HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSTEN PALAUTE RAPORTTI 1 2 3 456
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 ESIPUHE... 2 VIREILLÄ OLEVAT SUUNNITELMAT JA SELVITYSTILANNE... 3 Pirkanmaan maakuntakaava... 3 Pirkanmaan 1. maakuntakaava... 3 Maakuntakaavaehdotus... 3 Natura-arviointi... 4 1.2 Valtatie 12, Lahdentie... 4 1.3 Selvitystilanne... 5 Yleiskaavoitusta varten valmistuneet selvitykset... 5 Yleiskaavoituksen ehdotusvaiheen selvitykset... 5 Muita selvityksiä... 5 PALAUTE... 7 2.1 Yhteenveto palautteesta... 7 2.2 Lausunnot... 7 2.3 Mielipiteet (osin referoituna)... 20 Haravakyselyn karttamerkintöjen ja vapaan sanan mielipiteet... 24 SUUNNITTELUPROSESSIN AIKATAULU JA OSALLISTUMINEN.....25 ESIPUHE Herttualan osayleiskaavan luonnokset Ruutunauha ja Kyläsolut ovat olleet nähtävillä ja tässä raportissa kerrotaan niistä saadusta palautteesta. Lausuntoja luonnoksista on saatu yhteensä 18 kpl ja 11 mielipidettä (17.10.2016 mennessä). Lausuntoihin ja mielipiteisiin kirjataan vastineita suunnittelun edetessä. Karttapohjainen Harava-kysely oli avoinna kunnan verkkosivuilla nähtävillä olon ajan. Kyselyssä oli mahdollista merkitä kartalle merkintöjä ja kirjoittaa kommentteja. Vastauksia saatiin kyselyn kautta muutama kappale. Kaavaluonnoksista keskusteltiin yleisötilaisuudessa kesäkuussa 2016. Herttualan osayleiskaavan suunnitteluun liittyy myös muita hankkeita. Pirkanmaan maakuntakaavaehdotusta on laadittu Pirkanmaan liitossa samaan aikaan kuin Herttualan luonnoksia. Maakuntakaavaan liittyvä Natura-arviointi on parhaillaan nähtävillä ja maakuntakaavaehdotus on tulossa yleisesti nähtäville. Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta Lahdentien parantamisen ympäristövaikutusten arviointiselostus on ollut nähtävillä ja yleissuunnitelman laatiminen on aloitettu. Kaikkien hankkeiden vaikutuksia Kirkkojärven Natura-alueeseen tutkitaan suunnitelmien edetessä. Seuraavaksi Herttualaan hahmotellaan alustavaa osayleiskaavaehdotusta, josta laaditaan lisää selvityksiä ja arviointeja. Tätä palauteraporttia täydennetään suunnittelun edetessä laatimalla lausuntoihin ja mielipiteisiin vastineita sekä mahdollisen lisäpalautteen vuoksi. Kangasalla 24.10.2016 Susanna Virjo Markku Lahtinen 2
VIREILLÄ OLEVAT SUUNNITELMAT JA SELVI- TYSTILANNE Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava Voimassa olevassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on alue merkitty osittain selvitysalueeksi (se). Maaseutualueella on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Valtatie 12 on merkitty merkittävästi parannettavaksi tieksi. Kirkkojärven ympäri kulkee ulkoilureitti (luontopolku). Liuksialan-Tiihalan kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas maisema-alue (vaakaviivoitus). Kuva 1. Voimassa oleva Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntakaavaehdotus Pirkanmaan 2. maakuntakaava on tekeillä ja lausunnolla ollut kaavaehdotus on valmistunut maaliskuussa 2016. Maakuntakaavaehdotus on tarkoitus asettaa yleisesti nähtäville syksyllä 2016. Herttualaan on osoitettu ehdollinen taajamatoimintojen alue (em-1, ruskea pystyraidoitus), jossa määrätään, että Kangasalan Herttualan alueen mitoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmentua siitä, ettei alue toteutuessaan merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Kirkkojärven rantaan on merkitty viheryhteys (vihreä katkoviiva) ja ulkoilureitti (vihreät pallot). Sininen vaakaraidoitus kuvaa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Sinisellä palloviivalla on merkitty arkeologisen perinnön ydinalue. Natura 2000 -alueet näkyvät harmaalla palloviivalla. 3 Kuva 2. Pirkanmaan maakuntakaavaehdotus, kevät 2016.
Natura-arviointi Pirkanmaan maakuntakaavan ehdotusvaiheessa laadittiin Kirkkojärven naturaarvointi. Arviointi oli myös osana Herttualan osayleiskaavan nähtävillä ollutta valmisteluaineistoa. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 Natura-tarveharkintaselvityksestä antamassaan lausunnossa Pirkanmaan ELY-keskus katsoi, että Kirkkojärven Natura 2000 -alueeseen kohdistuvista vaikutuksista on laadittava luonnonsuojelulain 65 :n mukainen varsinainen Natura-arviointi. Kirkkojärven Natura-arvioinnissa selvitettiin ja arvioitiin maakuntakaavan ratkaisun vaikutukset Natura-alueen niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Arvioitu on Natura-alueeseen kohdistuvat suorat ja välilliset vaikutukset, jotka syntyvät maakuntakaavaehdotuksen merkintöjen mahdollistamien maankäyttömuotojen toteutuessa. Taajamatoimintojen ja virkistysalueiden sekä muiden merkintöjen aiheuttamia vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena sekä myös koko Kirkkojärven Natura-alueeseen, sen eheyteen ja koskemattomuuteen nähden. Arviointi on tehty maakuntakaavan tarkkuustasoon nähden tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi sisältää yhteisvaikutusten arvioinnin, jossa otetaan huomioon olemassa oleva rakennettu ympäristö ja mahdolliset muut vireillä olevat hankkeet Natura-alueen vaikutuspiirissä. Yhteisvaikutusten arviointiin on sisällytetty sellaiset hankkeet ja suunnitelmat, joiden suunnittelu on edennyt niin pitkälle, että vaikutukset voidaan tunnistaa ja yhteisvaikutukset arvioida. Arvioinnin johtopäätöksenä esitetään, että Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa osoitetut kaavamerkinnät eivät merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Kirkkojärven alue on sisällytetty osaksi Natura 2000 -verkostoa. Kuva 3. Huutijärven eritasoliittymävaihtoehdot, kevät 2016.VE 1 ylhäällä ja VE 2 alhaalla. 1.2 Valtatie 12, Lahdentie Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Huutijärvi yleissuunnitelma Valtatien parantamisen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA) oli nähtävillä kesällä 2015 ja eritasoliittymävaihtoehdoista oli kysely ELY-keskuksen verkkosivuilla keväällä 2016. Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus), oli nähtävillä kesällä 2016. 4 Herttualan osayleiskaavaluonnosten tiealue (LT) mahdollistaa kaikki ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetyt vaihtoehdot. Valtatien 12 yleissuunnitelmassa ratkaistaan tarkemmin toteuttamisen tapa.
