Jyväskylän kaupunki, Lentokuva Vallas JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Jyväskylän yleiskaavaprosessin ohjelmointi RAPORTTI 3.6.2010
2 Sisältö 1 Lähtökohdat Jyväskylän yleiskaavaprosessille...3 2 Jyväskylän yleiskaavan päävaiheet...3 3 Yleiskaavan vuorovaikutuksen yleiset periaatteet...4 4 Yleiskaavan sidosryhmätyön periaatteet...4 5 Yleiskaavan päätöksenteon yleiset periaatteet...5 6 Yleiskaavan päävaiheet...6 6.1 Esiselvitysvaihe...6 6.2 Raamivaihe...6 6.3 Luonnosvaihe...8 6.4 Ehdotusvaihe... 10 6.5 Hyväksymisvaihe... 11 Liite 1. Kaavio yleiskaavan etenemisestä
3 1 Lähtökohdat Jyväskylän yleiskaavaprosessille Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta muodostivat uuden Jyväskylän kaupungin 1.1.2009 alkaen. Kuntien yhdistyminen avasi mahdollisuuden yhdyskuntarakenteen uudelleen tarkasteluun ilman kuntarajoja, jolloin aikaisemmat kuntien tekemät kehittämispäätökset ovat joutuneet uudelleen arvioitaviksi koko uuden kunnan näkökulmasta. Kunta päättää omasta maankäytöstään. Jotta yhdyskuntarakenteelle asetetut strategiset tavoitteet saavutetaan, tulee kunnassa muodostaa yhteinen tahtotila tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja sen toiminnallisista periaatteista. Kaavajärjestelmän mukaan tämä tehtävä kuuluu yleiskaavalle. Jyväskylän kaupunginvaltuusto on tehnyt 14.12.2009 päätöksen yleiskaavan käynnistämisestä. Jyväskylän yleiskaavaprosessin tulee rakentua paikallisista lähtökohtia ja tarpeita palvelevaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa yleiskaavan etenemiselle puitteet, joiden sisällä on mahdollista toteuttaa erilaisin sisällöin etenevä yleiskaavaprosessi. Jyväskylän yleiskaavan esiselvityksen johtopäätöksenä esitettiin yleiskaavan viisi pääteesiä: 1. Uusi kunta ja uuden sukupolven yleiskaava 2. Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden 3. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen jatkuu 4. Kaupunkirakenne laajentuu viisaasti 5. Maaseutu kehittyy vahvuuksiin perustuen. Jyväskylän yleiskaavaprosessin tulee mahdollistaa näiden pääteesien toteutuminen ja varmistaa yleiskaavan sujuva eteneminen. Yleiskaavan ohjelmoinnin on laatinut Jouni Mäkäräinen Finnish Consulting Group Oy:stä Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta. Yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi on ohjannut ohjelmointityötä. Tämä raportti täydentää yleiskaavan ohjelmoinnista laadittua powerpoint -esitystä. 2 Jyväskylän yleiskaavan päävaiheet Jyväskylän yleiskaava jakaantuu viiteen päävaiheeseen, jotka ovat 1. Esiselvitysvaihe 2. Raamivaihe 3. Luonnosvaihe 4. Ehdotusvaihe 5. Hyväksymisvaihe HYVÄKSYMISVAIHE EHDOTUSVAIHE LUONNOSVAIHE RAAMIVAIHE ESISELVITYSVAIHE 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 1. Jyväskylän yleiskaavan päävaiheet
