Monialainen työ ja sen johtaminen Ohjaamossa Helsinki KT, rehtori Seija Nykänen
Klo 12.00-12.15 esittäytyminen ja instruktio Klo 12.15-12.30 Yleiskuva osallistujilta Ohjaamon johtamisen iloista ja haasteista Klo 12.30-14.30 Puhetta ja vuoropuhelua johtamisesta monialaisessa verkostossa: - Muutos johtamisajattelussa - Johtaja, johtajuus ja johtaminen - Monialainen verkosto - Verkostossa johtaminen on eri asia kuin verkoston johtaminen - Klo 14.30-15.00 villat kokoon yhdessä
Johtaja ja johtaminen Verkosto on monisuuntainen Toiminta verkostossa Johtaminen verkostossa palvelee toimintaa verkostossa Asiakkaan saanto lähtökohtana
Mitä ajattelet johtamisesta verkostossa? Yhteisen ymmärryksen askeleet ed. pohjalta Vuoropuhelu: osallistujien näkökohdat ja verkostojohtamisen olemassa olevan tiedon vuoropuhelu Yhteenveto
Millaista Ohjaamon johtaminen on? - Ilot ja haasteet
1. Miten RAKENNETAN Ohjaamoa? 2. Miten toimitan eli miten ohjataan PROSESSEJA? 3. Miten henkilöstön TIETO ja OSAAMINEN 4. PALVELEVAT asiakasta?
Miksi erilaiset toiminnat yhteiskunnassa verkostoituvat?
OHJAAMO ON OSA MUUTOSTA Nuorten monitulkintainen elämän vyyhti pätkätyö yhteinen tieto/ jokaisen Ohjaamon toimijan alakohtainen tieto Kohtaamisen tarve Globalisaatio ja työn muutos kaveri Osallistuminen, osallistaminen koodien moninaisuus mopo jakaminen ruisleipä ja villasukat
Nuorten elämän muutoksiin Työelämän ja koulutusjärjestelmän muutoksiin Monitulkintaisuuteen, koodien moninaisuuteen Ei kukaan työntekijä, ammattiryhmä eikä organisaatio yksin pysty vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin. (Chances haastattelu, Nykänen 2005) Palveluiden yhteensovittamiseen ja koordinoinnin tarpeeseen, kuten Ohjaamossakin Uuden tiedon tuottamisen tarpeeseen Taloudellisuuteen Yhteiskunnallisiin muutoksiin Johtamistavan muutostarpeisiin
Ikiaikainen ihmisten tapa hankkia ruokaa! Keräily- ja metsästyskulttuurin organisoitumis- ja yhteistoimintatapa Kaikki voittavat periaate ja riittävästä toiminnan samuudesta sopiminen Taustalla on yhteiskunnallista työnjako Sidokset: vahvat ja heikot (Granovetter 1985) Tavoitteellisuus Monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen, kuten nuorten työllistyminen Strategioiden muodostaminen verkostoissa (esim. aikuisten ohjauksen OpinOvi-hanke, Campus Conexus, alueelliset ohjausverkostot)
Hierarkiat: Kontrolloitu (liike)toiminta, Julkisen hallinnon perinteinen johtamis- ja toimintatapa Hierarkkiat Palveluverkostot: -Yhtymät, sosiaaliset verkostot -Kumppanuudet -Toiminnot rakentuvat toistensa varaan Heterakkiat Markkinat: Markkinaehtoi set liiketoimintasu hteet Markkinat Kontrolloidut suhteet Valtaan sitoutunut auktoriteettijohtaminen Tiedon kulun ja vallan suunta ylhäältä alas Yhteiset tavoitteet Tavoite: yhtenevän Kilpailusuhteet näkemys suunnasta Taloudelliset arvot Vuorovaikutus Hintakilpailu Luottamus Tieto kulkee vastavuoroisesti toiminnan tasolta toiselle
