ALUEIDEN JA HALLINNON KEHITTÄMISOSASTO Hyvä rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi ja toimeenpano Kaisa-Leena Lintilä Aluekehitysjohtaja
Lähtökohdat kaudelle 2007-2013 EU:n rakennerahastohallinnon uudistuksilla tavoitellaan merkittäviä koordinointi- ja vaikuttavuushyötyjä. Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) koskevat asiat kootaan yhteen työvoima- ja elinkeinoministeriössä Rakennerahastohallintoa kootaan ja yhtenäistetään aluetasolla Tavoitteena ovat samat menettelytavat, hakuprosessit ja viranomaiskontaktit. Rakennerahastotoimintaa suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita ja ratkaisemaan kansallisia haasteita. Projektitoiminnan tavoitteena pitkäkestoisemmat, vaikuttavammat ja asiakaslähtöisemmät hankekokonaisuudet. 2
Hanketoiminnan asiakkaat Yrityksiin ja yritysten toimintaympäristöön kohdistuvat toimet pk-yritykset, aloittavat ja kasvuyritykset yrityspalveluiden sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluiden tuottajat ja niiden verkostot kunnat, kuntayhtymät, yhdistykset Henkilöihin kohdistuvat toimet pk-yritysten johto ja avainhenkilöt sekä muu henkilöstö yrittäjät (ml. yksinyrittäjät) ja yrittäjiksi aikovat julkisen sektorin henkilöstö työnhakijat, erityisesti vaikeasti työllistyvät syrjäytymisvaarassa olevat, erityisesti nuoret Rakenteiden, toimintamallien ja palveluiden kehittäminen sekä erilaisten toimijoiden kumppanuudet ja verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt hyvinvointi- ym. palvelujen tuottajat 3
Huomioitava Rakennerahastojen yhtenäisyys ja toisaalta erilaisuus: ESR:n horisontaalisuus ja EAKR:n alueellisuus => asikasnäkökulma Rakennerahastotoiminnan kokonaisvastuu ja keskittyminen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle hallintoviranomaisen (TEM) kokonaisvastuu ohjelmien hallinnoinnista ja toimeenpanosta. Kumppanuusperiaate rakennerahastotoiminnassa Tehtävien eriyttämisperiaate Keskushallinto- ja aluetasolla rakennerahastotehtävien organisoinnissa on huolehdittava tehtävien riittävästä eriyttämisestä moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi. Rahoittavassa toimielimessä on tehtävät organisoitava siten, että päätöksenteko, maksatukset ja valvonta on eriytetty toisistaan ja mahdollinen projektien toteuttaminen on eriytetty niistä. 4
Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ohjelmien kokonaisrahoitus 2007-2013 (milj. euroa) 1. EAKR-ohjelmat EAKR Valtio Kunnat Yhteensä Etelä-Suomi 138 136 72 345 Länsi-Suomi 159 163 76 399 Itä-Suomi 366 306 60 731 Pohjois-Suomi 311 238 73 623 EAKR-ohjelmat yhteensä 974 842 281 2 097 2. ESR-ohjelma ESR Valtio Kunnat Yhteensä Valtakunnallinen osio 218 245 82 545 Etelä-Suomen alueosio 69 78 26 173 Länsi-Suomen alueosio 80 90 30 199 Itä-Suomen alueosio 180 135 45 360 Pohjois-Suomen alueosio 69 52 17 138 ESR-ohjelma yhteensä 615 599 200 1 414 EU Valtio Kunnat Yhteensä EAKR- ja ESR-ohjelmat yhteensä 1 590 1 441 481 3 511 EU- ja valtionrahoituksen yhteenlaskettu määrä vuositasolla keskimäärin 433 miljoonaa euroa 5
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite - Rakennerahasto-ohjelmien hallinnointi Komissio Seurantakomitea Hallintoviranomainen EAKR - SM ESR - TM Todentamisviranomainen EAKR - SM ESR - TM Sihteeristö Rakennerahasto neuvottelukunta Sihteeristö Tekes Finnvera Opetushallitus Ministeriöt Keskushallinnon viranomaiset Toimeenpanon ohjaus Sisäasiainministeriö Työministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Opetusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Rahoittavat toimielimet (Välittävät toimielimet) TE-keskukset Maakunnan liitot Lääninhallitukset Tiepiirit Alueelliset ympäristökeskukset Hankkeet - hakijat Tarkastusviranomainen VM - controller-toiminto Maakunnan yhteistyöryhmä Sihteeristö
