Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Tutkimuksen lähtökohta Terveydenhuollon rakennemuutokset ovat olleet vaikuttamassa siihen, että tehtäväsiirroilla ennen lääkäreille kuuluvia tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnan suoritettavaksi. Ammattikorkeakoulut järjestävät ultraäänierikoistumiskoulutusta täydennyskoulutuksena. Tutkimuksessa keskitytään sonograafereiden eli kliinisen ultraäänihoitajan erikoistumiskoulutuksen arviointiin ja kehittämiseen.
Teoriaosuus: Asiantuntijuus eri näkökulmista, erityisesti asiantuntijuus hoitotyössä Sonografia, ultraäänitutkimusten osittainen siirtyminen lääkäreiltä hoitajien suorittamaksi (tehtäväsiirrot) Ultraäänierikoistumiskoulutus Koulutuksen arviointi
Tutkimuskysymykset 1. Miten ultraäänikoulutuksen sisältö vastasi osallistujien mielestä työelämän haasteisiin? 1 a. Miten ultraäänikoulutuksen suorittaminen on edesauttanut tämänhetkisessä työtehtävässä asiantuntijaksi kehittymistä? 1b. Miten ultraäänikoulutuksen sisältöä voidaan jatkossa kehittää työelämästä lähtevistä tarpeista käsin?
Tutkimusmenetelmät: Tutkimusmetodina käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa perehdyttiin kehittämisarviointiin perustuvaan näkökulmaan; opetussuunnitelmien ja opetuksellisten ratkaisujen parantamiseen. Tavoitteena on kehittää koulutusindikaattoreita ja tehdä kehittämisehdotuksia, jotka palvelevat koulutuksen järjestäjien tarpeita.
Tutkimuskohde ja aineisto 35 Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulussa ultraäänierikoistumiskoulutuksen suorittanutta henkilöä. Tutkimus suoritettiin Wepropolin kautta lähetetyllä kyselylomaketutkimuksena, jossa oli sekä väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Väittämiin vastattiin viisiportaisella Likertin- asteikolla. 1= täysin eri mieltä 2= jokseenkin eri mieltä 3= ei samaa mieltä, mutta ei eri mieltäkään, 4= jokseenkin samaa mieltä 5= täysin samaa mieltä
Tutkimustulokset Tutkimuskyselyyn vastasi 24 henkilöä Vastausprosentti oli 69% Vastaajien ikä vaihteli yli 30 v.- yli 50 v. 46 % oli pohjakoulutukseltaan röntgenhoitajia ja 50% sairaanhoitajia
Analysointi Väittämien analysoitiin käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Vastaukset analysoitiin Microsoft Office Exel-ohjelmalla laskemalla yksiulotteisia frekvensseja ja prosenttijakautumia. Graafisessa esitysmuodossa käytettiin poikittaisia pylväsdiagrammeja ja taulukoita. Avoimet kysymykset analysoitiin kvalitatiivisella menetelmällä käyttäen induktiivista sisällön analyysia. Luokittelu tehdään ilman etukäteen asetettua viitekehystä, jolloin analyysin tuloksena syntyneet teemat ja kategoriat muodostetaan aineistosta itsestään.
Koulutukseen hakeutumisen syyt: 1) Ammatillisen osaamisen syventäminen ja työnkuvan laajentaminen. 2) Työyhteisön ultraäänitoiminnan kehittäminen ja tarve sonograafereille. 3) Tehtäväsiirron myötä virallinen todistus ultraääniosaamisesta. 4) Henkilökohtainen halu kehittää itseään ja oppia uutta.
Tutkimustulokset: 1) Koulutuksen suunnittelu ja sisältö Vastaajista 79 % oli tyytyväisiä opintokokonaisuuden selkeyteen. 96 % opetettavat asiat olivat mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia 63 % lähiopiskelupäivät oli organisoitu hyvin. 88 % lähiopiskelupäivien luennoitsijat olivat alansa asiantuntijoita 60 % lähiopetustunteja oli riittävästi, vastausten hajonta oli suuri, 16 % ei ollut samaa eikä eri mieltä, 16 % jokseenkin eri mieltä
Tutkimustulokset: Käytännön harjoittelun riittävä määrä, keskiarvo oli 3,04 Koulun osuus työharjoittelupaikan löytymisessä oli ristiriitainen, keskiarvo oli 2,73. -> Vastaukset vaihtelivat täysin samaa mieltä olevista vastauksista, täysin eri mieltä oleviin vastauksiin.