4 3 Yleiskaavan vuorovaikutuksen yleiset periaatteet Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vuorovaikutusta yleiskaavaa laadittaessa sen eri vaiheissa. Jyväskylän yleiskaavan avoin ja vuorovaikutuksellinen suunnitteluprosessi varmistaa yleiskaavaprosessin sujuvan etenemisen ja tavoitteiden toteutumisen. Osallisilla on mahdollista antaa mielipiteensä yleiskaavaprosessin aikana seuraavissa vaiheissa: 1. Vireilletulo: palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 2. Raamivaiheen nähtävillä olo: mielipiteet raamivaiheen aineistosta 3. Luonnosvaiheen nähtävillä olo: mielipiteet yleiskaavaluonnoksesta 4. Ehdotuksen nähtävillä olo: muistutukset yleiskaavaehdotuksesta Yleiskaavatyön yhteydessä järjestetään tarpeellinen määrä yleisö- ja keskustelutilaisuuksia. Jyväskylän kaupungin käytäntöjen mukaan keskeiset tilaisuudet nimetään yleiskaava-foorumeiksi, joita järjestetään neljä kappaletta. Foorumien ajankohdat ajoitetaan raami- ja luonnosvaiheessa siten, että niissä voidaan käsitellä esimerkiksi ryhmätyömenetelmin strategisia tavoitteita ja eri kehityskuvavaihtoehtoja. Luonnosja ehdotusvaiheen foorumit olisivat perinteisempiä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Foorumien alustavat sisällöt ovat seuraavat: 1. Yleiskaavafoorumi I: Yleiskaavan strategiset tavoitteet 2. Yleiskaavafoorumi II: Yleiskaavan kehityskuvavaihtoehdot 3. Yleiskaavafoorumi III: Yleiskaavaluonnos Yleiskaava vers. 1.0 4. Yleiskaavafoorumi IV: Yleiskaavaehdotus Yleiskaavan etenemisestä tiedottaminen on tärkeä osa vuorovaikutusta. Virallisten kuulutusten lisäksi yleiskaavan tiedottamisen varsinaisina kanavina toimivat yleiskaavan internet-sivut ja erilliset yleiskaavatiedotteet, jotka julkaistaan myös Jyväskylä - lehdessä. Vuosittainen tilannekatsaus yleiskaavasta julkaistaan kaavoitusohjelman yhteydessä. Tiedotteissa ilmoitetaan myös järjestettävistä yleiskaava -foorumeista sekä kokonaisaikataulusta sekä sen mahdollisista muutoksista. 4 Yleiskaavan sidosryhmätyön periaatteet Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnan yhteydessä tunnistetaan yleiskaavan keskeiset osalliset ja sidosryhmät. Koska yleiskaavan tavoitteena on sitouttaa myös keskeiset kaupungin yhteistyötahot valittavaan yleiskaavaratkaisuun, sidosryhmäyhteistyö muodostuu keskeiseksi osaksi yleiskaavaprosessia. Sidosryhmäyhteistyön tavoitteena on muodostaa keskusteleva ja kehitysmyönteinen yhteistyö koko yleiskaavaprosessin ajaksi. Sidosryhmäyhteistyötä tehdään neuvottelujen, esittelyjen, teemafoorumeiden ja lausuntojen antamisen kautta. Eri palvelualueiden yhteistyössä hyödynnetään Jyväskylän kaupungin vakiintuneita kokouskäytäntöjä. Viranomaisyhteistyön kannalta keskeisiä kokouksia ovat MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut. Teemafoorumit ovat joko avoimia tai kutsutilaisuuksia valikoiduille osallistujajoukolle, kuten yrityselämän edustajille. Yleiskaavan keskeisiä sidosryhmiä ovat: Viranomaiset: Ely-keskus, Ympäristökeskus ja Keski-Suomen liitto Naapurikunnat: Muurame, Laukaa, Toivakka, Petäjävesi, Jämsä ja Uurainen Kaupunkikonserni: Palvelualueet, lautakunnat ja Jyväskylän Energia Elinkeinotoimijat: Jykes, Kauppakamari ja Yrittäjäjärjestöt Etujärjestöt: MTK, luonnonsuojelu- ja muut järjestöt.