1. verkostosuhteiden arviointi 2. palveluiden järjestämisen vastuut ja sopimukset 3 palveluiden näkyväksi tekeminen ja työnjako: selkeyttävät viestimistä asiakkaille, huoltajille, yhteistyökumppaneille 3. ohjaus- ja tukipalveluiden yhteistyöhön osallistuminen kuuluu kaikkien työntekijöiden vastuulle 4. systematisointia vaativia tehtäviä ovat esimerkiksi ohjauksen edistämisen asiakkaan päätöksenteon tueksi ja tuen- ja ohjaustarpeen arviointi, koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten palveluiden järjestäminen
Perinteinen tila: Pysyvyys Organisaatiokeskeisyys Johtajalla valtaa Muutostila: Monitasoinen muutos Organisaatioiden rajapinnoilla toimiminen Johtaminen organisaatioiden rajapinnoilla ilman kattavaa valtaa Hierarkkinen toiminta Ammattien rajat ja tiedon rajat pysyvämmät Toiminta heterarkiassa Moniammatillinen ja monialainen työ ja tiedon kokoaminen
Moniasiantuntijuus: erihallinnonalojen edustajia ja asiakas itse mukana yhteistyössä ja päätöksenteossa Moniammatillisuus: eri ammattien edustajien välinen yhteistyö (esim. nuorisotyöntekijä + opinto-ohjaaj, sosiaalityöntekijä Ohjaamossa yhteistyössä/tietoperustojen ero organisaation sisäisessä yhteistyössä) Monihallinnollisuus: eri hallinnonalojen välinen yhteissuunnittelu (sosiaalipalvlelut + työ- ja elinkeinopalvleut/lainsäädäntö, hallinnonalan toimintakulttuuri) Monialaisuus: eri hallinnonalojen ja esim. työelämän edustajien välinen yhteistyö Monitasoisuus: päätöksenteon eri tasot (Ohjaamossa: ministeriö, ELY, Ohjaamo kansallinen, alueellinen, organisaation päätökset) Monitieteisyys, tieteiden välinen tiedonmuodostus
Ohjaamoiden heterarkkinen organisoitumistapa (Nykänen 2010; Vuorinen, Kasurinen & Sampson 2006; Hakulinen &Kasurinen 2002; Kasurinen & Vuorinen 2003) Vertikaalinen päätöksenteon verkosto Monitasoinen päätöksenteko Alueen tahot, jotka mukana Ohjaamossa: toimintasuunnitelma Ohjaamon toimintasuunnitelma Monialainen säädöstausta, Ohjaamoon osallistuvilla toimijoilla eri lainsäädäntö Ohjaamoon osallistuvien organisaatioiden monialainen yhteistyö Työntekijöiden välinen moniammatillinen yhteistyö Ohjaamossa Tavoitteet, työn- ja vastuunjako, yhteinen työ, Tiedon muodostus Asiakkaalle näkymättömät palvelutekijät Asiakkaalle näkyvät palvelut Sisällöt työmuodot ja Palveluiden tuottaminen verkostossa (oppilaitoksen opinto-ohjaajat, sosiaalityöntekijät, KELA ) menetelmät Asiakkaiden tarvitsemat tuki- ja ohjauspalvelut Aika: asiakkaiden suunnitelmat, opiskelu, ura- ja elämänsuunnittelu, työllistyminen
Heterarkia käsitteenä purkaa ajatusta hierarkisesta toiminnan tavasta. Hetrarkiassa 1. Toiminnat rakentuvat toistensa varaan. Kaikkia toiminnan tasoja tarvitaan. 2. Tietoa tuotetaan kaikilla toiminnan tasoilla ja tieto kulkee monisuuntaisesti toiminnan tasolta toiselle. 3. Valta ja vastuut jalautuvat tasavertaisemmin kuin hierarkiassa.
