Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Riittääkö puu VMI-tulokset

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Uusimmat metsävaratiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Metsäpolitikkafoorumi

Suomen metsien inventointi

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Lapin alueen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet- Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Suomen metsävarat

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Hakkuumahdollisuusarviot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Metsäohjelman seuranta

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Puuraaka-aineen saatavuus

Metsäohjelman seuranta

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Metsäohjelman seuranta

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Metsäohjelmien seuranta

Metsäohjelman seuranta

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Metsäohjelman seuranta

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Metsäohjelman seuranta

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

METSÄ SUUNNITELMÄ

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsäohjelman seuranta

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Kainuun metsäohjelma

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

w metsänhoitoyhdistys

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä! Hallitusohjelman terveiset

Transkriptio:

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015

Pohjois-Karjalan pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,776 milj.ha Metsätalousmaata 1,589 milj. ha eli 89 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata 1,464 milj.ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 96 % 2 8.1.2016

Puuston tilavuus Tilavuus VMI10 2004-2008: 168,4 milj. m 3 Tilavuus VMI11 2009-2013: 186,5 milj. m 3 VMI 10/ 9.8. 200 7 3

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Viime vuosina hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 64 % puuston kasvusta (9,1 milj.m 3 ) 4 8.1.2016

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty 5 8.1.2016

Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi 6 8.1.2016

% Kehitysluokkien osuudet 1996-2013 Kehitysluokkien osuudet puuntuotannon metsämaalla 45.0 VMI9 40.0 35.0 38.6 34.8 34.7 VMI11 30.0 25.0 20.0 24.5 19.0 23.7 15.0 10.0 11.0 9.9 5.0 0.0 2.1 1.6 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita siirtyy varttuneempiin kehitysluokkiin 7 8.1.2016

Puuston kokonaistilavuuden (milj. m 3 ) kehitys järeysluokittain 8 8.1.2016

Metsänhoidollinen tila Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella hieman suurempi kuin viimeisen 5 vuoden taimikonhoitoala Ensiharvennustarpeita lähes kaksinkertaisesti tehtyihin ensiharvennuksiin verrattuna Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 60 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia saman verran 9 8.1.2016

Lahopuuston määrä (m 3 /ha) 1990-luvulta lähtien Monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston määrä vähenee Nyt 3,8 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla 10 8.1.2016

Laskelmaoletukset hakkuumahdollisuuslaskelmissa - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (laskelma-alue Pohjois-Karjalan maakunnan alue) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5% tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. TH Tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat vuosina Pohjois-Karjalan alueella 2011-2013 toteutuneen ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa. 4 % tuottovaatimus (TH+) Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosille 2011-2020 lisättiin 2011-2013 toteutuneeseen kertymätasoon havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta. 11 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015

Pohjois-Karjalan maakunnan alueen aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet 2011-2040 12 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015

Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero 2011-2020, milj. m³/v 2011-2013 toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille 2011-2040 E-S +15,5 P-S + 6,5 22,0 Pohjois-Karjala: vuosien 2011-2040 suurin kestävä vuotuinen kertymä 1,64 milj. m³/v suurempi kuin viime vuosien hakkuiden kertymä 13 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015

Energiapuukertymä 2011-2040 (sis. metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun) 14 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015

Puuston tilavuuden kehitys 2011-2041 Puuston keskitilavuus puuntuotannon metsämaalla: 2011: 124 m³/ha 2041: NT 92, SK 112 ja TH 163m³/ha 15 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015

Metsien ikärakenteen kehitys SK-ratkaisussa Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 16 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015

Yhteenveto - 2000-luvulla nuoria kasvatusmetsiä siirtynyt varttuneisiin kasvatusmetsiin - taimikonhoidot tyydyttävällä tasolla, ensiharvennuksissa lisättävää metsänhoidollisesta näkökulmasta - luonnonhoito: lahopuusto vähentynyt - suurin kestävä runkopuun hakkuumahdollisuusarvio vuosille 2011-2020 7,1 milj. m³/v, josta ainespuuta 6,6 milj. m³ ja 0,5 milj. m³ energia runkopuuta. - suurin kestävä hakkuumahdollisuus 1,7 milj. m³/v suurempi kuin vuosien 2011-2013 toteutunut ainespuun hakkuukertymä - erityisesti mäntykuidun, mutta myös kuusikuidun nykyhakkuut ovat suurimman kestävän ratkaisun tasolla; kuitukertymät ovat kuitenkin osa kokonaisratkaisua johon vaikuttaa siis myös tukin hakkuumahdollisuudet - suurimman kestävän tason mukaiset hakkuut johtaisivat puuvarannon pienenemiseen hieman nykyisestä metsien rakenteen vuoksi - laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät - hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita - laskelmissa oletetaan myös, että taimikot hoidetaan 17 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015

Luke: Metinfo MELA Tulospalvelu http://www.luke.fi/metsat/ http://www.metla.fi/metinfo/mela (http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index.php) 18 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot 19.5.2015

Kiitos! 19 8.1.2016