TATU-ohjelmasuunnitelman valmistelua varten kootaan 1. vaiheessa toimialojen sekä kaupungin yhteiset projekti- ja toimepide-ehdotukset oheiseen taulukkoon jatkokäsittelyä varten. Tavoitteena on saada ohjelmasuunnitelmaan kokonaiskuva siitä, millaisilla projekteilla ja toimenpiteillä TATU ohjelman hyötytavoitteita haetaan. Jatkovalmistelussa jokaisesta projektista ja toimenpiteestä laaditaan EsProprojektimallin mukainen tarkempi kuvaus. Projekti (P) tai (P) Tilatehokkuuden nosto (T) Sotet-Pali tuottavuuden kasvu (T) Ikäihmiset asuvat kotona Palveluverkkoa arvioidaan uudelleen. Tyyppitilaratkaisut otetaan käyttöön ja tilantarve standardisoidaan, tilankäytön tehokkuutta mitataan, tilakortit ajantasaistetaan. Tilojen hankintaprosessi ja tilojen varustamisprosessi uudistetaan sujuvaksi. Palveluprosessit arvioidaan uudelleen. Sujuvuutta lisätään ja sisäisen hankinnan johtamiselle luodaan riittävä tietopohja. Tilaaja - tuottaja yhteistyölle luodaan edellytykset. Sairaalan prosessien ja ns. liukumäkien kehittäminen. Sairaalan hoitojaksojen keskimääräinen pituus lyhenee. Tehokas kuntoutus Palvelutaso ja tarjonta - Omatoimisuutta ja ihmisten oman vastuun ottamista tuetaan 6.1. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoin nit - Tilakustannukset/ asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla 5.1. Palvelujen Majuri järjestämisessä Majuri / Mia Kuokkanen (ohjausryhmä = toimialan johtoryhmä) Suunnitteilla Espro mallin mukaisesti. Toteutetaan mahdollisesti kaupunkitasoisen projektin osana Idea, tehdään normaalin johtamisen keinoin yhteistyössä Palin kanssa 5.1. Palvelujen Jukka Louhija / Sirpa Osana tätä on Espoon järjestämisessä Immonen sairaalan prosessien kuvaaminen (Espro mallissa). Ajoitu: 2014-2017, hyötyarvio tarkentuu myöhemmin 10milj. :n säästö / 3v suhteessa asiakasmäärään (yli 75 -vuotiaat) inflaatio huomioiden = tuottavuuden kasvu 2,5%/vuosi
Projekti (P) tai Tavoitteena on auttaa lasta ja perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä lapsen kasvuympäristöä. Erityisesti nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi haetaan vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja. Lastensuojelussa on tavoitteena vähentää laitoshoidon osuutta lisäämällä perhehoitoa ja intensiivisiä avopalveluja. 5.1. Palvelujen Remes/Ahlström/ järjestämisessä Ekblad Toteutetaan normaalina johtamisena (T) Lastensuojelun sijoitusten tarve vähenee Valitaan viisi kustannuksiltaan merkittävintä tuottavuutta parantavaa toimeenpantavaa toimenpidettä. Terveysasemien palvelua kehitetään. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään. Valitaan keskeiset, tuottavuutta parantavat kohteet ja asiat, joiden toteutukseen keskitytään. 5.1. Palvelujen Salunen / järjestämisessä Kumpulainen Käynnissä, normaalina johtamisena Avainsuoritteiden hinnat laskevat v 2013 tasosta Lääkäri- ja hoitajakäynnin hinta Vuokratyön käyttö vähenee Ei lisävakansseja tällä valtuustokaudella (T) Terveysasemien palvelu paranee ESH lähetteet / lääkärinkäynti vähenevät
Projekti (P) tai TATU-ohjelman linjaukset Käytä taulukossa oheista numerointia Taksojen ja maksujen tarkistukset 1.1 Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. 1.2 Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna. 1.3. Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. 1.4. Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus. 1.5. Selvitetään mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi ottaen huomioon palvelujen käyttäjien maksukyky. Tulopohja ja verotaso 2.1 Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti. 2.2. Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet toimenpiteet ja niitä seurataan. 2.3. Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. 2.4. Asukkaiden määrä kasvaa 4000 asukkaalla vuosittain. 2.5. Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino. Palvelutaso ja -tarjonta 3.1. Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti.
3.2. Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. 3.3. Kun uudistuksia tehdään, haetaan kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä. Johtaminen ja henkilöstöohjaus 4.1. Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. 4.2. Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. 4.3. Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta. Palvelujen järjestäminen 5.1. Palvelujen järjestämisessä. 5.2. Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden. 5.3. Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit 6.1. Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. 6.2. Toimitilojen rakennushankkeet ja rakentamiskustannukset eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. 6.3. Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. 6.4. Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. 6.5. Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan. 6.6. Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään lajittelua ja kierrätystä kehittämällä. 6.7. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 7.1. Arjen sujuminen. 7.2. ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut. 7.3. Oman toiminnan jatkuva parantaminen. 7.4. Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm. prosesseja parantamalla. 7.5. Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan. 7.6. Omistaja-tilaaja-tuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan, sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan. Konserniyhteisöjen ohjaus
8.1. Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. 8.2. Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. 8.3. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Maankäytön tehostaminen 9.1. Tiivistetään kaupunkirakennetta. 9.2. Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. 9.3. Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. 9.4. Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa.