ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

Samankaltaiset tiedostot
TAPIOLASTA SUURPELTOON

MIKÄ KLIKKAA KAAVOITUSPROSESSISSA. Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen Kauppakeskukset kestävässä yhdyskuntarakenteessa

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

Smart Tampere Avoin Määrittely Petri Nykänen Smart Tampere liiketoimintakehitys Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö TREDEA

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Tekes Tila-ohjelma Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä?

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Asuntorakennuttamisen ristiriitoja, asiakas- ja asukasintressejä. VVO Rakennuttaja Oy 1

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

KUNTASTRATEGIA

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING

Toimiva ja tuloksellinen yhteistyö järjestöjen ja julkisen sektorin välillä. Juha Heikkala

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Arvioinnista kehittämiseen

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Kuntalaisaktivismi pelastaa demokratian?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

LARK alkutilannekartoitus

Smart Tampere Tero Blomqvist

Kulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Ammattilaisten ja kokemustoimijoiden toteuttama yhteiskehittäminen ja sen haasteet

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Smart Tampere

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat?

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi

Arjen Keskiössä seminaari Laitoshoidon purku asuntoverkostoja kehittämällä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi Sirkka-Liisa Mikkonen

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Vaalan kuntastrategia 2030

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Lähiapu-kokeilu ja asuinalueyhteistyö

Wifi-tunnus: royalmeeting salasana: rr-crowne

SUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA. Tule osallistumaan!

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Ekotaajama- Asukaslähtöiset energiatehokkaat asuinalueratkaisut. Jukka Vilppola

Sähköinen asiointi alueen elinvoimaisuuden

Museoiden arviointi ja vertaiskehittämisfoorumi. Korotettua valtionosuutta saavien museoiden johtajien tapaaminen / Eeva Teräsvirta

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

HB-kokeilu. Kainuun palvelusetelikokeilu Henkilökohtainen budjetti HB. Pirjo Kyyrönen, projektipäällikkö

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta. Anne Herneoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Opas muisti- ja ikäystävällisestä asumisesta ja asuinympäristöstä. Dos. Erja Rappe, , Paasitorni, Helsinki

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija

S U O M E N H I P P O S Strategia

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

LÄHDE MUKAAN! TYÖTÄ, HYVINVOINTIA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ PORIN SEUDULLE!

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Transkriptio:

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ

ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä ilman yhteistyötä. Tarvitaan monialaista osaamista ja monen toimijan osaamisen yhteensovittamista. Elinympäristön kehittämisessä ja tuottamisessa ohjenuoraksi asiakas- ja käyttäjälähtöisyys. Asukas ja käyttäjä keskeisessä roolissa tavoitteita asetettaessa. Tarvitaan tahtoa ja resursseja tehdä hyvää. Tarvitaan selkeä tavoite ja idea uudelle alueelle jo kaavoitusvaiheessa. Aktiivisen asukasyhteistyön ja vuorovaikutuksen kautta voidaan saada tuntuvaa lisäarvoa lopputulokseen.

HYVÄT JA TOIMIVAT YHDYSKUNNAT EIVÄT SYNNY ILMAN YHTEISTYÖTÄ Asukas etsii puitteita hyvälle elämälleen ja yritykset toiminnalleen. KENELLE TEHDÄÄN? LÄHTÖKOHDAKSI ASUKKAIDEN JA KÄYTTÄJIEN TARPEET SEKÄ TOIVEET. Emme kaavoita, suunnittele ja rakenna itsellemme, vaan asukkaille, yrityksille ja käyttäjille.

MITÄ TEHDÄÄN? Kaavojako, vai onko tarkoitus saada aikaan edellytykset toimivan yhdyskunnan tai asuntoalueen toteutumiselle? Tiedostettava, mikä on tuotteemme? MILLÄ TAVOIN TEHDÄÄN? Jätetäänkö lopputulos sattumanvaraiseksi vai organisoidutaanko ja kehitetäänkö toimintamallit yhteisen tavoitteen ja vision mukaisiksi?