Sidokset Rakenteet Rajapinnat on tärkeä käsite Julkihallinnon kulttuuri: säädökset, resurssit, hallinto (rajoittunut verkostovapaus)
1. Rakenteet 2. Prosessit 3. Henkilöstön osaaminen 4. Asiakkaan saama palvelu
Monialaisten palveluiden johtamisen tavoitteet ja tarpeet (Nykänen 2010 ) I Rakenteiden johtaminen II Prosessien johtaminen III Henkilöstön johtaminen IV Asiakaspalvelun erityiskysymykset 1. Yhteistoiminta-alueen määrittely 2. Verkosto: verkoston rakentaminen, solmut 3. Toimintaedellytykset: raha, aika, tila/foorumi, asenne 4. Strateginen suunnittelu, kehittäminen 5. Yhteistyön organisointi (organisaation sis. ja väl.) 6. Tieto, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja monisuuntainen viestintä 7. Toiminnan seuranta ja arviointi 8. Johtajan oma toiminta 9. Henkilöstön toiminta 10. Osaaminen, oppiminen ja koulutustarpeet 11. Asiakaspalvelu johtamisen kannalta 12. Palvelun saannin varmistaminen 13. Osallisuuden tukeminen
1Organisaatiot muodostavat Ohjaamon toiminta-alueen: Ohjaamon alueen määritteleminen: -maantieteellisesti: mistä asiakkaat tulevat -toiminnallisesti: keitä mukana toiminnassa, onko kattavaa -kulttuurisesti: mitkä palvelut edelsivät nykytilaa -historiallisesti: miten aiemmin on toimittu Ohjaamon asiakkaiden palvelemisessa 2 OHJAAMO-verkosto tulisi määritellä Ohjaamon sisäisenä toimintana (me tässä ja nyt) ja organisaatioiden välillä 3 Edellytysten luominen on rakennetyötä: edellytykset ovat aineellisia ja henkisiä: rahaa, asenteita, arvostuksia, aikaa
Organisaation sisäinen tila, jossa keskustellaan työn perusteista ja resursseista Yhteissuunnittelulle ja kokouksille on raivattu yhteinen aika, johon osallistutaan tietoisena toiminnan tavoitteista Uudet työntekijät perehdytetään toimintatapoihin ja heitä kuunnellaan Työryhmien johtaminen on osa jaettua johtamista Toimivat neuvottelu- ja kokouskäytännöt Ohjaamo on verkostoitunut tarpeellisiin tahoihin
4. Strateginen suunnittelu, kehittäminen 5. Yhteistyön organisointi (organisaation sis. ja väl.) 6. Tieto, (tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä monisuuntainen viestintä) 7. Toiminnan seuranta ja arviointi
Strateginen työn vaiheet: kutsutaan koolle tarpeelliset tahot, (kokoonkutsuja?) arvioidaan yhdessä olemassa olevia palveluita selkeytetään eri hallinnonalojen ohjausrooleja sovitaan yhteistyösuhteista määritellään päätöksentekokanavat kootaan yhteiset resurssit koordinointityöhön sovitaan pelisäännöt, jotka viestitään kaikille osapuolille toimijoineen jaetaan yhteistyön vastuut koordinoidaan palveluiden tuottamista järjestetään koulutusta organisaatioiden edustajille sovitaan kokoontumisista, asialistoista, asioiden kirjaamisesta ja tiedottamisesta sekä viestitään päätöksistä toimijoille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä työelämän ja yritysten edustajille.
ei aina mahdollisuutta riittävään strategioiden toimeenpanon edellyttämään yhteissuunnitteluun Kiire (yltiömäiset tulosodotukset) Erilaiset roolitulkinnat ja yksilölliset tavat suhtautua yhteistyöhön Johtaminen: työntekijöitten toimintaedellytysten luomista (palvelua) Johtaminen on monesti jaettua Palveluiden koordinointi ja tiedottaminen kehittämiskohteena Keskustelutilanteet ja muut yhteistyön edellytykset rakennetaan johdon myötävaikutuksella ja päätöksillä.