5 5 Yleiskaavan päätöksenteon yleiset periaatteet Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Yleiskaavaan liittyvät muut päätökset eri vaiheissa tehdään Jyväskylän kaupungin kaavoitusprosessin mukaisesti kaupunkirakennelautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Yleiskaavaprosessin kesto ajoittuu yli valtuustokauden, mikä korostaa poliittisen sitoutumisen merkitystä. Yleiskaavasta tulee käydä koko prosessin ajan keskustelua kaupunginhallituksen ja kaupunkirakennelautakunnan iltakouluissa sekä valtuustoseminaareissa. Varsinkin työn alkuvaiheessa on tärkeää keskustella yleiskaavan tavoitteista ja lähtökohdista luottamushenkilöiden kanssa. Yleiskaavan valmistelussa päätösvaltaa käyttää nimetty yleiskaavatoimikunta. Jyväskylän yleiskaavatoimikunnan tehtävänä on valmistella Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Toimikunta vastaa yleiskaavaan liittyvien selvitysten laatimisesta, yleiskaavan vuorovaikutuskäytännöistä ja viestinnästä sekä valmistelee kulloinkin nähtäville asetettavan kaava-aineiston. Yleiskaavatoimikunta kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa riippuen työvaiheesta. Kokousten pääteemat ja päätökset on alustavasti esitetty seuraavassa. Teema Päätökset 1/2010 Toimikunnan työn käynnistyminen ja järjestäytyminen Esittelijä ja sijainen, läsnäolo-oikeudet, kokoontuminen syksyllä 2010 2/2010 Yleiskaavaprosessin ohjelmoinnin hyväksyminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, luonnos Valmistuneet selvitykset (Kaupallinen palveluverkkoselvitys, Hyväksytään ohjelmointi Hyväksytään valmistuneet selvitykset yleiskaavatyön pohjaksi MASSU-projektisuunnitelma tiedoksi Virkistysreittiselvitys, Liikenne- tutkimus) 3/2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, hyväksyminen Maankäytön rakennemalli 20X0 ja JYSELI Hyväksytään osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kokoontuminen 2011 Raamivaiheen lähetekeskustelu 1/2011 Todetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Ei päätöksiä saatu palaute Autoriippumaton maankäyttö selvitys, tilannekatsaus Massu, tilannekatsaus Yleiskaavan strategiset tavoitteet ja raamikartta, luonnos 2/2011 Raamivaiheen aineisto Raamivaiheen aineiston hyväksyminen nähtäville 3/2011 Maankäytön kehityskuvavaihtoehdot, lähetekeskustelu Ei päätöksiä 4/2011 Kehityskuvavaihtoehdot Ei päätöksiä Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi 5/2011 Jatkosuunnittelun perustaksi valittava vaihtoehto 6/2011 Yleiskaavaluonnoksen lähetekeskustelu Ei päätöksiä 1/2012 Yleiskaavaluonnos, alustava 2/2013 Yleiskaavaluonnos Hyväksytään Yleiskaavaluonnos kaupunkirakennelautakunnalle 3/2012 Yleiskaavaluonnoksesta saatu palaute Ei päätöksiä Yleiskaavaehdotuksen lähetekeskustelu 4/2012 Yleiskaavaehdotuksen erityiskysymykset Ei päätöksiä 5/2012 Yleiskaavaehdotus, alustava 1/2013 Yleiskaavaehdotus Hyväksytään Yleiskaavaehdotuksen kaupunkirakennelautakunnalle 2/2013 Ehdotuksesta saatu palaute Ei päätöksiä 3/2013 Hyväksymisaineiston sisältö Hyväksytään Yleiskaava kaupunkirakennelautakunnalle
6 6 Yleiskaavan päävaiheet 6.1 Esiselvitysvaihe Yleiskaavan esiselvityksen tehtävänä on ollut esittää yleiskaavan keskeiset lähtökohdat ja esiselvitys käynnisti keskustelun, mitä odotuksia ja tarpeita uudelle yleiskaavalle asetetaan. Esiselvitysraportti valmistui marraskuussa 2010. Esiselvityksessä on tuotu esille perusteita ja lähtökohtia uuden sukupolven yleiskaavalle sekä esitetty niitä kysymyksiä, joihin tulisi kaavassa vastata. Esiselvityksessä esitettiin yleiskaavatyön viisi pääteesiä: 1. Uusi kunta ja uuden sukupolven yleiskaava 2. Yleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden 3. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen jatkuu 4. Kaupunkirakenne laajentuu viisaasti 5. Maaseutu kehittyy vahvuuksiin perustuen Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen 14.12.2009 yleiskaavan käynnistämisestä. 6.2 Raamivaihe Raamivaiheen tavoite Raamivaiheen tavoitteena on tunnistaa strategiset yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteet (yleiset ja paikalliset tavoitteet), maankäytön olemassa olevat suunnitelmat ja selvitykset sekä sovittaa ne yhteen uuden yleiskaavan viitekehykseksi. STRATEGIATASO STRATEGISEN YLEIS- KAAVAN TASO ALUEVARAUSTASO Strategiset yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteet -VAT, MRL, Maakuntakaava - Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 -Jyväskylän kaupunkistrategia -Teemakohtaiset strategiset tavoitteet YLEISKAAVAN RAAMIT Maankäytön olemassa olevat suunnitelmat ja selvitykset -Yleiskaavat -Kymppi R -Palveluverkkoselvitykset -Täydennysrakentamisselvitykset -Viheralueselvitykset -Liikennejärjestelmäsuunnitelma -Infra -selvitykset Kuva 2. Yleiskaavan raamivaihe.