Otteita Vt12 Ympäristövaikutusten arviointiohjelman tiivistelmästä: Valtatien 12 suunnitteluosuudella on merkittäviä puutteita niin liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Tieosuus ei tällä hetkellä täytä päätieverkolle asetettuja vaatimuksia. Alueella on nykyisin ongelmana kasvava melu, joka haittaa lähiympäristön asutusta. Sujuvat kevyen liikenteen reitit ovat puutteellisia, koska nykyisellä valtatiellä pyöräily ja kävely ovat kiellettyjä. Yli- tai alikulkuja on melko vähän. Tien parantamisella pyritään poistamaan näitä ongelmia. Suunnittelukohteelle laaditaan yleissuunnitelma, jossa määritetään tien likimääräinen sijainti ja tilantarve sekä suhde nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön, tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut, hankkeen vaikutukset ja alustava kustannusarvio sekä ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Yleissuunnitelma on ohjeena tarkempaa tiesuunnitelmaa laadittaessa. Kirkkojärvi Kirkkojärven Natura-alueen kohdalla on tutkittu tarkemmin valtatien parantamisen toteuttamisen erilaisia vaikutuksia ja jaksolla tarkastelussa on edellisistä poikkeavia vaihtoehtoja. Vaihtoehdossa 0+ valtatie säilytetään Kirkkojärven kohdalla nykyisellään eli kaksikaistaisena valtatienä. Kangasalan eritasoliittymä säilyy nykyisenä. Vaihtoehto A on valtatien leventäminen nelikaistaiseksi keskikaiteella varustetuksi valtatieksi (2+2) Kirkkojärven kohdalla toteuttamalla levittäminen nykyisen tien molemmille puolille. Kangasalan eritasoliittymä muutetaan rombiseksi eritasoliittymäksi. Vaihtoehdossa B valtatie levennetään nelikaistaiseksi keskikaiteella varustetuksi valtatieksi (2+2) Kirkkojärven kohdalla toteuttamalla leventäminen valtatien Kirkkojärven puolelle. Kangasalan eritasoliittymä muutetaan rombiseksi eritasoliittymäksi. 5 1.3 Selvitystilanne Yleiskaavoitusta varten valmistuneet selvitykset Herttualan osayleiskaavan meluselvitys, luonnos. Sito, 2016. Herttualan osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön ja maiseman inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo, 2015. Maisemallisten vaikutusten arviointi, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016. Herttualan hulevesiselvityksen I ja II vaihe. Ramboll, 2016. Herttualan osayleiskaava luontoselvitys. Ramboll, 2016. Herttualan osayleiskaava-alueen ja Herttualantien asemakaava-alueen arkeologinen inventointi. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2013. Yleiskaavoituksen ehdotusvaiheen selvitykset Natura-arviointi Arkeologisen ja rakennetun ympäristön selvitysten täydentäminen Hulevesiselvitys III vaihe Meluselvitys II vaihe Liikennetarkastelu Energiatarkastelu Vesihuollon runkoselvitys Muita selvityksiä Valtatie 12 Alasjärvi-Huutijärvi ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). RAPORTTI 63/2016. Pirkanmaan maakuntakaavan Kirkkojärven Natura-arviointi Liikenneviraston maanteiden meluselvitys - EU:n ympäristomeludirektiivin (2002/49/EY) mukainen meluselvitys. Liikennevirasto, 2012. Viheralueiden nykytilaselvitys, 2012 Kangasalan viheralueohjelma 2008 2030 Palveluverkon kehittämissuunnitelma 2011-2030
Kuva 4. Luonnosvaihtoehdot RUUTUNAUHA KYLÄSOLUT 6
PALAUTE 2.1 Yhteenveto palautteesta Luonnosvaiheessa laadittiin kaksi vaihtoehtoa, Ruutunauha ja Kyläsolut, joilla on erilainen kokonaisrakenteen kehittämistapa. Molemmissa vaihtoehdoissa mitoitustavoitteena on n. 2000 asukkaan pientalovaltainen kaupunginosa. Laadullisena tavoitteena on korkeatasoinen aluekokonaisuus, joka ponnistaa kulttuurimaiseman identiteetistä ja arvoista sekä monipuolisista vapaa-ajan ja virkistymisen mahdollisuuksista kodin välittömässä läheisyydessä. Vaihtoehdot noudattelevat samantapaista rajausta avoimen kulttuurimaiseman suuntaan. Katuverkkoratkaisut poikkeavat toisistaan nauhamaisen tai solumaisen perusrakenteen mukaisesti. Luonnosvaiheessa on saatu nähtävillä olo aikana 17 kpl lausuntoja ja 11 mielipidettä. Osa mielipiteistä saatiin Karttapohjaisen Harava-kyselyn kautta. 2.2 Lausunnot 1. Pirkanmaan ELY-keskus Kaavoitettava alue Herttualan osayleiskaavaa laaditaan alueelle, joka Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on pääosin selvitysaluetta. Suunnittelualuetta rajaava VT12 on merkitty parannettavaksi tieksi. Suunnittelualueelle sijoittuvat maakuntakaavan maakunnallisesti arvokas Liuksialan-Tiihalan kulttuurimaisema-alue (MAm007) ja Herttualan ympäristöarvoja omaava maatalousalue (MY). Yleiskaavoitettava alue rajautuu linnustollisesti arvokkaaseen Kirkkojärven Natura -alueeseen (nat008 ja S104). Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on ehdotusvaiheessaan. Herttualan yleiskaava-alue on maakuntakaavaehdotuksessa merkitty ehdolliseksi taajamatoimintojen alueeksi, jonka mitoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmentua siitä, ettei Natura-arvoja merkittävästi heikennetä ja että linnusto- ja vesistövaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. VT12 on osoitettu merkinnällä merkittävästi parannettava valtatie, taajamatoimintojen alue / ehdollinen (em11). Määräyksen mukaan on varmistuttava siitä, etteivät Kirkkojärven Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet merkittävästi heikennä alueen Natura-arvoja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vesistövaikutuksiin ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen. Edellä mainittujen merkintöjen sisällyttäminen maakuntakaavaan edellyttää, että luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa Natura-arviointimenettelyssä on ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä osoitettu, ettei merkittävästi heikentäviä vaikutuksia suojelun perusteisiin synny. Arviointi on laadittu ja siitä annettavasta lausunnosta vastaa Ympäristöministeriön 1.7.2016 antaman päätöksen mukaan Keski-Suomen ELY-keskus. Pirkanmaan ELY-keskus voi ottaa kantaa osayleiskaavavaihtoehdoissa esitettyyn rakentamiseen tarkemmin vasta kun lausunto maankäyttöratkaisujen vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä Kirkkojärven Natura-alueeseen on käytettävissä ja alue on maakuntakaavassa osoitettavissa rakentamiseen. Edelleen, kuten arviointiraportissa todetaan, arvioinnin kohteena olevat maakuntakaavan merkinnät ovat yleispiirteisiä ja mahdollistavat erilaisia toteutustapoja. Maakuntakaavan taajamatoimintojen aluevaraus osoittaa alueen pääkäyttömuodon, mutta merkintä pitää sisällään myös muita maankäyttömuotoja, kuten puistot ja virkistysalueet, jotka osoitetaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Maakuntakaava ei myöskään mitoita asumisen tehokkuutta taajama-alueilla. Maakuntakaavasta tehtyä arviointia ja siitä annettavaa lausuntoa ei voi suoraan soveltaa osayleiskaavan maankäyttöratkaisuihin, vaan niiden osalta tulee tehtäväksi erillinen Natura-arvioinnin tarveharkinta. Valtatien 12 suunnittelu Valtatien 12 yleissuunnitteluun välillä Alasjärvi-Huutijärvi liittyvä ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on valmistunut ja se on lausunnolla yhteysviranomaisella. YVA:ssa on tarkasteltu tien kolmen eri parantamisvaihtoehdon (VE0+, 7
