 2010-2012) saavutetaan. Sopimuskauden keskimääräistä tavoitetta ei saavuteta. Vuosi 2013 Osana tulosneuvotteluprosessia tiedekunnille määritellään toimenpiteet, joiden avulla varmistetaan jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus suorittaa 55 opintopistettä. Opiskelijavalintoja kehitetään edelleen ja valmistaudutaan korkeakoulujen valtakunnallisen sähköisen hakujärjestelmän käyttöönottoon.

6 Opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen keruuta ja hyödyntämistä systematisoidaan edelleen. Yliopisto seuraa ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan YOPALA-järjestelmän sisältöihin. Perustutkintokoulutuksen kansainvälistämisessä yliopisto toteuttaa hyväksyttyä kansainvälisyysohjelmaa. Perustutkintokoulutukseen liittyvät määrälliset (yliopiston tulevaan rahoitukseen liittyvät) tavoitteet: Kriteeri 2010 tot. 2011 tot. 2012 enn. 2013-2016 tavoite keskimäärin Maisteritutkinnot 360 414 440 460 Kandidaatin tutkinnot 413 496 520 500 55 op suorittaneiden osuus, % 25 26 28 30 % Avoimen yo:n ja erillisopintojen opintopisteet 13 525 12 988 13 000 15 100 Vaihto-opiskelijat 374 364 390 425 Ulkomaalaisten suorittamat maisteritutkinnot 4 8 10 32 Opintopisteet yhteensä (LY) 135 984 146 073 147 000 148 000 Maisterin ja kandidaatin tutkinnoissa ei ole otettu huomioon Oulun yliopistolle tuotettuja tutkintoja. Yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa em. tavoitteet kohdennetaan yksikkötasolle, jossa tavoitteet sovitaan edelleen oppiaineryhmille, oppiaineille ja opettajille ja tutkijoille. 1.3 Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus Vuosi 2012 Yliopisto koordinoi kolmea valtakunnallisesti erillisrahoitettua tohtoriohjelmaa, joita ovat LECTRA (oikeustieteiden paikallinen tohtoriohjelma), ARKTIS-tohtoriohjelma ja Sosiaalityön ja sosiaalialan tohtoriohjelma. Lisäksi yliopiston tohtoriopiskelijoilla on 10 rahoitettua opiskelupaikkaa muiden yliopistojen koordinoimissa tohtoriohjelmissa. Vuoden aikana on valmisteltu kolmea kansainvälistä tohtoriohjelmahakemusta. Yliopiston tohtoritavoite (keskimäärin 24 tohtoria 2010 2012) ylitetään sekä vuoden 2012 että koko sopimuskauden osalta. Vuosi 2013 Valtakunnallisten tutkijakoulujen erillisrahoitus päättyy 31.12.2012. Yliopisto huolehtii koordinoimiensa tohtoriohjelmien tutkijakoulupaikkojen rahoituksesta omien opiskelijoidensa osalta ohjelmien päättymiseen saakka ja varautuu maksamaan niiden yliopiston tutkijakoulutettavien palkkakustannukset, jotka opiskelevat muiden yliopistojen koordinoimissa ohjelmissa.

