Euroopan sosiaalirahasto 2000 2006 SR Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Hakijan opas Tavoite 3 -ohjelma 2000 2006 Euroopan sosiaalirahaston tukemia projekteja suunnitteleville
Sisällys Tavoite 3 -ohjelma työtä ja koulutusta suomalaisille...3 ESR-viitekehys...3 Tavoite 3 -ohjelmalla painotetaan...3 Kartta tavoite 3 -alueesta...4 Tavoite 3 -ohjelman rahoitus...4 Ideasta projektiksi projektista käytännöksi...5 Hyvän projektin tunnusmerkkejä...5 ESR-projekti...5 ESR-rahoituksen hakeminen...5 ESR-projektien valinta...6 ESR-projektien toteutus...6 Projektista käytännöksi...6 Välittäjäorganisaatiot...6 Valintakriteerit...7 Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet...8 TOIMINTALINJA 1: Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen...8 Toimenpidekokonaisuus 1.1 Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen...8 Toimenpidekokonaisuus 1.2 Uudet toimintatavat koulutuksesta työelämään siirtymiseksi...9 TOIMINTALINJA 2: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä...10 Toimenpidekokonaisuus 2.1 Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen...10 Toimenpidekokonaisuus 2.2 Ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen...11 Toimenpidekokonaisuus 2.3 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen...12 TOIMINTALINJA 3: Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistaminen...13 Toimenpidekokonaisuus 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen...13 Toimenpidekokonaisuus 3.2 Ammatillisen liikkuvuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen...14 TOIMINTALINJA 4: Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä ja työelämän laatua sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä...15 Toimenpidekokonaisuus 4.1 Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen...15 Toimenpidekokonaisuus 4.2 Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen edistäminen...16 Toimenpidekokonaisuus 4.3 Tutkimustulosten ja teknologian hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän ja tutkimussektorin yhteistyön edistäminen...17 Lisätietoja...18 2
Tavoite 3 -ohjelma työtä ja koulutusta suomalaisille Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin muuttaessa työllisyyspoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Tavoite 3 -ohjelma on rahoituksellisesti suurin ESRohjelma ja sitä toteutetaan koko maassa tavoite 1 -aluetta (Itä- ja Pohjois-Suomi) ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tavoite 3 -ohjelman toteuttamisalue kattaa noin 80 prosenttia Suomen väestöstä. Tavoite 3 -ohjelma on kehittämisohjelma, jolla etsitään, kokeillaan ja tuotetaan uusia näkökulmia ja levitetään hyviä käytäntöjä suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan. ESR-toiminnan lisäarvo Perustuu Euroopan komission ESR-asetuksen toimialoihin (artikla 2) A ) Aktiivisen työvoimapolitiikan kehittäminen B ) Yhtäläiset mahdollisuudet C ) Elinikäinen oppiminen D ) Työvoiman ammatillinen kehittäminen E ) Naisten työmarkkinoille osallistumisen edistäminen ESR-VIITEKEHYS kansalliseen politiikkaan verrattuna syntyy sen tuotekehittelyluonteesta. Inhimillisiä voimavaroja koskevaa tuotekehittelyä tehdään ESR-varoilla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelman kokonaisbudjetti vuosille 2000 2006 on 1 501,1 milj., josta EU:n osuus on 433,8 milj.. Kansallinen rahoitus tulee valtion budjetista (650,7 milj. ) ja kuntasektorilta (93,3 milj. ). Lisäksi yksityiseksi rahoitusosuudeksi arvioidaan noin 416,4 milj.. Ohjelman tavoitteena on tuoda työtä ja koulutusta noin 250 000 henkilölle. Tavoite 3 -ohjelman mukaisia projekteja voidaan käynnistää vuoden 2006 loppuun asti. Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjat ja rahoituksen jakautuminen niiden kesken Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen...30% Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä...20 % Koko tavoite 3 -ohjelman kattavat horisontaaliset painotukset Tietoyhteiskunta Tasa-arvo Paikallinen kumppanuus Kestävä kehitys Ennakointi Visio Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen...20 % Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä, työelämän uudistumista sekä tutkimustulosten ja teknologian hyödyntämistä...30 % Tavoite 3 -ohjelman toiminnalla painotetaan muun muassa: ikääntyvän työvoiman jaksamista ja työssä pysymisen edistämistä työyhteisöjen kehittämistä paremmin vastaamaan teknologisen kehityksen tasoa sukupuoleen perustuvan työnjaon murtamista työ- ja koulutusmarkkinoilla työttömyyden ja syrjäytymisen torjumista työvoimakapeikkojen ehkäisemistä elinikäiseen oppimiseen perustuvien ja innovatiivisten toimintatapojen käyttöönoton lisäämistä työpaikoilla työelämälähtöisten koulutusmallien kehittämistä koulutuksesta työelämään siirtymistä ammatillisen koulutuksen aktivointia ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämistä 3
Suomen EU-ohjelmien tavoitealueet ohjelma-alueittain Tavoite 1 -alue Siirtymäkauden alue Lääninraja TE-keskusraja Lapin lääni Tavoite 2 -alue Tavoite 3 -alue Tavoite 3 -ohjelmaa toteutetaan Suomessa tavoite1-alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella Oulun lääni TE-keskukset: 1. Uusimaa 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Häme 5. Pirkanmaa 6. Kaakkois-Suomi 7. Etelä-Savo 8. Pohjois-Savo 9. Pohjois-Karjala 10. Keski-Suomi 11. Etelä-Pohjanmaa 12. Pohjanmaa 13. Pohjois-Pohjanmaa 14. Kainuu 15. Lappi Ahvenanmaa Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Etelä-Suomen lääni Työministeriö toimii tavoite 3 -ohjelman vastuuviranomaisena. Tavoite 3 -ohjelman toteutukseen osallistuvia valtion viranomaisia ovat ainakin työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasiainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Käytännössä projekteja koordinoivat pääsääntöisesti työvoima- ja elinkeinokeskukset, lääninhallitukset ja maakuntien liitot. Tavoite 3 -ohjelman rahoitus (miljoonaa euroa) EU- Kansallinen Arvioitu Kokonaisrahoitusosuus julkinen rahoitus yksityinen rahoitus rahoitus Toimintalinja 1 124,6 186,8 55,0 366,4 Toimenpidekokonaisuus 1.1 81,0 121,4 35,7 238,1 Toimenpidekokonaisuus 1.2 43,5 65,4 19,2 128,2 Toimintalinja 2 83,9 125,9 15,8 225,6 Toimenpidekokonaisuus 2.1 24,0 36,0 5,9 66,0 Toimenpidekokonaisuus 2.2 23,9 35,8 3,8 63,5 Toimenpidekokonaisuus 2.3 36,1 54,1 6,0 96,2 Toimintalinja 3 83,0 124,6 79,3 286,9 Toimenpidekokonaisuus 3.1 37,4 56,1 22,2 115,6 Toimenpidekokonaisuus 3.2 45,7 68,5 57,1 171,3 Toimintalinja 4 123,7 185,5 266,5 575,6 Toimenpidekokonaisuus 4.1 31,1 46,7 65,1 142,9 Toimenpidekokonaisuus 4.2 74,0 111,0 157,5 342,5 Toimenpidekokonaisuus 4.3 18,6 27,8 43,9 90,2 Toimintalinja 5 18,7 28,0 0,0 46,6 Toimenpidekokonaisuus 5.1 9,2 13,8 0,0 22,9 Toimenpidekokonaisuus 5.2 9,5 14,2 0,0 23,7 Yhteensä 433,8 650,7 416,4 1 501,1 4