VE1 ja VE2) vaikutuksia mm. asukkaisiin ja ympäristöön sekä selvitetty mahdollisuudet haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja torjuntaan. YVA-menettelyn päättyessä Pirkanmaan ELY-keskus tekee päätöksen jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta, josta laaditaan maantielain mukainen yleissuunnitelma. Valitun vaihtoehdon vaikutuksista Kirkkojärven Natura-2000 alueeseen tehdään vielä erillinen Natura-arviointi. Tiejakson parantamisen ajankohta ei ole tiedossa. Vaihtoehdossa VE0+ valtatietä 12 ei levennetä Herttualan kohdalla. Parantamisvaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat yhdenmukaiset Herttualan kohdalla. Näiden vaihtoehtojen mukaan valtatietä 12 parannetaan Huutijärven kohdalla nk. kapeaksi nelikaistaiseksi valtatieksi nykyisen tien molemmille puolille. Kaava-alueen kohdalla on vaihtoehdoissa 1 ja 2 nykyisen Herttualantien alituksen kohdalla ajoneuvoalikulku ja ko. jaksolla on kolme erillistä kevyen liikenteen ja/tai ulkoilureitin alikulkua. Huutijärven eritasoliittymän parantamisesta on kaksi vaihtoehtoa, joko nykyisen kaltainen eritasoliittymä tai nk. rombinen eritasoliittymä. Kirkkojärven jaksolla on laadittu useita vaihtoehtoja tien sijoittamisesta suhteessa nykyiseen väylään. Kunnan keskustaan suuntautuvana pääliikenneväylänä käytettävä Herttualantie alittaa valtatien 12. Alikulku on järkevää toteuttaa riittävän laajana siten, että se palvelee sekä ajoneuvo- että kevyttä liikennettä. Valtatien 12 jatkossuunnittelussa voidaan kevyen liikenteen väylien sijaintia tutkia mahdollisimman hyvin Herttualan alueen maankäyttöä ja virkistyskäyttöä palveleviksi. Maisema- ja kulttuuriympäristön arvot Herttualan yleiskaavoitusta varten on tehty rakennetun ympäristön ja maiseman inventointi sekä arvioitu kaavaluonnosten vaikutusta alueella. Yleisten huomioiden mukaan molemmat vaihtoehdot aiheuttavat merkittäviä ja myös haitallisia vaikutuksia alueen kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. ELY-keskus pitää laadittua selvitystä perusteellisena. Vaihtoehtoja koskevat arvioinnit ohjaavat jatkosuunnittelua hyvällä tavalla. Maakuntakaavaan rajatun Liuksialan-Tiihalan kulttuurimaiseman arvojen perustana ovat laakeat viljely- ja järvimaisemat, kartanot ja kesiaikaiset kylät sekä näihin liittyvät historialliset ominaispiirteet. ELY-keskus pitää tärkeänä alueen 8 sisäisten näkymien säilyttämistä avoimena. Kirkkojärven ranta-alueen vanhoja kylätontteja ympäröivät peltoaukeat ja viljelysmaat ovat sekä maisemanhoidon että maatalouden elinkeinojen turvaamisen kannalta merkittäviä ja on perusteltua jättää ne rakentamisen ulkopuolelle. ELY-keskuksen mielestä arviointia tulisi laajentaa ottamalla huomioon myös VT12 YVA-hankkeessa esitetyt melun suojaustoimenpiteet eli melurakenteet ja niiden sijoittuminen. Kuohunlahden vesistöylityksen kohdalle (Kirkkojärven jakso) esitetään 1,2 metriä korkeita meluntorjuntarakenteita molemmin puolin valtatietä. Valtatien melusuojaus, yhdessä kaavaluonnoksissa samalle jaksolle esitetyn keskitehokkaan rakentamisen kanssa, sulkee maisemanäkymiä ja vaarantaa nykyisten arvojen säilymisen. Teolliselle toiminnalle suunnitellut, suhteellisen kookkaat aluevaraukset vaikuttavat alueen ominaispiirteisin soveltumattomilta ratkaisuilta. Luontoarvot Herttualan yleiskaavoituksessa on ollut käytettävissä sekä kaavaa varten laaditut luontoselvitykset että alueella muiden hankkeiden yhteydessä tehtyjen luontoarvojen tiedot. ELY-keskus pitää aineistoa hyvänä ja kattavana yleiskaavatyön lähtökohtana. Sen lisäksi, että suunnittelualueen järvet Kirkkojärvi, Taivallammi ja Säkkölänjärvi kuuluvat Natura 2000-alueeseen ne sisältyvät valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kansainvälisesti merkittävinä kohteina. Herttualan alueen suunnittelussa tulee huolehtia linnustoselvityksessä esitettyjen Naturan puskurivyöhykkeen sekä ruokailu- ja kerääntymäalueen pinta-alan säilymisestä ja ihmistoiminnan rajoittamisesta. Kirkkojärven ranta-alueen jättäminen rakentamiselta vapaaksi on perusteltua sekä linnustolle tärkeän ranta-vyöhykkeen että liito-oravan ja ekologisten yhteyksien vuoksi. Luonnontilaisena ja riittävän laaja-alaisena on syytä säilyttää myös Lahdentien ja Herttualantien väliin jäävä suo- ja kosteikkoalue, joka on merkittävä sekä luonnonarvojensa että alueen vesitasapainon säilymisen kannalta. Hulevedet ja vesihuolto
Alueen rakentamisalueita suunniteltaessa on perusteltua ottaa huomioon kaavan hulevesiselvityksessä esitetyt luontoarvoluokat ja hulevesien hallinnan vaativuustasoluokat sekä niihin liittyvät rakentamissuositukset. Alueen kehittämisen tulee perustua vesitasapainon säilymiseen luonnonarvoja säilyttävällä tavalla. Jatkotyössä on tarpeen selvittää suunnitelmien vaikutus hulevesien nykytilaan ja muutoksen merkitys ympäristössä. Vesihuoltoverkoston laajentaminen Herttualaan on Kangasalan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2014 2030 perustunut arvioon, jonka mukaan alueen asukasmäärä vuoteen 2030 mennessä on n. 220. Osayleiskaavan tavoitteeksi on asetettu 2000 asukkaan asuin- ja työpaikka-alueen muodostaminen Herttualaan vuoteen 2040 mennessä. Vesihuollon järjestämiseksi tulee suunnittelualue sisällyttää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen siten, että toiminta-alueen hyväksymispäätöksen yhteydessä asetetaan tavoitteellinen aikataulu alueen saattamiseksi verkostojen piiriin. Suunnitellun yhdyskuntakehityksen huomioon ottaminen ja toteuttamisen ennakointi edistävät siten toiminta-alueiden ennakoivaa määrittelyä ja alueidenkäytön suunnitelmallisuutta. Toiminta-aluepäätöksessä asetettavan aikataulun on hyvä kuitenkin olla realistinen eikä sen tule ulottua tarpeettoman pitkälle tulevaisuuteen; verkostojen laajentamista pitkällä, esimerkiksi yli 10 vuoden aikajänteellä, on tarkoituksenmukaista linjata vesihuollon kehittämisen suunnittelun yhteydessä. Liikenteen päästöt Valtatien 12 yleissuunnitteluun, ympäristövaikutusten arviointiin sekä hankkeen Natura-arviointiin liittyen on tehty meluselvitys koko suunniteltavana olevalle tiejaksolle. Herttualan kaava-alueelle tehdyn meluselvityksen lähtötiedot ja tulokset poikkeavat jossain määrin valtatien 12 suunnitteluun liittyvän meluselvityksen tuloksista. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että arvioitaessa kaava-alueen melutasoja on syytä käyttää valtatien 12 meluselvityksen lähtötietoja ja tuloksia etenkin, kun YVA-selvitykseen liittyvän meluselvityksen mukaan valtatien meluvaikutukset ulottuvat pidemmälle kuin kaavan meluselvityksen perusteella. YVA-arviointiselostukseen liittyy selvitys valtatien 12 liikenteen aiheuttamista päästöistä tien lähialueelle. Ennustetilanteessa 2040 tien läheisyydessä ilmanlaatua heikentää eniten pienhiukkasten (PM10) määrä, joka Herttualan kohdalla edellyttää asutukselle ja muulle herkälle maankäytölle Suomen kansallisen suosituksen mukaan 15 metrin suojaetäisyyttä tiestä ja WHO:n suosituksen mukaan suojaetäisyydeksi 45 metriä valtatiestä. Koska kyseessä on uuden, liikenteen haitoille herkän maankäytön sijoittamisesta olemassa olevan liikenneväylän vaikutusalueelle, kuuluu melusuojausten suunnittelu ja rakentaminen kunnalle tai alueen maankäytön toteuttajille. Johtopäätökset ELY-keskuksen näkemyksen mukaan yleiskaavoituksen eteenpäin vieminen edellyttää, että alue on maakuntakaavassa osoitettu ehdolliseksi taajama-alueeksi. Herttualan alueen jatkosuunnittelun lähtökohtina on perusteltua pitää alueen erityisiä maisema-, kulttuuriympäristö- ja luonnonarvoja sekä maaseutuelinkeinojen turvaamista siihen hyvin soveltuvalla alueella. 