HÄMEENKADUN JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilu 201 201

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET Vaikutustutkimuksessa selvittiin Tampereen Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun liikenteellisiä, kaupallisia ja koettuja vaikutuksia vuosina 201 201. Vaikutusselvitysten tuloksia on kerrottu väliraporteissa vuosina 201 ja 201. Tässä raportissa kerrotaan kolmivuotisen kokeilun loppuvaiheen vaikutusselvityksistä syksyllä 201. Tilanteen kehitystä tarkastellaan vuosittain kokeilun aikana. Vaikutustutkimuksen tilasi Ari Vandell Tampereen kaupungilta. Hänen lisäkseen työtä ohjasivat Timo Seimelä ja Heljä Aarnikko. Vaikutustutkimuksen kokonaisuudesta vastaa Ramboll Finland Oy projektipäällikkönään Anne Vehmas. Hänen lisäkseen työtiimiin kuuluivat Venla Pesonen (kyselyanalyysit, ryhmähaastattelu) ja Laura Humppi (yrityshaastattelut). Elinkeinoelämän vaikutukset selvitti Mari Pitkäaho 20.11.201 asti ja tämän jälkeen Eero Salminen. Liikenteelliset vaikutukset (liikennemäärät ja havainnointi) selvitti ja raportoi Tampereen Infra Pia Tuupasen johdolla (luvut 2.1.1, 2., 2., ja.1). Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 1 1 TAMPERE www.ramboll.fi

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET SISÄLTÖ 1. Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilu 1 2. Vaikutustutkimus 2 2.1 Tutkimusmenetelmät 2 2.1.1 Liikenteellisten vaikutusten selvittäminen 2.1.2 Elinkeinoelämän vaikutusten selvittäminen 2.1. Koettujen vaikutusten selvittäminen 2.2 Kenttäkierros, tilastotarkastelut ja kiinteistönomistajien haastattelut 2. Ryhmähaastattelu 2. Yrityshaastattelut 2. Asukaskyselyt 2. Yrityskyselyt 1 2. Liikennelaskennat ja melumittaukset 1 2. Elävöittämisvaikutusten havainnoinnit 1. Liikenteen kehitys 1.1 Kävely ja pyöräily Hämeenkadulla 1.1.1 Kävelyn ja pyöräilyn määrä 1.1.2 Kävelyn ja pyöräilyn sujuminen 1.2 Ajoneuvoliikenne 1.2.1 Liikennemäärät Hämeenkadulla 1.2.2 Joukkoliikenne 20.2. Hälytysajoneuvot 21.2. Taksit ja huoltoliikenne 22.2. Muun keskusta-alueen ajoneuvoliikenne 22.2. Kehäväylien ajoneuvoliikenne 2. Turvallisuus 2..1 Liikenneonnettomuudet 2..2 Turvallisuus ja viihtyvyys 2. Liikenteen melu 2. Vaikutukset elinkeinoihin 2.1 Kivijalkaliiketilojen käyttö 2.1.1 Liiketilojen toimialat ja muutokset 2.1.2 Tyhjät tilat 0.1. Yhteenveto liiketilojen muutoksista 1.2 Markkinakatsaus: vapaat tilat ja vuokrataso 2. Alueen toimialarakenne ja liikevaihdon kehitys..1 Toimialatarkastelut lähtötilanteessa..2 Liikevaihdon kehitys tarkasteluajanjaksolla. Vaikutukset kiinteistönomistajiin ja katutilan käyttöön..1 Kiinteistönomistajien näkemykset..2 Katutilan käyttö liiketoiminnassa. Mediakatsaus. Näkemykset.1 Joukkoliikennekatukokeilu.2 Elävöittämiskokeilu

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET.2.1 Jalankulkualueen levennys.2.2 Kalusteet ja oleskelupaikat 1.2. Polkupyöräilylle varattu väylä 2.2. Polkupyöräpysäköinti.2. Liikennevalojen poistaminen.2. Huoltoliikenteen pysäköinti. Koetut vaikutukset.1 Koetut vaikutukset liiketoimintaan.2 Keskustan vetovoimaisuus 0. Hämeenkadun elävyys 2. Liikkumisen sujuvuus. Liikenneturvallisuus. Turvallisuuden tunne. Katutilan siisteys. Vaikutus omaan elämään 0. Mitä kokeilun jälkeen 1. Arvioinnin epävarmuus. Yhteenveto.1 Liikenteen kehitys.2 Elinkeinoelämän kehitys. Koetut vaikutukset 11. Johtopäätökset LIITTEET 1. Yrityshaastattelun kysymykset syksy 201 2. Haastatellut yritykset 201 201 ja vastaukset 201. Asukaskyselyn kyselylomake 201. Asukaskyselyjen tuloksia. Yrityskyselyn kyselylomake syksy 201. Yrityskyselyjen tuloksia. Kivijalkaliikkeiden käyttö ja muutokset. Pyöräpysäköintikartoitus 201 ja 201. Liikennemäärät ennen ja jälkeen 201. Liikennemäärämuutos 201 201 11. Matka-aika ennen ja jälkeen 201. Kehäväylien ajoneuvoliikenteen määrät 201 201 1. Liikenneonnettomuudet 201 201 1. Melumittaustulokset 201 201 1. Mediaseuranta 1. Asukaskyselyn vapaamuotoiset vastaukset 1. Yrityskyselyn vapaamuotoiset vastaukset 1. Ryhmähaastattelujen muistiot 201

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 1 1. JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILU Yhdyskuntalautakunta päätti joulukuussa 201 muuttaa Hämeenkadun kokeiluluonteisesti joukkoliikennekaduksi välillä Rautatienkatu Hatanpään valtatie. Päätösesityksessä edellytettiin, että ratkaisujen vaikutuksia seurataan vuosittain nykyisen valtuustokauden aikana. Valtuustokauden lopussa (v. 201) arvioidaan kokeilun kokonaisvaikutukset ja jatkotoimenpiteet. Lautakunta hyväksyi myös ponnen kokeilua varten suunniteltavasta vaikutusten arvioinnista, jossa tutkitaan jalankulku-, pyöräily- ja autoliikenteen käyttäytymisen muutoksia sekä vaikutuksia keskustan elinkeinoelämälle, asukkaille ja siellä asioiville. Lisäksi valtuusto päätti, että kaupunki teettää selvityksen Hämeenkadulle ja erityisesti sen lähikatujen toiminnalle aiheutuvista taloudellisista vaikutuksista. Maanantaina 0..201 alkoi Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilu, jossa Hatanpään valtatien ja Rautatienkadun välillä on sallittu vain linja-auto- ja taksiliikenne sekä huoltoajo. Joukkoliikennekatukokeilua varten Hatanpään valtatien liittymässä sallittiin Hämeenkadulta vasemmalle Hatanpään valtatielle kääntyminen. Tuomiokirkonkatu muutettiin kaksisuuntaiseksi välillä Verkatehtaankatu Hämeenkatu sekä Hämeenkadun ja Tuomiokirkonkadun liittymä suljettiin. Verkatehtaankadulta sallittiin kääntyminen vasemmalle Rautatienkadulle. Lisäksi Rautatienkadun ja Verkatehtaankadun liittymässä otettiin käyttöön uudet liikennevalot. Joukkoliikennekadun käyttöönoton yhteydessä tehtiin myös liikennevalojen ajoitusmuutoksia Hämeenkadun joukkoliikennekadun osuudelle sekä rautatieaseman liittymään. Samanaikaisesti muualla liikenteeseen vaikuttivat Rauhaniementien sillan sulkeminen ja Rantatunnelin työmaa. Alkuvuodesta 201 suunniteltiin Hämeenkadun itäpään elävöittämistä. Yhdyskuntalautakunta jätti ensin suunnitelman pöydälle 1..201 ja äänesti sitten 2..201, ettei elävöittämissuunnitelmaa toteuteta. Pormestari otti kuitenkin asian kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kaupunginhallitus päätti 11..201 toteuttaa Hämeenkadun itäpään elävöittämiskokeilun. Hämeenkadun itäpään elävöittämiskokeilu alkoi 1..201. Tuomiokirkonkadun ja Koskikadun välisellä alueella jalkakäytäviä levennettiin kaventamalla ajorataa. Tilaa vapautettiin kahvilaterasseille, myynnille ja tapahtumille. Alueelle tehtiin tekonurmella rajatut oleskelupaikat penkkeineen, punaiset istutusruukut ja tapahtumatori pienimuotoisille tapahtumille. Jalkakäytävän reunaan varattiin tilaa pyöräilylle. Ohjeellinen pyöräväylä merkittiin vain päällysteen pintaan. Pyöräily sallitaan väylillä molempiin suuntiin. Pyörätelineitä siirrettiin ja keskitettiin Suomen Pankin aukiolle ja Hämeenkadun poikkikaduille Koskikaduille, Pellavatehtaankadulle ja Tuomiokirkonkadulle. Liikennevalot poistettiin Koskikadun ja Pellavatehtaankadun liittymistä. Kokeilualueelle merkittiin päällysteeseen huoltoajopaikkoja, joissa voi pysähtyä viiden minuutin ajaksi. Linja-autojen pysäkkijärjestelyjä muutettiin poistamalla Hämeenkadun pohjoispuolelta Koskikadun liittymän itäpuoleinen ja Tuomiokirkonkadun liittymän länsipuoleinen pysäkki. Kokeilu kesti vuoden 201 loppuun. Kuva 1 Kokeilun päävaiheet

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2 2. VAIKUTUSTUTKIMUS Tässä tutkimuksessa selvittiin joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun vaikutuksia liikenteeseen ja yritystoimintaan sekä koettuja vaikutuksia (kuva 1). Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tarkasteltiin kokeilun vaikutuksia muun muassa ihmisten määrään, liikkumiseen, yrityksiin, liikenteen toimivuuteen, mahdollisiin häiriötekijöihin sekä muihin yleisiin kokemuksiin. Kolmivuotisen kokeilun aikana kerättiin mielipiteitä ja mittaustietoa ennen kokeilua ja kunkin kokeiluvuoden lopussa (kuva 2). Lisäksi elävöittämiskokeilun myötä lisättiin seurantakertoja myös kesälle ja keväälle. Tuloksista julkaistiin väliraportit vuosilta 201 ja 201. Väliraporttien pohjalta yhdyskuntalautakunnalla oli mahdollisuus arvioida kokeilun jatkoa ja tehdä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä jo kokeilun aikana. Tässä loppuraportissa kerrotaan syksyn 201 selvitysten tuloksista ja tarkastellaan kootusti kehitystä kaikkien tiedonhankintakertojen pohjalta koko kolmivuotisen joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun aikana. Vaikutuksia tarkasteltiin pääasiassa kokeilualueella Hämeenkadun itäpäässä ja sen lähiympäristössä Kyttälässä. Vertailua varten vaikutuksia selvitettiin myös keskustan kehällä ja muualla keskustassa sekä keskustan ulkopuolella. Vaikutusten selvittämiseen tuo epävarmuutta se, että kokeilun vaikutuksia on vaikea erottaa muiden samanaikaisten muutosten ja suunnitelmien vaikutuksista. Kesällä ja syksyllä 201 joukkoliikennekatualueella liikenteeseen vaikuttavia muutoksia olivat Koskikadun liikennevaloohjauksen palautus ja kääntymisen salliminen Hämeenkadulta vasemmalle Aleksanterinkadulle etelän suuntaan. Ydinkeskustan liikenteeseen vaikuttivat kokeilun aikana myös muut liikennejärjestelyt, kuten katutyöt Kyttälänkadulla, Tuomiokirkonkadulla, Vuolteenkadulla ja Otavalankadulla, Lapintien ja Erkkilän sillan sekä Murtokadun sulkeminen ajoneuvoliikenteeltä, Rongankadun alikulun itäreunan vesihuoltotyöt, Ratapihankadun katkaiseminen Murtokadun ja Itsenäisyydenkadun kulmassa kerrostalotyömaan vuoksi, entisen postin talon työmaajärjestelyt Rautatiekadulla, kauppakeskuksen työmaajärjestelyt Ratinassa sekä Rantatunnelin työmaajärjestelyt. Raitiotien suunnittelu ja Hämeenkadun yleissuunnittelu kohdistuivat merkittävästi kokeilualueelle. Muita ajankohtaisia keskustan suunnitteluhankkeita olivat lisäksi Kunkun parkki, Areena ja Asemakeskus. Muiden liikennejärjestelyjen vaikutuksia ei voida erottaa kokeilun vaikutuksista. Yleinen taloudellinen taantuma heijastuu niin kaupalliseen toimintaan kuin ihmisten näkemyksiin. Digitalisoitumisen myötä yhä enemmän toimintaa siirtyy nettiin ja mm. verkkokauppa kasvaa. Nämä kaikki ovat kokeilun tuloksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä. 2.1 Tutkimusmenetelmät Liikenteellisten, taloudellisten ja koettujen vaikutusten selvittämisessä käytettiin määrällisiä ja laadullisia tiedonhankintamenetelmiä, joista on yhteenveto kuvassa 2. Seuraavissa alaluvuissa kuvataan vaikutusarviointien tutkimusmenetelmät ja arviointikriteerit. Joukkoliikennekatu kokeilu alkaa kesä 201 Väliraportti 201 Elävöittämiskokeilu alkaa kesä 201 Raportti 201 Loppuraportti 201-201 ENNEN- VAIHE Väliseuranta syksy 201 Lisäseuranta heinä-elokuu 201 Vuosiseuranta syys-lokakuu 201 Lisäseuranta joulukuu 201 Lisäseuranta huhtikuu 201 VAIKUTUSseuranta elo-marraskuu 201 Vaikutukset yritystoimintaan Tilastot, kenttäkierros Tilastot, kenttäkierros Työpaja Tilastot, kenttäkierros Ryhmähaastattelu Ryhmähaastattelu Tilastot, kenttäkierros Ryhmähaastattelu Koetut vaikutukset Yrityskysely Yrityskysely Yrityshaastattelu Yrityshaastattelu Yrityskysely Yrityshaastattelu Ehyt 20 kyselystä Asukaskysely Asukaskysely Liikennevaikutukset Tampereen infra Laskennat Laskennat Havainnointi Laskennat, havainnointi Laskennat, havainnointi Laskennat, havainnointi Laskennat, havainnointi Mustalla joukkoliikennekokeilun selvitykset Punaisella elävöittämiskokeilun lisäselvitykset Kuva 2 Vaikutusarvioinnin päävaiheet ja tiedonhankintamenetelmät