7 Työn käynnistyminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Raamivaiheessa laaditaan yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on kuvattu yleiskaavan eteneminen ja tavoitteet sekä yleiskaavan yhteydessä laadittavat selvitykset, vaikutusten arviointi ja osallistumismahdollisuudet. Yleiskaavan vireilletuloilmoituksen yhteydessä osallisilta pyydetään palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Yleiskaavan strategiset lähtökohdat Raamivaiheessa kuvataan ja arvioidaan yleiskaavan näkökulmasta keskeiset strategiset lähtökohdat. Näistä keskeisimpiä ovat valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet ja yleiskaavan sisältövaatimukset. Näin käsittelyyn tulevat mm. yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, henkilöautoliikenteen tarpeeseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet. Lisäksi huomio kiinnitetään maakuntakaavoituksessa määriteltyihin kehittämislähtökohtiin, jotka arvioidaan raamivaiheessa yleiskaavan näkökulmasta. Yleiskaavatyön kannalta tärkeitä paikallisia strategisia lähtökohtia Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0, Jyväskylän kaupunkistrategia ja muut politiikkaohjelmat. Olemassa olevat maankäytön suunnitelmat ja selvitykset Raamivaiheessa kuvataan ja arvioidaan olemassa olevien maankäytön suunnitelmien pääsisältö yleiskaavan näkökulmasta. Samalla määritellään, miltä osin voimassa olevat yleiskaavat tai parhaillaan laadittavat yleiskaavat otetaan työn lähtökohdiksi (staattiset alueet) ja miltä osin voimassa olevat yleiskaavat todetaan vanhentuneiksi. Samassa yhteydessä kuvataan ja arvioidaan muut tehdyt suunnitelmat, ohjelmat ja selvitykset sidoksissa yleiskaavan suunnittelutavoitteisiin. Lisäksi on tunnistettu tarve laatia lisäselvityksiä erityisesti maaseutumaisia alueita koskien. Jyväskylän monipuolisuuden tunnistava raamivaihe Raamivaiheessa Jyväskylän kaupunki tarkastellaan eri yhdyskuntarakenteen kehien avulla, jolloin yleiskaavassa tunnistetaan Jyväskylän monipuolisuus ja erilaiset maankäytön ohjaustarpeet kunnan eri osissa. Raamivaiheessa määritellään karttakuvalle kehittäin keskeiset yleiskaavaa ohjaavat lähtökohdat. Nämä sisällöt on esitetty eri kehille seuraavassa taulukossa.