7 Yliopiston tohtoritavoitteen jäätyä 25 tutkintoon hakemuksia kansainvälisiin tohtoriohjelmien rahoituslähteisiin valmistellaan maltillisesti keskittyen yliopiston profiilin strategisiin kärkiin. Vuoden 2013 aikana otetaan käyttöön toimintamalli, jossa kaikki yliopiston tutkijakoulutettavat kuuluvat tohtoriohjelmiin. Ohjelmia on kolmenlaisia: aiemmin valtakunnallisesti erillisrahoitetut tohtoriohjelmat, strategisiin kärkiin suuntautuva(t) tohtoriohjelma(t) ja tiedekuntien yhteinen, yleinen tohtoriohjelma. Yliopisto panostaa yliopiston yhteisen tutkijakoulutuksen opetussuunnitelmatyöhön. Tieteelliseen ja taiteelliseen jatkokoulutukseen liittyvät määrälliset (yliopiston tulevaan rahoitukseen liittyvät) tavoitteet: Kriteeri 2010 tot. 2011 tot. 2012 ennuste 2013-2016 tavoite keskimäärin Tohtoritutkinnot 24 23 30 25 Ulkomaalaisten suorittamat tohtoritutkinnot 4 4 2 5 Huolimatta siitä, ettei ministeriö aseta tohtoritavoitteita koulutusaloittain, tohtoritavoitteet sovitaan yliopistossa yksiköittäin ja yksiköiden sisällä oppiaineryhmittäin. 1.4. Aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen Vuosi 2012 Aikuiskoulutusta kehitettiin konsernitasolla konsernin aikuiskoulutushankkeen puitteissa yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelun vetämänä. Avoimen yliopiston palvelut toimivat osana konsernin tukipalvelukeskuksen palveluita. Yliopisto oli aktiivinen maahanmuuttajien kouluttamisessa. Vuosi 2013 Yliopiston työelämälähtöistä täydennyskoulutusta kehitetään alumnitoiminnan tueksi. Avointa yliopistoopetusta hyödynnetään yliopiston perustutkintokoulutuksena. Yliopiston perusopiskelijoilta ei peritä avoimen yliopiston materiaalimaksua siltä osin, kun opinnot sisältyvät opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Aikuiskoulutusta kytketään osaksi uutta valmisteltavaa Lapin innovaatio-ohjelmaa. Yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut selvittää mahdollisuuksia kehittää aikuiskoulutuksen vientituotteita.

8 Aikuiskoulutuksen määrälliset tavoitteet 2013: avoimen yliopiston opintopisteet 7000 täydennyskoulutuksen kurssipäivät 2000 1.5. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Vuosi 2012 Yliopisto määritteli, mitä yhteiskunnallinen vuorovaikutus tarkoittaa Lapin yliopistossa. Määrittelyn mukaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpiteitä ovat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset kehittämishankkeet, toiminta alueellisena, kansallisena tai kansainvälisenä asiantuntijana, työryhmät, lausunnot ja pyydetyt kannanotot, arviointitoiminta ja muu osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen sisältyy toiminta asiantuntijana muiden kuin tieteellisten tehtävien täytöissä, huolehtiminen tutkimustulosten hyödyntämisestä, yleistajuiset lehtiartikkelit, osallistuminen tiedekeskusnäyttelyn tai muiden tietopalveluiden sisältötuotannon kehittämiseen ja studia generalia -luennot ja vastaavat. Vuonna 2012 yliopisto toteutti aktiivisesti sekä alueellisia, kansallisia että kansainvälisiä kehittämishankkeita. Esimerkiksi yliopisto koordinoi kuutta kansainvälisesti kilpailtua ENPI CBC -rahoitteista kehittämishanketta. Yliopiston henkilökunta on toiminut monimuotoisesti alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä. Vuosi 2013 Yliopisto varautuu uuden vuonna 2014 alkavan rakennerahastokauden käynnistymiseen ja huolehtii kauden 2007 2013 ohjelman hankkeiden päättämisestä. Yliopisto ottaa hoitaakseen Arktisen keskuksen ohella toisen valtakunnallisen tehtävän, oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen saamelaistutkimuksen. Molemmat tehtävät tähtäävät mm. perustiedon tuottamiseen päätöksenteon tueksi. Arktinen keskus käynnistää EU:n informaatiokeskuksen valmisteluun liittyvään tutkimushankkeeseen. Yliopisto pyrkii edelleen edesauttamaan keskuksen toimintojen organisoimista tukemaan Arktisen keskuksen kehittymistä valtakunnallisesta yksiköstä Eurooppa-tasoiseksi tutkimusyksiköksi.