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2.1.1 Liikenteellisten vaikutusten selvittäminen Liikenteellisinä vaikutuksina tarkasteltiin kokeilun aiheuttamia muutoksia joukkoliikenteen, pyöräilijöiden, kävelijöiden ja muun ajoneuvoliikenteen määriin ja liikenteen toimivuuteen sekä liikenneturvallisuuteen. Taulukossa 1 on esitetty keskeisiä liikenteellisten laskentojen, mittausten ja havainnoinnin mittareita, joita käytettiin liikennevaikutusten selvittämiseen. Ennen-tilanteen ajoneuvoliikenteen liikennemäärien tarkastelussa hyödynnettiin vuosien 2011 201 liikennelaskentoja, joita täydennettiin syksyn 201 videolaskennoista sekä liikennevaloilmaisimilta saatavilla liikennemäärätiedoilla. Liikennemäärät ovat iltaruuhkan (klo 1:0 1:0) aikaan arkiliikenteestä loma-aikojen ulkopuolelta. Jälkeen-tilanteen liikennemäärät selvitettiin videolaskennoin ja liikennevaloilmaisimilta syksyllä 201, 201 ja 201. Vuorokausiliikennemäärien laskentaan käytettiin myös Viacountmikroaaltolaskimia. Mukaan otettiin myös kehäväylien LAM-pisteiltä saatavia liikennemääriä. Elävöittämisen vaikutuksia Hämeenkadulla havainnoitiin ennen-tilanteessa ja elävöittämismuutosten rakennustöiden ollessa loppusuoralla. Jälkeen-seurantaa tehtiin kesällä 201, joulun alla 201 sekä alkukesästä ja loppukesästä 201. Liikenneonnettomuudet ovat poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia. Melumittaukset teki Tampereen ammattikorkeakoulu. Taulukko 1 Liikenteellisten vaikutusten mittarit elävöittämiskokeilussa Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne määrä/h Aleksanterink. liittymässä klo - ja 1:0-1:0 havaittu toimivuus (pysäkkipituuden riittävyys, liikennevaloetuuksien toimivuus) ajoaikojen muutokset Jolista Hämeenkadun itäosan pysäkkien nousijamäärä/ajanjakso Hälytysajoneuvot määrä/h Aleksanterink. liittymässä klo - ja 1:0-1:0 havaittu toimivuus (esteetön kulku) pelastuslaitokselta kokemus ennen/jälkeen tilanteesta Taksit ja huoltoliikenne Muu ajoneuvoliikenne Liikenneturvallisuus ja viihtyvyys Mittarit määrä Aleksanterinkadun liittymän länsipuolelta ja sijoittuminen poikkileikkauksessa klo 1-1 pyöräväylän käyttö pyöräpysäköinnin telineiden käyttöaste ja sijoittuminen telineiden ulkopuolelle penkeillä istuvien määrä/havaintokerta pysäkkialueiden havaittu toimivuus määrä/huipputunti ja laskenta-ajanjakso (s 201 ja s 201) määrä/h Aleksanterink. liittymässä klo - ja 1:0-1:0 havaittu toimivuus (sijoittuminen jk/ppalueella, häiriöt) määrä/h Aleksanterink. liittymässä klo - ja 1:0-1:0 havaittu toimivuus (sujuvuus, jonopituudet) onnettomuuksien määrä ja tyyppi huomiot häiritsevästi käyttäytyvistä poliisilta tieto ennen/jälkeen tilanteen häiriötilanteesta Arviointikriteerit Korjaustoimia tarvitaan Jos seuraavissa merkittäviä ongelmia pyöräväylää ei käytetä/ kävelyä pyöräväylällä jk/pp-konfliktit lisääntyvät pyöräpysäköinnissä ongelmia kävelylle haittoja Jos joukkoliikenteen sujuvuus heikkenee ja nopeus laskee merkittävästi Jos hälytysajoissa ilmenee ongelmia Jos ilmenee merkittäviä ongelmia Jos ilmenee merkittäviä ongelmia Jos liikenneturvallisuustilanne huononee merkittävästi

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2.1.2 Elinkeinoelämän vaikutusten selvittäminen Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun vaikutukset yritystoiminnalle arvioidaan pääosin Hämeenkadun itäpään ja lähikatujen liiketilojen ja niissä toimivien yritysten kannalta. Kokeilualueen yrityksiin ja kiinteistönomistajiin kohdistuvista muutoksista kerätään tietoja kenttätarkasteluina, tilasto- ja paikkatietoanalyyseinä sekä puhelin-, ryhmähaastattelu- ja kyselytutkimuksin (kts. 2.1. koettujen vaikutusten selvittäminen). Taulukossa 2 on esitetty keskeisiä kaupallisten vaikutusten mittareita ja menetelmiä arvioinnissa. Väliraportissa 201 tarkasteltiin ennen kokeilua lähtötietoina vuoden 20 toimipaikka- ja henkilöstötietoja. Koska Tilastokeskuksen tietoja päivitetään kahden vuoden viiveellä, joulukuussa 201 olisi saatavilla ollut vasta toimipaikkatiedot vuodelta 201, jolloin kokeilu oli vasta alkanut. Tästä syystä toimipaikkatilastoja ei tilattu väli- ja lopputarkasteluja varten. Syksyllä 201 tilattiin Tilastokeskuksen Suhdannetietopalvelusta trendisarjat eri toimialojen kehityksestä Hämeenkadun ympäristössä verrattuna muun keskusta-alueen ja muun Tampereen kehitykseen. Trendisarjojen viimeisin tarkasteluajankohta on elokuu 201 ja niistä nähdään hyvin eri alueiden ja toimialojen tapahtunut kehitys tutkimusalueella. Joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilun vaikutuksia on vaikea erottaa muista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä, kuten yleisestä talouskehityksestä, asiakaskäyttäytymisen muutoksista, verkkokaupan lisääntymisestä sekä kilpailevan tarjonnan kehittymisestä. Raportissa voidaan lähinnä kuvata yritys- ja kiinteistötoiminnan kehitystä kokeilualueella, muualla keskustassa ja vastaavilla alueilla tarkasteltavalla ajanjaksolla. Taulukko 2 Kaupallisten vaikutusten mittarit Kohderyhmä Menetelmät Arviointikriteerit Hämeenkadun itäpään ja Kyttälän yritykset sekä muu keskusta ja kehä Tilastokeskuksen liikevaihto- ja toimipaikkatiedot 201 ja 201 (erityisenä huomion kohteena vähittäiskauppa, ravintolat ja palvelut) Kenttäkierrokset 201, 201 ja 201 Hämeenkadun itäpäässä ja Kyttälässä Terassit ja niiden ravintolapaikat Toimialat, yritysmäärät ja vaihtuvuus Yrityskyselyt (taulukko ) Yritys- ja ryhmähaastattelut (taulukko ) Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria haittoja yrityksille Hämeenkadun itäpään kiinteistönomistajat Catellan markkinakatsaus Vuokrataso Vajaakäyttöaste - kiinteistönomistajan puhelinhaastattelut (s 201, s 201) Kiinteistöjen arvon kehitys Vuokralaisten vaihtuvuus Vajaakäyttöaste Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria haittoja kiinteistönomistajille Tampereen kaupunki/ Tampere tunnetuksi ry Puhelinhaastattelut (s 201, s 201) Ulkoterasseille, myyntipisteille, kioskeille ja katutapahtumille myönnetyt luvat Katualueen käyttö Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria haittoja yrityksille

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2.1. Koettujen vaikutusten selvittäminen Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilu voi aiheuttaa muutoksia suoraan ihmisten elinoloihin, liikkumiseen, työhön tai viihtyvyyteen keskustassa. Toisaalta liikenteeseen, kaupunkikuvaan tai elinkeinoelämään kohdistuvat muutokset vaikuttavat välillisesti myös laajemman alueen ihmisten hyvinvointiin. Taulukko Koettujen vaikutusten mittarit Kohderyhmä Mittarit Arviointikriteerit Asukkaat, kuntalaiset Hämeenkadun käyttäjät (Eri kulkumuodot ja väestöryhmät) Asukaskysely (syksy 201 ja 201) Näkemys kokeilusta ja vaikutuksesta omaan elämään Kokemukset elävöittämistoimista Kokeilun vaikutukset Katutilan elävyys, viihtyisyys, siisteys Palvelutarjonta Keskustan vetovoimaisuus Liikenneturvallisuus, turvallisuuden tunne Liikkumisen sujuvuus eri kulkutavoilla Lähiasukkaat Käyttäjäryhmät Yritykset Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria heikennyksiä Liikenteenharjoittajat (bussit, taksit) Ryhmähaastattelu (s 201, t, k ja s 201) Suhtautuminen kokeiluun Koetut hyödyt / haitat Eri kulkumuotojen näkökulma Kokemukset elävöittämistoimista Kokeilun vaikutukset Katutilan elävyys, viihtyisyys, siisteys Palvelutarjonta Keskustan vetovoimaisuus Liikenneturvallisuus, turvallisuuden tunne Estevaikutus Liikkumisen sujuvuus eri kulkutavoilla Koetut yritysvaikutukset, liikkujien määrä Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria heikennyksiä Tammerkosken yrittäjät Hämeenkadun itäpään yritykset / työntekijät Yrityskysely (syksy 201 ja 201) Katutilan hyödyntäminen ja muuttoaikeet Näkemys kokeilusta ja vaikutuksista yritykselle Kokemukset elävöittämistoimista Kokeilun vaikutukset Yrityksen asiakasmäärä, liikevaihto Katutilan elävyys, viihtyisyys, siisteys Palvelutarjonta Keskustan vetovoimaisuus Liikenneturvallisuus, turvallisuuden tunne Liikkumisen sujuvuus eri kulkutavoilla Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria heikennyksiä Hämeenkadun itäpään yritykset / työntekijät Yrityshaastattelu (s 201, t, k ja s 201) Katutilan käyttö Näkemys kokeilusta ja vaikutuksista yritykselle Kokemukset elävöittämistoimista Kokeilun vaikutukset Yrityksen asiakasmäärä, liikevaihto Hämeenkadulla liikkuvien määrä Katutilan viihtyisyys, siisteys, häiriöt Keskustan vetovoimaisuus Korjaustoimia tarvitaan, jos suuria heikennyksiä

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET Ihmisten kokemuksia tarkasteltiin eri näkökulmista: Elinkeinoelämä o Elävöittämisalueen yrityksät, liikkeenharjoittajat, (työntekijät) o Liikenteenharjoittajat (bussit, taksit) o Palokunta, poliisi Kaupunkilaiset, asukkaat Eri kulkumuodot o Jalankulkijat o Polkupyöräilijät o Julkisen liikenteen käyttäjät (bussi, juna, taksi) o Yksityisautoilijat Eri väestöryhmät o Lapset ja nuoret o Vanhukset o Vammaiset o Turistit Koettujen vaikutusten kartoittamisessa käytetään menetelminä nettikyselyjä asukkaille ja yrityksille, ryhmähaastatteluja sidosryhmille ja haastatteluja kokeilualueen yrityksille. Taulukossa on kerrottu keskeisiä koettujen vaikutusten mittareita kohderyhmittäin. 2.2 Kenttäkierros, tilastotarkastelut ja kiinteistönomistajien haastattelut Hämeenkadun lähikatujen kivijalkaliiketilat inventoitiin kenttäkierroksella toukokuussa 201 (ennen-tilanne) ja joulukuussa 201, kun joukkoliikennekatukokeilu oli alkanut kesällä. Seuraavan kerran alue kierrettiin syyskuussa 201, kun elävöittämiskokeilu oli alkanut kesällä. Saman alueen liiketilat inventoitiin viimeisen kerran syyskuussa 201. Kenttäkierros tehtiin Kyttälänkadun, Rautatienkadun, Otavalankadun ja Hatanpään valtatien sekä Koskikadun rajaamalla tarkastelualueella (Kuva ). Toukokuussa 201 kenttäkierroksella koko alue valokuvattiin. Joulukuussa 201 sekä syyskuussa 201 ja 201 alueelta valokuvattiin vain muuttuneet kohteet. Kuva Kenttäkierrosten tarkastelualue (keltainen rajaus)