Kulttuuri, joka edistää innostusta jatkuvaan kehittämiseen Tiedostetaan tiedonmuodostuksen tarpeet: tarvitaan esimerkiksi herkkyyttä kuunnella asiakkaiden, huoltajien, yhteistyöorganisaatioiden ja työelämän ja tarpeita Tietoisuus työn- ja vastuunjaosta, mitä kunkin vastuulla on ja toteutuuko se Tunnistetaan ja arvostetaan erityisosaamista Seuranta ja arviointi (dokumentointi, tilastot)
jatkuvuus ja mahdollisuus säännölliseen yhteiseen keskusteluun ja erilaisten kohtaamiseen, luodaan mahdollisuuksia erilaista tietoa omaavien kohtaamiseen, jolloin erilaisten näkökulmien yhdistäminen on mahdollista, tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia kaikille, resurssoidaan ja luodaan rakenteita yhteistyöhön, tehdään verkostot näkyviksi ja kannustetaan verkostosuhteisiin hakeutumista. Uhkat: kilpailu, valta, vahvemman oikeudet, käsittäminen ( sama sana eri merkitys)
Moniammatillinen työ on monimutkainen juttu. Moniammatillinen keskustelu on sidoksista ja kerroksellista, keskusteluun vaikuttavia tekijöitä, joista ei usein olla tietoisia, on paljon. Tieto syntyy monitahoisessa tilassa, jossa väärinymmärryksen mahdollisuus on suuri.
Tarjoumat ovat esineitä, asioita, tietoa, taitoa.. Käsitteitä ja kokemuksia (Gibbson 1986; Vähämöttönen 1998) Tarjoumat ovat puhujan tarinoita hänestä itsestään, elämästään ja kokemuksestaan (Juutilainen 2003). Tarjouma on oman hiljaisen tiedon imaisemista. Luottamuksellinen, avoin vuorovaikutus, pääsy toisen maailmaan voi syntyä kuuntelemalla ja yhdessä tulkitsemalla tarjoumia, tarinoita ja niihin sisältyvää hiljaista tietoa.
Tiedon vertaisuus Käsitteet iedeperusta Kieli Olemassa olon vertaisuus Asenteet Sukupolvi Motivaatio Kulttuuri Organisaation X edustaja Moniammatillinen rajapinta/oppimisen tila: - keskustelufoorumi - (resurssi)synergia - johtaminen: legitimointi Tarjouma Tarjouma Olemassa olon vertaisuus Asenteet Motivaatio Sukupolvi Kulttuuri Organisaation Y edustaja Tiedon vertaisuus Käsitteet Tiedeperusta Kieli Johtaminen Säädökset Toimintatavat Juridis-eettinen vertaisuus Tulkinta Dialogi Monitulkintaisuuden sieto Yhteinen käsikirjoitus Koordinointi Yhteistoiminta Yhteinen työ Johtaminen Säädökset Toimintatavat Juridis-eettinen vertaisuus Moniammatillinen yhteistyö oppimisen tilassa (Nykänen 2010 ) 24. Nykänen 2008 1.2017
Johtaminen Oppiminen Tuotokset Keskustelufoorumit kokoukset, Osallistumismahdol lisuudet, resurssit Koordinointi Osallistuminen laajasti (tavoitteen kannalta oikeat tahot) Toimintalinjaukset Kuuntelu Kohtaaminen Keskustelu Tutustuminen Käsitteiden avaaminen Luottamus Rohkeus Sitoutuminen Ymmärrys Toiminta Ongelmanratkaisutaitojen oppiminen Ratkaisuehdotukset Suunnitelmat Päätökset Tieto ja sen vaikutus työhön Kehityneemmät työotteet