9 1.6. Johtaminen, esimiestyö ja työhyvinvointi Vuosi 2012 Yliopistossa valmisteltiin osaamisen suuntaamista ohjaava yhteisöllinen toimintamalli, joka korvaa aiemman ns. kokonaistyöajan käytön suunnittelun. Toimintamalli lähtee yksiköille osana tulossopimusneuvotteluita sovittavista tavoitteista. Yksikkötasolla sopiminen ulotetaan oppiaineryhmä/arktisessa keskuksessa tutkimusryhmätasolle, joissa sopiminen viedään oppiaine- ja yksilötasolle. Yliopiston strategista johtamista tukemaan valmisteltiin opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta strategista henkilöstösuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2020. Suunnitelmassa jokaisen tiedossa olevan eläköitymisen tai määräaikaisuuden kautta avautuvan tehtävän strateginen uudelleen suuntaaminen arvioidaan. Kevään kurkistusneuvotteluissa ja syksyn tulosneuvotteluissa oppiainekohtaista panos-/tuotosanalyysia ja - ohjausta jatkettiin. Syksyllä toteutettiin yliopiston henkilökunnalle työyhteisökysely. Vuosi 2013 Yliopiston osaamisen suuntaamisen toimintamalli otetaan käyttöön. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan strateginen henkilöstösuunnitelma tuodaan hallituksen päätettäväksi helmikuussa 2013. Kevään aikana valmistellaan muun kuin opetus- ja tutkimushenkilökunnan strateginen henkilöstösuunnitelma, jonka tavoitteena on omalta osaltaan tukea strategian toteutusta ja varmistaa yliopiston tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan toimintaedellytyksiä. Henkilöstön työyhteisökyselyn tulokset analysoidaan ja tulosten osoittamiin epäkohtiin reagoidaan. Osana hyvinvoivan ja kannustavan työyhteisön rakentamista otetaan käyttöön Lapin yliopiston urapolkujärjestelmä. Vuoden 2013 alusta otetaan käyttöön opetus- ja tutkimusyksiköiden uusi laskennallinen rahoitusjärjestelmä, jonka avulla pyritään turvaamaan yliopiston toimintaedellytykset tulevaisuudessa. 2. LAPIN YLIOPISTON MÄÄRÄLLINEN KEHITYS (Ennusteet esitellään hallituksen kokouksessa) 2.1. Perusopetus - opiskelijamäärän kehitys

10 - perusopiskelijoiden sisäänotto - maisteritavoitteet/ tutkinnot - kandidaattitutkinnot/tavoitteet - opintopisteet (perusopetus)/opetushenkilöstö 2.2. Tutkimus - Tohtorin tutkinnot - Kv.referee- julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 2.3. Henkilöstömäärä - Opetus- ja tutkimushenkilökunta - Muu kuin opetus- ja tutkimushenkilökunta 3. ARVIO VUODEN 2012 TALOUDESTA 3.1. Tilikauden tuotot Tilikauden tuotot kertyvät seuraavista eristä: 1. opetus- ja kulttuuriministeriön kautta yliopistolle suunnattu valtionapu (perusrahoitus) 2. yliopiston liiketoiminnan/elinkeinotoiminnan tuotot 3. yhteisrahoitteinen toiminta ja muut valtionavut 4. muu tulorahoitus Tuotot tilikauden aikana (M ) Perusrahoitus (OKM)*) Liiketoiminnan/ elinkeinotoiminnan tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan Toteuma 2010 Toteuma 2011 Ennuste 2012 Arvio 2013 36,0 37,9 37,7 36,6 1,0 1,1 1,0 1,0 4,6 9,7 8,2 8,0