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET Keväällä 201 alueella oli 2 liiketilaa, mutta syksyllä 201 kokonaismäärä oli 20 (taulukko ). Kohdemäärän kasvua selittävät mm. liiketilojen jakamiset remontin yhteydessä sekä käyttötarkoituksen muutokset. Taulukko Kivijalkaliiketilojen määrät laskennoissa Laskennat Liiketilojen määrä 201 toukokuu 2 201 joulukuu 22 201 syyskuu 2 201 syyskuu 20 Kenttäkierrosten lisäksi kiinteistöjen vajaakäyttöastetta sekä vuokratasoa tarkasteltiin poikkileikkauksina julkisista lähteistä, kuten oikotie.fi, toimitilat.fi sekä catella.fi -sivustot. Hauissa olivat mukana myös muut kuin katutason tilat. Toimitilahaut tehtiin kesäkuussa ja joulukuussa 201, 201 ja 201. Syksyllä 201 hankittiin Tilastokeskukselta Yritysrekisterin ote keskustan eri vyöhykkeiltä vuodelta 20, joka oli silloin tuorein saatavilla oleva tieto. Ote poimittiin osoitetietojen perusteella, koska Tilastokeskuksella ei ole mahdollisuutta tehdä suoraan karttapohjaisia poimintoja. Vyöhykejako ja vyöhykkeiden nimet on kerrottu kuvan kartassa. 1. Hämeenkadun itäpää 2. Keskustan kehän itäpuoli (Kyttälä). Keskustan kehä. Keskustan kehän länsipuoli Kuva Yritysrekisterin tilastojen vyöhykejako Väliraportissa 201 tarkasteltiin ennen kokeilua lähtötietoina vuoden 20 toimipaikka- ja henkilöstötietoja. Koska Tilastokeskuksen tietoja päivitetään kahden vuoden viiveellä, joulukuussa 201 olisi saatavilla ollut toimipaikkatiedot vain vuodelta 201, jolloin kokeilu oli juuri alkanut. Tästä syystä toimipaikkatilastoja ei tilattu väli- ja lopputarkasteluja varten. Syksyllä 201 tilattiin Tilastokeskuksen Suhdannetietopalvelusta trendisarjat eri toimialojen kehityksestä Hämeenkadun ympäristössä verrattuna muun keskusta-alueen ja muun Tampereen kehitykseen. Trendisarjojen viimeisin tarkasteluajankohta on elokuu 201.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET Kiinteistövaikutusten arviointia varten haastateltiin puhelimitse joulukuussa 201 viisi Hämeenkadun ja lähikortteleiden kiinteistönomistajaa ja -vuokraajaa. Heiltä kysyttiin kokeilun vaikutuksista kiinteistöjen arvoon ja vuokrattavuuteen sekä yleisesti alueen kehittymiseen kiinteistöliiketoiminnan näkökulmasta. Haastatellut olivat Kari Mylläri, Catella, Juho Ihanamäki, OPkiinteistökeskus, Jaana Salminen, LähiTapiolan kiinteistövarainhoito, Juhani Mäkelä, Varma ja Ari-Pekka Lehtonen, Sponda. Haastateltaviksi valittiin pääasiassa kiinteistöjä vuokraavia tahoja, joilla on alueella useampia kiinteistöjä. Tampere Tunnetuksi Ry:ltä kysyttiin puhelinhaastatteluissa 22..201 sekä 22..201 kokeilun vaikutuksia katutilan käyttöön liiketoiminnassa ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä. 2. Ryhmähaastattelu Joulukuussa 201 järjestettiin sidosryhmille työpaja, jonka osallistujat arvioivat joukkoliikennekatukokeilun vaikutuksia viihtyvyyteen, liikkumiseen, liikenneturvallisuuteen ja yrityksille. Syksyllä 201, keväällä 201 ja syksyllä 201 järjestettiin sidosryhmille ryhmähaastattelut Rambollin tiloissa. Kutsutut sidosryhmät ja osallistuneet tahot on kerrottu taulukossa. Taulukko Ryhmähaastatteluun kutsutut ja osallistuneet tahot Kutsutut / osallistuneet Asukkaat o Alvarit / asukas o Urbaani Tampere Kulkumuodot o Autoliiton Tampereen Seudun osasto ry o Suomen liikenneliitto SULI ry o Tampereen polkupyöräilijät ry o Linja-Autoliiton Sisä-Suomen osasto Väestöryhmät o Nuorisovaltuusto o Tampereen yliopiston ylioppilaskunta o Tampereen vammaisneuvosto o Tampereen vanhusneuvosto Yritykset ja elinkeinoelämä o Tammerkosken yrittäjät ry o Tampere tunnetuksi ry o Tampereen Taksiautoilijat ry o Tampereen kauppakamari Työpaja..201 X X X X Ryhmähaastattelu 21..201 X X X X Ryhmähaastattelu 2..201 X X X Ryhmähaastattelu 2.11.201 Yhteensä 0 X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Ryhmähaastattelujen aluksi osallistujat esittäytyivät ja totesivat tuntevansa joukkoliikennekatuja elävöittämiskokeilun päävaiheet. Haastattelija kertoi lyhyesti kokeilun vaikutusten arvioinnista ja kyseli osallistujien edustamien sidostyhmien näkemyksiä Hämeenkadun itäpään kokeiluista ja vaikutuksista (toimivuus, viihtyisyys, ongelmat, hyödyt, parannusehdotukset). Teemoja käsiteltiin vapaamuotoisesti yhdessä keskustellen. Esitetyt näkemykset kirjattiin muistioon, joka lähettiin osallistujille ja jota hyödynnettiin kokeilujen vaikutusarvioinnissa yhdessä muiden selvitysten kanssa. 2. Yrityshaastattelut Hämeenkadun elävöittämisalueen kivijalkayritysten edustajat haastateltiin lokakuussa 201, huhti-toukokuussa 201 ja marraskuussa 201 (.11.-2.11.201). Kivijalkayrityksiksi määriteltiin katutasossa toimivat yritykset sekä sellaiset toisessa kerroksessa toimivat yritykset, joiden Hämeenkadun sisäänkäynnistä pääsee ainoastaan kyseiseen yritykseen. Osalla haastatelluista yrityksistä on toimintaa katutason lisäksi muissakin kerroksissa. Haastattelija kävi kaikis-

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET sa niissä elävöittämisalueen kivijalkayrityksissä, jotka ovat avoinna päivällä, ja joissa on normaalisti paikalla yrityksen henkilökuntaa. Pelkästään ilta- ja yöaikaan avoinna olevia yrityksiä on vain yksi, joka haastateltiin puhelimitse ensimmäistä haastattelukierrosta lukuun ottamatta. Yritykset, joita ei tavoitettu varsinaisella kierroksella, haastateltiin puhelimitse. Haastatellut yritykset sijaitsivat osoitteissa Hämeenkatu -1. Edellä mainituin kriteerein tavoiteltujen ja haastateltujen yritysten lukumäärät löytyvät taulukosta. Pääosa yrityksistä tavoitettiin varsinaisella haastattelukierroksella ja haastattelut tehtiin yritysten tiloissa. Osa haastateltiin puhelimitse, koska kaikissa yrityksissä ei ollut sopivaa henkilöä paikalla tai aikaa ei haastattelukierroksella löytynyt. Haastattelija tavoitteli vastaajaksi yrityksen edustajaa, kuten yrittäjää, johtajaa, myymälävastaavaa tai -päällikköä. Tarvittaessa haastateltiin paikalla ollutta työntekijää, jos muuta sopivaa vastaajaa ei ollut tavoitettavissa. Muutamasta yrityksestä ei tavoitettu sopivaa vastaajaa useista yrityksistä huolimatta. Taulukko Tavoitellut ja haastatellut Hämeenkadun elävöittämisalueen kivijalkayritykset Lokakuu 201 Huhti-toukokuu 201 Marraskuu 201 Tavoitettiin haastattelukierroksella 2 1 1 Haastateltiin puhelimitse 1 Ei tavoitettu / kieltäytyi haastattelusta 2 Yhteensä haastateltuja 2 2 Yhteensä yrityksiä Haastateltavilta kysyttiin yrityksen taustatietojen lisäksi näkemystä joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilusta, kokeilun toimista ja näiden vaikutuksista (liite 2). Haastattelija kirjasi vapaamuotoisen vastauksen ja vaikutusarvion viisiportaiselle asteikolle, jos se tuli selvästi vastauksesta esiin. Tarvittaessa haastattelija varmisti, onko kysytty asia kasvanut vähän vai huomattavasti. Haastatellut yritykset Haastatellut yritykset on listattu liitteessä 2. Niissä oli eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muoti- ja muun erikoistavarakaupan edustajia (kuva ). Kuva Syksyllä 201 haastateltujen Hämeenkadun itäpään yritysten toimialat (marraskuu 201) Suurin osa yrityksistä on arkisin avoinna alkaen kello tai, mutta muutamat aukeavat aamuisin jo kello tai.0. Sulkemisajat vaihtelevat arkisin välillä 1.0 0, mutta yleisin sulkemisaika on kello 20. Suurin osa yrityksistä on avoinna lauantaisin ja noin puolet myös sunnuntaisin. Lauantaisin yleisin aukioloaika on kello 1 ja sunnuntaisin kello 1. Lähes kaikki yritykset ovat toimitiloissaan vuokralla. Yritysten henkilöstömäärät vaihtelivat muutamasta työntekijästä useampaan sataan, mutta suurimmassa osassa haastatelluista yrityksistä oli alle 0 työntekijää.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET Yrityksistä saatiin haastateltavaksi mm. myymäläpäällikkö tai -vastaava, vuoropäällikkö, kahvilapäällikkö, toimitusjohtaja, pankinjohtaja ja myyjä. Monet vastaajista korostivat, että yrityksellä ei ole olemassa virallista kantaa asiaan, vaan kyse on pikemminkin vastaajan omasta mielipiteestä. 2. Asukaskyselyt Kaikille avoimessa nettikyselyssä kysyttiin vastaajan taustatietojen lisäksi näkemys joukkoliikennekatu- ja elävöittämiskokeilusta, kokeilun toimista ja näiden vaikutuksista (liite ). Syksyn 201 asukaskysely oli avoinna 21...11.201. Siitä julkaistiin 21..201 tiedote Tampereen kaupungin nettisivuilla. Siitä kirjoitettiin heti Suur-Tampereen, Tamperelaisen ja Radio Sunin uutissivuilla, 22..201 Tampere-facebook-ryhmässä ja Tampereen kaupungin facebook-sivulla sekä 2..201 Aamulehden uutissivuilla. Valitettavasti juuri kyselyn avoinna oloajalle osui Tampereen kaupungin www-sivujen uudistus, minkä vuoksi linkit eivät enää loppuajasta toimineet. Syksyn 201 asukaskysely oli avoinna.-22.11.201. Kyselystä julkaistiin tiedote.11.201 Tampereen kaupungin nettisivuilla. Siitä kirjoitettiin heti Suur-Tampereen ja Tamperelaisen uutissivuilla, 1.11.201 Tampereen kaupungin Facebook-sivulla ja 1.11.201 Aamulehden uutissivuilla. Vastauksia saatiin 1 00 vuonna 201 ja 2 vuonna 201. Kaikki vastaukset on otettu mukaan analyyseihin. Tuloskuvissa kerrotaan aina kuhunkin kysymykseen vastanneiden lukumäärä (N). Joissakin tuloskuvissa asukaskyselystä on käytetty lyhennettä AK. Kyselyn vastaajat Syksyn 201 kyselyn vastaajista puolet oli naisia ja puolet miehiä. Edellisvuonnakin sukupuolijakauma oli lähes yhtä tasainen ( % naisia, 1 % miehiä). Pääosa vastaajista oli 2 - vuotiaita (kuva ). Alle 2-vuotiaat ja yli -vuotiaat olivat vastaajien joukossa väestöosuuttaan vähemmän edustettuina (Tilastokeskuksen 1..201 tietojen mukaan vuotta täyttäneitä oli Tampereella 1,0 %). Miesten ikäjakaumat ovat hyvin samankaltaisia molempina vuosina, mutta yli -vuotiaat naiset ovat vastanneet nyt aktiivisemmin kuin edellisvuonna. Alle 2 vuotiaat 2- v - v 0- v Yli vuotta % Ikäryhmä ja sukupuoli 1 2 2 2 2 2 1 0 Nainen (AK 201, n=1) 1 Nainen (AK 201, n=) 2 2 Mies (AK 201, n=1) 11 11 Mies (AK 201, n=) 0 20 0 0 0 0 Kuva Vastaajan ikäryhmä ja sukupuoli Pääosa vastaajista asui kahden hengen talouksissa (2 %) (kuva ). Yhden henkilön talouksia vastaajissa oli nyt vähemmän kuin vuosi sitten ja vastaavasti enemmän vähintään kolmen henkilön talouksia (perheelliset). Perheelliset vastaajat edustavat myös lasten näkökulmaa.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 11 Kuinka monta henkilöä talouteesi kuuluu? 1 Henkilö 2 AK 201, N= 0 AK 201, N=21 2 henkilöä 2 henkilöä tai enemmän 2 % 0 20 0 0 0 0 Kuva Vastaajan talouden koko Vastaajan asuinpaikka palvelualueittain Hämeenkadun itäpää Kyttälä Hämeenkadun länsipää Muu keskustan palvelualue Läntinen Tampere Pohjoinen-Koillinen-Itäinen Tampere Eteläinen-Kaakkoinen Tampere Tampereen ulkopuolella 2 2 1 1 1 21 21 1 11 Asukaskysely 201, N=0 Asukaskysely 201, N=2 % 0 20 0 0 0 0 Kuva Vastaajan asuinpaikka keskustassa, muilla palvelualueilla tai Tampereen ulkopuolella Kuutisen prosenttia kyselyjen vastaajista asui kokeilualueella Hämeenkadun itäpäässä tai Kyttälässä (kuva ). Kaikkiaan nelisenkymmentä prosenttia vastaajista oli Pispalasta Kalevaan ulottuvalta keskustan palvelualueelta ja kymmenesosa Tampereen ulkopuolelta. Noin puolet vastaajista kertoi liikkuvansa Tampereen keskustassa lähes päivittäin ja noin kolmasosa 2- päivänä viikossa (kuva ). Loput ilmoittivat kulkevansa keskustan alueella kerran viikossa tai harvemmin. Kysely tavoitti siis hyvin Tampereen keskustassa liikkuvia. Keskustassa käyvät useammin alle 0-vuotiaat, keskustassa asuvat sekä kävellen ja pyörällä liikkuvat, kun taas yli -vuotiaat, Tampereen ulkopuolella asuvat, henkilöautolla ja bussilla liikkuvat käyvät keskustassa harvemmin (liite ).