Idean jalostaminen toteuttamiskelpoiseksi ja haluttuja tuloksia tuovaksi projektiksi vaatii huolellista valmistelua. Projektin toimivuuden kannalta on tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan kohderyhmän tarpeet ja että kohderyhmät sitoutuvat suunniteltuun toimintaan. Hyvin valmistellussa projektissa hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa ja aikaisempia kokemuksia, sekä laaditaan huolellinen analyysi kohteeksi valituista aihealueista. Projektin toteutuksessa keskeiset yhteistyökumppanit tulee saada mukaan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Ideasta projektiksi projektista käytännöksi Hyvän projektin tunnusmerkkejä projekti on tarvelähtöinen projekti perustuu ennakointitietoon, esiselvityksiin ja analyysiin aikaisemmista kokemuksista projektin kohderyhmä ja yhteistyökumppanit ovat alusta lähtien sitoutuneita projektiin ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään kumppanuus projekti on joustava ja valmis mukauttamaan toimintatapansa seurantatietojen ja palautteen mukaisesti oppiva prosessi projektin toiminta on toimintaympäristön tiedossa ja projekti liittyy laajempaan alueelliseen kehittämiseen verkostot muiden kehittämistahojen ja eri viranomaisten välille projektin toteuttaja ohjaa toimintaa hallitusti ja tavoitteellisesti tehokkuus ja taloudellisuus sekä projektinhallintataidot projektilla on realistisesti ja selkeästi asetetut tavoitteet, joiden toteutumista mitataan ja analysoidaan vaikuttavuus ESR-projekti Tavoite 3 -ohjelma toteutetaan projekteina, jotka valtaosin käynnistetään alueellisesti ja paikallisesti. Projekti voi muodostua yhdestä tai useammasta toimenpiteestä. Kukin projekti voi kuulua vain yhteen ohjelmaan ja sen toimenpidekokonaisuuteen. Projektin toteuttaja voi olla esimerkiksi yritys, oppilaitos, kunta, järjestö tai muu organisaatio. Yhteistyökumppanit osallistuvat suunnitteluun. Projekti on tavoitteiltaan, tehtäväalueiltaan ja kestoltaan sekä kustannusarvioltaan rajattu tehtäväkokonaisuus, joka perustuu projektisuunnitelmaan. Projektisuunnitelma on projektin ohjauksen ja seurannan perusta. Siinä määritellään muun muassa projektin tavoitteet, tulokset, vaikutukset, kohderyhmä, sisältö, projektin hallinnointi, aikataulut, toiminnan seuranta ja raportointi, kustannukset, rahoitus ja käytettävissä olevat resurssit. ESR-projektilla on aina joko välitön tai välillinen kohderyhmä. ESR-projektit kohdistetaan työttömiin tai muihin työnhakijoihin, yrittäjiin ja yritysten henkilöstöön, oppilaitoksissa oleviin ja niistä valmistuviin henkilöihin sekä opettajiin ja muuhun koulutushenkilöstöön. Lisäksi ESR-projektina voivat tulla rahoitetuiksi järjestelmien kehittämisprojektit, joilla ei ole varsinaista kohderyhmää, mutta jotka parantavat välillisesti eri kohderyhmien työllisyyttä ja työmarkkinakelpoisuutta. Osallistujayritykset ovat ohjelma-asiakirjan mukaan pääasiassa pk-yrityksiä. Suuret yritykset eli ne, joiden henkilöstön määrä ylittää 250 henkilöä, voivat olla hankkeissa mukana verkostoituneina pk-yritysten kanssa. ESR-rahoituksen hakeminen Projektille haetaan ESR-rahoitusta erillisellä ESRprojektihakemuslomakkeella, joka täytetään Internetpohjaiseen ESRA-tietojärjestelmään osoitteessa http://esrlomake.mol.fi, ja lähetetään allekirjoitettuna ao. viranomaiselle, jolta rahoitusta haetaan. Opetushallinnon alalle osoitettava ESR-projektihakemuslomake on saatavilla opetusministeriön Internet-sivuilta www.minedu.fi/opm/rakennerahastot/index.html. Rahoituksen hakijan on sovittava yhteistyöstä projektin muiden toteuttajien kanssa. Hakijalla on kuitenkin vastuu projektin kokonaisuudesta, kuten projektin tavoitteiden toteutumisesta, määrärahojen käytön ja osallistujia koskevan seurannan hoitamisesta. 5
Projektin rahoitus muodostuu ESR:n ja valtion tuesta, kuntarahoituksesta ja yksityisestä rahoituksesta, joka tulee pääasiassa pk-yrityksiltä. Projekteja rahoittavat viranomaiset tiedottavat ESR:n toiminnasta ja tavoite 3 -ohjelman tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Projektien toteuttajia etsitään paitsi avointen hakujen avulla myös tarjouspyynnöillä. Lisätietoja projektien suunnittelusta saa työvoimaja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) ESR-koordinaattoreilta sekä lääninhallitusten ja maakuntien liittojen yhteyshenkilöiltä/eu-koordinaattoreilta ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteyshenkilöiltä. Hakemus jätetään pääsääntöisesti joillekin näistä viranomaisista. Tavoite 3 -ohjelman periaatteet on kirjattu Euroopan komission ja Suomen viranomaisten yhteistyössä laatimaan tavoite 3 -ohjelma-asiakirjaan vuosille 2000 2006. Asiakirja löytyy Internet-osoitteesta www.esr.fi. ESR-projektien valinta ESR-projektin tulee olla tavoite 3 -ohjelman tavoitteiden ja periaatteiden, ohjelman yleisten valintakriteerien ja toimenpidekokonaisuuskohtaisten valintakriteerien mukainen. Projektien tulee noudattaa kansallista lainsäädäntöä ja EU:n lainsäädäntöä sekä rahoittavan viranomaisen ohjeita. Toteuttajan tulee olla luotettava ja vakavarainen. Toteutettavat projektit valitsee se viranomainen, joka vastaa niiden rahoituksesta. Mikäli projekti on suunniteltu useamman viranomaisen yhteisesti rahoittamaksi, tulee jokaiselle viranomaiselle toimittaa oma kappale hakemuslomakkeesta. Viranomaiset tekevät valintapäätökset omien määrärahojensa ja valintakriteeriensä perusteella. ESR-projektien toteutus ESR-projektin toteuttajan tulee hallinnoida projektia rahoittajan antamien ohjeiden mukaisesti. ESR-projektin tuloista ja menoista pidetään erotettavissa olevaa kirjanpitoa. ESR-tuki maksetaan toteuttajalle jälkikäteen toteutuneita tukikelpoisia kustannuksia vastaan. Projektin tulee