Yhteistyö, tiedonmuodostus ja johtaminen (Nykänen 2010; Lallimo ym. 2007, Collin 2007; Wenger 1998 ) Yhteistyön taso Tiedonmuodostustapa Johtamisote Moniammatillinen yhteistyö, moniasiantuntijuus yhteistyö Eri (tieteenalojen) toimijoiden välinen yhteistyö (Interammatillinen yhteistyö) Käsitteiden, teorioiden ja lähestymistapojen muokkaaminen yhdessä (Transammatillinen yhteistyö) Eri näkökulmien kokoaminen Näkökulmien fuusio (Hybridi tiedonmuodostus) Yhteisen kohteen muokkaaminen, (Trialoginen tiedonmuodostus) Yhteistyö johtajien ja toimijoiden kesken Jaettu johtaminen Toiminta ja johtaminen yhteistyöverkostossa
Ohjaaamon ohjaus- ja tukipalveluiden arviointinäkökulmat ( Nykänen ym.2007; Tenhula 2007) sovellettu ohjaustyöstä tähän Asiakkaan näkökulma Henkilöstön näkökulma Palvelun saatavuus Osallisuus, oppiminen Jatko-opinnot, työllisyys Palvelun tuottajan näkökulma Ohjaamotyön arviointinäkökulmat/ Verkostotyön arvioinnista johdettuna Suunnittelu Päätöksenteko Yhteisen työn jaettu vastuu Jaettu johtaminen Osaaminen Moniammatillisen työn haasteet: rajojen ylittäminen ja siirtymät Jaksaminen Alueen näkökulma (esim. Ohjaamon toiminta-alue) Strategiatyö Yhteissuunnittelu Koordinointi, Oppivan Ohjaamon tavoite
1. Johtaminen ja johtajan toiminta johtamiseen osallistuu useita henkilöitä, se on jaettua, johtaja ei voi hallita ja johtaa koko verkostoa, jaettu johtaminen. 2. Henkilöstön toiminta. Palveluiden tuottaminen verkostoissa muuttaa työntekijöiden käsityksiä ammatistaan ja roolistaan. 3. Osaaminen ja oppiminen. Kun työ verkostoituu, on työntekijöiden opittava uusia taitoja.
1. Johtaminen ja johtajan toiminta tulee erottaa käsitteinä toisistaan. Palvelujärjestelyiden johtamiseen osallistuu johtajia ja toimijoita eri hallinnonaloilta ja toiminnan tasoilta. Lisäksi monilla verkostoiden tehtäviin osallistuvilla työntekijöillä on johtamistehtäviä. 2. Henkilöstön toiminta. Palveluiden tuottaminen verkostoissa muuttaa työntekijöiden käsityksiä ammatistaan ja roolistaan. Moniammatillinen työote haastaa työntekijöiden asenteita, osaamista ja tapaa tehdä työtä. Osallistuminen moniammatilliseen verkostoon koetaan antoisana mutta vaativana. Työ verkostossa sisältää oppimisen mahdollisuuden ja siinä koetaan olevan työnohjauksellisia piirteitä. 3. Osaaminen ja oppiminen. Kun työ verkostoituu, on työntekijöiden opittava uusia taitoja (erilaisuuden sieto, kaaoksen sieto, jäsentely yhdessä, monitulkintaisuuden sieto). Yksin tehtävässä työssä voi selviytyä itsenäisen ongelmanratkaisutaidon turvin. Verkostossa on analysoitava ja arvioitava, laadittava selviytymisstrategioita yhdessä, viestintä monimutkaistuu ja lisääntyy. Toiminnan muutos haastaa oppimaan (hybriditieto, trialoginen tieto).
Johtaminen: näkyvää, tietoista /visioon, strategioihin ja tavoitteisiin perustuvaa Henkilöstön sitoutumisesta ja osallistumisesta yhteistyöhön huolehditaan, sillä ihmiset sitoutuvat, kun tietävät tavoitteet ja asioiden yhteydet (Lyytinen2000) Asiakkaan tarpeiden kokonaisuuden hahmottaminen Koko henkilöstön kesken vallitsee kunnioittava ilmapiiri Yhteistyön rakenteet sovittu, työ- ja vastuu jaetaan Asiakkailla, on tilansa toiminnan suunnittelussa
Johtamiseen osallistutaan laajasti ja yhteisesti sovittua ideaa kannetaan yhdessä (idea muotoutuu), toiminnan yhteisten tarpeiden ja tavoitteiden kartoittaminen, sellaisten vahvojen sidosryhmien kartoitus, jotka haluavat toimia verkostossa prosessien avoimuus, osallisuus ylimmän johdon osallistuminen prosesseihin keskeisten toimijoiden osallistuminen yhteistyöhön varmistetaan mahdollisuus työstää luottamuksen saavuttaminen ja mahdollinen skeptisismi väliaikaisestakin onnistumisesta huolehtiminen ja siitä tiedottaminen siirtymä laajempiin toimintaympäristöihin pysyvästi. (Agranoff ja McGuire 2003; Sengen1990, Senge ym. 2000, 77-92; Nykänen 2007)
Yhteistoiminnallinen johtaja arvostaa monenlaisia näkemyksiä ja hakeutuu yhteistyösuhteisiin (Monitulkintaisuuden sieto, Kaikkonen 2000) Hän käsittää palveluiden kehittämisen kokonaisuuden ja antaa tilaa työntekijöille ja muille johtajille yhteistyön rakentamisessa Yhteistoiminnallinen johtaja on motivoitunut ja motivoi muita organisoi tiimejä osallistuu johtamisen tiimityöhön hallitsee talouden ja ongelmanratkaisun johtamisen ja näkee resurssisäästön synergiaa hakevassa työssä osaa arvioinnin ja suunnittelun prosessit.
1) verkoston yhteisten tehtävien ja työnjaon määrittely 2) riittävästä yhtenäisyydestä sopiminen 3) yhteistyön ryhmäprosessien johtaminen 4) verkostoiden joustavuus muutostilanteissa 5) vastuiden ja velvollisuuksien näkyväksi tekeminen 6) valta ja sen vaikutus ryhmien päätöksiin sekä 7) verkostojohtamisen vaikutukset verkoston toimintaan.
Suunnittelu ja tieto alueen palveluista tarpeen Työmenetelmät: palvelutarpeiden tunnistaminen, puuttumisväylät, hyvien käytäntöjen jakaminen Työnjaon ja vastuun selkiinnyttäminen Palveluiden synkronointi Alueen palveluihin tutustuminen ja yhteistyö Nivelvaiheyhteistyö: palvelurakenteeseen tutustuminen, tiedonsiirto Tiedonkulku työntekijöille, asiakkaille ja työelämään edustajille palveluista
Väestön kasvun polarisaatio- sammuvat/kasvavat alueet alueiden erilaisuus Koulutuksen ja työn tarjonta: yhteiskunnan ja työelämän tarpeiden sekä koulutuksen kohtaanto Palvelutarjonnan ennakointi - yksilön kokemat koulutustai työllistymistarpeet Arvioinnin ja seurantajärjestelmien kehittämistarpeet Yhtenäisen opinpolun toteutuminen opiskelijalle: toisen asteen yhteistyö: hallinnollisesti, rakenteellisesti, sisällöllisesti, henkilöstön kannalta korkeakoulutus- ja aikuiskoulutustarjonta sekä yhteistyö alueella Ohjauksen saatavuus, riittävyys sekä läpäisy Kokonaisvaltaiset tukipalvelut: yleinen ja erityinen tuki Monihallinnollinen yhteistyö opiskelun tuen järjestämisessä
Toimintakulttuurin muutostarve hallinnossa: työ- ja elinkeino-, sivistys-, sosiaali- ja terveys- sekä nuoriso- ja vapaa-aikapalveluiden monihallinnollinen yhteistyö kehittyvääohut monihallinnollinen kansallinen ja alueellinen strategiatyö Suurten organisaatioiden hallinnon sisäinen työnjako ja siitä tiedottaminen Työvoimapula pienessä hallinnossa Päätöksenteon ja hallinnon etäisyys toimijoista ruohonjuurella varsinkin suurissa organisaatioissa Asiakkaan palvelujen järjestäminen luukulta toiselle -mallin mukaan Aluetyötä kuvataan myös kilpailun ja kateuden sävyin.