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET - päivänä viikossa 2- päivänä viikossa Kuinka usein liikut Tampereen keskustassa? Yhtenä päivänä viikossa Harvemmin En koskaan 0 2 2 0 Asukaskysely 201, N= Asukaskysely 201, N=21 % 0 20 0 0 0 0 Kuva Kuinka usein liikkuu keskustassa Kolmasosa vastaajista ilmoitti kulkevansa matkansa keskustaan tai keskustasta poispäin käyttäen henkilöautoa ja toinen kolmannes joukkoliikennettä (kuva ). Kävellen kulkevia oli noin neljäsosa ja polkupyörällä kulkevia 1 prosenttia vastaajista. Henkilöliikennetutkimuksen kulkutapajakaumaan verrattuna vastaajissa oli vähemmän autoilijoita ja enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä (Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 20). Toisaalta tässä kysyttiin nimenomaan kulkutapaa Tampereen keskustaan, jolle matkalle muita matkoja autoilevakin saattaa valita joukkoliikenteen. Naiset käyttävät enemmän joukkoliikennettä ja miehet henkilöautoa matkalla keskustaan (liite ). Varsinkin Hämeenkadulla ja Kyttälässä mutta myös koko keskustan palvelualueella asuvat kulkevat keskustaan eniten kävellen, kun taas muualta Tampereelta tulevat käyttävät joukkoliikennettä ja henkilöautoa. Pääosa Tampereen ulkopuolella asuvista ajaa Tampereelle henkilöautolla. Miten kuljet pääsääntöisesti matkasi Tampereen keskustaan / keskustasta? Henkilöautolla (ajaen/kyydissä) Asukaskysely 201, N= Joukkoliikenteellä (bussi, taksi) Kävellen Polkupyörällä 0 2 1 2 22 2 1 Asukaskysely 201, N=211 Henkilöliikennetutkimus 20, N=0 % 0 20 0 0 0 0 Kuva Pääasiallinen kulkutapa keskustaan/keskustasta ja henkilöliikennetutkimuksen kulkutapajakauma vuodelta 20

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 1 2. Yrityskyselyt Yrityksille suunnatussa nettikyselyssä kysyttiin yrityksen taustatietojen (toimiala, sijainti) lisäksi yrityksen henkilöstömäärä, liikevaihdon suuruusluokka, arvio asiakasmääristä, katutilan hyödyntämisestä, muuttoaikeista sekä näkemys kokeilusta, elävöittämiskokeilun toimista ja näiden vaikutuksista (liite ). Yrityksen osoite- ja toimintatietoja kysyttiin, jotta selviäisi, mille alueille ja minkä tyyppisiin yrityksiin mahdolliset muutokset keskittyvät. Vastaukset käsiteltiin täysin luottamuksellisesti ja tulokset raportoitiin siten, ettei yksittäistä yritystä voi tunnistaa. Yrityskysely toteutettiin keväällä 201 ja syksyllä 201 lähettämällä yrityskohtainen kyselylinkki sähköpostitse niille Tammerkosken yrittäjät ry:n jäsenille, joilla oli jäsenrekisterissä sähköpostiosoite. Lisäksi kyselystä kerrottiin haastatelluille Hämeenkadun itäpään yrityksille. Keväällä 201 kyselylinkki lähetettiin 111 Tammerkosken yrittäjät ry:n jäsenelle. Ennen-kysely oli avoinna 22....201. Vastauksia saatiin eli 11 % kyselyn saaneista vastasi. Syksyllä 201 kyselylinkki lähetettiin Tammerkosken yrittäjät ry:n jäsenelle. Kysely oli avoinna 22...11.201. Vastauksia saatiin 11, mikä on % kyselyn saaneista. Vastauksia pyydettiin yrityksen nimellä, jotta tuloksia voitaisiin verrata Hämeenkadun ja Kyttälän yritysten kyselyvastauksia ennen ja jälkeen kokeilun. Vuonna 201 kyselyyn vastasi kuitenkin vain seitsemän samaa yritystä kuin 201 ja näistä vain yksi sijaitsi Hämeenkadulla. Varsinaista samojen yritysten ennen jälkeen -vertailua ei siten voitu tehdä, vaan ennen ja jälkeen kyselyn vastauksia verrattiin erillisinä otoksina. Koska yrityskohtaista vertailua ei voitu tehdä, päädyttiin syksyn 201 yrityskysely julkaisemaan julkisena linkkinä, jota sekä Kauppakamari että Tammerkosken yrittäjät ry lähetti jäsenilleen ja julkaisi nettisivuillaan. Näin tiedon kyselystä ajateltiin leviävän laajemmalle joukolle yrityksiä, mutta vastauksia saatiinkin vähemmän kuin aiempina vuosina eli. Kysely oli avoinna. 22.11.201. Tuloskuvissa kerrotaan aina kuhunkin kysymykseen vastanneiden lukumäärä (N). Mikäli kyseessä on osajoukko, esimerkiksi ainoastaan Hämeenkadun itäpään ja Kyttälän alueen yrittäjät, on vastanneiden lukumäärä kuvattu pienellä n-kirjaimella. Yrityskyselyistä on tuloskuvissa käytetty lyhennettä YK. Kyselyn vastaajat Seitsemän vastaajan yritys sijaitsi Hämeenkadun itäpäässä ja 1 Kyttälän alueella (taulukko ja kuva 11). Hämeenkadun itäpään ja Kyttälän alueelta saatiin nyt lähes yhtä paljon vastauksia kuin edelliskerrallakin, mutta muualta vastauksia tuli aiempaa vähemmän, joten prosentuaalisesti kokeilualueelta saatujen vastausten osuus (2 %) on nyt suurempi kuin edelliskerroilla (1 % ja 2 %). Ennen-kyselyyn vastasi enemmän keskustan ulkopuolisia yrityksiä, mutta vuonna 201 ja 201 vastauksia saatiin eniten muualta keskustan alueelta. Vajaalla puolella ( %) vastaajista toimitilat sijaitsivat katutasossa ja lopuilla kerroksissa (liite ). Edellisvuosina katutasossa sijainneita oli yli puolet (2 % ja %). Toimialoista päivittäisja erikoistavarakauppa sijaitsi pääosin ( %) katutasossa kuten myös majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä taiteet, viihde ja virkistys (1 %). Sitä vastoin rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalan toiminta sekä suunnittelu ja muu liiketoiminta sijoittui ylempiin kerroksiin (0 %) kuten myös muu palvelutoiminta ( %). Taulukko Yrityskyselyihin vastanneiden toimipaikkojen sijainnit Toimipaikan sijainti Kevät 201 Syksy 201 Syksy 201 Hämeenkadun itäpäässä Kyttälässä 2 1 1 Keskustan kehällä 1 Muualla Tampereen keskustassa 1 1 Tampereen keskustan ulkopuolella Yhteensä 11

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 1 Yrityksen toimipaikan sijainti Hämeenkadun itäpäässä 1 Kyttälässä 1 2 Keskustan kehällä 1 1 Muualla Tampereen keskustassa Tampereen keskustan ulkopuolella YK 201, N= YK 201, N=11 YK 201, N= 1 Lkm 0 20 0 0 0 0 Kuva 11 Yrityksen toimipaikan sijainti Toiminnan kesto nykyisessä osoitteessa Alle vuoden 1 1- vuotta -1 vuotta Yli 1 vuotta 1 2 2 2 2 YK 201, N= YK 201, N= YK 201, N= % 0 20 0 0 0 0 Kuva Toiminnan kesto nykyisessä osoitteessa Vastaajat ovat toimineet nykyisellä sijaintipaikallaan keskimäärin 1- vuotta (kuva ). Nyt vastaajissa oli vähemmän alle vuotta samalla paikalla toimineita kuin aiempina vuosina. Mukana oli kaiken ikäisiä ja eri toimialoja edustavia yrittäjiä. Tarkemmin jaoteltiin kaupat, ravintolat, viihde- ja rahoitustoiminta, mutta pääosa vastaajista sijoittui muuhun palvelutoimintaan tai muulle toimialalle (kuva 1).

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 1 Yrityksen toimiala Muu palvelutoiminta Muu erikoistavarakauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Muotikauppa Rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalan toiminta Päivittäistavarakauppa tai kioski Muu, mikä? 1 1 1 2 0 1 2 0 1 YK 201, N= YK 201, N=11 YK 201, N= % 0 20 0 0 0 0 Kuva 1 Yrityksen toimiala Alle 0 000 euroa/vuosi 0 000 1 euroa/vuosi 200 000 euroa/vuosi 00 000 euroa/vuosi 1 000 000 euroa/vuosi tai enemmän Liikevaihto 1 1 2 0 1 22 22 2 1 1 1 21 1 1 YK 201, N= YK 201, N= YK 201, N=1 % 0 20 0 0 0 0 Kuva 1 Toimipaikan liikevaihto Yrityskyselyihin vastanneet yritykset olivat liikevaihdoltaan, henkilöstömäärältään, asiakaspalvelultaan ja aukioloajoiltaan melko samankaltaisia vuonna 201 ja 201 (kuvat 1 1), mutta 201 vastaajissa on vähän enemmän yli miljoonan liikevaihdon ja yli hengen yrityksiä. Nyt 0 % yrityksistä on asiakaspalvelua, kun aiemmin asiakaspalvelua oli kolmessa neljäsosassa.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 1 1 henkilö 2 Henkilöä - Henkilöä henkilöä tai enemmän Henkilöstömäärä 1 2 2 2 2 20 2 1 2 1 1 YK 201, N= YK 201, N=11 YK 201, N=2 % 0 20 0 0 0 0 Kuva 1 Toimipaikan henkilöstömäärä Toimipaikassa asiakaspalvelua Kyllä Ei % 2 2 0 YK 201, N= YK 201, N= YK 201, N=2 0 20 0 0 0 0 Kuva 1 Asiakaspalvelu toimipaikassa 2. Liikennelaskennat ja melumittaukset Ennen-tilanteen ajoneuvoliikenteen liikennemäärien tarkastelussa hyödynnettiin aiempien vuosien 2011 201 liikennelaskentoja, joita täydennettiin syys-lokakuussa 201 tehdyillä videolaskennoilla sekä liikennevaloilmaisimilta saaduilla liikennemäärätiedoilla. Liikennemäärät ovat iltaruuhkan (klo 1:0 1:0) aikaan arkiliikenteestä loma-aikojen ulkopuolelta. Jälkeen-tilanteen liikennemäärät koottiin syksyllä 201, 201 ja 201 ennen rantatunnelin avaamista tehdyistä videolaskennoista sekä liikennevaloilmaisimilta saaduista liikennemäärätiedoista. Vuorokausiliikennemäärien laskentaan käytettiin myös Viacount-mikroaaltolaskimia. Liikennemäärien tarkastelussa on mukana myös kehäväylien LAM-pisteiltä saatuja liikennemääriä. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät on kesäisin tehdyistä laskennoista. Liikenneonnettomuudet ovat poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia. Tarkastelussa on vertailtu onnettomuuksia syksystä 201 syksyyn 201 saakka. Melumittauksia on tehty vuosina 201 ja 201 sekä keväällä että syksyllä. Melumittaustulokset on saatu Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimuksesta. Melumittauksia ei uusittu vuonna 201, koska liikenneolosuhteet vastasivat vuoden 201 tilannetta. 2. Elävöittämisvaikutusten havainnoinnit Elävöittämisen vaikutusten havainnoinnit tehtiin ennen-tilanteesta 0..201 sekä..201 elävöittämismuutosten rakennustöiden ollessa loppusuoralla. Tuloksissa hyödynnettiin myös aiempien vuosien liikennelaskentoja. Elävöittämisen jälkeen-seuranta tehtiin vuonna 201 koulujen alkamisviikolla tiistaina 11., torstaina 1.. ja joulun alusviikolla 1.. sekä vuonna 201 koulujen alkamisviikolla tiistaina.. sekä torstaina 11..