11 tuotot**) Muut 5,8 4,6 1,5 2,0 valtionavut**) Muut tulot 1,3 1,5 3,6 3,6 TUOTOT YHT. 48,7 53,3 52 51,2 ALV 2,4 2,3 2,3 2,4 *) Ei sisällä ALV-kompensaatiota. **) Kirjausteknisistä syistä tuottoeriä tulee arvioida kokonaisuutena. Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta yliopistolle suunnattu valtionapu (39 M ) Vuosi 2013 on sopimuskauden 2013-2016 ensimmäinen vuosi. Vuoden 2013 valtionavun kohdentamisessa ministeriö soveltaa ensimmäistä kertaa yliopistolaitoksen uutta rahoitusjärjestelmää. Ministeriön Lapin yliopistolle suuntaama valtionapu vuodelle 2013 on alustavan tiedon mukaan noin 39 M. Kehys on noin 1,1 M pienempi kuin kuluvan vuoden kehys. Kehyksen tulee kattaa vuoden 2012 palkankorotukset ja inflaation vaikutukset. Kehys sisältää myös ALV-kompensaation 2,4 M. Liiketoiminnan tuotot (1 M ) Yliopiston liiketoiminnan tuotot muodostuvat mm. räätälöidyn tilauskoulutuksen ja ulkopuolisille suunnattujen paino- ja kongressipalveluiden tuotoista. Yhteisrahoitteinen toiminta ja muut valtionavut (10 M ) Kokonaisuus sisältää kilpaillun kotimaisen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen, EU:n rakennerahastojen tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankerahoituksen. ESR- ja EAKR- ohjelmakaudet päättyvät vuoden 2013 lopussa. Yliopistolla on kuitenkin sekä toteutuksessa että rahoittajilla käsittelyssä hankkeita, joiden toteutus jatkuu kesään 2014 asti. Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuutta kokonaisuudesta pyritään lisäämään aktiivisin tukitoimin. Muut tulot (3,6 M ) Yliopiston muita tuloja ovat vuokratulot, avoimen yliopiston maksut, kirjaston maksutulot, yms. Yliopiston tavoitteena on lisätä EU:n puiteohjelma- ja muuta suoraa EU-rahoitusta kuitenkin ottaen huomioon rahoituksen hankintaan liittyvät riskit, rahoituksen hankintaan käytettävissä olevat panokset ja realistisesti saavutettavissa olevat tulokset.

12 3.2. Yliopiston kulut 2013 Kulut tilikauden aikana (M ), ei sisällä ALV:a Toteuma 2010 Toteuma 2011 Ennuste 2012 TA 2013 Henkilöstökulut 31,0 31,8 33 33 Poistot ja 0,7 0,7 0,7 0,9 arvonalentamiset Aineet, tarvikkeet 1,4 1,6 1,2 1,2 ja tavarat Palvelujen ostot 3,9 4,0 3,5 3,5 Tilavuokrat 7,0 6,9 5,3 5,6 Muut vuokrat ja 0,1 0,1 0,1 0,1 leasing-maksut Matkakulut 1,4 1,6 1,4 1,3 Apurahat 0,3 0,3 0,2 0,2 Kirjallisuus 0,4 0,5 0,5 0,5 Muut 0,5 0,5 0,5 0,5 käyttöoikeudet ja patentit Muut 0,1 0,2 0,2 0,2 vapaaehtoiset henkilöstökulut Muut kulut 1,2 1,1 1,1 1,0 TOIMINNAN KULUT 48 49,4 47,7 48,0 Henkilöstökulut Vuoden 2013 henkilöstökustannus on arvioitu pohjautuen vuoden 2012 henkilöstökustannuksiin ottaen huomioon (palkankorotus- ja työeläkemaksuvarauksena 4 %). Henkilöstökulun mitoituksessa on otettu huomioon rakennerahasto-ohjelmakauden loppukausi, jolloin yliopiston henkilöstömäärän voi jossakin määrin ennakoida pienenevän. Aineet ja tarvikkeet Suurimpia kulueriä ovat sähkö, atk-pienlaitteet, ja atk-, AV- ja toimistotarvikkeet. Palvelujen ostot Palveluiden ostoissa suurin kuluerä on asiantuntija- ja tutkimuspalvelut, jotka ovat pääasiassa hanketoiminnan kuluja. Ostopalveluja ovat myös siivouspalvelut, atk:n asiantuntija-, sovellus- ja käyttöpalvelut, ulkopuoliset painatuspalvelut, harjoittelukoulun oppilasruokailu ja ravitsemispalvelut.