Tutkimustulokset: 2) Asiantuntijuuden kehittyminen Sekä vatsan alueen koulutukseen että vaskulaarikoulutukseen osallistuneet kokivat, että he olivat saaneet riittävät valmiudet suorittaa itsenäisesti uä tutkimuksia erikoistumiskoulutuksen jälkeen. Teoriassa opittujen asioiden hyödyntäminen käytännössä -> 68% vatsan alueen koulutukseen osallistuneista ja 75% verisuonikoulutukseen osallistuneista oli täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä.
Tutkimustulokset: 92% oli sitä mieltä, että työtehtävät monipuolistuivat uä koulutuksen suorittamisen jälkeen ja uä opinnoista on ollut hyötyä käytännön työelämässä. Uä koulutuksen suorittamisen vaikutus asiantuntijaksi kehittymiseen tämänhetkisessä työtehtävissä voidaan jaotella kolmeen pääkategoriaan 1) teoreettinen pohja käytännön uä osaamiselle 2) toimenkuvan laajeneminen 3) yksilölliset ominaisuudet
Tutkimustulokset: 3) Ultraäänikoulutuksen kehittäminen Kolmannes vastaajista mainitsi uä koulutuksen ja erilaisten omalle erikoisalalle suunnattujen täydennyskoulutusten lisäämisen tarpeellisuuden Oman työyhteisön mukana olo Käytännön harjoitteluun omalla työpaikalla toivotaan systemaattista suunnittelua ja työpaikkaohjaajien mukanaoloa käytännön opetustyössä -> ohjattua käytännönopetusta enemmän!
Tutkimustulokset: Koulutuksen suunnittelu ja toteutus saivat yllättävänkin paljon kriittisiä kommentteja Uä koulutuksen kehittämiseen työelämästä lähtevistä tarpeista käsin voidaan jakaa 3 pääkategoriaan: 1) koulutuksen lisäämiseen tähtäävät toimet 2) käytännön ultraääniharjoittelu 3) työyhteisön integroiminen mukaan koulutuksen toteuttamiseen
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset: Ultraäänikoulutuksen suorittamisen vaikutus asiantuntijaksi kehittymiseen tämänhetkisessä työtehtävässä: 1) Teoreettinen pohja käytännön ultraääniosaamiselle - teorian hallinta ja tiedot - teoria käytännön harjoittelun tukena 2) Toimenkuvan laajeneminen - tehtävänsiirto lääkäreiltä hoitajille - tehtävien uä tutkimusten tutkimusnimikkeiden laajeneminen
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset: 3) Yksilölliset ominaisuudet - luonteenpiirteet (varmuus omasta osaamisesta kasvoi) - asiantuntijuuden kehittyminen - tiedon syventäminen
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset: Ultraäänikoulutuksen kehittäminen tulevaisuudessa 1) Koulutuksen lisäämiseen tähtäävät toimet - Koulutustarjonnan lisääminen - oppiaineet - käytännön toteutus 2) Käytännön ultraääniharjoittelu 3) Työyhteisön integroiminen mukaan koulutuksen toteuttamiseen
Yhteenveto Ultraäänierikoistumisopintojen suorittaminen on pääasiassa edesauttanut asiantuntijaksi kehittymistä. Ultraääniosaamista arvostettiin omassa työyhteisössä ja kliinikot ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa hoitajien tekemiin ultraäänitutkimuksiin. Vastaajien mukaan työyhteisön lääkärit suhtautuivat myönteisesti sonograaferin tekemiin ultraäänitutkimuksiin. Ultraäänikoulutusta kehitettäessä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, työnantajan ja koulutukseen osallistuneen välillä tulee lisätä.
Kiitos