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 1. LIIKENTEEN KEHITYS.1 Kävely ja pyöräily Hämeenkadulla.1.1 Kävelyn ja pyöräilyn määrä Kävelyn ja pyöräilyn määriä on vertailtu vuosien 201-201 iltahuipputunnin laskennoista saatujen tulosten perusteella. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrät laskettiin Hämeenkadulla Hämeensillalla, Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun länsipuolella, Itsenäisyydenkadulla rautatietunnelissa sekä Rongankadun alikäytävässä (kuva 1). Koko Tampereen kantakaupungin alueella pyöräilijöiden määrä on kasvanut neljässä vuodessa hieman yli kaksi prosenttia, vastaavana aikana keskustan alueella kasvu on ollut noin + %. Kuva 1 Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden määrät ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltapäivän huipputunnin aikana Jalankulkijoiden määrä Hämeenkadulla on kasvanut Hämeensillalla +1 %, Rautatienkadun liittymän länsipuolella + % ja Rongankadun alikäytävässä +2 %. Aleksanterinkadun länsipuolella jalankulkijoiden määrä on vähentynyt - % ja Itsenäisyydenkadun rautatietunnelissa - %. Vastaavasti länsipäässä Keskustorin kohdalla jalankulkijoiden määrä on kasvanut + %. Pyöräilijöiden määrä on vähentynyt eniten Itsenäisyydenkadun rautatietunnelissa -2 %, josta pyöräilijät ovat siirtyneet käyttämään Rongankadun alikäytävää mm. Itsenäisyydenkadun kerrostalotyömaan vuoksi. Hämeenkadun itäpäässä määrä on kasvanut +1 %, Rongankadun alikäytävässä +2 % ja Hämeensillalla + %. Vastaavasti länsipäässä Keskustorin kohdalla pyöräilijöiden määrä on kasvanut + %.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 1.1.2 Kävelyn ja pyöräilyn sujuminen Jalankulkijoiden liikkuminen sujui hyvin Hämeenkadun elävöittämiskokeiluosuudella, ruuhkaisinta oli iltaruuhkan aikaan ja erityisesti Stockmannin kohdalla. Lähes kaikki jalankulkijat käyttivät jalkakäytävää kokeilun alusta saakka, myös talviaikaan. Joulun alusviikolla 201 jalankulkijoiden määrä oli lähes 1 000 jk/h suurempi normaaliin joulukuun arkipäivään verrattuna (kuva 1). Pyöräily sujui elävöittämisosuudella pääasiassa hyvin. Pyöräilijöiden pullonkaulat olivat Vanhan postin terassin ja pysäkin kohdalla, Stockmannin pysäkin kohdalla (paljon odottavia matkustajia) sekä Koskikadun ja Tuomiokirkonkadun liittymissä pyöräkaistan alku- ja loppuviisteiden kohdilla, jotka oli toteutettu sadevesikaivojen vuoksi suunniteltua tiukempina. Pyöräväylillä ei ollut suojatiemaalauksia, jolloin jalankulkijat odottivat kadun ylitystä ko. väylillä estäen pyöräilijöiden kulun. Viisteissä ja reunakivien madalluksissa oli puutteita. Ongelmana pyöräilijöille olivat myös väärin pysäköidyt huolto- ja jakeluautot, joita oli jokaisella havainnointikierroksella. Pyöräilijöiden määrä kasvoi yleisesti aina elokuussa, mikä näkyy myös pyörätelineiden käytössä. Kaikkina aikoina suurin osa polkupyöräilijöistä ajoi pyöräkaistoilla, loput jalkakäytävällä eikä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ketään ajoradalla. Pyöräilijöistä 0 % käytti heille varattua väylän osaa; osuus oli laskenut vuoden takaisesta ( %). Kuva 1 Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden määrä Hämeenkadulla Aleksanterinkadun länsipuolella Hämeenkadun ympäristöön lisättiin elävöittämiskokeilussa 1 pyöräpysäköintipaikkaa kokeilun alkamisen jälkeen. Liitteessä on esitetty pyöräpysäköintikartoituksen tulokset Hämeenkadun itäosassa. Edelleen erityisesti Tuomiokirkonkadun, H&M:n edustan sekä Aleksanterinkadun ja Koskikadun parkit olivat täynnä; myös talviaikana. Polkupyöriä oli pysäköitynä paljon myös telineiden ulkopuolella. Pysäköityjen polkupyörien määrä Hämeenkadun läheisyydessä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna + 1 kpl (201: 2 kpl ja 201: kpl).

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 1.2 Ajoneuvoliikenne.2.1 Liikennemäärät Hämeenkadulla Edellisen vuoden 201 syksyn tutkimusjakson jälkeen Hämeenkadulla palautettiin liikennevaloohjaus Koskikadun liittymään ja sallittiin suunnitelman mukaisesti kääntyminen Hämeenkadulta vasemmalle Aleksanterinkadulle etelän suuntaan. Ajoneuvojen syksyn 201 iltahuipputunnin liikennemääriä on vertailtu vuoden 201 iltahuipputuntimääriin. Hämeenkadun ajoneuvoliikenteen liikennemäärät ovat vähentyneet kauttaaltaan. Iltaruuhkan liikennemäärät ovat vähentyneet kadun länsipäässä Hämeenpuiston liittymässä - 0 ajon/h (-1 %), Hämeensillalla -0 ajon/h (-1 %) ja itäpäässä -0 ajon/h (- %). Itsenäisyydenkadulla Rautatienkadun liittymässä liikennemäärät ovat kasvaneet +0 ajon/h (+ %). Hämeenkadun sivusuuntien liikennemäärät ovat kasvaneet muissa liittymissä paitsi Koskikadun ja Aleksanterinkadun liittymissä. Koskikadulla liikenteen vähentyminen on ollut - % ja Aleksanterinkadulla Hämeenkadun pohjoispuolella - % ja eteläpuolella - %. Liikennemäärä on kasvanut Hatanpään valtatiellä +2 %, Pellavatehtaankadulla Hämeenkadun pohjoispuolella +2 % ja eteläpuolella + % sekä Rautatienkadulla Hämeenkadun pohjoispuolella +1 % ja eteläpuolella +1 %. Vertailun vuoksi Hämeenkadun länsipäässä Näsilinnankadulla liikennemäärä on vähentynyt -21 %. Liitteessä on esitetty ajoneuvoliikenteen määrät ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella. Liitteessä on esitetty ajoneuvoliikenteen määrien muutos ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltaruuhkatunnin aikana keskustan alueella. Hämeenkadun länsiosassa Hämeenpuiston liittymässä on iltaruuhkan aikaan henkilöautojen määrä vähentynyt - ajon/h (-11 %) (kuva 1). Vastaavasti Hämeenkadun itäpäässä Rautatienkadun liittymässä on henkilöautojen määrä vähentynyt - ajon/h (- %). Henkilöautojen määrässä on mukana myös mm. huoltoajoneuvot. Itäosan määrä on pysynyt lähes saman suuruisena koko kokeilun ajan ja henkilöautojen osuus on nyt noin 1 % kaikesta ajoneuvoliikenteestä. Kuva 1 Eri ajoneuvotyyppien osuudet Hämeenkadun poikkileikkauksessa iltaruuhkan aikaan Hämeenpuiston ja Rautatienkadun liittymissä.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 20 Hämeenkadun sivusuunnilla ei ollut sujuvuusongelmia lukuun ottamatta Rautatienkatua, jossa iltaruuhkan aikaan oli ajoittain ylikuormitusta. Ajoneuvojen pysäköintipaikkojen käyttöä on tutkittu arkiaamuna kesällä 201, 201 ja 201. Hämeenkadun pohjoispuolisella alueella (katujen Hämeenkadun pohjoisreuna - Rautatienkatu - Satakunnankatu - Koskikatu rajaamalla alueella) käyttöaste laski 1 prosentista 2 prosenttiin. Hämeenkadun eteläpuolisen alueen (katujen Hämeenkadun eteläpuoli - Rautatienkatu - Suvantokatu - Hatanpään valtatie rajaamalla alueella) käyttöaste pysyi lähes samana, noin 2 %..2.2 Joukkoliikenne Linja-autoihin nousseiden matkustajien määriä on tarkasteltu Keskustorin, Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkeiltä (kuva 20). Koska ennen tilanteessa vuonna 201 seutuliikenteen linjat olivat yksityisten liikennöitsijöiden hoitamia, nousijamäärätietoja ei ole saatavissa seutuliikenteen linjojen osalta. Tästä syystä tarkastelussa mukana olleiden pysäkkien nousijamääristä on vähennetty jälkeen-tilanteessa ns. seutuliikenteen linjojen nousijamäärät. Keskustorin yhden pysäkin ja Hatanpään valtatien pohjoispään pysäkkien nousijamäärät eivät ole tiedossa vuoden 201 osalta. Tarkastelut on tehty neljän viime vuoden ajalta syyskuun ensimmäisen viikon keskimääräisinä arkivuorokausimäärinä. Keskustorin pysäkkien nousijamäärät ovat edelleen suurimmat, mutta ne ovat vähentyneet vuosien 201 ja 201 välillä merkittävästi eli noin -0 nousua/vrk (-2 %). Samaan aikaan Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkkien nousijamäärät ovat kasvaneet yhteensä lähes Keskustorin pysäkkien vähenemän verran: Koskipuiston pysäkeillä noin 1 nousua/vrk (+0 %) ja Rautatieaseman pysäkeillä noin nousua/vrk (+2 %). Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkkien nousijamäärien kasvuun on saattanut osaltaan vaikuttaa Hämeenkadun liikenneympäristön rauhoittuminen ajoneuvoliikenteen määrien ja liikennemelun vähentymisen myötä. Vuonna 201 toteutettiin merkittäviä muutoksia joukkoliikenteen linjastoissa Tampereen kaupunkiseudulla. Suuri osa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden joukkoliikenteestä siirtyi 1..201 Tampereen joukkoliikenteen hoidettavaksi. Liikennepalvelut muuttuivat linjaston ja aikataulujen osalta merkittävästi Pirkkalassa, Nokialla ja Tampereella. Lisäksi tariffijärjestelmää muutettiin luomalla seutuvyöhykkeet alueille, joihin joukkoliikennelautakunnan järjestämä liikenne ulottui. Vuoden 201 linjastomuutoksilla oli vaikutusta Keskustorin pysäkkien nousijamääriin mm. Pirkkalan suunnan linjojen reittimuutoksen kautta. Pirkkalan reitit muutettiin 1..201 kulkemaan Hämeenkadulta idän suunnasta suoraan Hatanpään valtatielle aiemman Keskustorin koukkauksen sijaan. Pirkkalan linjojen nousijamäärä oli syksyllä 201 Hatanpään valtatien pohjoispään pysäkeillä noin 20 nousua/vrk. Kuva 20 Linja-autoihin nousseiden matkustajien määrät Keskustorin, Koskipuiston ja Rautatieaseman pysäkeillä