13 Vuokrakulut Yliopiston vuokrakulut laskivat taiteiden tiedekunnan siirryttyä väistötiloihin. Käytännössä siirrosta aiheutui kuitenkin uusia kulueriä, kuten muutot, kuljetukset, väistötilojen kunnostaminen ja virastomestaripalvelut, musiikkitilojen rakentaminen jne. Nämä kustannukset eivät näy vuokrakustannuksissa vaan kohdentuvat eri kulueriin, rakentamisen osalta poistoihin. Kirjallisuus ja muu tietoaineisto Suurin yksittäinen kuluerä on FinElib -aineistot. Käyttöoikeudet ja patentit Kuluerä sisältää mm. atk-ohjelmien lisenssit ja järjestelmien käyttömaksut. Muut kulut Muihin kuluihin sisältyvät mm. työterveyshuollon kulut, ilmoitus- ja markkinointikulut, puhelinkulut, tietoliikennekulut ja kokouskulut. 3.3. Muut toiminnan erät Tilikauden muut toiminnan erät Toteutuma 2010 Toteuma 2011 Ennuste 2012 TA 2013 Rahoitustuotot - 0,6 0,8 0,5 Rahoitustuotot muodostuvat korkotuotoista ja osinkotuotoista. Osinkotuotot kertyvät Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeista ja yliopiston sijoitustoiminnasta. Sijoitustoiminnan kannalta tärkein tavoite on yliopiston peruspääoman arvon säilyttäminen ja mikäli se globaalin talouden tilanteen näkökulmasta on mahdollista, sen arvon korottaminen. Yliopisto noudattaa sijoitustoiminnassaan yliopiston hallituksen hyväksymää sijoitusstrategiaa. 3.4. Arvio vuoden 2013 taseesta Arvio vuoden 2013 osalta esitellään kokouksessa. VASTAAVAA 31.12.2010 2012 (ennuste) 2013(ennuste) Pysyvät vastaavat, 1000 Aineettomat oikeudet 62 50

14 Aineelliset hyödykkeet 1 245 1 210 Sijoitukset 11 733 12 000 Omakatt. rahastojen varat 350 400 Pysyvät vastaavat yht. 13 390 13 660 Pysyvien vastaavien suurimmat muutokset kohdistuvat sijoituksiin. Lähtökohtana ovat vuoden 2010 alusta yliopistolle siirtyneet kiinteistöyhtiöosakkeet ja vuosien 2010, 2011, 2012 ja 2013 aikana tehdyt sijoitukset (lahjoitustuotot, valtion vastinrahat ja opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistolle osoittama maksuvalmiusraha). Vaihtuvat vastaavat, 1000 31.12.2010 2012 (ennuste) 2013 (ennuste) Vaihto-omaisuus 2 683 5 000 Lyhytaikaiset saamiset 1 500 3 340 Rahoitusarvopaperit 2 858 8 000 Rahat ja pankkisaamiset 7 517 7 000 VASTAAVAA YHTEENSÄ 27 949 37 000 VASTATTAVAA Yliopiston oma pääoma, 1000 Yliopiston oma pääoma muodostuu peruspääomasta, muusta omapääomasta, rahastoista ja arvonkorotusrahastosta. 31.12.2010 2012 (ennuste) 2013 (ennuste) Peruspääoma 12 941 16 000 Muu oma pääoma 8 835 14 000 Rahastot 400 350 Yliopiston oma pääoma 22 126 30 400 Yliopistolain 60 :n mukaisesti peruspääoma on yliopistoon pysyvästi sijoitettua pääomaa. Yliopisto voi käyttää peruspääoman tuottoa päätöstensä mukaiseen toimintaan. Peruspääomaa ei voida käyttää tappiollisen toiminnan kattamiseen. Peruspääoman eriä ovat mm. uuden yliopistolain myötä yliopiston omistukseen siirtyneet Suomen yliopistokiinteistö Oy:n osakkeet, yliopiston varainkeruun tuotot ja siihen liittyvät valtion vastinrahat. Yliopiston muu oma pääoma muodostuu toimintapääomasta ja tilikauden yli-/alijäämästä. Toimintapääoma sisältää vanhan yliopiston käyttämättä jääneet siirtomäärärahat, vuosien 2010 ja 2011 maksuvalmiusrahan ja vuodelta 2009 tilinpäätöksen perusteella valtiolta siirtyneen nettovarallisuuden.

LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 10.12.2012 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Markus Aarto 040 484 4000 Kokous 11/12 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 17.12.2012 klo 10.00 Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Juho Hinkkanen Kaarina Määttä Tarmo Jomppanen Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Hannu Mällinen Satu Pesola Marja Vaarama 8. Ilmoitusasiat Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistolain muuttamista koskevasta esityksestä sekä kommentit koulutusvastuiden tarkempaa määrittelyä koskevasta luonnoksesta, liite 1. Lausunto Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus ehdotus kokonaisuudistukseksi mietinnöstä, liite 2. Tutkintotavoitteet ja niiden toteutuminen 1.1. 30.11.2012, liite 3.

1 Lausunto 26.11.2012 Opetusministeriölle Viite: OKM:n lausuntopyyntö 2.11.2012 (OKM/28/010/2012) Asia: Yliopistojen koulutusvastuiden uudistaminen Lausunto yliopistolain muuttamista koskevasta esityksestä Koulutusvastuiden uudistamiselle asetetut tavoitteet (koulutustarjonnan suuntaaminen vastaamaan yhteiskunnan tarpeita, tarkoituksen mukaisen mitoituksen varmistaminen ja voimavarojen optimaalinen kohdentaminen) ovat tavoitteina kannatettavia. Samoin yliopisto näkee positiivisena pyrkimyksen mahdollistaa aiempaa monitieteisempi (?) koulutustarjonta ja joustavammat koulutusrakenteet. Lapin yliopisto katsoo, että positiivisista lähtökohdistaan huolimatta opetus- ja kulttuuriministeriön esitys yliopistolain muuttamisesta ei johda asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, vaan esitetty uudistus kaventaa yliopistojen autonomiaa. Yliopistolain mukainen autonomia edellyttää, että koulutusvastuita koskeva päätöksenteko perustuu jatkossakin yliopistojen omiin esityksiin. Yliopistolla tulee olla mahdollisuus silloin, kun se yliopistokokonaisuuden, strategian, tavoitteiden saavuttamisen ja talouden kannalta on tarkoituksenmukaista, tehdä perusteltu esitys jonkin koulutusvastuun lopettamisesta tai uuden vastuun aloittamisesta. Lapin yliopisto pitää myös tärkeänä, ettei koulutusvastuuasetuksesta muodostu pidemmällä tähtäimellä yksipuolista välinettä tohtoritutkintojen anto-oikeuden määrittelyyn ja rajoittamiseen eri yliopistojen ja niiden edustamien koulutusalojen välille.