asiakaslähtöisyys; ovatko asiakkaat mukana suunnittelussa? palvelujatkumo: yhteydet lähettäviin ja vastaanottaviin tahoihin Asiakkaan tarvitsemien palveluiden arviointi ja toteuttaminen, jatkumo, Mistä tulen? Missä olen? Minne menen? riskiryhmiin kuuluvat asiakkaat tarvitsevat erityisesti eri palveluiden välistä yhteistyötä. sähköiset palvelut, tietopisteet?
Verkostossa vahvemman valta voi näyttäytyä heikomman manipulointina luottamuksen kaavussa. Verkoston toiminnan tehoon vaikuttavat aineellisten ja henkisten resurssien sekä panoksien ja tuotoksien suhde. Verkostossa on keskiö ja reuna-alueet, joiden Keskeisten toimijoiden pitäisi kuunnella myös reunaalueiden viestejä. Monimuotoisuussuhde tarkoittaa, että verkostossa toimijat arvostavat erilaisia asioita, joita ei pitäisi arvottaa vallan vaan neuvottelun avulla Verkostoissa on paljon erilaisia tavoitteita yhteen sovitettavana. Verkostoituminen on aikaa vievä prosessi. (Clegg & Hardy 1996; Hardy & Clegg 2006; Agranoff & McGuire 1998)
Palveluiden johtaminen ja johtamisorientaatiot (Nykänen 2010 ) Rakenteiden johtaminen Prosessien johtaminen Henkilöstöjohtaminen Asiakaspalvelu Eristäytynyt palvelut ja johtaminen - Toimijat eivät tunne toisiaan tai toistensa työtä - Kilpailu resursseista - Palvelukatveita asiakkaan kannalta - Organisaatiokeskeiset toimintatavat - Kilpailua - Yksittäisten työntekijöiden hyvää tarkoittava puuhastelu, vailla kokonaisuuskuvaa - Hallinto, johtajat ja palveluita tuottavat asiantuntijat tulkitsevat toiminnan tavoitteita kukin omista lähtökohdistaan -Asiakkaita palvelujen ulkopuolella (erityisesti maahanmuuttaja-asiakkaat, koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret) Yhteistyöhön pyrkivä palvelukulttuuri ja johtaminen - Verkostoa määrittely, tavoitteista keskusteltu - Yhteistä suunnittelua - Resurssien kartoitusta -Laajapohjaiset strategiat -Arvointi- ja seurantakatveita -Monihallinnollista yhteistyötä, palveluviiveitä -Ylhäältä alas ja alhaalta ylös ulottuva yhteistyö -Moniammatillinen täydennyskoulutus - Asiakkaiden palvelutarpeita kartoitetaan Verkostoyhteistyö ja johtaminen - Pysyvä johto- ja strateginen toimielin - Laaja osallistuminen yhteistyöhön - Resurssisynergia - Kattava verkosto - Johtajien ja toimijoiden sitoutunut osallistuminen - Asiakkaat mukana suunnittelussa - TVT:n käyttö - Verkostotyössä mukana hallinto, johtajat, toimijat - Yhteisen työn tavoitteet, toimintatavat ja tulokset yhteisesti keskusteltua - Asiakkaat saavat palveluita resurssitehokkaasti ja tasavertaisesti
Yhteistoiminnallisen johtamisen malli ( Nykänen 2010 )