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 21 Linja-autojen matka-aikoja on tarkasteltu neljän viime vuoden syyskuulta yhden arkipäivän ajalta (kuva 21). Linja-autojen ajoajat ovat pysyneet lähes ennallaan pois lukien syksy 201, jolloin matka-ajat ovat hieman kasvaneet syksyn 201 tasosta. Ajoaikojen kasvu syksyllä 201 johtui mm. Hämeenkadun ja Koskikadun liittymän liikennevalo-ohjauksen käyttöönotosta sekä myös osaksi linja-autoliikenteen vuoromäärien kasvusta. Hämeenkadun linja-autoliikenteen määrä oli kasvanut vuoteen 201 verrattuna noin 1 % iltahuipputunnin aikaan. Kuva 21 Linja-autojen matka-aikoja aamu- ja iltaruuhkien aikaan Hämeenkadulla Pysäkeillä on samat ongelmat kuin ennen elävöittämiskokeiluakin, mutta niiden määrä on kasvanut jonkin verran. Koskikadun ja Stockmannin pysäkkien pituus on ruuhka-aikaan riittämätön. Stockmannin pysäkillä ylikuormitushetkinä neljäs pysäkille pyrkivä linja-auto pysähtyi Hämeenkadun ylittävän suojatien päälle, vastaava tilanne oli Koskikadun jälkeisellä pysäkillä Hämeenkadun pohjoispuolella. Talviaikaan ongelmat ovat samat lukuun ottamatta Koskikadun pysäkkiä, jonka toimivuus oli silloin hyvä, mutta ongelmia esiintyi lisäksi Stockmannin vastapäisen pysäkin ylikuormittumisena hetkittäin. Matkustajien odotustila on ruuhka-aikoina ajoittain riittämätön Vanhan postin ja Stockmannin pysäkeillä. Odottavien suuri määrä vaikutti Hämeenkatua kävelleiden ja pyöräilleiden liikkumisen sujuvuuteen. Näiden pysäkkien kohdalla ei ole erillisiä pyöräkaistoja. Itsenäisyydenkadun suunnasta tulevien linja-autojen sujuvuutta haittasivat iltaruuhkan aikaan kokeilun alussa Rautatienkadun liittymän etelän suunnasta tukkoon ajavat henkilöautot. Myös hetkittäin Itsenäisyydenkadulta oikealle pohjoiseen Rautatienkadulle kääntyvien jono ylettyi rautatietunneliin saakka, jolloin bussit eivät päässeet jonon ohi. Kyttälänkadun työmaa saattoi vaikuttaa osaltaan Rautatienkadun kuormitukseen. Tilanne on parantunut, koska Rautatienkadun liikenne ei aiheuttanut enää sujuvuusongelmia Itsenäisyydenkadun suunnasta tuleville linja-autoille vuoden 201 joulun aikaan eikä syksyllä 201..2. Hälytysajoneuvot Pelastuslaitokselta saadun palautteen mukaan ongelmia aiheuttaa Aleksanterinkadun varressa Hämeenkadun liittymän reunalla pelastusajoneuvojen ohitukseen varatun alueen käyttö pysäköintiin. Pelastuslaitoksen mukaan myös erityisesti jalankulkijoiden punaista päin kävelevien määrä on lisääntynyt ja aiheuttaa pelastusajoneuvoille vaaratilanteita. Pelastuslaitos toi myös esille jouluvalojen ja ilmajohtojen aiheuttamat ongelmat tikasautoille. Loppukesän maastokierroksilla vuonna 201 hälytysajossa havaittiin Hämeenkadulla vain yksi paloauto.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 22.2. Taksit ja huoltoliikenne Takseilta saadun palautteen mukaan ongelmia on ollut asiakkaiden nouto- ja jättöpaikoilla, kun huoltotaskut ovat täynnä. Tällöin auton pysäyttäminen pyöräväylälle voi aiheuttaa konflikteja pyöräilijöiden kanssa. Taksit toivoivat kolmeen paikkaan pelkästään takseille varattuja pysäköintipaikkoja: Nordean, Silmäsairaalan ja Osuuspankin eteen. Hämeenkadun sulkeminen muulta liikenteeltä on heidän mukaan siirtänyt ruuhkaa muille väylille. Maastokierroksilla takseja oli enemmän liikenteessä kuin aiemmilla tutkimuskerroilla ja ne olivat pääasiassa läpiajossa. Huoltoajoneuvojen pysäköintipaikat ovat muutamissa kohdin huonosti käytettävissä ja paikkoja ei ole pystytty toteuttamaan täysin suunnitelman mukaisesti. Huolto- ja jakeluajoneuvot pysäköivät usein pyöräväylälle, vaikka tyhjiä huoltotaskuja olisikin käytössä. Huoltotaskuista puuttuvat huollon P-liikennemerkit. Taksien määrä iltaruuhkatunnin aikana Hämeenkadulla on pysynyt vuosittain melko samansuuruisena, noin 0 0 taksia/h poikkileikkauksessa (kuva 22). Kuva 22 Taksien määrät ennen- ja jälkeen-tilanteessa iltapäivän huipputunnin aikana.2. Muun keskusta-alueen ajoneuvoliikenne Ajoneuvojen syksyn 201 iltahuipputunnin liikennemääriä on vertailtu vuoden 201 iltahuipputunnin määriin (liite ja ). Iltahuipputunnin aikana ajoneuvoliikenne on kasvanut useammalla väylällä keskustan itäosassa kuin länsiosassa. Koko keskustan alueella liikennemäärät ovat pienentyneet noin - % ennen Rantatunnelin avaamista. Pääverkon keskimääräinen vuorokausiliikenne on kasvanut 201 201 noin +2 %. Keskustan länsiosassa iltaruuhkan aikana liikenne on kasvanut Sepänkadulla (+ %) ja Satakunnankadun länsipäässä (+ % Pirkankadun liittymässä). Liikennemäärä on pienentynyt Pirkankadulla (-21 % Metson kohdalla), Mariankadulla (- % F.E. Sillanpäänkadun liittymässä), Satamakadulla (-20 % Koulukadun liittymässä) sekä Hämeenpuiston eteläpäässä (-1 % Satamakadun liittymässä) ja pohjoispäässä (- % Satakunnankadun liittymässä). Keskustan itäosassa liikenne on kasvanut Hatanpään valtatiellä (+ + %), Rautatienkadulla (+ +1 %), Ratapihankadulla (+1 %...+2 %), Kalevan puistotiellä (+20 % Itsenäisyydenkadun pohjoispuolella) sekä Tampereen valtatiellä linja-autoaseman kohdalla (+ %). Myös Verkatehtaankadun liikenne kasvoi (+ + %), mutta tasaantui edelliseen vuoteen verrattuna. Liikennemäärä on pienentynyt Tampereen valtatiellä (- %...- %) Vuolteenkadun ja Hatanpään valtatien välistä osuutta lukuun ottamatta, Satakunnankadun itäosalla (- %...-1 %), Peltokadulla (- - %) ja Erkkilänkadulla (- %...- %). Peltokadun ja Erkkilänkadun muutokset ovat johtuneet todennäköisesti Erkkilänsillan sekä Naistenkadunkadun eteläosan ja Peltokadun työmaista. Itsenäisyydenkadun liikennemäärät ovat edelleen pienentyneet (- %...- 1 %). Keskustan silloilla keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on kasvanut Satakunnansillalla +21 % ja vähentynyt Hämeensillalla -1 % ja Ratinansillalla - % verrattuna vuoteen 201.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2 Vuoden 201 tarkastelussa liikenteen jakautumiseen uusille reiteille ovat vaikuttaneet joukkoliikennekadun lisäksi Murtokadun ja Erkkilänsillan sulkeminen ajoneuvoliikenteeltä, Rongankadun alikulun itäreunan vesihuoltotyöt, Ratapihankatu katkaiseminen Murtokadun ja Itsenäisyydenkadun kulmassa kerrostalotyömaan vuoksi, entisen postin talon työmaajärjestelyt Rautatiekadulla sekä edelleen Ratinassa kauppakeskuksen työmaajärjestelyt ja Rantatunnelin viimeistelyvaiheen työmaajärjestelyt. Kelluvan auton ajoaikatarkasteluja tehtiin iltaruuhkan aikaan keskustan kehällä, Hämeenkadulla ja Aleksanterinkadulla. Liitteessä 11 on esitetty kelluvalla autolla tehtyjen ajojen matkaajat ennen- ja jälkeen-tilanteessa keskustan alueella. Tarkastelujen tulokset ovat suuntaa antavia vähäisen otannan vuoksi. Suurin matka-aikamuutos on Tampereen valtatiellä idän suuntaan, jossa matka-aika kasvoi + % ennen-tilanteeseen verrattuna. Syynä matka-ajan kasvuun Tampereen valtatiellä on kauppakeskuksen työmaan aikaiset järjestelyt. Vastakkaiseen lännen suuntaan matka-aika väheni - %. Hämeenkatua länteen ajettaessa välillä Hatanpään valtatie Hämeenpuisto matka-aika on vähentynyt -2 % ja itään ajettaessa se on puolestaan kasvanut + %. Satakunnankadun matka-aika on kasvanut lännen suuntaan +2 %, idän suuntaan matka-aika on kasvanut vähemmän + %. Hämeenpuiston matka-ajan kasvu on ollut vähäisempää molempiin suuntiin: etelään + % ja pohjoiseen + %. Hatanpään valtatien matka-aika etelään on kasvanut + %. Rautatienkadun matka-aika pohjoiseen on kasvanut + 2 % ja etelään vähentynyt -1 %. Aleksanterinkadun matka-aika on vähentynyt -20 %..2. Kehäväylien ajoneuvoliikenne Kehäväylien ajoneuvoliikenteen keskimääräisiä vuorokausiliikennemääriä (KVL) on verrattu syksyn ajalta vuosina 201 ja 201. Liitteessä on esitetty kehäväylien ajoneuvoliikenteen määrät (KVL) ennen- ja jälkeen-tilanteessa. Pispalan kannaksen ja Rajasalmen sillan ylittävän liikenteen määrä on Paasikiventietä lukuun ottamatta kasvanut. Rajasalmen sillalla on liikennemäärä kasvanut + % ja Pispalan valtatiellä + %. Kekkosentien liikennemäärä Näsinsillalla on vähentynyt %. Paasikiventien ja Kekkosentien liikennemuutoksiin on vaikuttanut Rantatunnelin työmaa (tarkastelut tehty ennen tunnelin avaamista). Karkuvuoren tunnelissa tehtiin korjaustöitä kesällä 201 ja 201, liikennemäärä kasvoi syksyllä 201 + % ennen-tilanteeseen verrattuna. Muiden sisääntuloväylien liikennemäärät ovat kasvaneet vähän syksyjen 201 ja 201 välillä:valtatiellä Ruskontien eritasoliittymän eteläpuolella + %, valtatiellä Lentolan (Kangasalantien) eritasoliittymän pohjoispuolella + % ja valtatiellä Aitovuoren eritasoliittymän lounaispuolella + %.. Turvallisuus..1 Liikenneonnettomuudet Hämeenkadulla poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia on verrattu kesien 201, 201 ja 201 välillä (kuva 2). Länsipäässä onnettomuuksien määrä on Hämeenkadulla vähentynyt kolmesta yhteen; kaikki onnettomuudet olivat omaisuusvahinkoihin johtaneita ajoneuvojen välisiä liikenneonnettomuuksia. Itäpäässä tapahtui kesällä 201 yksi yksittäinen kuorma-auton omaisuusvahinkoihin johtanut onnettomuus, kesän 201 aikana ei onnettomuuksia tapahtunut ollenkaan ja 201 kesällä tapahtui yksi loukkaantumiseen johtanut jalankulkijan ja pyöräilijän välinen onnettomuus elävöittämisalueen jalankulkijoille ja pyöräilijöille varatulla alueella sekä linja-autojen välinen omaisuusvahinkoihin johtanut onnettomuus. Keskustan alueella poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia on vertailtu heinäkesäkuun osalta ennen-tilanteesta v.201 201 ja jälkeen-tilanteesta v.201 201. Liitteessä 1 ja taulukossa on esitetty poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet keskustan alueella ennen- ja jälkeen-tilanteessa. Jälkeen-tilanteessa on tapahtunut 21 onnettomuutta (-1 %) vähemmän kuin ennen joukkoliikennekatukokeilua. Kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet ovat myös vähentyneet 1 onnettomuudella (- %).

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2 Kuva 2 Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet Hämeenkadulla kesällä 201 201 Taulukko Keskustan alueella heinä-kesäkuussa poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet vakavuuden ja onnettomuustyypin mukaan eroteltuina KUOLLEET LOUKKAAN- TUNEET OMAISUUS- VAHINGOT YHTEENSÄ /201- /201 /201- /201 /201- /201 /201- /201 /201- /201 /201- /201 /201- /201 /201- /201 JK 1-1 21 PP - - 11 MOPO/M-AUTO - - 2 2 2 PERÄÄNAJO - - 1 1 2 2 2 2 RISTEÄMISONN. - - 1 1 1 1 OHITUS - - - 1 1 11 1 KÄÄNTYMISONN. - - 1 1 KOHTAAMISONNET. - - - - 1-1 - YKSITTÄISONN. - 1 1 1 11 MUU ONNETT. - - - - 2 2 2 2 YHT. 1 1 1 1 11 0

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2 Jalankulkijoiden onnettomuudet ovat keskustan alueella vähentyneet 1 onnettomuudella tarkastelujakson aikana (- %), myös loukkaantuneiden jalankulkijoiden määrä on pienentynyt. Pyöräilijöiden onnettomuudet ovat pysyneet samalla tasolla, vaikka samaan aikaan pyöräilijöiden määrä on kasvanut. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on molemmilla tarkastelujaksoilla tapahtunut yksi. Ajoneuvojen peräänajo-onnettomuudet ovat lisääntyneet Tampereen valtatiellä, vaikka liikenne on vähentynyt. Syy onnettomuuksien lisääntymiseen voi olla Ratinan kauppakeskuksen työmaan aikaisissa liikennejärjestelyissä...2 Turvallisuus ja viihtyvyys Turvallisuuteen elävöittämiskokeilulla ei poliisin mukaan ole ollut vaikutusta, vaikka hälytysten määrä onkin kasvanut (kuva 2). Pahoinpitelyjen määrä on Hämeenkadun itäpäässä kasvanut, mutta lähes kaikki hälytykset tulevat ravintoloiden sulkeutumisen aikoihin. Koko Tampereen alueella yleisellä paikalla henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ovat lisääntyneet vuodesta 201, jolloin rikosten määrä on ollut normaalia alhaisemmalla tasolla ja erityisesti keskustan itäalueella. Poliisi oli useasti näkyvillä tarkastelupäivien aikana. Ongelmakohteet liikenneturvallisuuden suhteen olivat samat kaikkina tarkasteluaikoina: Autoilijat eivät ottaneet huomioon Pellavatehtaankadun liittymässä Hämeenkadun pohjoispuolista suojatietä (ns. liittymän jälkeinen suojatie) Punaista päin kävely erityisesti Aleksanterinkadun liittymässä Tuomiokirkonkadun suojatien turvallisuus (suojatie laaja -> hahmottaminen vaikeaa) Stockmannin edustan pysäkin turvallisuus Rautatienkadun suuntaisen suojatien turvallisuus (suojatien päälle pysähtyvät bussit). Kuva 2 Poliisien saamien pahoinpitely-, päihtynyt henkilö-, ilkivalta, järjestyslakirikkomus ja muu häiriökäyttäytyminen -tehtävät Hämeenkadulla kesällä 201

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2 Viihtyvyyttä lisäävillä olohuoneiden penkeillä on hyvin käyttäjiä sulan maan aikaan, mutta joulun alla penkeillä ei ollut käyttäjiä ollenkaan. Kesäaikaan lähes kaikilla penkeillä oli istujia tarkastelukierrosten aikana. Aamulla penkeillä oli 1-2 istujaa penkkiä kohti, päivällä 1-, iltapäivällä 1- ja illalla 1-. Katusoittajia oli syksyn tarkastelupäivinä, talvella ei. Hämeenkadulla oli syksyllä 201 enemmän myyntikojuja kuin edellisenä vuonna ja joulun alla 201 ei ollenkaan. Liikenne ja hälinä olivat suurimmillaan päivällä sekä iltapäivällä ja pienimmillään aamulla. Häiritsevästi käyttäytyviä oli hyvin satunnaisesti, enintään kaksi ryhmää/tarkastelukierros ja ryhmässä enintään kolme henkilöä. Talvella havaittiin vain yksi häiritsevästi käyttäytyvä. Olohuoneiden penkeillä ei ollut häiritsevästi käyttäytyviä.. Liikenteen melu Liikenteen melu on mitattu Hämeenkadun itäpäässä, Hämeensillalla ja Hämeenkadun länsipäässä. Mittaukset on tehty vuosina 201 ja 201 sekä keväällä että syksyllä klo, ja 1. Liitteessä 1 on esitetty melumittausten tulokset. Joukkoliikennekatukokeilun myötä Hämeenkadun itäpäässä melutaso on kevään mittauksissa pudonnut aamuhuipputuntia lukuun ottamatta noin db, mikä on korvin kuultavissa. Pudotus vastaa liikennemäärän vähenemistä. Syksyn mittauksissa keskiäänitaso on hieman kasvanut, ero on kuitenkin tuskin korvin havaittava. Hämeensillan melutaso on pysynyt entisellään, vaikka liikennemäärä onkin vähentynyt. Hämeenkadun länsipäässä huipputuntien keskiäänitaso on laskenut noin 1 db, jota ei ole korvin havaittavissa. Melumittauksia ei uusittu vuonna 201, koska liikenneolosuhteet vastasivat vuoden 201 tilannetta. Kävely ja pyöräily sujuivat hyvin erotelluilla väylillä. Linja-autopysäkeillä oli ongelmia sekä pysäkkipituuden että matkustajien odotusalueen riittävyyden vuoksi. Liikennesääntöjä rikkoneet autoilijat ja kävelijät aiheuttivat ongelmia hälytysajoneuvoille Aleksanterinkadun suunnassa. Taksit toivoivat lisää matkustajien nouto- ja jättöpaikkoja. Huolto- ja jakeluajoneuvot pysäköivät pyöräväylälle, vaikka huoltotaskuja olisi ollut käytettävissä. Keskustan katuverkko ei merkittävästi ruuhkautunut kokeilusta - muu ajoneuvoliikenne löysi uusia reittejä tasaisesti muulta verkolta. Liikenneturvallisuus parantui. Viihtyvyys lisääntyi mm. penkkien ja melutason laskemisen ansiosta.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2. VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN.1 Kivijalkaliiketilojen käyttö.1.1 Liiketilojen toimialat ja muutokset Hämeenkadun itäpään ja sen lähikatujen kenttäkierroksilla havainnoitiin liiketilojen käyttöä ennen kokeilua (toukokuu 201) ja kolmena syksynä kokeilun aikana. Kivijalkaliiketilojen käyttö kauppa- ja palvelutyypeittäin on esitetty kartalla ennen kokeilua (Kuva 2) ja sen päättyessä (kuva 2). Alueella on eniten erikoiskaupan ja ravintoloiden tiloja (taulukko ja tarkemmin liite ). Toiseksi eniten on erilaisia ravintolapalveluita, jotka tässä sisältävät kaikentyyppiset kahvilat, ravintolat ja baarit. Palveluita ovat mm. kampaamot, parturit, kauneushoitolat ja vastaavat sekä pankit, vakuutusyhtiöt ja kiinteistönvälitystoimistot. Myös toimistotyyppiset katutasossa sijaitsevat tilat on tässä luettu palveluiksi. Vuoden 201 aikana liiketilojen kokonaismäärä vähentyi yhdellä, koska Tuomiokirkonkadun eteläpäässä oli yhdistetty kaksi liiketilaa yhdeksi. Ravintoloiden osuus kasvoi ja erikoiskaupan sekä palveluiden väheni. Syyskuussa 201 liiketilojen jakaminen lisäsi niiden kokonaismäärää edellisistä inventoinneista. Merkittävimpinä muutoksina lähtötilanteeseen (0/201) erikoiskaupan liikkeiden määrä vähentyi yhdeksällä ja ravintoloiden määrä puolestaan kasvoi seitsemällä (taulukko ). Alueen toimialarakenne muuttui entistä palveluvaltaisemmaksi, sillä palveluiden ja ravintoloiden yhteenlaskettu osuus alueen liiketiloista on peräti %. Vuonna 201 erikoiskaupan liikkeiden määrä on vähentynyt yhdeksällä lähtötilanteesta (0/201)ja ravintoloiden määrä puolestaan kasvanut kahdellatoista (taulukko ). Tarkastelualueen toimialarakenne on muuttunut edelleen entistä palveluvaltaisemmaksi, sillä palveluiden ja ravintoloiden yhteenlaskettu osuus alueen liiketiloista on vuonna 201 kasvanut yli prosenttiin. Vuosien 201 ja 201 inventointien välillä ravintoloiden määrä oli kasvanut viidellä ja palveluiden määrä neljällä toimipaikalla. Muutokset ovat täten jatkuneet tasaisina ja samansuuntaisina koko tarkasteluajanjakson ajan. Liiketilojen kokonaismäärä on kasvanut edellisestä inventoinnista kuudella, mikä selittyy liiketilojen jakamisilla ja tilan käyttötarkoituksen muutoksella. Taulukko Kivijalkaliiketilojenmäärät ja muutokset vuosina 201 201 /201 /201 Muutos /201 /201 Muutos 0/201 /201 Muutos Liiketiloja Liiketiloja 0/201- Liiketiloja 0/201- Liiketiloja 0/201-0/201 Erikoiskauppa -2 - - Ravintola 0 2 Palvelu -2 1 1 Päivittäistavara 0 0 0 Tavaratalo 0 0 0 Kauppakeskus 1 1 1 0 Tyhjä 1 1-1 1-2 Yhteensä 2 2 0 2 20