2. Pirkanmaan liitto Herttualan osayleiskaavaa laadittaessa on tehty tietoinen valinta, jossa yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisalle, mutta samalla maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle osoitetaan uutta maankäyttöä. Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan tämä edellyttää suunnitteluvalintoja tehtäessä kohdealueen ominaispiirteiden tarkkaa huomioimista sekä alueen myöhemmässä toteutuksessa laadukkaita ja hienovaraisia suunnitteluratkaisuja. Pirkanmaan liitto katsoo, että Herttualan luonnosvaihtoehtojen sisältö vastaa uuden Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotusvaiheen ratkaisua, ja yleiskaavan kaavamääräyksissä on pyritty huomioimaan lainvoimaisen maakuntakaavan edellyttämä maisema-alueen erityispiirteiden ja kulttuuriperinnön säilyttämistavoite, Myös Kirkkojärven Natura-arvot on huomioitu osayleiskaavan määräyksissä. Pirkanmaan liitto kuitenkin korostaa, että valmistella oleman 9
maankuntakaavan Herttualan alueen Natura 2000-arviointi on parhaillaan ELYkeskuksessa lausunnolla ja lausuntoaikaa on 6 kk. Vasta tämän jälkeen voidaan laatia alueen lopullinen maakuntakaavaratkaisu. Pirkanmaan liitto toteaa, että luonnosvaihtoehdoista Kyläsolut sopii alueen maisemakuvaan paremmin, avoimia näkymiä paremmin tarjoavana ja peltoalueita säästävän ratkaisuna. Ratkaisu mahdollistaa alueen eri osien kehittämisen luonteeltaan omaleimaisina kylinään. Tämä mahdollistaa myös Kangasalan keskustaan parhaiten tukeutuvan, läntisimmän osan kehittämisen hiukan tiiviimpänä rakenteena. Myös liikenneverkon kannalta selkeä yhden runkokokoojakadun ratkaisu sopii alueen ominaisluonteeseen hyvin. Kirkkojärven ranta-alueen viheryhteyttä tulisi vielä vahvistaa ja asuinkorttelialue rajata ranta-alueen ulkopuolelle. Yhdysvesijohtolinjan sijainti tulee ottaa yleiskaavassa huomioon. Pirkanmaan liitto puoltaa Kangasalan kunnan Herttualan osayleiskaavan jatkovalmistelua edellä esitetyin ohjeistuksin. 3. Pirkanmaan maakuntamuseo Kaava-alue sijoittuu lähes kokonaan Liuksialan-Tiihalan kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi - ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013). Alueen arvot kiinnittyvät pitkään viljelyhistoriaan ja sen synnyttämiin avoimiin viljelyaukeisiin, vanhoihin kylätontteihin ja tielinjoihin sekä vähäiseen uudisrakennuskantaan. Lisäksi kaava-alueen etelä- ja itäosa kuuluvat Herttualan-Jokioisten-Liuksialan maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi todettuun kulttuurimaisemaan (Kulttuurimaisemat 2014 - Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet). Myös rakennetun ympäristön erityisarvot kytkeytyvät iäkkään rakennuskannan lisäksi vanhaan maatalousmaisemaan peltoineen, kylätontteineen ja tiestöineen. Kaavan tavoitteena on kehittää nykyisestä 130 hengen maaseutumaisesta asuinalueesta noin 2 000 asukkaan pientalovaltainen kaupunginosa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on rakentamisen sovittaminen alueen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Maakuntamuseo katsoo, että kaavan tavoitteet 10 ovat lähtökohtaisesti ristiriitaisia ja kaavaratkaisu uhkaa maakunnallisten arvojen säilymistä. Alueen rakentamista on tarkoitus ohjata tulevaisuudessa tarkemmin asemakaavatasolla, ja osalla alueesta asemakaava on jo vireillä. Maakuntamuseo on antanut lausunnon kyseisen asemakaavan valmisteluaineistosta. Lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että kaavan tavoite laajan pientaloalueen rakentamisesta alueelle johtaa ristiriitoihin alueen maakunnallisesti arvokkaan avoimen peltomaiseman kanssa. Kaava-alueelta on laadittu kaavatason huomioiden asianmukainen maiseman ja rakennetun ympäristön inventointi. Selvitys ei kuitenkaan kata kaava-alueen itäosassa olevaa Joutsiniementien varren rakennuskantaa. Tältä osin aineistoja tulee vielä täydentää. Täydennyksen mahdollisesti esiin tuomat kulttuuriympäristöarvot tulee huomioida kaavamerkinnöissä. Maankäytön vaihtoehdoista on laadittu erillinen kulttuuriympäristövaikutusten arviointi, joka pohjautuu sen laadintahetken versioihin yleispiirteisistä suunnitelmakaavioista. Joiltakin osin vaikutustenarvioinnin tuloksia on jo hyödynnettykin vaihtoehtoja laadittaessa. Vaikutusten arvioinnissa on tuotu esiin hankkeen lähtökohtaiset haasteet, jotka koskevat molempia vaihtoehtoja. Kyläsolut huomioi kuitenkin Ruutunauhaa paremmin maaseudun perinteisen kylämäisen rakentumisen ja näkymät asutusta ympäröiville peltoaukeille. Kaavakartalta puuttuu maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön, Herttualan-Jokioisten-Liuksialan kulttuurimaiseman, aluerajaus. Tältä osin kaavakarttaa tulee täydentää. Lisäksi maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, Liuksialan-Tiihalan kulttuurimaiseman, merkintä jää kartalla helposti huomaamatta. Merkintätapaa voisi harkita selkiytettäväksi. Herttualan osayleiskaavassa osoitetaan runsaasti uudisrakentamista arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Keskeisiä alueen kulttuuriympäristön arvoihin ja suojeluun vaikuttavia asioita, esim. uudisrakennusten sijoittelu, massoitteluperiaatteet yms. jäävät ratkaistaviksi asemakaavatasolla. Yleiskaavan merkinnöillä varmistetaan, että kulttuuriympäristön arvot tulevat tarkemmin selvitetyiksi ja huomioiduiksi asemakaavoituksen yhteydessä. Merkittävimmät tilakeskukset Eerola, Kylä-Aakkula ja Yli-Marttila on turvattu molemmissa vaihtoehdoissa