ASUKAS ON YHTEINEN ASIAKAS SAMANSUUNTAISIA ARVOVALINTOJA Yhteinen päämäärä ja yhteiset arvovalinnat kaavoittajilla, päättäjillä, suunnittelijoilla, rakennuttajilla, toteuttajilla ja asukkailla. Asiakas- ja käyttäjälähtöisyys edellyttää joustavia toiminta- ja kumppanuusmalleja. SUURI YHTEISKUNTAVASTUU Asuin- ja työympäristöt tehdään vuosikymmeniksi, ehkä vuosisadoiksi, asukkaat eivät ole vielä edes syntyneet. Tarvitaan monimuotoisia ja monipuolisia alueita, jotka kestävät aikaa.

TUOTTEENA KOKONAISUUS HUOMIO YKSITTÄISESTÄ RAKENNUKSESTA KOKONAISUUTEEN YHDYSKUNTAAN JA SEN IHMISIIN Hyvän elinympäristön ja asumisen haastetta ei ratkaista pelkästään kaavoilla tai erillisillä taloilla. TÄRKEÄMPÄÄ KUIN YKSITTÄISET TALOT JA ASUNNOT ON KOKONAISUUS ASUINYMPÄRISTÖ JA MITÄ SE TARJOAA Hyvä yhdyskunta tai asuinalue vaatii myös asukkailta laajempaa näkemystä kuin jarrumiehenä olemista.

MONIPUOLISET JA LAADUKKAAT ALUEET TARJOVAT PARHAITEN ASUKKAIDEN JA KÄYTTÄJIEN ODOTUSTEN MUKAISIA VALINTAMAHDOLLISUUKSIA ASUNTOALUEEN ELÄMÄNKAAREN TULISI VASTATA ASUKKAAN ELÄMÄNKAAREN MUKAISIIN TARPEISIIN Käyttäjän tilatarpeen tai asukkaan asunnontarpeen muuttuessa, voisi uusi vaihtoehto löytyä samalta tutulta alueelta, jonne on jo kotiuduttu. (Erityisesti lapsiperheet, ikäihmiset jne.) Alueen monipuolinen työpaikkarakenne tukee myös yritysten mahdollisuuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sosiaalinen viitekehys asukkailla säilyy ja turvallisuus lisääntyy. YHDESSÄ TOIMIEN TUNNISTETAAN PAREMMIN MYÖS ASUKKAIDEN TARPEET.

KUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ VOIMAVARA JA AINOA MAHDOLLISUUS rakennetun ympäristön tuottamiseen asiakaslähtöisen kysyntää vastaavan asumisen tuottamiseen asuinalueiden palveluiden ja aktiviteettien synnyttämiseen ja ylläpitämiseen

KYSYNNÄN PAINEET HAASTAVAT YHTEISTYÖHÖN JA KUMPPANUUTEEN Kukaan toimija ei pärjää eikä pysty yksin vastaamaan tuleviin asumisen haasteisiin (mm. ilmaston muutos). Tarvitaan uudenlaista osaamista, halua etsiä uusia ratkaisuja, jotka vastaavat asukkaiden toiveisiin. Osaamista ja resursseja yhdisteltävä uudella tavalla, uusissa rooleissa ja uusilla asenteilla. Suunnittelun, kehittämisen ja tuotannon prosesseja ja rooleja on ravisteltava ja osallistumisen raja-aitoja madallettava.

KUMPPANUUSHANKKEINA UUSIA ELINYMPÄRISTÖJÄ Kunnat ja yritykset yhdessä asukkaiden ja ammattiosaajien kanssa kehittävät ja suunnittelevat kysynnän ja tarpeiden mukaisia yhdyskuntaratkaisuja. Yhdistämällä julkisen, yksityisen ja ns. kolmannen sektorin voimavarat ja osaaminen kumppanuushankkeeksi, lopputulos on enemmän kuin mikään taho saisi yksin aikaan. Asunnot, työpaikat, palvelut ja infra mahdollista tuottaa oikea-aikaisesti ja käyttäjien kannalta paremmin konseptoituna. Uusi yhdyskunta on saatava myös elämään. Uuden asuinalueen sosiaalisen kestävyyden ja toimivuuden rakentamisessa on kansalais- ja harrastustoiminnalla keskeinen rooli.