tiedottaa projektin kohderyhmälle osallistumismahdollisuudesta. Projektin tuloksista ja kehitetyistä hyvistä käytännöistä tulee tiedottaa rahoittajille, yhteistyökumppaneille, alan toimijoille ja yleisölle. Lisäksi rahoittaja edellyttää ESR-projektilta määrämuotoisia seurantatietoja sekä raportointia projektin tuloksista. ESR-projektin tueksi perustettavassa ohjausryhmässä tulee olla mukana projektin keskeiset yhteistyö- ja asiantuntijatahot, jotka seuraavat ja tukevat projektin toteutumista. Projektista käytännöksi ESR-projektissa kehitettyä ja toimivaksi osoittautunutta uudenlaista yhteistyöverkostoa, toimintatapaa tai menetelmää kutsutaan hyväksi käytännöksi. Parhaimmillaan uudet hyvät käytännöt ovat siirrettävissä uusiksi toiminnoiksi yrityksissä, oppilaitoksissa, viranomaistyössä ja esimerkiksi järjestötyössä sekä osaksi kansallista työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa. ESR-projektien keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa on tehokas keino hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Välittäjäorganisaatiot Välittäjäorganisaatioiden käytön tarkoituksena on saada ESR-toimintaan perinteisen projektitoiminnan ulkopuolelta tulevia toimijoita: kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjä tai muita paikallisia toimijoita. Välittäjäorganisaatiot toimivat tukiorganisaationa ns. pienille toimijoille keventäen näin pienten toimijoiden hallinnollista taakkaa ja mahdollistaen niiden pääsyn ESRrahoituksen piiriin. Välittäjäorganisaatio toimii projektin toteuttajatahona organisoimalla sateenvarjoprojektin, jonka puitteissa se tekee ehdotuksia pienten toimijoiden rahoituksesta rahoittaville viranomaisille. Välittäjäorganisaatio koordinoi sateenvarjoprojektia. Välittäjäorganisaatioilla on asiantuntemusta työmarkkinoiden toimivuudesta, työttömien työllistyvyyden parantamisesta, työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaehkäisystä ja tasa-arvon edistämisestä työmarkkinoilla sekä pyrkimystä alueellisen ja paikallisen kumppanuuden toimintatavan edistämiseen. Tavoite 3 -ohjelmassa välittäjäorganisaatioita käytetään ohjelmakaudella 2000 2006 kolmen toimenpidekokonaisuuden toimeenpanossa: 6
Toimenpidekokonaisuus 1.1: Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen, Toimenpidekokonaisuus 2.1: Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, Toimenpidekokonaisuus 2.3: Heikossa työmarkkinaasemassa olevien ryhmien tukeminen. Tarkemmat valintakriteerit ilmoitetaan välittäjäorganisaatioita koskevien avoimien hakujen yhteydessä. Tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatioiden haku tapahtuu työministeriön kautta. Lisätietoja tavoite 3 -ohjelman välittäjäorganisaatiotoiminnasta saa Internet-sivuilta www.esr.fi. Valintakriteerit Tavoite 3 -ohjelman projektien yleiset valintakriteerit on esitetty ohjelma-asiakirjassa. Toimenpidekokonaisuuskohtaiset valintakriteerit esitetään tavoite 3 -ohjelmaasiakirjan täydennysosassa. Tavoite 3 -ohjelma-asiakirjaan ja ohjelman täydennysosaan on syytä tutustua huolellisesti, sillä toteutettavaksi hyväksyttävien projektien tulee olla ohjelman mukaisia. A Välttämättömät valintakriteerit 1. Projektin sopivuus tavoite 3 -ohjelmaan ja sen toimenpidekokonaisuuteen (tavoitteet, toimet, kohderyhmät ja valintakriteerit). Yksi projekti voi kuulua vain yhteen toimenpidekokonaisuuteen. 2. Projektisuunnitelman realistisuus suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja resursseihin sekä projektin toteuttajien ammattitaito ja kokemus toteuttaa projekti suunnitellulla tavalla (= mm. sisällöllinen osaaminen ja projektiosaaminen). 3. Projektin innovatiivisuus ja tulosten yleistettävyys (= projekti sisältää innovatiivisia elementtejä sovelletun menetelmän, toimintatavan tai kohdejoukon tai sisällön suhteen; projektin tuloksilla on käyttöä projektin ulkopuolellakin). 4. Projektin työllistävyys (= projektilla on joko välittömiä tai välillisiä, pitkäkestoisia työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia). 5. Eri toimijoiden yhteistyö projektissa ja verkottuminen (= projektissa mukana olevien tahojen sitoutuneisuus projektin toteuttamiseen ja sen tulosten hyödyntämiseen; horisontaalinen painotus koskien paikallista kumppanuutta). B. Muut yleiset valintakriteerit 6. Ennakoiva näkökulma ja työote projektissa (horisontaalinen painotus). 7. Projektin kysyntälähtöisyys (= projektin kohderyhmän ja/tai yritysten sitoutuminen projektin toteuttamiseen). 8. Projektin vaikutukset sukupuolten tasa-arvon edistämisen kannalta (horisontaalinen painotus) Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen pyritään koko tavoite 3 -ohjelmassa, ja se on otettu huomioon ohjelman kaikissa toimintalinjoissa. Tasa-arvon toteutumista seurataan projekteissa asettamalla tavoitteita sukupuolen mukaan. Lisäksi tasa-arvon toteutumista tavoite 3 -ohjelmassa arvioidaan erillisselvityksin. 9. Projektin ympäristöystävällisyys (horisontaalinen painotus). 10. Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen projekteissa (horisontaalinen painotus). 11. Ohjelman toteuttajaviranomaisen erityispainotukset (= toteuttajaviranomainen voi lisäksi käyttää omia ohjelman valintakriteerejä tarkentavia valintakriteerejä, joilla edistetään projektitoiminnan kytkeytymistä kansalliseen strategiaan). C. Erityiset eli toimenpidekokonaisuuskohtaiset valintakriteerit esitellään kunkin toimenpidekokonaisuuden kuvauksen yhteydessä ohjelman täydennysosassa. 7
Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet Toimenpidekokonaisuudet mahdollistavat monenlaisia, kunkin kohderyhmän tarpeisiin ja ongelmiin soveltuvia toimenpideyhdistelmiä. Kunkin toimenpidekokonaisuuden osalta on kuvattu lyhyesti tavoitteet, esimerkkejä tuettavasta toiminnasta, kohderyhmät, toteuttavat viranomaiset ja yhteistyötahot sekä projektien valintaan vaikuttavia tekijöitä. Toimintalinja 1 Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen Toimintalinjan tavoitteena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantaminen kehittämällä ja kokeilemalla uusia toimintatapoja ja palveluja työttömien, erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistyvyyden parantamiseksi avoimille työmarkkinoille. Lisäksi kehitetään ja toteutetaan toimintamalleja koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottamiseksi. Tavoitteena on myös vähentää työvoimakapeikkoja ja turvata yritysten työvoiman saantia. Toimenpidekokonaisuus 1.1 Työttömien työllistäminen avoimille työmarkkinoille ja yritysten työvoiman saannin turvaaminen Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille, etsiä uusia työllistymismahdollisuuksia ja turvata yritysten työvoiman saanti käyttäen hyväksi eri tahojen laaja-alaista yhteistyötä. Tuettava toiminta Työelämälähtöisten, räätälöityjen toimenpideyhdistelmien ja polkujen sekä työelämän kynnystä alentavien toimien kehittäminen ja toteuttaminen auttamaan työttömien, erityisesti ikääntyvien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Ohjelmakauden 1995 1999 kokemuksia mm. työpooleista ja työpankeista käytetään hyväksi ja kehitetään edelleen. Työssä olevien osaamisen parantaminen ja liikkuvuuden edistäminen työvoimakapeikkojen vähentämiseksi, mikäli samalla ennaltaehkäistään heidän joutumistaan työttömiksi tai luodaan mahdollisuuksia myös työttömien työllistymiseen. Kohderyhmät Toimenpidekokonaisuuden kohderyhmänä ovat ensisijaisesti työttömät, erityisesti ikääntyvät ja pitkäaikaistyöttömät. Työttömien ohella hankkeissa voi olla mukana 1) työssä olevia, mikäli samalla ennaltaehkäistään heidän työttömäksi joutumistaan tai edistetään työttömien työllistymistä, sekä työmarkkinoille pyrkiviä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella eivätkä ole koulutuksessa. Kohdejoukkona voivat olla myös työvoimapalveluja tarjoava henkilöstö ja yritysten rekrytointia hoitavat henkilöt (ml. pk-yritysten johto). Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvien ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistymisen edistämiseen avoimille työmarkkinoille. 1) Työssä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat voivat olla mukana samoissa hankkeissa työttömien kanssa. Erilliset hankkeet heille eivät ole mahdollisia tässä toimenpidekokonaisuudessa. 8
Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka perustuvat analysoituun tietoon paikallisesta, alueellisesta tai toimialakohtaisesta työvoiman kohtaamisongelmista ja kehittämistarpeista, joissa kehitetään uusia toimintatapoja ja palveluja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, joissa edistetään työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille tai vähennetään ja ennaltaehkäistään työvoimakapeikkoja kiinnittämällä erityistä huomiota työelämän kynnystä alentaviin toimiin. Keskeiset yhteistyötahot Elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset ja muut työnantajat, työvoimapalveluja tarjoavat organisaatiot, koulutuksen järjestäjät, työttömien yhdistykset, maaseudun toimintaryhmät, alueelliset ympäristökeskukset, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä välittäjäorganisaatiot. Toimenpidekokonaisuus 1. 2 Uudet toimintatavat koulutuksesta työelämään siirtymiseksi Tavoitteena on ennalta ehkäistä työttömyyttä, erityisesti nuorisotyöttömyyttä kehittämällä toimintamalleja koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi ja sijoittumisen osuvuuden parantamiseksi. Tuettava toiminta ohjaus-, neuvonta- ja tiedotus- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen sekä työssä oppimisen edistäminen ja laajentaminen, koulutusorganisaatioiden opinto-ohjauksen vahvistaminen sekä niiden ura- ja rekrytointipalveluja kehittäminen yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa; yhteistyömallien kehittäminen oppilaitosten ohjaustoiminnan ja työvoimatoimistojen työnvälitys-, ammatinvalinnan- ja uranohjaus- sekä koulutus- ja ammattitietopalvelujen kesken. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti työpaikkaohjaajat ja opettajat. Hankkeissa voi olla mukana myös 2) vastavalmistuneita ja opiskelijoita sekä muita toimintatapojen kehittämiseen osallistuvia. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa ura- ja rekrytointipalveluilla sekä niihin kytketyillä työvoimatoimistojen palveluilla edistetään tehokasta koulutuksesta työelämään siirtymistä tai tuetaan työssäoppimisen edistämistä ja laajentamista. Keskeiset yhteistyötahot Koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, elinkeino- ja työelämän järjestöt ja työnantajat, työvoimatoimistot, alueelliset työvoima- ja opetusviranomaiset, alueelliset ympäristökeskukset, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö. 2) Nämä kohderyhmät voivat olla mukana samoissa hankkeissa työpaikkaohjaajien tai opettajien kanssa. Erilliset hankkeet heille eivät ole mahdollisia tässä toimenpidekokonaisuudessa. 9
Toimintalinja 2 Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Tämän toimintalinjan tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa ja vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla erityisillä tasa-arvohankkeilla (toimenpidekokonaisuus 2.1). Hankkeet liittyvät sukupuoleen perustuvan vertikaalisen ja horisontaalisen segregaation vähentämiseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Hankkeilla edistetään myös rakennemuutosaloilla, erityisesti julkisella sektorilla työttömyysuhanalaisten naisten työllistyvyyttä ja parannetaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien naisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Toimintalinjan tavoitteen mukainen yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä kohdistuu ryhmiin, joiden mahdollisuudet työ- ja koulutusmarkkinoilla ovat olennaisesti muita heikommat ja jotka voivat olla myös syrjinnän kohteena työmarkkinoilla. Näitä ryhmiä voivat olla mm. vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret, ikääntyvät pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömät, vanhentuneen ammattitaidon omaavat tai vailla ammatillista koulutusta olevat, vajaakuntoiset ja vammaiset sekä maaseudun syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt. Myös pakolaisia, maahanmuuttajia sekä etnisiä vähemmistöjä varten tarvitaan erityisiä työllistymishankkeita. Lisäksi vankilasta vapautuvien työmarkkinoille kiinnittymiseksi ja normaaliin elämään sopeutumiseksi tarvitaan erityistoimia. Toimenpidekokonaisuus 2.1 Sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen Tavoitteena on kehittää ja levittää toimintamuotoja, joilla vähennetään