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2 Kuva 2 Kivijalkaliiketilojen sijainti toukokuussa 201 Kuva 2 Kivijalkaliiketilojen sijainti syyskuussa 201

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2 Kuvan 2 kartassa on osoitettu inventointikertojen välisiä muutoksia kivijalkaliiketilojen käytössä. Muuttuneiden tilojen entiset ja nykyiset käyttäjät on esitetty liitteen taulukossa. Lähtötilanteeseen verrattuna yhteensä liiketilassa ( % liiketiloista) oli tapahtunut vähintään yksi muutos syyskuuhun 201 mennessä. Neljä muutoksista on vuoden 201 uusia kohteita (Kyttälänkadulla ja Otavalankadulla). Kahden kohteen (Kyttälänkatu ja Tuomiokirkonkatu) käyttäjä oli ehtinyt muuttua kolme kertaa inventointikertojen välillä. Muutoskohteet jakautuvat tarkastelualueelle melko tasaisesti; kuitenkin Aleksanterinkadun varrella Hämeenkadusta etelään sekä Kyttälänkadun itäisessä päädyssä on todettavissa muuta tarkastelualuetta enemmän vaihtuneiden liiketilojen keskittymiä. Koskikadulla, Hämeenkadun eteläisellä reunalla sekä Rautatienkadulla liiketilan käyttäjät ovat muuttuneet suhteellisen vähän. Myöskään Hatanpään valtatien itäreunalla ei ole tapahtunut merkittävästi muutoksia. Käyttäjä on muuttunut tai tila tyhjentynyt yhteensä kivijalkaliiketilassa: 0/201 /201: 0 muutosta /201 0/201: 2 muutosta ( liiketilaa muuttunut molemmissa inventoinneissa) 0/201 0/201: 1 muutosta (joista uusia tarkastelukohdelisäyksiä). Syksyllä 201 uusia yrityksiä ja käyttäjien liiketilamuuttoja tarkastelualueen sisällä oli selvästi enemmän kuin edellisinä inventointikertoina. Ravintoloiden ja palveluiden määrä on kasvanut, erikoiskauppojen määrä on pysynyt ennallaan viime vuodesta; alueesta tulossa yhä palveluvaltaisempi. Vuonna 201 muutoksia tapahtui melko tasaisesti koko tutkimusalueen ympäristössä. Kuva 2 Liiketilat, joiden käyttäjä oli muuttunut eri inventointikertojen välillä

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 0.1.2 Tyhjät tilat Tyhjien tilojen määrä oli suurimmillaan syksyllä 201 (taulukko ja liite ). Tyhjien kivijalkatilojen määrä laski 201 toukokuusta joulukuuhun (1 à 1), kasvoi syyskuuhun 201 (1 à 1) ja laski taas syyskuuhun 201 (1 à ). Syksyn 201 tyhjistä liiketiloista kaksi oli ollut tyhjillään jo syyskuussa 201 ja yksi joulukuussa 201. Tarkastelujakson tyhjien tilojen sijainnit näkyvät kuvan 2 kartassa. Syyskuussa 201 tyhjiä tiloja oli eniten Aleksanterinkadun osuudella, mutta tyhjillään olleita tiloja oli edellisvuotta vähemmän. Kuva 2 Tyhjät tilat toukokuussa ja joulukuussa 201 sekä syyskuussa 201 ja 201

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 1.1. Yhteenveto liiketilojen muutoksista Hämeenkadun itäpään ja sen lähikatujen kenttäkierroksilla havainnoitiin liiketilojen käyttöä ennen kokeilua (toukokuu 201) ja kolmena syksynä kokeilun aikana (kuva 2). Hämeenkadun ympäristö on tarkastelujaksolla muuttunut selvästi palveluvaltaisemmaksi. Erikoistavarakaupan toimijoiden määrä on vähentynyt yhdeksällä (-11 %) ja tilalle on tullut erityisesti ravintoloita (+ kpl / 1 %) ja muita palveluita (+ kpl / %). Muutoksia ja vaihtuvuutta on ollut paljon. Tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt ajanjaksolla kahdella. 0 0 0 0 0 0 0 20 0 Erikoiskauppa Palvelu Päivittäistavara Ravintola Tavaratalo Kauppakeskus Tyhjä /201 0 0 1 /201 0 1 /201 1 1 /201 1 2 1 Kuva 2 Liiketilojen käytössä tapahtuneet muutokset 201 201 Hämeenkadun ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat melko tyypillisiä tämän päivän kaupunkikeskustoissa; ravintolat, kahvilat, baarit ja erilaiset palvelut korvaavat vähittäiskaupan liiketiloja, jotka keskittyvät entistä vahvemmin kauppakeskuksiin sekä enenevissä määrin myös verkkokauppaan. Kaupunkikeskustojen ei ole mahdollista kilpailla kauppakeskusten kanssa tehokkuuden tai hinnan suhteen, vaan kilpailuedun on löydyttävä muista tekijöistä. Kaupunkikeskustojen roolina onkin yhä vahvemmin toimia ympäristönä erilaisille ajanviete-, kulttuuri- ja elämystoiminnoille, joita voidaan tukea viihtyisällä, toimivalla, yllätyksellisellä sekä tapahtumarikkaalla kaupunkiympäristöllä. Osana tätä muutosta erilaiset viihtymispalvelut (kahvilat, ravintolat, baarit sekä hyvinvointi- ja kulttuuripalvelut) lisääntyvät. Hämeenkadulla on kuitenkin edelleen suuri merkitys myös erikoistavarakaupan keskittymänä Tampereen kaupallisessa rakenteessa. Hämeenkadun itäpään ja Kyttälän tarkastelualueella liiketilapainotus on siirtynyt selkeästi vähittäiskaupasta ravintolapalveluihin ja muihin henkilökohtaisiin palveluihin Tyhjien liiketilojen määrä alueella on hieman pienentynyt. Muutoksia on tapahtunut koko tarkastelualueella, mutta Hämeenkadun varressa suhteessa hieman vähemmän kuin sivukaduilla. Keskusta-alueen muuttuminen entistä painottuneemmin palvelujen ja viihtymisen alueeksi on tyypillinen kehityskulku nykypäivän kaupunkikeskustoissa.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 2.2 Markkinakatsaus: vapaat tilat ja vuokrataso Taulukkoon on kerätty tarkastelualueen eli Hämeenkadun itäpään ja Kyttälän lähikatujen vuokrattavana olevat liike- ja toimistotilat ennen kokeilua ja kunkin kokeiluvuoden lopussa. Vuokrattavana olevien tilojen määrä on kasvanut ja hintataso keskimäärin hivenen laskenut. Kesäkuussa 201 kallein liiketilan vuokrapyyntö oli Rautatienkatu 1:ssa Stockmannin korttelissa, halvin Kyttälänkatu :ssa. Joulukuussa 201 halvin tila oli Hämeenkatu kellaritila, joka oli tyhjillään jo toukokuussa. Kallein tila oli Nordealta vapautunut katutason tila Hämeenkatu :ssa Napparin talossa. Joulukuussa 201 kallein liiketila sijaitsi Hämeenkatu :ssä ja joulukuussa 201 Hämeenkatu :ssä. Taulukko Vuokrattavana olevat liike- ja toimistotilat tarkastelualueella (Hämeenkadun itäpää ja Kyttälän lähikadut) Kesäkuu 201 Joulukuu 201 Joulukuu 201 Joulukuu 201 Vuokrattavana - Liiketilat katutaso 1 2 22 - Toimistotilat 11 1 2 ( toimistohuonetta) Vuokra /m²/kk 20 0, 1 0 1 1- - Liiketilat katutaso Md 22, Md 21 Md 20 Md 1 - Toimistotilat 1 1 1 1 1 1-20 Catella esittää syksyisin markkinakatsauksessaan arvion koko kaupungin vajaakäyttöasteista ja vuokratasoista (taulukko 11). Tampereella liiketilojen vajaakäyttöaste on Catellan mukaan noussut syksystä 201 syksyyn 201 (,2 % à, %) ja laskenut vuoteen 201 (, %). Myös toimistotiloissa vajaakäyttöaste on noussut vuosina 201 201 (,1 % à, %) ja laskenut vuoteen 201 (, %). Vuosien 201 201 aikana neliövuokrahaitari on laskenut liiketiloissa 0 0 eurosta euroon ja noussut toimistotiloissa 1 1 eurosta 1 1 euroon. Catella ennustaa toimistotilojen vajaakäyttöasteen tulevaisuudessa nousevan. Taulukko 11 Liike- ja toimistotilojen vajaakäyttöasteet ja vuokrat koko Tampereen alueella (Catella) 201 (syksy) 201 (syksy) 201 (syksy) 201 (syksy) Vajaakäyttöaste - Liiketilat,2 %, %, %, % - Toimistotilat,1 %, %, %, % Vuokra /m²/kk - Liiketilat 0 0 0 0 0 - Toimistotilat 1 1 1 1 1 1 1 1 Catellan kevään markkinakatsauksissa esitetään alueittaiset arviot tarkemmasta vuokratasosta (kuva 0). Hämeenkadun itäpää ja sen eteläpuolinen kortteli kuuluvat Tampereen kalleimpaan hintaluokkaan vuonna 201, mutta vuosien 201 ja 201 markkinakatsauksissa kalleimman hintaluokan alue on hieman kaventunut Hämeenkadun eteläpuolella. Catellan esittämät vuokratasot näyttävät vastaavan vapaista tiloista pyydettäviä vuokria melko hyvin. Catellan arvioimissa ydinkeskustan vuokratasoissa Hämeenkadun varren liikehuoneistojen vuokrataso on keskimäärin hieman laskenut vuosina 201 201, mutta toimistotiloissa puolestaan vuokrataso on noussut. Hämeenkadun välittömässä läheisyydessä etelä- ja pohjoispuolella sen sijaan myös liiketilojen vuokratason hintahaitari on noussut yläpäästä.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET Kuva 0 Vuokrataso Tampereen ydinkeskustassa (Lähde: Catella, markkinakatsaus kevät 201, 201 ja 201) Vuokrattavien liike- ja toimistotilojen määrä on kasvanut tarkasteluajanjaksolla. Liiketilojen vuokrapyynnöt ovat hieman laskeneet (huom. pieni otanta). Koko kaupungissa vajaakäyttöasteet ovat kasvaneet vuosina 201 201, mutta laskeneet vuosina 201 201 Hämeenkadun varrella vuokrapyyntöjen vaihteluväli on laskenut hieman sekä ylä- että alapäästä, mutta muualla Kyttälän alueella liiketilojen vuokrapyyntöjen vaihteluväli on kasvanut. Joukkoliikennekatukokeilun vaikutuksia ei voi erottaa yleisen talouskehityksen vaikutuksista.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET. Alueen toimialarakenne ja liikevaihdon kehitys..1 Toimialatarkastelut lähtötilanteessa Tilastokeskuksen Yritysrekisterin otteen tietoja tarkasteltiin neljällä vyöhykkeellä (kuva 1): 1. Hämeenkadun itäpää 2. Keskustan itäpuoli (Kyttälä). Keskustan kehä. Keskustan länsipuoli Yritykset jaettiin neljään pääryhmään TOL-luokituksen pääryhmien mukaisesti: 1. Kauppa: Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) esim. päivittäistavarakauppa, erikoistavarakauppa, tavaratalot 2. Majoitus ja ravitsemus: Majoitus, Ravitsemistoiminta esim. ravintolat, kahvilat ja baarit. Muut palvelut: Terveyspalvelut, Muut henkilökohtaiset palvelut esim. parturi-kampaamot, kauneudenhoitopalvelut, pesulapalvelut, hautaustoimistot. Muut yritykset: kaikki muut toimialat Luokituksen tavoitteena oli eritellä ns. kivijalkatoimialat (ryhmät 1-) muista yrityksistä. Oletus on, että näiden toimialojen yrityksille Hämeenkadun joukkoliikennekatukokeilusta on enemmän vaikutuksia kuin muiden alojen yrityksille, joille suoran asiakasliikenteen merkitys ei ole niin suuri. 1. Hämeenkadun itäpää 2. Keskustan kehän itäpuoli (Kyttälä). Keskustan kehä. Keskustan kehän länsipuoli Kuva 1 Toimialatarkastelujen rajaus 201 Tilastot kertovat Tampereen keskustan toimialarakenteesta ja itäpään merkityksestä koko kaupungin elinkeinotoiminnassa. Koko keskustan alueella (kehä + sisäpuoli) kaupan, palveluiden ja ravintoloiden osuus toimipaikoista ja henkilöstöstä on selvästi suurempi kuin Tampereella keskimäärin (kuva 2). Hämeenkadun itäpäässä nämä toimipaikat ovat selvästi suurempia toimipaikkojen keskimääräinen henkilöstömäärä on huomattavan suuri (kuva ). Keskustan itäpuolella Kyttälässä taas toimipaikat ovat pääosin hyvin pieniä. Keskustan länsipuolella on selvästi eniten yrityksiä, mitä selittää alueen laajuus. Muiden yrityksen osuus on kaikilla alueilla suurin, sillä se kattaa laajimmin eri toimialoja. Henkilöstön jakauma näyttää pitkälti samalta kuin toimi-