8 Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä kaupunkira- Laajenevan kenteen kehä elinkei- Maaseutumaisten nojen kehä Staattiset alueet: millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne on tulevaisuuden tavoitteita vastaava Muuttuvat alueet: millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne ei vastaa tulevaisuuden tavoitteita Liikenneverkon kehittämistarpeet Eheyttävän rakentamisen painopistealueet Joukkoliikenteen tavoit- teelliset laatukäytävät Pääviher- ja virkistysalueet, kehä vihreä ja kehä sininen Keskusverkko (keskustaalue, ala- ja lähikeskukset, kaupan alueet) Erikoiskohteet (yhdyskuntatekninen huolto) Osayleiskaava-alueet: millä alueilla maankäyttöä tarkastellaan osayleiskaavoin Maankäyttöselvitysten alueet: millä alueilla maankäyttöä tarkastellaan selvityksin Liikenneverkon kehittämistarpeet, uudet tieyhteystarpeet Joukkoliikenteen tavoitteelliset laatukäytävät Pääviher- ja virkistysalueet Laajenevan kaupunkirakenteen kehän palvelujen periaatteet: uudet keskukset vai tukeutuminen olemassa oleviin palveluihin Erikoiskohteet (yhdyskuntatekninen huolto) Staattiset ja jo yleiskaavoitetut alueet: millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne on tulevaisuuden tavoitteita vastaava Rakentamispaineiset ja edulliset kylävyöhykkeet, joiden maankäyttö ratkaistaan joko asemakaavoilla, osayleiskaavoilla tai kehittämissuunnitelmilla Liikenne- ja vesihuoltoverkon kehittämistarpeet Uudet ja perinteiset maaseutuelinkeinot Tärkeimmät suojelu- ja ulkoilualueet Erikoiskohteet (yhdyskuntatekninen huolto) Raamivaiheen lopputulos 1. Raamikartta. Raamivaiheen lopputuloksena syntyy yleiskaavan raamikartta, jossa on kuvattu keskeiset yleiskaavaa ohjaavat periaatteet ja tavoitteet karttakuvana. Raamikartta laaditaan koko kuntaa koskevana karttana mittakaavassa 1:15 000 (A2). 2. Raamiraportti. Raamikarttaa täydentää tiivis raportti, jossa on esitetty yleiskaavan strategiset tavoitteet tärkeimmät selvitykset ja niiden johtopäätökset yleiskaavan aihekohtaiset suunnistuskartat mm. viher- ja maisemarakenteesta, joukkoliikenteen laatukäytävistä ja kaupan palveluverkosta Yleiskaavatoimikunta hyväksyy raamivaiheen aineiston ja se asetetaan osallisten nähtäville kuukauden ajaksi sekä siitä pyydetään lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta. Saatu palaute otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. 6.3 Luonnosvaihe Luonnosvaiheen tavoite Yleiskaavan luonnosvaiheen tavoitteena on etsiä optimaalinen Jyväskylän maankäytön rakenne eri kehityskuvavaihtoehtojen ja niiden arvioinnin avulla.
9 Sovittamalla yhteen strategiset suunnittelu- ja kehittämismääräykset sekä aluevarausperusteiset määräykset ja kohdemerkinnät synnytetään varsinainen yleiskaavaluonnos yleiskaava vers. 1.0. STRATEGIATASO STRATEGISEN YLEIS- KAAVAN TASO Strategiset yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteet - Strategiset suunnittelu- ja kehittämismääräykset - Strategiset kriteerit YLEISKAAVA vers.1.0 - Ajantasainen yleiskaavakartta -Yleiskaavan aluevaraus-, kehittämisja kohdemerkinnät -Yleiskaavamääräykset -Osayleiskaava- ja selvitysalueet -Vaikutusten arviointi -Esittelyaineisto ALUEVARAUSTASO Maankäytön vaihtoehdot - Maankäytön kehityskuvavaihtoehdot - Maankäytön toteuttamisvaihtoehdot - Aluevarausperusteiset määräykset - Kohdemerkinnät ja määräykset Kuva 3. Yleiskaavan luonnosvaihe. Yleiskaavaluonnoksen muodostamisprosessi - kehityskuvavaihtoehdot Raamivaiheessa määritellyt yleiskaavan lähtökohdat jalostetaan luonnosvaiheessa strategisiksi suunnittelu- ja kehittämismääräyksiksi, joissa tuodaan esille esimerkiksi yhdyskuntarakenteen eheytymisen, yritystoiminnan kehittämisen, maankäyttömuotojen sekoittamisen, liikkumistarpeen