sukupuolen mukaista eriytymistä koulutuksessa ja työelämässä. Naisten urakehitystä johtopaikoille sekä naisten kiinnostusta tietoteknisille ja miesvaltaisille teollisuuden aloille edistetään. Vastaavasti edistetään miesten hakeutumista naisvaltaisille teollisuuden aloille sekä hoiva-, opetus-, ym. palvelualoille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tuetaan sukupuolten tasa-arvoa edistävällä tavalla. Rakennemuutosaloilla, erityisesti julkisella sektorilla toimivien työttömyysuhanalaisten naisten työllistyvyyttä parannetaan. Tavoitteena on myös epätyypillisissä työsuhteissa olevien naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen. Tuettava toiminta naisten ja miesten uravalintoihin vaikuttaminen tiedotuksen, ammatinvalinnanohjauksen, neuvonnan, koulutuksen ja opettajien koulutuksen keinoin, naisten ohjaaminen miesvaltaisille työvoimakapeikkoaloille, kuten tietoteollisuuden ja uusmedian alalle, perinteistä poikkeavat uravalinnat työyhteisöjen sekä koulutus- ja neuvontaorganisaatioiden yhteistyönä. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti naiset ja miehet, jotka tarvitsevat koulutusta pyrkiessään ei-perinteisille aloille, työhön palaavat, pitkään työmarkkinoilta poissa olleet naiset, epätyypillisissä työsuhteissa olevat naiset, työttömyysuhanalaiset naiset. Kohderyhmänä voivat olla myös neuvonta- ja ohjaushenkilöstö, opettajat ja kouluttajat. Keskeiset yhteistyötahot Yritykset ja muut työnantajat, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt, erityisesti naisjärjestöt, neuvontajärjestöt, kunnat ja kuntayhtymät, maakuntien liitot. 10
Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, sekä välittäjäorganisaatiot. Valintakriteerit Tässä toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa parannetaan naisten asemaa työmarkkinoilla sekä vahvistetaan miesten asemaa perhevapaiden käytössä, joissa edistetään perinteistä poikkeavia ura- ja koulutusvalintoja tai/ja koulutetaan vähemmistösukupuolta edustavia sukupuolen mukaan eriytyneillä aloilla, erityisesti työvoimakapeikkoaloilla, joissa parannetaan rakennemuutosaloilla, esim. julkisella sektorilla olevien työttömyysuhanalaisten naisten työllistymismahdollisuuksia, joilla parannetaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien naisten koulutusmahdollisuuksia. Toimenpidekokonaisuuden hankkeiden vetäjinä on ensisijaisesti naisia. Toimenpidekokonaisuus 2.2 Ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen aktivoimalla vailla ammatillista koulutusta olevia koulutukseen ja oppilaitoksissa keskeyttämisuhanalaisia opintojensa loppuunsaattamiseen ja tätä kautta parempien valmiuksien hankkimiseen työmarkkinoita varten. Tähän pyritään kehittämällä joustavia työelämäläheisiä ammatillisen koulutuksen muotoja, parantamalla kohderyhmän elämän hallinnan taitoja sekä kehittämällä toimia keskeyttämisen vähentämiseksi. Koulutusvalintojen järkevyyteen sekä kohderyhmän pitkäjänteiseen tukemiseen kiinnitetään huomiota tavoitteena työllistyminen työmarkkinoille. Tuettava toiminta menetelmien kehittäminen viranomaisten, yritysten ja muiden tahojen yhteistyössä peruskoulun päättövaiheen ja erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ongelmien tunnistamiseksi ja tarvittavien jatkotoimenpiteiden analysoimiseksi, koulutukseen hakeutuminen ja opintojen loppuunsaattaminen uudenlaisilla ratkaisuilla, oppilaitosten yhteydessä olevista työpajoista ja nuorten innovatiivisista työpajoista saatujen kokemusten hyödyntäminen; työpajojen kehittäminen laadullisesti ennen kaikkea elämänhallinnan ja koulutukseen valmentamisen välineinä; ammatillisten oppilaitosten yhteydessä toimivien pajojen kehittäminen koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen välineinä; työpajamallin kehittäminen myös vanhempien ikäluokkien tarpeisiin soveltuvaksi. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat, ammatillista koulutusta vailla olevat. Kohderyhmänä voivat olla myös työpajojen ohjaajat ja tutorit. Keskeiset yhteistyötahot Oppilaitokset, koulutuksen järjestäjät, työpajojen järjestäjät, työmarkkinajärjestöt, yritykset ja muut työnantajat, kansalaisjärjestöt, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö. 11
Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka vähentävät ammatillisten opintojen keskeyttämistä, parantavat ongelmaopiskelijoiden tunnistamista siten, että potentiaalisille koulutuksen keskeyttäjille pystytään riittävän ajoissa tarjoamaan vaihtoehtoisia tapoja saattaa opinnot loppuun, kehittävät malleja vailla ammatillista koulutusta olevien 50-vuotta täyttäneiden koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi, ja joissa kehitetään työpajoja laadullisesti elämänhallinnan ja koulutukseen valmentamisen välinein. Toimenpidekokonaisuus 2.3 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Tavoitteena on etsiä ja kehittää työ- ja toimintamahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa olevien aktivoitumisen ja omaehtoisen selviytymisen tukemiseksi sekä ehkäistä siten heidän syrjäytymistään. Olennaista on, että eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten väestöryhmien kohdalla pyritään välttämään pitkäaikaista sosiaaliturvariippuvuutta. Tuettava toiminta heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen avoimille työmarkkinoille soveltamalla uudenlaisia työn välittämisen ja rekrytoinnin sekä työllistämisen malleja sekä kehittämällä tukirakenteita, joiden avulla parannetaan heikossa asemassa olevien ryhmien palveluja ja luodaan uusia työmahdollisuuksia, yhteistyössä työnantajien kanssa uudenlaisten työn organisoinnin mallien kehittäminen, heikossa työmarkkina-asemassa olevia ryhmiä varten työelämään osallistumista edistävää ja kannustavaa työkyvyn ylläpitoa ja työkulttuuria. Kohderyhmät Kohderyhminä ovat ensisijaisesti ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät ja toistuvaistyöttömät, vajaakuntoiset ja vammaiset työnhakijat ja vammaiset opiskelijat, syrjäytymisvaarassa olevat, pakolaiset, maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt, muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat, kuten vankilasta vapautuneet henkilöt. Kohderyhmänä voivat olla myös em. ryhmien koulutuksen, neuvonnan ja muiden palvelujen järjestäjät. Keskeiset yhteistyötahot Etu- ja kansalaisjärjestöt, kuntoutuslaitokset ja -organisaatiot, koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset, yritykset, kunnat, maakuntien liitot, alueelliset ympäristökeskukset. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö sekä välittäjäorganisaatiot. Valintakriteerit Tässä toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joilla parannetaan eri väestöryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille ja joilla ehkäistään syrjäytymistä, parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien omaehtoista selviytymistä ja työllistyvyyttä mukaan lukien työelämän kynnystä alentavat toimet. 12