asianmukaisella merkinnällä sr-1. Kaava-alueella on kuitenkin muitakin rakennetun ympäristön kohteita, joilla on erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Näiden arvojen säilyttämisen kannalta tärkeitä seikkoja on tuotu esiin kohdekohtaisesti rakennetun ympäristön ja maiseman inventoinnin yhteydessä. Kyseisiä kohteita ei ole huomioitu yleiskaavaluonnoksissa. Lisäksi Herttualantien ja Taivallammintien varsien jälleenrakennuskauden asutuskeskittymällä on todettu kokonaisuudessaan olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Arvoaluetta ei ole huomioitu luonnoksessa. Rakennetun ympäristön kohteet, joihin inventoinnin mukaan liittyy toimenpiteitä edellyttäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, tulee huomioida joko kohde- tai aluekohtaisilla merkinnällä. Lisäksi tulee huomioida jälleenrakennuskauden asutuskokonaisuus. Maiseman arvojen kannalta oleellisia ovat Herttualan ja Jokioisten vanhat kylätontit, niitä ympäröivät rintapellot, vanhat tielinjat sekä maisemaan avautuvat näkymät. Kaava-alueella sijaitsee useita vanhoja tielinjauksia, jotka on huomioitu luonnoksissa asianmukaisesti. Sen sijaan arvokkaimmat peltoalueet tulee vielä merkitä kaavakartalle. Molemmissa luonnoksissa ohjataan uusia, laajoja asuinalueita kylätontteja ympäröiville peltoaukeille, mikä on lähtökohtaisesti ristiriidassa alueen maisemallisten arvojen kanssa. Merkittäviä näkymälinjoja on jossain määrin huomioitu. Tältä osin Kyläsolut onnistuu paremmin. Lahdentieltä etelään avautuvat näkymät sekä kaava-alueen itäosan näkymät Säkkölänjärvelle ja Herttualantieltä Kirkkojärvelle avautuvat näkymät esitetyillä ratkaisuilla kuitenkin pääosin menetetään. Ainakin Herttualantien länsipäähän Kirkkojärven rantapellolle sijoitettu A3-alue tulisi muuttaa MA-alueeksi. Näin pystyttäisiin säilyttämään Kirkkojärven rantapellon yli avautuva näkymä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo huomauttaa, että Herttualan kylätontin vanhin osa (inventointikohde 1, arkeologinen kulttuuriperintökohde) on rajattu inventointiraportissa ja kaavassa liian suppeaksi (pinta-ala n. 3 800 m 2 ). Vuoden 1635 maakirjakartan mukaan kylätontilla sijaitsi viisi taloa ja sen laajuus oli noin 200 x 180 kyynärää eli n. 12 500 m 2. Kohteen asemointi nykykartalle tulee tarkistaa ja toimittaa maakuntamuseolle; korjattu kulttuuriperintökohteen rajaus tulee siirtää inventointiraporttiin ja kaavaan. kohteen kaavamerkinnän (S 1) selitysosan otsikkoa tulisi muuttaa Arkeologinen kulttuuriperintökohde. Arkeologisen inventoinnin (2013) jälkeen kaavaalueelta, Kylä-Aakkulantien kaakkoispuoleiselta pellolta on löytynyt rautakautinen esine, pronssisoljen katkelma. Löytöpaikalle on kaavaluonnoksissa merkitty rakentamista (A3-varaus). Koska löytö saattaa viitata kiinteään muinaisjäännökseen, maakuntamuseo suorittaa 1-2 kuukauden sisällä paikalla maastotarkastuksen ja arvioi sen perusteella arkeologisen inventoinnin täydentämisen tarpeen ko. kohteen osalta. Tarvittaessa kaavamerkinnöistä ja ratkaisuista voidaan järjestää maakuntamuseon kanssa erillinen työneuvottelu. Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. 4. Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunnalla ei ole lausuttavaa Herttualan osayleiskaavaluonnokseen. 5. Oriveden kaupunki Oriveden kaupungilla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksista. 6. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että kaavan tulee mahdollistaa eri väestöryhmille soveltuva, monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta, joka sisältää erilaisia asumisen ja omistamisen muotoja. Alueen suunnittelussa on pyrittävä siihen, että se mahdollistaa asumisen eri väestöryhmille, mm. lapsiperheille, ikääntyneille ja vammaisille. Asuinympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon esteettömyys, palveluiden läheisyys, sujuvat ja turvalliset liikenneyhteydet, asuinympäristön virikkeellisyys sekä hyvät kevyen liikenteen väylät. Jotta eri väestöryhmien omaleimaiset tarpeet tulevat riittävällä tavalla alueen suunnittelussa huomioiduksi, on hyvä pyytää lausunnot myös vanhus- ja vammaisneuvostoilta. 11
Maakuntauudistus tulee muokkaamaan Kangasalan sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa alueen suunniteltuun rakentamisajankohtaan, vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa asiointi tulee lähitulevaisuudessa painottumaan nykyistä voimakkaammin verkkoasiointiin, mikä osaltaan vähentää kiinteiden toimipisteiden tarvetta palvelujen tarjonnassa. Edelleen kuitenkin vuonna 2040 tultaneen osa sosiaali- ja terveyspalveluista tuottamaan lähipalveluina ja asiointi tapahtuu toimintaa varten osoitetussa toimipisteessä. Tähän tulee alueen suunnittelussa varautua. Monimuotoisuus ja muunneltavuus tilojen ja rakenteiden suunnittelussa on hyvä huomioida. Nykyisen lainsäädännön ja suunnitteilla olevan maakuntauudistuksen puitteissa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat osa kunnan perustehtävää. Tämä tapahtuu kunnan eri toimijoiden toimesta ja sekä yhteistyössä tulevan maakunnan, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, kanssa. Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kokonaisuudet mm. liikunta-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien osalta. 7. Ympäristöterveys Liikenteen melu ja teollisuusalueelle sijoitettavat toiminnot eivät saa aiheuttaa asuin- tai muihin oleskelutiloihin STMa:n 545/2015 (asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisen asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista) tarkoittamaa meluhaittaa. Muuntamosta ei saa aiheutua matalataajuuden aiheuttamaa meluhaittaa asuin- tai oleskelutiloihin. Pientaajuiselle sisämelulle (tunnin keskiäänitaso) on annettu STMa:n 545/2015 toimenpiderajat tiloille, jotka on tarkoitettu nukkumiseen (klo 22.00-7.00). Päiväajan arvoille (klo 7.00-22.00) sovelletaan 5 db suurempia arvoja. Uuden alueen suunnittelussa ja alueen täydennysrakentamisessa tulisi huomioida puunpienpoltto sekä siitä mahdollisesti aiheutuvat savuhaitat. Alueelle tulee tarpeen mukaan toteuttaa radonturvallinen rakentaminen. 8. Rakentamisen palvelualue Tonttien, katujen ja vesihuollon rakentaminen on syytä osoittaa vähemmän eroosioherkille alueille. Rakentamisen aikaisen ja rakentamisen jälkeisen tilanteen hulevesijärjestelyihin pitää varata tilaa. Varhaiskasvatus - ja koulutustoiminnoille on esitettävä riittävä varaus molemmissa kaavavaihtoehdoissa. 9. Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaavaluonnoksiin on riittävästi huomioitu melunsuojauksia. Kaavaselostuksessa ja kaavakartoissa tulee huomioida, että uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. Kaavamääräyksissä on esitetty, että muuntamon mahdollisesti aiheuttama matalataajuusmelu tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavaluonnoksissa on otettu huomioitu luontoselvityksessä esitetyt alueet ja rakentaminen on osoitettu lähemmäksi vt 12:sta, eikä rakentamista ole pääsääntöisesti osoitettu luontokohteille. Taivallammin ja Säkkölänjärven läheisyyden peltoalueet jätetään pääsääntöisesti rakentamattomiksi, joka tukee lintujen esiintymistä alueella. Peltoalueet kuitenkin alueella vähenevät ja tällä on varmasti vaikutuksia alueen linnustoon. Rakentamisaika myös tulee varmasti vaikuttamaan lintujen esiintymiseen ja mahdollisesti myös pesimiseen alueella. Alueen hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää kaavoitettavalle alueelle. Luonnoksien mukaan Taivallammeen ja Säkkölänjärveen kuitenkin johdetaan alueen hulevesiä. Hulevesien johtamisella ei saa heikentää viitasammakon esiintymistä alueella. MY-alueen sisällä oleva alue luo-2 tulee osoittaa kaavassa merkinnällä SL. Alueella on niin merkittäviä luontoarvoja, että alue on mahdollista tulevaisuudessa rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla. Yleiskaavanmerkinnöistä- ja määräyksistä puuttuu nykyistä terveyskeskuksen aluetta kuvaava PY-merkintä. 12 Kyläsolut luonnoksessa TY-alue nykyisessä muodossa pirstoo peltoaluetta, jolloin peltojen käyttö viljelyyn heikkenee.