2 Kommentit yliopistojen koulutusvastuiden tarkempaa määrittelyä koskevasta luonnoksesta Lapin yliopisto pitää hyvänä yhteiskuntatieteellisen koulutusalan koulutusvastuiden (tutkintonimikkeiden) yhtenäistämistä. Valtiotieteen tutkintonimikkeiden käyttöönotto alan kaikissa koulutusyksiköissä tarjoaa Lapin yliopistolle mahdollisuuden tutkintosisältöä aiempaa kuvaavamman tutkintonimikkeen käyttöön politiikkatieteiden tutkinnoissa, joissa pääaineita ovat kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. Aloja koskevissa erityismäärittelyissä oli joitakin poikkeavuuksia nykytilaan verrattuna. Mikäli erityismäärittelyt kuvaavat pääaineita, tulisi niihin tehdä seuraavat lisäykset/korjaukset: Kasvatustieteellinen ala: lisäys Lapin yliopiston kohdalle: Mediakasvatus Yhteiskuntatieteellinen ala: Kansantaloustiede poistetaan ja lisätään Matkailututkimus. Aiemmin koulutusvastuita koskevassa liitteessä oli maininta filosofian tohtorin tutkinnon tutkinnosta yleistutkintona. Yliopisto tulkitsee, että niistä säädellään erikseen. Rehtori Mauri Ylä-Kotola Suunnittelu- ja rahoitusjohtaja Tarja Särkkä

ehdotus UNIVERSITY OF LAPI..AND LAPIN YLIOPISTO LAUSUNTO 08.11.2012 Dnro 453/00.05/2012 Viite Asia VN K/1318/05/2011 Lausuntopyyntö mietinnöstä Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus kokonaisuudistukseksi - Lausunto Valtioneuvoston ehdotukseen Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta Valtioneuvosto on pyytänyt Lapin yliopistolta lausuntoa tutkimus- ja innovaatio neuvoston asettaman asiantuntijaryhmän mietinnöstä koskien tutkimus- laitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta. Mietinnössä korostuu monitieteisen, korkeatasoisen ja yhteiskunnan kannalta relevantin tutkimuksen vaikuttavuus ja laatu. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi mietinnössä esitetään samaa aihepiiriä edustavien tutkimuslaitosten kokoamista vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ja toimenpiteitä tutkimustoiminnan tehostamiseen sekä tutkimuksen relevanssin, kysyntälähtöisyyden ja monitieteisyyden vahvistami seen. Tavoitteena on edetä kohti ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuo toista tutkimusta ottaen huomioon yhteiskunnalliset haasteet. Näillä esityksillä pyritään tukemaan valtioneuvoston, ja sen ministeriöiden päätöksentekoa tukevan tutkimustiedon tuottamista. Pyydettynä lausuntona Lapin yliopisto toteaa asiantuntijaryhmän esityksistä seuraavaa: 1) Tutkimuslaitosten rakenteiden uudistaminen kokoam alla tutkim uslaitoksista toiminnallisesti ja raken teellisesti vah vempia laitoksia ja niissä tehtävän tutkimuksen tieteiden välisyyden ja monitieteisyyden vahvistaminen. Lapin yliopisto pitää yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä tärkeänä. Yliopistolla on ollut viime vuosina pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitysyhteistyötä mm. METLAn, MTT:n, VTT:n, STAKESin, Kansanterveys-laitoksen, SYKEn, GTK:n ja Ilma tieteen laitoksen kanssa. Lisäksi yliopistolla on METLAn ja Metsähallituksen kanssa yhteinen luontomatkailun yhteisprofessuuri. Tutkimuslaitosten rakenteita uudistettaessa yliopisto pitää tärkeänä, että yhteis professuurit yliopiston ja uudelleen organisoituvien tutkimuslaitosten välillä turvataan jatkossakin. Lapin yliopiston näkökulmasta tämä on tärkeää erityisesti Yliopistonkatu 8, E-siipi, 3. krs/yliopistonkatu 8, E-wing, 3rd fioor PL 122/ RO. Box 122, FI-961 01 ROVANIEMI, FINLAND puh. (016) 341 341 (vaihde) / tel. +358 16341 341 (exchange) fax(016)341 2207/fax+35816341 2207 www.ulapland.fi