Toimintalinja 3 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoitteena on tukea työllistymistä edistävää elinikäistä oppimista: varautumista ja sopeutumista yksilön, työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tätä tavoitetta edistetään koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisella, ammatillisen liikkuvuuden edistämisellä sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistamisella. Lisäksi otetaan huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon sekä kestävän kehityksen edistäminen. Ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä edistetään niin koulutuksen järjestämisessä, materiaalien ja menetelmien kehittämisessä kuin koulutuksen sisällöissäkin. Toimenpidekokonaisuus 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Tavoitteena on edistää työelämän edellyttämän ja riittävän ammattitaidon saavuttamista koulutuksessa, kohottaa opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksen järjestäjien osaamista koulutuksen laadun ja työelämäyhteyksien parantamiseksi sekä kehittää uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa opetusteknologiaa, -menetelmiä ja oppimateriaaleja yhteistyössä yritysten sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa. Tuettava toiminta ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen sisällyttämällä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin näytöt samalla varmistaen työelämän edellyttämän ja riittävän ammattitaidon saavuttaminen, yhtenäistetään opiskelija-arviointia ja saadaan työelämän osapuolet mukaan ammattitaidon saavuttamisen arviointiin, opetussuunnitelman perusteiden ja opetussuunnitelmien kehittäminen siten, että niissä määritellään ammatilliset tavoitteet ja arviointikriteerit nykyistä täsmällisemmin työelämän edellyttämänä osaamisena. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti opetushenkilöstö, työpaikkaohjaajat ja koulutuksesta vastaava henkilöstö sekä työelämän edustajat. Hankkeissa voi olla mukana myös oppilaitoksessa kirjoilla olevia opiskelijoita 3). Keskeiset yhteistyötahot Koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset, oppimateriaalin ja opetusteknologian tuottajat, koulutuksen hankinnasta vastaavat. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka tukevat näyttöjärjestelmän käyttöönottoa ja kehittämistä, näyttökoeaineistojen laatimista sekä opettajien ja työelämän edustajien kouluttamista, tukevat opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja vastaavan henkilöstön kouluttamista (ammatillisen koulutuksen tukiohjelman ulkopuolella), kehittävät opetusteknologiaa, opetusmenetelmiä ja oppimateriaaleja. 3) Opiskelijoita voi olla mukana samoissa hankkeissa em. kohderyhmien kanssa. Erilliset hankkeet heille eivät ole mahdollisia tässä toimenpidekokonaisuudessa. 13
Toimenpidekokonaisuus 3.2 Ammatillisen liikkuvuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistaminen Tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, nostaa eläkkeelle hakeutumisikää ja turvata osaavan työvoiman saatavuus. Tavoitteena on tarjota aikuisväestölle nykyistä laajemmat mahdollisuudet omaehtoiseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen, jolla vahvistetaan koulutuksen suorittaneiden mahdollisuutta liikkua työmarkkinoilla. Tuettava toiminta tutkintoon tähtäävä aikuisten omaehtoinen koulutus ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi, erityisesti ikääntyvien, vanhentuneen ammattitaidon omaavien osaamistason parantaminen, työelämäläheisten osaamisen kohottamismuotojen kehittäminen hyödyntäen vuorottelu- ja rotaatiomalleja, uutta tieto- ja viestintätekniikkaa, muuntokoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja muita työssä tapahtuvan koulutuksen muotoja, vuorottelu- ja rotaatiomallien kehittämisessä kiinnitetään huomiota ikääntyvien työssä pysymisen edellytysten parantamiseen, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeet sekä koulutusta järjestävien ja hankkivien tahojen ennakointiosaamisen kehittäminen, koulutusmallien ja -mahdollisuuksien kehittäminen siten, että työn ja opiskelun entistä parempi yhteensovittaminen on mahdollista. olevia opiskelijoita silloin, kun on kysymys uudenlaisten oppilaitosten ja työelämän yhteyksien vahvistamisesta. Keskeiset yhteistyötahot Koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, järjestöt, opetus- ja työhallinto, yritykset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka tukevat tutkintoon tähtäävää, erityisesti yli 45-vuotiaiden, vanhentuneen ammattitaidon omaavien aikuisten omaehtoista koulutusta, kehittävät ja toteuttavat työelämävetoisia koulutusmalleja uusiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi, parantavat ennakointiosaamista sekä edistävät koulutuspalvelujen suuntaamista, kehittävät interaktiivisia tieto- ja neuvontapalveluja kansalaisten, yritysten ja muun työelämän sekä koulutuksen järjestäjien käyttöön. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yritysten henkilöstö ja työttömät työnhakijat sekä yli 45-vuotiaat omaehtoiseen koulutukseen osallistuvat henkilöt. Kohderyhmänä voi olla myös koulutuksen järjestäjiä ja koulutuksen hankkijoita ennakointia koskevissa hankkeissa sekä korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa kirjoilla 14