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET paikkojen. Huomiota kiinnittää lähinnä keskustan itäpuoli, jossa henkilöstöä on toimipaikkojen määrään verrattuna varsin vähän. 00 00 Toimipaikkoja 00 00 00 200 0 0 Hämeenkadun itäpää Keskustan kehän itäpuoli Keskustan kehä Keskustan kehän länsipuoli Kauppa 2 2 Majoitus ja ravitsemus 2 2 1 Muut palvelut 2 2 2 Muut yritykset 2 11 Kuva 2 Toimipaikkojen määrä keskustan vyöhykkeillä Henkilöstöä 000 00 000 00 000 2 00 2 000 1 00 1 000 00 0 Hämeenkadun itäpää Keskustan kehän itäpuoli Keskustan kehä Keskustan kehän länsipuoli Kauppa 1 0 1 1 Majoitus ja ravitsemus 202 20 2 Muut palvelut 12 11 Muut yritykset 1 2 1 2 0 Kuva Henkilöstön määrä keskustan vyöhykkeillä Toimipaikkojen keskikokoa tarkasteltaessa alueiden erot näkyvät selvästi (kuva ). Hämeenkadun itäpäässä toimipaikat ovat suuria kaikilla toimialoilla. Keskustan itäpuoli taas on selvästi hyvin pienten yritysten aluetta. Keskustan kehällä kaupan ja palveluiden yritykset ovat pieniä, mutta majoitus- ja ravitsemusliikkeet suuria, kuten myös muut yritykset. Keskustan länsipuolella kaupat ja ravintolat ovat suhteellisen suuria, mutta palveluyritykset pieniä. Kaikilla alueilla suurin osa työpaikoista kuuluu ryhmään muut yritykset, mutta osuuksissa on eroja (kuva ). Kivijalkatoimialojen osuus on suurin Hämeenkadun itäpäässä ja keskustan länsipuolella. Hämeenkadun itäpäässä on erityisesti kaupan alan työpaikkoja kolme kertaa enemmän kuin Tampereella keskimäärin. Keskustan itäpuolella Kyttälässä taas varsinkin majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkoja on suhteessa erittäin paljon, kuten myös muita palveluita.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 1,0 Toimiipaikan keskimääräinen henkilöstömäärä 1,0 1,0,0,0,0,0,0 2,0 0,0 Hämeenkadun itäpää Keskustan kehän itäpuoli Keskustan kehä Keskustan kehän länsipuoli Tampere keskimäärin Kauppa 1, 2,0 2,2, 2, Majoitus ja ravitsemus,,,1,1 2, Muut palvelut, 1,,1 2,0 2,0 Muut yritykset,,0,,, Kuva Toimipaikkojen keskimääräinen henkilöstömäärä keskustan vyöhykkeillä 0 % Osuus alueen työpaikoista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 20 % % 0 % Hämeenkadun itäpää Keskustan kehän itäpuoli Keskustan kehä Keskustan kehän länsipuoli Tampere keskimäärin Muut yritykset 1% 1% % % % Muut palvelut % % 11% % % Majoitus ja ravitsemus % % % % % Kauppa 2% % % 1% % Kuva Eri toimialojen osuus keskustavyöhykkeiden työpaikoista Hämeenkadun itäpää ja sitä ympäröivät alueet ovat tärkeitä kaupan ja palveluiden alueita Tampereella. Hämeenkadun itäpään varressa sijaitsevat kaupat ja palvelut ovat henkilöstömäärältään suuria verrattuna Tampereen keskiarvoon ja muihin alueisiin. Keskustan itäpuoli (Kyttälä) on pienten palveluyritysten vyöhykettä.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET..2 Liikevaihdon kehitys tarkasteluajanjaksolla Liikevaihdon kehitystä Hämeenkadun ympäristössä verrattuna muuhun Tampereen ydinkeskustaan sekä muuhun Tampereeseen on selvitetty Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamien tietojen perusteella. Tilastointia varten on määritelty halutut tarkastelualueet sekä niihin kuuluvat yritykset. Suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Indeksisarjoissa käytetään perusvuotta 20 (20=0). Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto, jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Indeksien laskenta perustuu muutosestimointiin ja laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Aineisto kattaa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Liikevaihdon trendisarja kuvaa tietyn toimialan ja tietyn alueen liikevaihdon kokonaismuutosta, mihin vaikuttaa esimerkiksi liiketoiminnan yleinen kehitys sekä yritysten määrä alueella. Liikevaihtomuutoksien tarkastelua varten aluerajauksia on hieman yleistetty (kuva ). Tarkastelualueet on jaettu kolmeen osaan: Hämeenkadun ympäristöön (keskeinen muutosalue), muuhun Tampereen ydinkeskustaan sekä muuhun Tampereeseen. Liikevaihtokuvaajissa ja indeksisarjoissa jokainen alue on käsitelty erillisinä, jotta kehitystä pystytään vertailemaan. Tilastotietojen keräystavasta johtuen samalla postinumeroalueella sijaitsevien toimipaikkojen liikevaihtoa ei pystytä erittelemään, mistä syystä muutamien yritysten liikevaihto on kirjautunut useammalle alueelle. Esimerkkinä tällaisesta tapauksesta voidaan mainita Suomalainen Kirjakauppa, jolla on toimipiste postinumeroalueella 0 sekä Hämeenkadulla että Koskikeskuksessa. Trendien tarkastelussa tällä asialla ei kuitenkaan ole kyseisten yritysten vähäisestä määrästä johtuen suurta merkitystä. Kuva Liikevaihtomuutosten aluerajaukset Alueellisten erojen lisäksi liikevaihdossa tapahtuneita muutoksia on tarkasteltu toimialoittaisella tasolla. Toimialat on jaettu neljään eri kategoriaan: vähittäiskauppaan (TOL ), majoitus- ja ravitsemuspalveluihin (TOL I), muihin henkilökohtaisiin palveluin (TOL ja ) sekä muihin toimialoihin (kaikki toimialat pl. edellä mainitut). Toimialajako on tarkemmin kuvattu edellä lu-

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET vussa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Erityisesti vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihdon kehitykseen liikepaikan sijainnilla, saavutettavuudella sekä ohikulkevien asiakasvirtojen määrällä on erittäin suuri merkitys. Myös joillakin henkilökohtaisten palveluiden toimijoilla liikepaikan sijainnilla on liikevaihtoon vaikuttava merkitys, mutta pääsääntöisesti ko. palveluissa (esim. terveydenhoito, parturi- ja kampaamopalvelut, pesulapalvelut yms.) asioidaan tarpeen perusteella eikä monestikaan vain pistäydytä katsomassa päivän tarjontaa ja tarjouksia. Palveluidenkin osalta saavutettavuudella on kuitenkin merkitystä; mikäli palvelut ovat hankalasti saavutettavissa, voidaan asiointeja siirtää muihin, helpommin saavutettaviin sijainteihin. Muiden toimialojen liikevaihtoon toimipaikan mikrosijainnilla ei juurikaan ole vaikutusta, vaan liiketoiminnan kehitykseen vaikuttaa laajemmin esim. koko talousalueen kehitys. Muiden toimialojen kohdalta liikevaihtoa parempia indikaattoreita toimipisteen sijainnin kannalta olisivat esim. henkilöstön tyytyväisyys toimitiloihin sekä yrityksille osoitetut kyselyt. Kuvassa on havainnollistettu eri toimialojen suhteellista merkitystä liikevaihdon euroestimaatin mukaan kuvattuna. Hämeenkadun ympäristössä vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta on noin % ja vastaavasti muulla ydinkeskustaalueella kyseisten toimintojen osuus on noin %. Hämeenkadulla ja muulla ydinkeskustaalueella asiointivirtoihin perustuvat toimialat ovat siis hyvin merkittävässä roolissa liikevaihdolla mitattuna. Muualla Tampereella vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta jää vain noin 11 %:iin. 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 20 % % 0 % Toimialojen osuus kokonaisliikevaihdosta 201 % % % % 1% 1% 2% 2% Hämeenkadun ympäristö Muu ydinkeskusta % 1% 2% % Muu Tampere Muut toimialat Muut henkilökohtaiset palvelut Majoitus ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa Kuva Toimialojen suhteellinen osuus kokonaisliikevaihdosta alueittain vuonna 201 Kuvassa on esitetty trendisarjana liikevaihdon kehitys Hämeenkadun ympäristössä vuosina 20 201 (elokuu). Trendisarjassa indeksiluku 0 kuvaa vuoden 20 tasoa. Kaaviosta voidaan havaita, että erityisesti muiden henkilökohtaisten palveluiden sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto on kasvanut kokeilun aikana huomattavasti (yli +0 % ja +20 %). Vähittäiskaupassa puolestaan on varsinkin vuodesta 201 alkaen ollut selvästi taantuva kehitys ja kokonaisliikevaihto on kokeilun aikana pienentynyt n. 1 %. Liikevaihdon kehityksessä nähtävät ilmiöt vastaavat hyvin liiketilainventointien yhteydessä tehtyjä havaintoja; erikoistavarakaupan toimijoiden määrä Hämeenkadun alueella on pienentynyt ja vastaavasti ravintoloita sekä erilaisia palveluita on tullut tilalle.

JOUKKOLIIKENNEKATU- JA ELÄVÖITTÄMISKOKEILUN VAIKUTUKSET 0 0 0 0 Liikevaihdon trendi Hämeenkadun ympäristössä (indeksi 20 = 0) Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu 20 2011 20 201 201 201 201 Vähittäiskauppa Muut henkilökohtaiset palvelut Majoitus- ja ravitsemustoiminta Muut toimialat Kuva Liikevaihdon trendi Hämeenkadun ympäristössä (indeksi 20=0) Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitystä selittää osaltaan Hämeenkadun tarkastelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Koskikeskuksen vaikutukset. Kauppakeskuksessa valmistui loppuvuodesta 20 remontti, jonka yhteydessä myös liiketilojen määrä kasvoi. Osa Hämeenkadulla sijainneista kaupoista siirtyi tällöin Koskikeskukseen. Vuosina 20 201 Koskikeskuksen myynti kasvoi noin %, millä on todennäköisesti ollut vaikutuksia myös Hämeenkadun vähittäiskauppaan (kuva ). Koskikeskuksen myynti ja kävijämäärät 200-201 Myynti, milj. 10 0 11 1 0, 11, 11, 11, 111,2 200 20 2011 20 201 201 201,,,,,,,,2,1, Kävijät, milj. Myynti Kävijät Kuva Koskikeskuksen myynnin ja kävijämäärien muutokset 200 201 (Lähde: Kauppakeskusyhdistys Ry) Pureuduttaessa tarkemmin alueittaisiin eroihin toimialoittain voidaan havaita, että vähittäiskaupan liikevaihto Hämeenkadun ympäristössä on kehittynyt alavireisesti parin viime vuoden aikana (kuva 0). Koko vuonna 201 liikevaihto supistui, prosenttia ja vuonna 201 edelleen,1 prosenttia edellisen vuoden tasoon verrattuna. Liikevaihdon negatiivinen kehitys jatkui kuluvan vuoden (201) alkupuolella, kun liikevaihto laski tammi-kesäkuussa,1 prosenttia vuoden 201 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tampereen muun ydinkeskustan alueella vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut tasaisesti tarkasteltavalla ajanjaksolla. Vuositasolla 201