Rakennerahastostrategia 1. Yritystoiminnan edistäminen EAKR+valtio yht. n. 105 milj. /vuosi innovaatioiden, tieto- ja viestintäteknologian ja uuden teknologian käyttöönoton edistäminen pk-yrityksissä. alkavat ja kasvuhakuiset yritykset. luovat alat, energia-ala, palvelualat, naisyrittäjyys Pk-yritysten valmiuksia toimia klustereissa kehitetään kannustetaan pk-yrityksiä erilaisten yrityspalveluiden hyödyntämiseen. 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen (EAKR), EAKR+valtio yht. n. 92 milj. /vuosi yritystoimintaa tukevat klusterit ja verkostot innovaatio- ja osaamisrakenteet, koulutus- ja tutkimuslaitokset 7
Rakennerahastostrategia 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys ESR+valtio yht. n. 173 milj. /vuosi kehitetään työorganisaatioita ja pk-yritysten henkilöstön osaamista sekä pkyritystoimintaa ehkäistään syrjäytymistä ja luoda uusia työllistymisen mahdollisuuksia vaikeasti työllistyville henkilöille sekä parannetaa sukupuolten välistä tasaarvoa kehitetään työmarkkinoiden toimivuutta tukevia osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmiä edistää työperäistä maahanmuuttoa sekä lisätään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (EAKR), EAKR+valtio yht. n. 47 milj. /vuosi vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta parannetaa alueiden ja palveluiden saavutettavuutta ja toimintaympäristöä elinkeinojen kehittämisen kannalta. kehitetään logistiikkaa ja (rajoitetusti) liikenneratkaisuja pk-yritysten verkkoyhteyksien ja -palveluiden saatavuutta edistetään tuetaan ympäristön laatua parantavia toimia. 8
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti (ENPI CBC) Suomi on kaudella 2007-2013 mukana yhdeksässä (9) alueellisen yhteistyön ohjelmassa: Rajat ylittävä yhteistyö: Pohjoinen (EU-rahoitus n. 34 milj. euroa), Botnia-Atlantica (EU-rahoitus n. 30 milj. euroa) ja Keskinen Itämeri (EU-rahoitus n. 102 milj. euroa) Valtioiden välinen yhteistyö: Itämeri (EU-rahoitus n. 231 milj. euroa), Pohjoinen Periferia (EU-rahoitus n. 35 milj. euroa) Alueiden välinen yhteistyö ja verkosto-ohjelmat: Interreg IVC (EU-rahoitus n. 321 milj. euroa), Interact (EU-rahoitus n. 34 milj. euroa), Urbact (EU-rahoitus n. 53 milj. euroa) ja ESPON (EUrahoitus n. 34 milj. euroa) Lisäksi Suomi on mukana kolmessa ulkorajaohjelmassa (ENPI CBC -ohjelma): Kolarctic (EU-rahoitus n. 28 milj. euroa), Karjala (EU-rahoitus n. 23 milj. euroa) ja Kaakkois- Suomi - Venäjä (EU-rahoitus n. 36 milj. euroa) 9
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti Ohjelmilla tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen syntymistä ja vahvistumista Jokaiseen ohjelmaan ja rahoitettavaan hankkeeseen osallistuu alueita/kumppaneita kahdesta tai useammasta maasta Osallistuvien maiden tai EU:n komission ohjelmaan osoittamaa EUrahoitusta käsitellään ja hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena ilman maakohtaista kiintiöintiä Yhteinen hallintoviranomainen sijaitsee Suomessa neljässä ohjelmassa: Keskinen Itämeri (Varsinais-Suomen liitto), Kolarctic ENPI CBC (Lapin liitto), Karjala ENPI CBC (Pohjois-Pohjanmaan liitto) ja Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI CBC (Etelä-Karjalan liitto) EU:n komissio on hyväksynyt Interreg IVC, Pohjoinen Periferia ja Urbact -ohjelmat. Interreg IVC :n ja Pohjoisen Periferian toteuttaminen on jo käynnistynyt, Urbact käynnistyy marraskuussa 2007 Loput ohjelmat hyväksyttäneen syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana 10
Kilpailukykytavoitteen ohjelmien käynnistyminen Kansallinen säädösperusta: - Rakennerahastolaki 1.1.2007 voimaan, asetus 4.4.2007 - Tukikelpoisten kustannusten asetus VN:oon 8.11.2007 Komission hyväksymispäätökset: - Rakennerahastostrategia - EAKR-toimenpideohjelmat - ESR-toimpenpideohjelma 11