Toimintalinja 4 Osaamispääoman kehittäminen tukemaan yrittäjyyttä ja työelämän laatua sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä Tavoitteena on vauhdittaa työelämän uudistumista, uusien työpaikkojen syntymistä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista. Tähän pyritään edistämällä osaamisen kehittymistä ja työntekijöiden työssä jaksamista, luomalla edellytyksiä tutkimustoiminnan tulosten ja uuden teknologian entistä parempaan hyödyntämiseen, helpottamalla tietoyhteiskuntaan siirtymistä sekä edistämällä uuden yritystoiminnan syntymistä. Toimenpidekokonaisuus 4.1 Yrittäjyyden lisääminen ja kehittäminen Tavoitteena on elinkelpoisten yritysten lisääminen ja uusien yrittämisen muotojen edistäminen, toiminnan alkuvaiheessa olevien yritysten eliniän pidentäminen, kasvukykyisten ja -haluisten mikro- ja pk-yritysten rohkaiseminen suunnitelmalliseen ja hallittuun kasvuun työllisyyttä edistävällä tavalla sekä näihin liittyen palvelutarjonnan lisääminen ja kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on yritysten (ml. suuret yritykset) välisen verkostoitumisen edistäminen tuottavuuden ja osaamisen parantamiseksi. Tavoitteena on myös lisätä yrittäjyyttä, jossa otetaan huomioon ekologiset ja muut ympäristöä säästävät ratkaisut elinkeino- ja työllisyyspoliittisena mahdollisuutena. Tuettava toiminta uusien yritysten perustaminen, yritysten perustamisneuvonnan ja koulutuksen laajentaminen ja tehostaminen, uusien yrittämisen muotojen (esim. franchising, osuustoimintayrittäminen, sosiaaliset yritykset) osalta neuvonnan ja koulutuspalvelujen kehittäminen sekä niiden integroiminen olemassa oleviin yrityspalveluihin, erityisryhmien (kuten naisyrittäjyys, etninen yrittäjyys, maaseutuyrittäjyys, akateeminen yrittäjyys) yrittäjyyden lisääminen ja palvelutarjonnan kehittäminen, yrityshautomoyrityksille tarkoitettujen koulutus- ja muiden kehittämispalveluja kehittäminen. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yrittäjiksi aikovat ja yritystoiminnan alkuvaiheessa olevat, yrittäjät, pk -yritysten johto ja henkilöstö, erityisesti mikroyrityksissä, yrityshautomoiden henkilöstö. Kohderyhmänä voivat olla myös isojen yritysten henkilökunta verkostoitumishankkeissa, yritysneuvontaa antavat henkilöt, opetushenkilökunta ja kouluttajat, ammatinvalinnan ohjaajat ja opinto-ohjaajat, tutkimuslaitosten henkilökunta. Keskeiset yhteistyötahot Elinkeino- ja työelämän järjestöt, yritykset, korkeakoulut ja muut oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät, yrityshautomot, yritysneuvontaa antavat organisaatiot, uusyrityskeskukset, kehittämisorganisaatiot, kauppakamarit, kunnallinen elinkeinotoimi, maakuntien liitot, osaamis- ja teknologiakeskukset, maaseudun neuvontajärjestöt, alueelliset ympäristökeskukset. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa edistetään uusien yritysten tai työpaikkojen syntymistä, edistetään uusia yrittämisen muotoja, edistetään yritysten eliniän pidentymistä, 15
kehitetään toimintansa alkuvaiheessa oleville, yrityksille soveltuvia neuvonta- ja kehittämispalveluja kehitetään kasvukykyisille ja -haluisille yrityksille sekä sukupolvenvaihdostilanteessa olevien yritysten jatkajille uusia koulutus- ja asiantuntijapalveluja, edistetään pk-yritysten, suurten yritysten, koulutusorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten verkostoitumista ja yhteistyötä, kehitetään ja tehostetaan yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta. Toimenpidekokonaisuus 4.2 Henkilöstön osaamisen ja työssä jaksamisen edistäminen Tavoitteena on parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja työelämän laatua edistämällä henkilöiden, erityisesti pk-yritysten henkilöstön ja johdon osaamista, työntekijöiden työssä jaksamista ja innovatiivisia toimintatapoja työpaikoilla. Huomiota kiinnitetään työttömyysuhanalaisten työntekijöiden työllisyyden turvaamiseen ja henkilöstön pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tuettava toiminta työssä oppimista ja henkilöstön muutosvalmiutta tukevien toimintamallien kehittäminen, työorganisaatioiden kehittäminen siten, että henkilöstön osaaminen vahvistuu ja työssä oppimisen menetelmiä käytetään tehokkaasti, mm. edistämällä nykyistä laaja-alaisempien toimenkuvien muodostamista, henkilöstön monitaitoisuutta ja tiimityötä, vahvistetaan sisäistä yrittäjyyttä samoin kuin työyhteisön avoimuutta ja joustavuutta toimintaympäristöönsä nähden, johtamis- ja osallistumisjärjestelmien kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa sekä johdon ja henkilöstön yhteinen kehittämistyö, työpaikkojen käyttöön yhteisesti hyväksyttyjä henkilöstön työssä jaksamisen arviointikäytäntöjä ja jaksamista tukevia toimia, työyhteisöjen ennakointivalmiuksien parantaminen. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yritysten, erityisesti pk-yritysten henkilöstö sekä yrittäjät. Kohderyhmänä voi olla myös julkisen sektorin ikääntyvä ja työttömyysuhanalainen henkilöstö silloin, kun tuetaan heidän työssä jaksamistaan ja parannetaan heidän työmarkkinoilla pysymistään edistävää ammattitaitoa, suurten yritysten henkilöstö yhdessä pk-yritysten henkilöstön kanssa verkostoitumishankkeissa, työmarkkinoiden ulkopuolella olevia sekä työttömiä. Erityistä huomiota kiinnitetään vailla ammatillista koulutusta olevien tai vanhentuneen ammattitaidon omaavien henkilöiden valmiuksien parantamiseen. Keskeiset yhteistyötahot ja toimeenpanosta vastaavat viranomaiset Yritykset, elinkeino- ja työelämän järjestöt, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, kuntoutuslaitokset ja -organisaatiot, liikuntaorganisaatiot, työelämän tutkimuslaitokset, työvoimaviranomaiset, julkiset organisaatiot, alueelliset ympäristökeskukset. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, joissa parannetaan koko työyhteisön osaamista ja jaksamista sekä luodaan välineitä henkilöstön jatkuvaan oppimiseen osana liiketoiminnan kehittämistä, kehitetään pk-yritysten kilpailukykyä, verkostoitumista ja kansainvälistymistä, integroidaan koulutus- ja neuvontaorganisaatioita entistä läheisempään yhteistyöhön yritysten ja muiden työorganisaatioiden kanssa henkilöstön osaamisen ja työkyvyn parantamiseksi, 16
