Näkökulmia vaikuttamiseen. Mitä vaikuttaminen on? 11/23/09. PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka

Samankaltaiset tiedostot
Näkökulmia vaikuttamiseen

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Näkökulmana kulttuuri

Näkökulmana kulttuuri

VUOROVAIKUTUS JA ESIINTYMINEN. LPJ- ja APJ-seminaari. N-piiri. Bykulla 7. elokuuta Rafael Frans

Yhteisöviestinnän johtaminen 5. Tarinat. Legitimointi. Maineriskit. Historia.

Identiteetti identifikaatio - ja valinta

Keksikää mahdollisimman monta:

Mitä työyhteisöjen näyttämöllä tapahtuu?

Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet ja haasteet

Farmaseuttinen etiikka

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

Toimiva työyhteisö DEMO

Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Muutoksen johtaminen. Henrik Andersin Evli Pankki Oyj Kotka

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

Esiintymisvalmennus, 6h

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Psykologiaa navetassa

Lobbaaminen kirjastotyössä / Ville Vaarne

University of Tampere University of Jyväskylä

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

Seija Pylkkö Valkealan lukio

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Työyhteisön draama ja roolit

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Moduuli 8 Vihreän liiketoiminnan johtaminen

Integroitu markkinointiviestintä

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

5.12 Elämänkatsomustieto

MOT-hanke. Metodimessut Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Suomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi

Viestintä ja vaikuttaminen

Tehtävä 1 Maanantai

RETORIIKKA-KURSSI Professori Juha Karhu

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

Matkailuliiketoiminnan kokonaiskuva haltuun seitsemällä kysymyksellä

Vinkkejä hankeviestintään

Paja 3, Tampere

Lions Clubs International

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Erotuomarin polku. ja koulutukset. Kansainvälinen ura. Valioerotuomarit Miesten SMliiga. Liittoerotuomarikurssi

KUINKA VIESTIN HANKKEEN Tampere

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Yhdistyspäivä

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

AMMATILLINEN HARKINTA

Ylioppilaskunnan suunta

TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Luento 3, Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Ilona Rahnasto

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Kansalaisuuden kynnykset

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Puheviestintä 1 TIK, kandidaatinseminaari Opettajana Inkeri Roos-Cabrera

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Projektitehtävän. tulosten esittely. Tiimiesitys

Markkinoinnin perusteet, verkkokurssi Juho-Petteri Huhtala Markkinoinnin laitos

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

OSAAMINEN KAIVETAAN ESIIN

Viestintä on mahdollisuus. Auvo Mäkinen,

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

18 Komponentit, ulkoasu ja visuaalisuus. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi

Lakko

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

Transkriptio:

PUHP101 Vuorovaikutuksen dynamiikka FT Marko Siitonen Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Näkökulmia vaikuttamiseen Mitä vaikuttaminen on? Vaikea määritellä yksiselitteisesti lähes kaiken viestinnän voidaan nähdä sisältävän pyrkimyksiä vaikuttamiseen Miller (1980): any message that is intended to shape, reinforce, or change the responses of another, or others (-> intentionaalista) 1. response shaping (ei mielipidettä -> mielipide) 2. response reinforcing (mielipiteen vahventaminen) 3. response changing (mielipide -> toinen mielipide) 1

Vaikuttamisellakin on tasoja AIVOPESU MANIPULAATIO SUOSTUTTELU VAKUUTTAMINEN Retoriikka Aristoteles (384 322 e.a.a.) Rhetorica-teos Ensimmäinen systemaattinen puhetaidon esitys Merkittävin koskaan julkaistu retoriikkaa käsittelevä teos Retoriikka: oppi mahdollisten vaikuttamistapojen löytämisestä Argumentaatio, kuuntelijoiden järkeen ja päättelykykyyn vetoaminen (logos) Emotionaaliset apellit, suotuisan tunnetilan herättäminen kuuntelijoissa (pathos) Puhujan luonne, kuuntelijoissa syntyvä vaikutelma puhujan luotettavuudesta ja vilpittömyydestä (ethos) Vaikuttamisen narratiivinen teoria engl. narrative paradigm Walter Fisher, 1970 1980-luku Lähtökohta: ihmiset ovat luonnostaan/ pohjimmiltaan tarinankertojia kyky kertoa tarinoita on inhimillinen ja ihmisille kuuluva ominaisuus elämän tapahtumista tehdään mielekkäitä muuttamalla ne narratiivisiin muotoihin Lähes kaikki viestintä (esim. joitakin vitsejä, tervehdyksiä jne. muuta faattista viestintää lukuunottamatta) voidaan nähdä narratiiveina 2