yliopiston tutkimuksen profiilialueilla, arktinen ja pohjoinen tutkimus ja kansain välinen matkailututkimus, joiden sisällä painoaloja ovat oikeus, oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys; palvelumuotoilu sekä pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ. 2) Tutkimusvoimavarojen koonti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi yhtäältä valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaksi tutkimukseksi, ja toisaalta strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusvälineeksi yhteiskunnan merkittävien haasteiden tutkimusperusteiseksi ratkaisemiseksi. Lähtökohtaisesti Lapin yliopisto suhtautuu esitykseen myönteisesti. Oman stra tegisen tutkimuksensa toimeenpanossa yliopisto on siirtymässä tutkimusohjelma perusteiseen (vrt. ohjelmamuotoinen tutkimus) toimintaan vuoden 2013 alusta. Tällä toimenpiteellä Lapin yliopistolla on vahvat edellytykset olla proaktiivinen toimija sekä tiedontuottaja omilla strategisesti vahvoilla alueillaan valtakunnallisen poliittisen päätöksenteon tueksi. Tässä yhteydessä Lapin yliopisto toimii erityisesti arktisen osaamisen huippukeskittymänä tiede- ja taid ei ähtöisesti. Vaikka yliopisto on organisoimassa omaa tutkimushallintoaan tilaaja-perusteissa mallissa toimimista tukevaan suuntaan, Lapin yliopisto pitää huomionarvoisena, että eri tieteen ja taiteen alojen omaehtoiselle kehittymiselle jätetään tilaa ja tutkimusalojen erityisyydestä pidetään huolta tutkimuksella tuotetun tiedon laadun varmistamiseksi. 3) Tutkimuslaitosten ja yliopiston yhteistyön syventäminen ja kehittäminen siten, että yl!opistoista ja tu tkimuslaitoksista muodostetaan tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeimman opetuksen keskittymiä ja keskeisiä toimijoita yhteiskuntaa tukevassa tutkimuksessa. Mietinnössä tuodaan esiin tutkimuksen relevanssin, kysyntälähtöisyyden ja moni tieteisyyden vahvistaminen avoimen tutkimusrahoituksen avulla. Esitys painottaa rahoituksen suuntaamista ongelmakeskeiseen, pitkäjänteiseen ja ohjelmamuotoi seen tutkimukseen, jossa etsitään ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Lapin yliopiston erityispiirteenä tiede- ja taideyliopistona on, että se ei tuota tutkimusta yksinomaan mietinnön esittämällä ongelmaperusteisella tavalla, vaan se luo edellytyksiä ratkaisulähtöisiin tutkimusasetelmiin. Yliopiston näkemyksen mukaan ratkaisulähtöisyys tutkimuksessa tukee uusien tieteellisten ja taiteellisten avausten - innovaatioiden - syntyä. 4) Tilaa]aperusteisen tutkimuksen malli: Tutkimuksen tulee olla poliittisen päätöksenteon ja yhteiskunnan kehittämisen strateginen resurssi, Lapin yliopiston osaamispanos profiilinsa painoalojen tutkijana tulee olemaan mer kittävä lisä tiedon tuottajana poliittiselle päätöksenteolle ja yhteiskunnan kehittä miselle kansallisesti, eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisesti. Tästä näkökulmasta yliopiston arktisen ja pohjoisen tutkimus edustaa valtioneuvoston esittämää politiikkarelevanttiutta mitä suuremmassa määrin. Yliopisto pitää tärkeänä, että

Lapin yliopisto Lapin yliopisto kehittämisessä aktiivisesti ja turvataan yliopiston mahdollisuudet edelleen lisätä Tiedevararehtori Suunnittelu- ja rahoitusjohtaja Minna Uotila ärkkä osaamispääomaan näillä aloilla. sen mahdollisuudet tuottaa tutkimusta ja tietoa hyödynnetään yhteiskunnan