kehitetään ennakointivalmiuksia ja -välineitä, tuotetaan ja hankitaan tarvittavaa ennakointitietoa ja kehitetään ennakointimenetelmiä, toteutetaan tutkintotavoitteista aikuisten ammatillista lisäkoulutusta, mm. tutkintotavoitteista muuntoja jatkokoulutusta sekä oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutusta yritysten henkilöstölle. Toimenpidekokonaisuus 4.3 Tutkimustulosten ja teknologian hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän ja tutkimussektorin yhteistyön edistäminen Toimenpidekokonaisuudella täydennetään kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa ja innovaatioprosessien kehittämistä. Tavoitteena on edistää uuden teknologian ja korkean osaamisen siirtymistä työpaikoille, edistää sosiaalisiin innovaatioihin liittyvien osaamisalojen kehittymistä ja näitä koskevan tiedon siirtymistä työpaikoille ja ohjelmatyöhön. Tuettava toiminta koulutus-, konsultointi- ja kehittämishankkeet, joiden avulla edistetään yrittäjien ja yritysten henkilöstön valmiuksia käyttää hyväksi tutkimustuloksia, tieto- ja osaamispalveluja sekä uutta teknologiaa, yritysten avainhenkilöstön valmiudet soveltaa ja hyödyntää uusinta osaamista ja uutta teknologiaa liiketoiminnassa, osaamispalvelujen saatavuuden kehittäminen niin, että myös pienten ja mikroyritysten henkilöstön osaamistarpeet tulevat otetuksi huomioon. Kohderyhmät Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pk-yritysten avainhenkilöstö, yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat (erityisesti tutkimusympäristöstä irtautuvat spin-off -tyyppiset yrittäjät). Kohderyhmänä voivat olla myös tutkimuslaitosten, yliopistojen ja ammatti- korkeakoulujen henkilöstö sekä ammatillisten oppilaitosten henkilöstö, osaamiskeskusten, teknologiakeskusten ja muiden elinkeinoelämän kehittämisorganisaatioiden henkilöstö. Lisäksi hankkeissa voi olla em. ryhmien ohella mukana 4) suurten yritysten henkilöstöä verkostoitumishankkeissa pk-yritysten kanssa, opiskelijoita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Keskeiset yhteistyötahot Yritykset, tutkimus- ja kulttuurilaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä muut oppilaitokset, osaamis- ja teknologiakeskukset, yritysten kehittämisorganisaatiot, elinkeino- ja työelämän järjestöt, TEKES, kunnat ja kuntayhtymät. Toimeenpanosta vastuussa olevat viranomaiset ja organisaatiot Työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasianministeriö. Valintakriteerit Toimenpidekokonaisuudessa painotetaan projekteja, jotka kehittävät pk-yritysten johdon ja henkilöstön valmiuksia ja uusia toimintatapoja osaamisen ja uuden teknologian hyödyntämiseksi ja kaupallistamiseksi, jotka tukevat yritysten sekä tutkimuslaitosten, osaamis- ja teknologiakeskusten, koulutusorganisaatioiden ym. yhteistyötä ja verkostoitumista, jotka luovat uusia työllistymismahdollisuuksia sekä tukevat tutkimustiedon, tuotekehityksen ja sosiaalisten innovaatioiden hyödyntämistä. 4) Nämä ryhmät voivat olla mukana ainoastaan samoissa hankkeissa em. ryhmien kanssa. Erillisiä hankkeita ei voi käynnistää näille kohderyhmille. 17
Lisätietoja: Toteuttajaministeriöt Työministeriö www.mol.fi Opetusministeriö www.minedu.fi Kauppa- ja teollisuusministeriö www.ktm.fi Sisäasiainministeriö www.intermin.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi TE-keskukset www.te-keskus.fi Lääninhallitukset www.intermin.fi /suom/laanit/index.html Maakuntien liitot www.reg.fi Työvoima- ja elinkeinokeskukset tavoite 3 -alueilla Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Huhtalantie 2, 60220 SEINÄJOKI puh. (06) 416 3555 Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus Rauhankatu 10, 15110 LAHTI puh. (03) 851 51 Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Salpausselänkatu 22, (PL 1041), 45101 KOUVOLA puh. (05) 211 71 Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Cygnaeuksenkatu 1, (PL 44), 40101 JYVÄSKYLÄ puh. (014) 410 4600 Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Kauppakatu 4, (PL 467), 33101 TAMPERE puh. (03) 256 5300 Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Hovioikeudenpuistikko 19 A, (PL 131), 65101 VAASA puh. (06) 329 6300 Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Viestikatu 1, (PL 86), 90101 OULU puh. (08) 536 8000 Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjoisranta 11, (PL 266), 28101 PORI puh. (02) 620 4000 Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Maistraatinportti 2, (PL 15), 00241 HELSINKI puh. (09) 2534 2111 Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Ratapihankatu 36, (PL 236), 20101 TURKU puh. (02) 210 0400 18
Lääninhallitukset tavoite 3 -alueilla Etelä-Suomen lääninhallitus Birger Jaarlin katu 15, (PL 150), 13101 HÄMEENLINNA puh. 020 516 121 Länsi-Suomen lääninhallitus Itsenäisyydenaukio 2, (PL 22), 20801 TURKU puh. 020 517 121 Oulun lääninhallitus Linnankatu 1, (PL 293), 90101 OULU puh. 020 517 181 Maakuntien liitot tavoite 3 -alueilla Etelä-Karjalan liitto Raatimiehenkatu 18, 53100 LAPPEENRANTA puh. (05) 613 001 Etelä-Pohjanmaan liitto Kampusranta 9 C, 4 krs. (PL 109), 60101 SEINÄJOKI puh. 020 124 4100 Etelä-Savon liitto Hallituskatu 3 A, 50100 MIKKELI puh. (015) 124 4100 Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 HÄMEENLINNA puh. (03) 321 130 Itä-Uudenmaan Liitto Rauhankatu 29, 06100 PORVOO puh. (019) 524 3288 Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu 14, 67100 KOKKOLA puh. (06) 860 5700 Keski-Suomen Liitto Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ puh. (014) 652 200 Kymenlaakson liitto Karhulantie 36 B, (PL 35), 48601 KARHULA puh. (05) 230 8900 Pirkanmaan liitto Nalkalankatu 12, (PL 76), 33201 TAMPERE puh. (03) 248 1111 Pohjanmaan liitto Vaasanpuistikko 20 B, (PL 174), 65101 VAASA puh. (06) 320 6500 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, 90100 OULU puh. (08) 321 4000 Päijät-Hämeen liitto Hämeenkatu 9, (PL 50), 15111 LAHTI puh. (03) 871 940 Satakuntaliitto Pohjoisranta 11 D, (PL 260), 28101 PORI puh. (02) 620 4300 Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, 00100 HELSINKI puh. (09) 476 7411 Varsinais-Suomen liitto Ratapihankatu 36, (PL 273), 20101 TURKU puh. (02) 210 0900 19
Viestintä Oy Viisikko 12/2004 / Oy Edita Ab / esr2.006s Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin (EU) muuttaessa työllisyyspoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. ESR:n tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian aloilla. Lisäksi tavoitteena on edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä sukupuolten tasa-arvoa.. www.mol.fi PL 34, 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. 010 60 4001