vähentämisen sekä palvelujen sijoittumisen periaatteet. Näiden määräyksien perusteella laaditaan yleiskaavan strategiset mittarit, joiden perusteella eri kehityskuvavaihtoehtojen eroja voidaan arvioida. Varsinainen yleiskaavaluonnos muodostetaan tarkastelemalla kahdesta neljään eri maankäytön kehityskuvavaihtoehtoa. Kehityskuvat tehdään strategisen maankäytön suunnittelun tarkkuustasolla. Vaihtoehtojen tehtävänä on siivittää yleiskaavasta käytävää keskustelua konkretisoimalla strategisia tavoitteita ja suuria linjavalintoja. Vaihtoehtojen avulla käsitellään myös nk. kiistakohteita, joiden kehittämisestä ei ole yksimielisyyttä, mutta joiden maankäytön muodot ratkaistaan yleiskaavassa. Vaikutusten arviointi Sekä kehityskuvavaihtoehdot että yleiskaavaluonnos arvioidaan strategisiin mittareihin perustuen. Arviointi voi olla sekä laadullista (sanallista) että määrällistä (lukuina esitettävää). Vaikutuksia tarkastellaan mittareiden avulla alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikkumiseen ja liikennetarpeeseen, osaamiseen ja elinkeinojen kehitykseen, ih-
10 misiin kohdistuviin vaikutuksiin, ympäristöön ja kuntatalouteen. Arvioinnissa pyritään ymmärrettävyyteen ja korostetaan asukkaiden arjen sujuvuuden näkökulmaa. Vaikutusten arvioinnissa voidaan kriteerikohtaisesti hyödyntää myös eri skenaariotarkasteluja, jolloin voidaan ennakoida, miten eri vaihtoehdoissa on varauduttu vaikeasti ennustettaviin tekijöihin (esim. liikkumiseen kohdistuvat muutokset, maahanmuuton kasvu). Luonnosvaiheen lopputulos Luonnosvaiheen lopputuloksena syntyy Jyväskylän yleiskaavaluonnos: Yleiskaava vers. 1.0. Luonnosaineisto sisältää: 1. Ajantasainen yleiskaavakartta aluevaraus-, kehittämis- ja kohdemerkintöineen ja määräyksineen koko Jyväskylän kaupungin alueelta. Yleiskaavaluonnoksessa on kuvattu myös nk. staattiset alueet ja osayleiskaava- ja maankäyttöselvitysalueet. Yleiskaava laaditaan mittakaavaan 1:10 000 (A1+). 2. Yleiskaavaluonnoksen selostus, jossa on kuvattu mm. yleiskaavaluonnoksen perustelut ja vaikutusten arvioinnin tulokset. Yleiskaavaluonnos käsitellään yleiskaavatoimikunnassa ja kaupunkirakennelautakunta hyväksyy sen nähtäville. Luonnosvaiheen aineisto on osallisten nähtävillä kuukauden ajan ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta. 6.4 Ehdotusvaihe Yleiskaavan ehdotusvaiheessa yleiskaavaluonnos tarkastetaan saadun palautteen ja harkinnan perusteella yleiskaavaehdotukseksi. Ehdotusvaiheen lopputulos Ehdotusvaiheen lopputuloksena syntyy yleiskaavaehdotus. Ehdotusaineisto sisältää: 1. Yleiskaavan ehdotuskartan merkintöineen ja määräyksineen. Ehdotus laaditaan mittakaavaan 1:10 000 (A1+). 2. Yleiskaavan selostuksen, jossa on kuvattu mm. vaikutusten arvioinnin tulokset sekä ehdotuksen ohjaustavoitteet muulle strategiselle ja maankäytön suunnittelulle Yleiskaavaehdotus käsitellään yleiskaavatoimikunnassa ja kaupunkirakennelautakunnassa, kaupunginhallitus hyväksyy sen nähtäville. Ehdotusvaiheen aineisto on osallisten nähtävillä kuukauden ajan sekä siitä pyydetään tarvittavat lausunnot keskeisiltä viranomaistahoilta.
11 Strategiset sisällöt JYVÄSKYLÄN YLEISKAAVAEHDOTUS Aluevaraukset Kuva 4. Yleiskaavaehdotus on yhdistelmä strategisia ja aluevarausperusteisiä määräyksiä ja merkintöjä. 6.5 Hyväksymisvaihe Hyväksymisvaiheessa yleiskaavaehdotuksesta saatu palaute käsitellään ja niistä annetaan perustellut vastineet. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan kaupunginhallituksen sekä tarvittaessa kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen. Hyväksytty yleiskaava suuntaa Jyväskylän kaupungin maankäytön kehittämistä ja jatkosuunnittelua, poliittisia valintoja ja tulevaisuuden yhdyskuntarakennetta.
Liite 1. Kaavio yleiskaavan etenemisestä