Mitä on faattinen viestintä? engl. Phatic exchange (Malinowski 1923) Viestintää, jonka ensisijainen funktio on pitää viestintäkanava(t) auki Tavoite on siis sosiaalinen, eikä esimerkiksi uuden informaation välittäminen Jos tarkastellaan väljästi, voidaan ajatella että suuri osa ns. small talkista on faattista viestintää Voidaan käyttää myös merkitsemään viestintää joka koskee viestintäkanavaa: Linja on jotenkin huono, en oikein kuule sua. (Roman Jakobson) Narratiivinen teoria: Perusoletuksia Ihmiset tekevät päätöksiä hyvien syiden perusteella historia, kulttuuri ja henkilö vaikuttavat siihen, mitä pidetään hyvänä syynä Narratiivien rationaalisuus arvioidaan johdonmukaisuuden ja vastaavuuden avulla Maailma muodostuu tarinoista, joista ihmiset valikoivat vastaanottamansa, ja näin ihmiset jatkuvasti luovat uudelleen omaa elämäänsä Kerronta (narration) ja tarina (story) Kerronta: symbolista toimintaa, jolla on järjestys ja merkitys niille, jotka elävät, luovat ja tulkitsevat tarinoita jatkuva prosessi, jossa havaitsemme ja muodostamme käsityksen ympäröivästä maailmasta ja vuorovaikutuskumppaneistamme tuotamme tarinan Tarinat: kietovat erilliset arkipäivän tapahtumat ja kokemukset yhteen koherenteiksi kokonaisuuksiksi Ominaispiirteet: juoni, henkilöt, toiminta, järjestys, kliimaksi Tarinoiden avulla jaetaan kokemuksia ja saadaan muut vakuuttumaan asioista 3

Vaikuttaminen ja tarinat Mukaansatempaavat tarinat ovat vaikuttamisen perusta Emotionaaliset argumentit ja esteettiset tekijät vaikuttavat ihmisten arvoihin, uskomuksiin ja toimintaan Uskottavan tarinan ajatellaan heijastavan vastaanottajan arvomaailmaa ja tapaa ymmärtää maailmaa Tarinan vaikuttavuutta arvioidaan sen eri osatekijöiden suhteen: historia kulttuuri elämänkerta henkilö Narratiivinen rationaalisuus Käsitteen avulla pyritään arvioimaan eri tarinoiden laatua Tarinan narratiivista rationaalisuutta arvioidaan tarinan johdonmukaisuuden (coherence) ja vastaavuuden (fidelity) avulla Muista, että tarinalla Fisher viittaa tässä lähes kaikkeen viestintään ja vuorovaikutukseen Narratiivinen johdonmukaisuus (coherence) Johdonmukaisuuden avulla selvitetään, onko tarina järkevä Johdonmukaisuus selvitetään esittämällä kysymyksiä tarinalle vertaamalla sitä muihin samankaltaisiin tarinoihin Jos tarina ei ole sisäisesti johdonmukainen, se ei ole vakuuttava Narratiivinen vastaavuus (fidelity) Miten hyvin tarina ja sen osatekijät vastaavat kuulijan henkilökohtaisia kokemuksia ja uskomuksia Kuulijan omat kokemukset, arvot, uskomukset ja käsitys itsestä vaikuttavat tarinan uskottavuuteen 4