VANHOJEN ASUNTOALUEIDEN UUDISTAMINEN JA KEHITTÄMINEN ON HAASTEELLISTA TARVITAAN UUTTA AJATTELUA JA KUHUNKIN PAIKKAAN SOPIVIA RATKAISUJA Mistä löydetään yhteistä tahtoa ja parhaat ratkaisut, ettei alue ala kadottaa viihtyisyyttään ja vetovoimaansa? Asukkaat ovat keskeisessä roolissa alueensa tulevaisuutta kehitettäessä.

ASUKASYHTEISTYÖ LÄHTÖKOHTANA JA OSANA ALUEIDEN KEHITTÄMISTÄ JA IDEOINTIA KAAVOITUSVAIHEESTA ALKAEN ASUKKAAT ON VOIMAVARA, SUURI MÄÄRÄ TIETOA JA OSAAMISTA, JOTA EI OLE SYYTÄ JÄTTÄÄ KÄYTTÄMÄTTÄ. ASUKKAALLE ON TARJOTTAVA MAHDOLLISUUKSIA OSALLISTUMALLA TEHDÄ VALINTOJA.

ASUKKAIDEN ENERGIA JA OSAAMINEN PALVELEMAAN UUDEN KEHITTÄMISTÄ, PAREMPAA SUUNNITTELUA JA TOTEUTUSTA ASUKKAITA KANNATTAA KUULLA Asukkaat tuovat paikallistietoutta ja hyödyllistä informaatiota projekteihin. Aktiivisessa asukasyhteistyössä kaikkien osaaminen ja tietomäärä kasvaa: syntyy uusia ideoita ja käytäntöjä. Mahdollisuus tehdä asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Yhteisen ymmärryksen kasvaessa kaavoitusprosessit helpottuvat ja nopeutuvat. Edellyttää kaikilta osapuolilta avoimuutta, luottamuksellisuutta, yhteisen tiedon jakamista, pyrkimystä löytää ratkaisu, jonka kanssa voi elää. Jatkuvaan asukasyhteistyöhön kannattaa panostaa ja varata resursseja.

ASUKASYHTEISTYÖPROJEKTEJA VAI JATKUVAA VUOROPUHELUA ASUKASYHTEISTYÖN MUODOT, TOIMINTATAVAT JA LAAJUUS ON RÄÄTÄLÖITÄVÄ KULLEKIN HANKKEELLE SOPIVAKSI. säännöllisiä kokoontumisia ja tiedottamista sähköistä mielipiteenvaihtoa, asioiden kommentointia työpajoja, seminaareja, näkemysten kartoittamista PROJEKTEISTA PYSYVÄÄN VUOROVAIKUTUKSEEN Asukasyhteistyön ei pitäisi päättyä tai rajoittua kaavavaiheeseen. Tavoitteena pysyvä keskustelu- ja kehittämisfoorumi alueen asukkaiden, paikallisten yritysten, järjestöjen, päättäjien ja kaupungin välille. Osallistumismahdollisuudesta siirryttävä todelliseen vuorovaikutukseen. Auttaisi mm. kunnallista päätöksentekoa ja lisäisi yhteistä ymmärrystä. TARVITAAN OIKEAA ASENNETTA

ASUINYMPÄRISTÖN TEHTÄVÄ ON LISÄTÄ HYVINVOINTIA JA LUODA PUITTEITA HYVÄLLE ELÄMÄLLE. Tehdään se yhteistyössä asukkaiden kanssa. Asukasyhteistyöllä rakennetaan siltaa ihmisten välille.