Hallintoviranomaisen tehtävät vastaa jäsenvaltion edustajana velvoitteista Euroopan komissioon suuntaan ja hoitaa yhteydenpito Euroopan komission kanssa varmistaa, että rahoitettavien toimien valinta on ohjelmien mukaista ja että toteutuksessa noudatetaan EU:n ja kansallisia säädöksiä. Se antaa myös tähän liittyviä ohjeita ja määräyksiä muille viranomaisille. tarkastaa, että rahoitusta saaneissa hankkeissa on tuotettu rahoituspäätöksen mukaiset tuotteet ja palvelut ja että tuensaajien ilmoittamat menot on maksettu. Menojen tulee olla yhteisön ja kansallisten säännösten mukaisia (toimien oikeellisuuden varmistaminen) perustaa seurantatietojen keräämiseen tarvittava tietojärjestelmä ja huolehtia sen ylläpidosta sekä kerätä varainhoitoa, seurantaa, tarkastamista ja arviointia varten tarvittavat tiedot hankkeiden toteutuksesta varmistaa, että todentamisviranomainen saa tarvitsemansa tiedot vastaa, että ohjelmissa tehdään niiden vaikuttavuutta koskevat arvioinnit. toimittaa seurantakomitealle sen tarvitsemat tiedot, jotta seurantakomitea voi arvioida ohjelman toteutuksen laatua vastaa siitä, että ohjelmien toteutukseen liittyvät vuosi- ja loppuraportit laaditaan varmistaa, että tiedottamista ja julkisuutta koskevia vaatimuksia noudatetaan. 12
Todentamisviranomaisen tehtävät laatii komissiolle ESR- ja EAKR-ohjelmien menoilmoitukset ja maksupyynnöt vähintään kolmesti vuodessa varmistaa, että hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat olemassa ja toimivat varmentaa, että hankkeiden kustannukset ovat hyväksyttäviä ja että niihin liittyvät menot on maksettu seuraa takaisinperintöjä ja sääntöjenvastaisuuksia sekä laatii niihin liittyvät raportit laatia maksuennusteet EU-rahoituksen käytöstä komissiolle 13
Rahoittavan toimielimen tehtävät Rahoittavan/välittävän toimielimen tehtävänä on mm.: järjestää hankevalinnat (hakuprosessi, arvioinnit, päätökset) myöntää ja maksaa rakennerahastojen tukea kullakin hallinnonalalla sovellettavien tukijärjestelmien mukaan seurata hankkeen etenemistä (esim. ohjausryhmässä) vastata tuen myöntämisen ja maksamisen yleisestä valvonnasta eli huolehtia siitä, että tuki käytetään myöntämispäätöksen tukiehtojen mukaisesti. Apuna tässä käytetään mm. paikan päällä tehtäviä varmennuksia tarvittaessa käynnistää takaisinperintä ja muut jälkitoimet 14
Rakennerahastotehtävien organisointi aluehallinnossa TE-keskusten rakennerahastotehtävien sisäisen organisoinnin yhdenmukaistaminen tulee käynnistää heti Rakennerahastotehtävien kokoaminen hallinnonalan sisällä suuralueittain on mahdollista toteuttaa nopeahkolla aikataululla (ennen 2010) Maakunnan liittojen rakennerahastotehtävien siirto TEkeskuksiin on periaatteessa mahdollista, mutta edellyttää poliittista päätöstä ja pidempää valmisteluaikaa OPM:n rakennerahastotehtävien siirto lääninhallituksista TEkeskuksiin on mahdollista tehdä vaiheittain varmistaen, että yhteys substanssitoimintaan säilyy. Ohjaus- ja vastuusuhteet tulee miettiä tarkasti. STMn hallinnonalan tehtävät olisi mielekästä siirtää samaan aikaan. Rakennerahastotehtävien ulkoistamista viranomaisen ulkopuolelle ei suositella, koska kustannukset saattavat nousta hyvin korkeiksi ja vastuusuhteet jäädä epäselviksi. 15
Tarkastusviranomaisen tehtävät Tarkastusviranomainen valtiovarain controller -yksikön yhteydessä tehtävänä: esittää komissiolle tarkastusstrategia 9 kk:n sisällä toimenpideohjelmien hyväksymisestä antaa kertomus ja lausunto, jossa arvioidaan kuinka hallinto- ja valvontajärjestelmä täyttää EY-lainsäädännön vaatimukset varmistaa hallinto- ja valvontajärjestelmän toimivuus tekemällä otantatarkastuksia (hallinto- ja järjestelmätarkastuksia ja hanketarkastuksia) varmistaa, että menoja tarkastetaan tarkoituksenmukaisen otannan pohjalta antaa tarkastusviranomaisen lausunto vuotuisen tarkastuskertomuksen yhteydessä antaa lopulliseen menoilmoitukseen liitettävä lausuma ohjelmakauden lopussa. 16