Harkinnan todennäköisyyden teoria engl. Elaboration likelihood model of persuasion (ELM) Petty & Cacioppo (1981) Keskittyy mielipiteen muodostamiseen (response shaping) pyrkii selittämään niitä tapoja joilla arvioimme vastaanottamaamme informaatiota Tausta-ajatuksia: ihmiset pyrkivät oikeisiin asenteisiin hmisillä on vain rajallinen määrä kognitiivista kapasiteettia sijoitettavaksi viestien analysoimiseen kaksi mentaalista reittiä jotka selittävät osaltaan vaikuttavuutta (central & peripheral route) elaboraatio eli harkinta viittaa siihen, kuinka tarkasti viestin vastaanottaja pohtii aiheen kannalta keskeisiä argumentteja Päärei; vaikuttamaan pyrkivien viestien ominaisuudet, kuten argumentin laatu, määrittävät mielipiteen tai asenteen muutosta Perifeerinen rei; muut kuin viestin ominaisuudet, esim. puhujan koettu asiantuntijuus, luotettavuus, puoleensavetävyys) määrittävät muutosta voimakkaampi vaikutus, pysyvämpi muutos heikompi vaikutus, väliaikaisempi muutos Milloin ja miten nämä kaksi reittiä toteutuvat? Elaboration continuum Motivaatio ja kyky prosessoida/harkita ovat tärkeitä > vastaanottajan pitäisi olla sekä motivoitunut että kyvykäs (ml. tiedot) harkitsemaan viestin sisältöä, muuten perifeerinen reitti nousee tärkeäksi Korkea kognilivinen prosessoinl, päärei; todennäköinen, korkea todennäköisyys harkintaan Matala kognigiilnen prosessoinl, perifeerinen rei; todennäköinen, matala todennäköisyys harkintaan 5

Esimerkki vaikuttamisesta: Vaikuttamaan pyrkivä puhe Monroen motivoitu jaksottelu (ANSVA) Attention huomio saa huomion kiinnittymään asiaan Need tarve osoittaa tarpeen, kuvailee ongelman Satisfaction toteutus osoittaa tavan, jolla herätetty tarve voidaan tyydyttää Visualization kuvailu Lopputuloksen kuvaileminen ja havainnollistaminen niin, että esitetty toteutus vahvistuu Action toiminta johdattaa kuulijan toimintaan, mitä haluan kuulijan ajattelevan, uskovan, haluavan, tekevän Yleisön analysointi Yleisön demografia (koko, ikä, sukupuoli, koulutustausta, kokemus, ryhmän jäsenyys, kulttuuriset taustatekijät ) Yleisön psykologinen profiili uskomukset asenteet arvot mielihalut ja fantasiat ( retorinen visio ) Eli tiedot, arvot ja asenteet 1) puhujaa kohtaan, 2) aihetta kohtaan 6

Tilanteen analysointi Mahdolliset säännöt ja tavat jotka ohjaavat tilannetta Tilannekohtaiset tekijät, esim.: Mikä on tilanteen luonne ja tarkoitus? Kuinka mones puhuja olet? Kenen jälkeen puhut? Kuinka pitkään puhut? Millainen on se fyysinen tila jossa esiinnyt? (voitko vaikuttaa siihen jotenkin?) Realistisia tavoitteita etsimässä Tyypillisiä tukikysymyksiä: Mikä on tavoitteesi? Mistä yleisö on kiinnostunut? Missä rajoissa yleisösi voi toimia? Kuinka halukas yleisösi on toimimaan? Kuinka suuri muutos on mahdollinen? Kotitehtävä Katso Martin Luther Kingin kuuluisa puhe I have a dream : http://www.youtube.com/watch?v=pbutl_0vajk Pohdi puhetta luennolla käsiteltyjen teorioiden näkökulmasta Pohdi niitä tunteita ja ajatuksia, joita puhe sinussa herätti Pohdi, millainen voisi olla tämän kuuluisan puheen vastine meidän nyky-yhteiskunnassamme 7