EU-rahoituksen saannin varmistaminen Komission maksuille asettama aikaraja (ns. n+2 -sääntö) Toimenpideohjelmille on laadittu vuosittaiset, jäsenvaltiota ja komissiota sitovat budjetit, esim. vuodelle 2007 (vuosi n) budjetoitu määrä EU-rahoitusta tulee olla maksettuna hankkeille vuoden 2009 (n+2) loppuun mennessä mikäli aikataulussa ei pysytä, menetetään varat lopullisesti. Mikäli hankkeiden käynnistyminen viivästyy merkittävästi alunperin suunnitellusta maksamisen aikataulu nousee kriittiseksi tekijäksi. 17
Kansallisten politiikkojen kytkentä rakennerahastopolitiikkaan Rakennerahastoneuvottelukunta koordinoi kansallisten politiikkojen ja rakennerahastotoiminnan yhteyttä. TEMissä alueiden kehittämisen neuvottelukunta ja rakennerahastoneuvottelukunta voidaan yhdistää yhdeksi neuvottelukunnaksi, joka käsittelee molempien neuvottelukuntien asiat (vaatii lainmuutoksen). Seurantakomiteat ja ESR-koordinaatiotyöryhmä seuraavat ohjelmien vaikutusta politiikkalohkojen toteutukseen. Alueohjelmissa ja ESR-ohjelman alueosioissa yhteensovitus tapahtuu maakuntaohjelmassa ja maakunnan yhteistyöryhmissä (MYR) ESR-ohjelman valtakunnallisessa osiossa edistetään kansallisia teemoja valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla Hallitusohjelmaan ja talousarviovalmisteluun yhdistyvä TUJO + TOTSU prosessi kytkee kansallisen politiikan ja alueiden tarpeet rakennerahasto-ohjelmiin. Rakennerahasto-ohjelmat ja kansalliset politiikat toteuttavat Lissabonin strategiaa vahvistamalla kilpailukykyä ja luomalla työpaikkoja. 18
Teemallisuus ja verkostomaiset toimintatavat vaikuttavuuden lisäämiseksi Teemallisuuden ja verkostomaisen toiminnan sekä kumppanuuksien lisäämisen kautta saadaan suurempaa alueellista ja valtakunnallista vaikuttavuutta. EAKR-ohjelmissa lisätään teemallisuutta ja ylimaakunnallisuutta suuralueittain. ESR-ohjelmassa valtakunnalliset kehittämisohjelmat toteuttavat kansallisesti valittuja strategisia painopisteitä, kooten hankkeita suuremmiksi ja vaikuttavammiksi kokonaisuuksiksi. EAKR-toimet ja ESR:n alueosioiden toimet tukevat yhdessä yrittäjyyden edistämistä, työllistymistä jakansainvälistymistä Tuetaan alueellisista toimijoista koostuvia verkostoja ja kumppanuuksia, jotka mahdollistavat monimuotoisen ja joustavan ohjelmatoiminnan alueilla. Tuetaan kansallisia verkostoja, jotka kokoavat alueellisia verkostoja yhteen. Mahdollistetaan myös ns. pienten toimijoiden hankkeet ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen välittäjäorganisaatioiden avulla. Sosiaalipartnereiden osallistamista vahvistetaan. 19
EURA 2007 -järjestelmä TM:n ja SM:n (+ tarkastusviranomainen) yhdessä toteuttama rakennerahastojen (ESR + EAKR) hallinnointijärjestelmä Internet-pohjainen sovellus Kaiken tiedon sähköinen käsittely Oma liittymä: projektien hakijoille ja toteuttajille viranomaisille Otetaan käyttöön vaiheittain 03/07 alkaen, hakemusosio avattu 22.10. 20
EURA 2007 -järjestelmä Järjestelmän avulla hoidetaan: Projektien hakeminen Hakemusten hallinnointi (hyväksyminen ja hylkääminen) Projekti- ja rahoituspäätökset Maksatushakemukset ja -päätökset Indikaattoriseurantatiedot Väli- ja loppuraportointi Muut projektin hallinnolliset toimenpiteet Raportointi kansallisia tarpeita varten Raportointi kansalaisille (tietopalvelu) Raportointi komissioon (SFC 2007) Tarkastus- ja valvontatoimenpiteet 21
Viestintä, arviointi Yhteinen ulkoinen ilme EAKR ja ESR - ohjelmilla - vipuvoimaa EU:lta Jatkuva arviointi jäsenvaltion vastuulla; kytkentä kansalliseen politiikkaan, kokonaisarvioinnin kehittäminen TEMissä 22