Kyläsolut vaihtoehto mahdollistaa myös tulevaisuudessa alueen luontoarvojen ja maalaismaisuuden säilymisen. Rakennus- ja ympäristölautakunnan toteaa, että osayleiskaavan valmistelua tulee jatkaa Kyläsolut vaihtoehdon pohjalta. Sivistyskeskus Sivistyskeskuksen kanssa järjestettiin kokous, jonka muistio korvaa lausunnon. Muistiossa esitettiin seuraavia asioita: Alueelta on hyvä tontti pienten lasten yksikölle, jossa varhaiskasvatuksen ja alaluokkien 1-4 tiloja. Tontin pitäisi olla riittävän suuri, tontille tulee voida sijoittaa myös lähiliikuntapaikka eli pallokenttä jne. Vaihtoehdon Ruutunauha sijainti on viihtyisämpi ja mahdollistaa viereisen puistoalueen joustavan käytön. Osayleiskaava-alueen rakentuessa vähitellen aika näyttää milloin uudelle kouluja päiväkotirakennukselle tulee tarve. Siihen asti asukkaat käyttävät keskustan ja Huutijärven palveluita. Bussireitteihin Herttualan suuntaan ja kaava-alueen kautta vaikuttaa Kaivannon tulevaisuus ja tuleva toiminta. Ratsastusreittejä ei ole kunnan tarkoitus rakentaa vaan merkitään kaavakarttaan ohjeellinen reitti, jonne tulee opastus ja maanomistajilta kysytään luvat. 10. Maaseutuasiamies Arvioimme luonnoksia ensisijaisesti maatalouden ja maanviljelyn harjoittamisen sekä maatalouden elinkeinojen näkökulmasta. Herttualan osayleiskaava-alueella on noin 150 hehtaaria maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, jolla tällä hetkellä viljellään vilja- ja nurmikasveja. Peltoalueet jakaantuvat seitsemälle tilalle. Alueen pellot ovat aktiivisessa käytössä ja tilat ovat aktiivisesti toimivia ja elinvoimaisia, joilla on tavoitteena jatkaa viljelyä Herttualan kaava-alueella. Alueen tilat ovat investoineet ja panostaneet viljan viljelyyn. Osalla alueen tiloista on tehty sukupolven vaihdos muutamia vuosia sitten. Tilat kykenevät jatkossakin panostamaan viljan viljelyyn. Viljelijät ovat 13 kehittäneet määrätietoisesti tilojaan. Kaava-alueen eteläosissa ja Kirkkojärven rannan pelloilla on tärkeää jatkaa peltoviljelyä myös linnusto- ja maisema-arvojen vuoksi. Rannan pelloilla viljellään viljakasveja ja rannan peltojen viljelyn edellytykset ovat hyvät myös jatkossa. Virkistysreitit ja alueen käytettävyys maatalouden liikennetarpeisiin Vaihtoehto Kyläsolut säästää selvästi enemmän maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, jota tarvitaan myös suojeluvyöhykealueeksi (luontoselvitys Ramboll, 2016). Alue edustaa Keski-Hämeen laakeaa historiallisesti arvokasta viljely- ja järvimaisemaa. Alueen arvot liittyvät erityisesti avoimena säilyneisiin näkymiin, historiallisiin tielinjoihin ja vähäiseen rakentamiseen sekä pitkään jatkuneeseen maanviljelemiseen. Vuonna 2015 valmistuneessa yleiskaava-alueen rakennetun ympäristön ja maiseman inventoinnissa on identifioitu keskeisiä alueen näkymiä peltomaisemassa. Näiden näkymien säilyminen osana aktiivista maataloustoimintaa ja maanviljelyä on tärkeää. Maanomistajien rakennemalleista lausumat mielipiteet maatalouden toimintaedellytysten turvaamisen kannalta tulee huomioida jatkosuunnittelussa (1. Harri ja Anette Linnamaa, 2. Antero Oksanen) Tiihalantien alueen ja keskimmäisen alueen (Ve2) väliin jäävät peltoalueet ovat tällä hetkellä viljeltyinä. Peltoalueilla viljellään vilja- ja nurmikasveja. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida alueen tilojen elinkelpoisuuden turvaaminen ja peltoalueiden viljelyn säilyttäminen niin pitkään kuin osayleiskaavan kokonaan rakentuminen kestää (vuoteen 2040). Myös kauppapuutarhan toimintaedellytykset tulee turvata. Aktiivisen maatalouden harjoittamisen ja peltoviljelyn säilymisen kannalta Kyläsolut näyttäytyy kannatettavampana. 11. Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto esittää vaihtoehdoista plussat ja miinukset:
Vaihtoehto Ruutunauha +Asuinalueet on ajateltu järkevästi Vaihtoehto Kyläsolut +Luonto lähempänä - Lahdentien melu ja liikenne +Kuohunlahden yli suunniteltu kävelysilta lyhentää matkaa keskustaan - Bussireitit eivät välttämättä tavoita kaikkia asukkaita - Pyörätiet sijoittuvat epätasaisesti kahdelle päätielle ja ovat epäselviä - Pelto- ja kasvialueet ovat pienempiä kuin kyläsoluissa 12. Kangasalan Vesi -liikelaitos +Huutijärven uusi alikulku lisää jalankulkijoiden liikkumismahdollisuuksia +Bussireitti kattavampi ja selvempi - Asuinalue liian rannassa Osayleiskaavan laadinnassa tulee ottaa huomioon rakennettavaksi kaavoitettavan alueen maaperän rakennettavuus. Kangasalan Vedellä on alueella tärkeitä jätevesiviemäreitä ja vesijohtoja jotka tulee ottaa huomioon jo rakentamisalueita ja niiden sijoittamisia suunniteltaessa, niitä ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa asuinalueiden keskelle, mahdolliset hajuhaitat ja vahingot voidaan näin välttää. 13. Gasum Oy Gasum Oy:n maakaasuputki (jakeluputki PEH315, 8 bar) kulkee kaava-alueen läpi. Maakaasuputkea varten on lunastettu kiinteistöihin kohdistuva pysyvä käyttöoikeus. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Asetuksen mukaan 8 barin jakeluputken suositeltava etäisyys rakennuksesta on neljä metriä. Etäisyyttä voidaan tarvittaessa pienentää, ei kuitenkaan alle kahden metrin. Maakaasuputkiston suojaetäisyydet on otettava huomioon kortteleiden suunnittelussa sekä rakennusten ja katujen sijoittamisessa kaava-alueella. Rakennusalueiden rajat ja kaavamääräykset tulisi viimeistään asemakaavoituksen yhteydessä siten, että asetuksen 551/2009 annettujen määräysten vastainen rakentaminen ei ole mahdollista. Liikenneväylät ja raskaasti liikennöidyt alueet tulee suunnitella siten, että maakaasuputkisto ei vaurioidu siihen kohdistuvien kuormitusten ja rasitusten vuoksi. Yleiskaavaluonnoksiin on merkitty Ruskoon johtavan siirtoviemärin ohjeellinen sijainti. Jakeluputkiston etäisyydet muihin maanalaisiin putkistoihin, kaapeleihin ja muihin rakenteisiin on valittava siten, etteivät ne aiheuta huomattavaa haittaa toistensa käytölle, korjaukselle tai kunnossapidolle. Asetuksessa määrätty vähimmäisetäisyys maanalaiseen paineettomaan viemäriin, salaojaputkeen, suljettuun putkikanavaan tai vastaavaan on yhdensuuntaisasennuksissa yksi metri ja risteilyissä 0,5 metriä. Olosuhteista johtuen minimietäisyyksiä ei voida kaikissa tilanteissa soveltaa ja uusi rakenne tulee sijoittaa etäisyydelle, jonka rakentamisen ja ylläpidon turvallisuus edellyttävät. Maakaasuputken ja siirtoviemärin risteilyjen määrä tulee pitää mahdollisimman vähäisenä. Maakaasuputki rajoittaa ympäröivää maankäyttöä merkittävästi. Gasum Oy pyytää, että maakaasuputken linjaus osoitettaisiin yleiskaavassa ja maakaasuputkistosta aiheutuvat rajoitukset merkittäisiin kaavamääräyksiin, esim. Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 mukaisesti. Maakaasuputken läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta aiheutuu haittaa tai vaaraa maakaasuputken pitämiselle. Putkilinjalla on säilyttävä näköyhteys maakaasuputken sijaintia osoittavien maastomerkintöjen välillä. Turvallisuussyistä johtuen maakaivamiselle ja rakentamiselle on asetettu rajoituksia maakaasuputkiston läheisyydessä. Lisätietoja rajoituksista http://gasum.fi/kaasutietoutta/maankaytto-kaasuputkisto/huomioi-maakaasulinja/ Yleiskaava-alueella on Kangasalan Lämpö Oy:n maakaasuputkistoa. Maakaasua on mahdollista saada käyttöön alueella. 14
14. Elenia Kaava-alueella sijaitsee myös Elenia Oy:n omistama 110 kv:n ilmajohto sekä Herttualan sähköasema. 110 kv maasulun aiheuttama vaarajännitteiden nousu ei aiheuta rajoituksia rakentamiselle Herttualan sähköaseman tontin viereen. Rakennukset voidaan rakentaa 4 m etäisyydelle Elenian sähköaseman tontin rajasta lukuun ottamatta 110 kv voimajohdon aluetta. 110 kv voimajohdon läheisyydessä asuinrakennukset suosittelemme kaavoitettavaksi vähintään 35-50 m etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. Muut rakennukset suositellaan sijoitettavaksi vähintään 23 m etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. Rakennuksia ei saa rakentaa tai kaavoittaa 110 kv voimajohdon rakennuskieltoalueelle (tarkistetaan etäisyys lunastusasiakirjoista). Herttualan sähköaseman läheisyyteen kaavoitettaessa on huomioitava 110 kv ulkokentän päämuuntajan ja kytkinlaitteiden aiheuttama taustaääni 24/7 vaikutusajalla. Kytkinlaitteiden toimintaääni alueella on satunnaista ja riippumaton vuorokauden ajoista. Tarvittaessa on kaavoituksessa huomioitava tarvittava melusuojaus valleilla, seinillä tai rakenneratkaisuilla mikäli melutaso koetaan ympäristössä häiritseväksi. Alueella sijaitsee Elenia Oy:n omistamia muuntamoita, 20 kv:n kaapeleita, 0,4 kv:n ilmajohtoja sekä 0,4 kv:n kaapelita liitekartan mukaisesti. Pyydämme huomioimaan nykyiset 20 kv:n ja 0,4 kv maakaapelit sekä puistomuuntamot kaavassa. Uusille puistomuuntamoille varaukset tullaan tekemään kaavan tarkentuessa. (Tarvittava alue uudelle puistomuuntamolle on 12 m x 12 m, sisältäen suoja-alueen). Muuntamon ulkoseinästä tulee olla vähintään 8 metriä lähimpään rakennukseen. Mahdollisista johdonsiirto- tai muutostöistä aiheutuvat kustannukset laskutamme työn tilaajalta. Liitteet: Karttta nykyisestä Elenia Oy:n jakeluverkosta 15. Elisa Oyj Elisa Oyj:llä ei ole lausuttavaa koskien Herttualan kaavaa. Mahdollinen rakentaminen toteutetaan yhteistyössä muun infran rakentamisen kanssa. 16. Kangasalan luonto ry. ja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pidämme kaavahanketta mahdollisena, mutta sen toteuttamisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta Kirkkojärven Natura2000 -alueen takia. Esitämme myös eräitä muutoksia kaavavaihtoehtoihin, joista Kyläsolut on kehityskelpoisempi. Yleistä Kangasalan luonto ry. kiinnittää jälleen huomiota väestönkasvuennusteisiin. Herttualan kaavaluonnos perustuu ajatukseen, että kyseessä olisi vuoteen 2040 mennessä 2000 asukkaan asuinalue. Kuitenkin selosteessa todetaan kahdesti, että todellisen väestömäärän arvioidaan jäävän pienemmäksi (s. 8 ja 20). Ennen Herttualan aluetta pitäisi valmistua huomattavasti suurempi Lamminrahkan lähiö, jonka asukaslukutavoite on 8000. Suoraman ja keskustan asutusta halutaan tiivistää. Kokonaisuus perustuu mielestämme ylimitoitettuihin kasvuennusteisiin. Siksi Herttualan kaavoitusta ja siihen sisältyvää vt 12 laajennusta ei tule kiirehtiä. Molemmat hankkeet vaikuttavat Kirkkojärven Natura 2000 alueeseen, joka on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA. Kosonen, Rintamäki et al.: Pirkanmaan linnusto 2016, s. 63). Kaavoitus ja tiesuunnitelma on tehtävä mahdollisimman huolellisesti aikaa säästämättä kysyen samalla tarpeellisuutta. Näemme Herttualan kaavoituksen tulevaisuusprojektina, jolla halutaan varmistaa rakennusmaan saatavuus kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Aikaa luontoarvojen selvittämiseen ja säilyttämiseen on riittävästi. Rambollin laatima selvitys: Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Kirkkojärven Natura-arviointi ilmestyi 15
vasta juhannuksen alla 23.6.2016, kun lausuntojen jättöaika päättyi 28.6.2016. Tämän selvityksen avulla esitetään, että Herttualan osayleiskaavaluonnos ja Vt12 laajennus eivät aiheuta haittaa Kirkkojärven Natura2000 alueelle. Rambollin konsultit eivät näytä tuntevan Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua Kirkkojärven Natura 2000 -alueesta 3.3.2004 dnrot 2307 ja 2495/1/02. Natura 2000 ja linnusto Kangasalan Kirkkojärven ympäristöön on vaikuttamassa useakin suunnitelma. Osa vaikuttavista toimenpiteistä on jo tehty. Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen ylläpitämän lintuaseman vierestä on kaadettu/harvennettu Kirkkojärven rantametsää (Wigrenin alue). Tämä on osaltaan vaikuttanut myös Kirkkojärven linnustoon, koska muun muassa suojaavan metsän vaikutus on heikentynyt. Myös Kuohunlahden puiston puistosuunnitelman toteuttaminen on vaikuttanut heikentävästi Kuohunlahden linnustoon. Kuohunlahdella lepäilevä ja ruokaileva linnusto (esimerkiksi muuttoaikaan uivelot) pelästyvät häiriöitä ja lähtevät lentelemään Vt12 suuntaan kohti pääaltaan Kirkkojärven selkää. Toistuvat ja lisääntyvät häiriöt lepäily- ja ruokailutilanteessa tuovat mukanaan useita haittoja ja vaaratekijöitä linnustolle. Nyt tehty Natura-arviointi Herttualan kaavan osalta (ja myös Vt12 suunnitelman osalta) eivät vakuuta siitä, että ainakaan haittojen yhteisvaikutus jäisi laissa tarkoitettua merkittävää haittaa vähäisemmiksi. Muiltakin osin haitta-arviointi on ylimalkaisen tuntuinen. Tilannetta voidaan toki parantaa erilaisilla lieventämistoimilla. Ympäristöjärjestöjen mielestä Herttualan kaavan kohdalta tehty Natura-arviointi on linnuston osalta puutteellinen, koska se perustuu väärin painotettuun lajistoon ja lisäksi linnustoselvitys ei selkeästi täytä tämän tyyppiseltä selvitykseltä vaadittua suositusta. Kirkkojärven Natura-alue on erityisesti tärkeä vesilintujen sulkimispaikka sekä merkittävä muutonaikainen lepäily- ja ruokailualue. Sulkivaa tai muuttavaa linnustoa ei ole kuitenkaan Rambollin tekemissä maastolaskennoissa selvitetty. On välttämätöntä laatia kunnollinen vaikutusten arviointi. Tässä arvioinnissa on tehtävä riittävän perusteellinen ja luotettavaan aineistoon nojautuva yhteisvaikutusarviointi. Yhteisarvioinnin on koostuttava Kuohunlahden puistosuunnitelman, Vt12 parannuksen, Wigrenin alueen hakkuiden ja Herttualan 16 osayleiskaavasuunnitelman vaikutuksista. Erityisen tärkeässä osassa tässä tulee olla suora ja epäsuora häiriövaikutus. Kirkkojärven Natura-alueen linnustollinen tilanne on heikentynyt koko ajan siitä lähtien, kun alueesta muodostettiin Natura-alue. Sama koskee myös IBAalueen ja Maali-alueen rajauksen aluetta muilta osin. Nämä useat jo tehdyt tai tulevat em. toimenpiteet heikentävät tilannetta ennestään. Kirkkojärven kunnostustakin pohditaan erillisessä työryhmässä. Kunnostuksesta saattaa koitua järven ja sen ympäristön linnuille haittavaikutuksia, vaikka tavoite onkin toisenlainen. Paljon riippuu siitä, miten mahdollinen kunnostustyö toteutetaan. Tässä yhteydessä on nostettava keskusteluun, miten kauan voidaan tyytyä siihen, että Natura-alueen ja IBA-alueen tilan annetaan heiketä. Lisäksi heikennystä tapahtuu aktiivisin toimenpitein kuten kaavoituksen ja tiesuunnitelmien avulla. Jokaisen suunnitelman kohdalla todetaan Natura-arvioinnissa, että yksittäinen suunnitelma vaikuttaa vain vähän haitallisesti luonnonarvoihin tai eri suunnitelmien yhteisvaikutukset ovat vähäiset. Tällainen menettelytapa johtaa siihen, että vähitellen luontoarvot katoavat lähes kokonaan. Kirkkojärven Natura-alueen ja sen ympäristön luontoarvojen vähentymiseen on useita syitä. Ne eivät kaikki liity alueella tehtyihin toimenpiteisiin. Kuitenkin pitää miettiä: Voidaanko sallia jatkuvasti uusia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat Naturaalueen luonnonarvojen heikkenevän edelleen? Vai pitääkö ensin saavuttaa takaisin alueen luonnontilalle suotuisa taso? Tällä pohdinnalla on aika olennainen merkitys periaatteellisesti, mutta myös juridisesti. Jatkuvan heikentymisen/heikentämisen tie ei ole kestävää. Rambollin laatima luontoselvitys, joka on päivätty 22.1.2016, on selkeästi puutteellinen. Maastotyö on tehty 4,-5.6 ja 16.6.2016. Maastotyössä on keskitetty pesimälajistoon. Kirkkojärven Natura-alue on kuitenkin erittäin merkittävä juuri muuttolinnustonsa vuoksi. Kirkkojärvellä sulkii myös lukuisa määrä vesilintuja. Muuttolinnustoselvitys ei voi nojautua pelkästään vanhoihin tiedossa oleviin havaintoihin (kuten Tiira-lintutietopalvelun havainnot), vaikka näistä onkin merkittävää apua esimerkiksi maastotyön suunnittelussa tai maastoselvityksen tukena. Edelleen linnustoa koskevat karttamerkinnät ovat puutteellisia ja harhaanjohtavia (kaulushaikara merkitty metsään, kalasääksi pellolle jne...). Muitakin puutteita on havaittavissa kuten se, että selvitettävää aluetta ei ole ehditty käydä riittävän hyvin läpi noin lyhyessä ajassa.
Linnustoselvityksiä on täydennettävä muutonaikaisella selvityksellä, joka koskee sekä kevättä että loppukesää/syksyä. Kirkkojärvi on syksyisin esimerkiksi punasotkan (EN) tärkein kerääntymisalue Natura 2000-verkossa. Uivelon vastaava sijoitus on viides, isokoskelon (VU) kuudes ja lapasotkan (EN) toinen. Keväällä Kirkkojärvi on esimerkiksi haarapääskyn (NT) osalta tärkein ja räystäspääskyn (EN) osalta toiseksi tärkein kerääntymisalue Natura-verkossa. Kalatiiralle Kirkkojärvi on keväisin tärkein kerääntymisalue. Seuraavat lajit, jotka ovat erityisen tärkeitä levähtäjälajeja Kirkkojärven Natura-alueella, on käsiteltävä Natura-arviossa kaikkien kohdistuvien hankkeiden osalta: punasotka, kalatiira, haarapääsky, lapasotka, räystäspääsky, uivelo, isokoskelo, silkkiuikku, harmaahaikara, törmäpääsky, telkkä, tukkasotka ja pikkulokki. Haarapääskyt kerääntyvät Kirkkojärvellä ja nimenomaan Herttualassa, koska ne suosivat Herttualan peltomaisemaa. Näin ollen Herttualan alueelle suunniteltu kaavoitus vaikuttaa osaltaan haarapääskyihin. Se, että jotakin SPAalueella tärkeätä lajia ei ole mainittu alueen SPA-kriteerilajeissa, ei merkitse sitä, etteikö lajia pitäisi juridisesti käsitellä kriteerilajin tapaan. IBA-aluetta on myös käsiteltävä EU-oikeuskäytännön perusteella Natura-alueen tapaan. Kangasalan lintuaseman läheiset MY-metsät voisi muuttaa SL -varauksiksi ja neuvotella maanomistajien kanssa. Tällä hetkellä ne ovat hakkuiden vuoksi pilattu, mutta toimivat taas muutamien kymmenien vuosien päästä puskurina. Kuohunlahden itäpuolen rantametsän muuttamisesta lähivirkistysalueeksi on luovuttava. Kysymyksessä on märkä lehto, joka antaa suojaa Kuohunlahden linnuille ja tarjoaa linnuille pesäpaikkoja. Jos tällä alueella ihmisten liikkuminen lisääntyy ja sinne tehdään polkuja, joutuu Kuohunlahti joka puolelta lisääntyvän häiriöhaittavaikutuksen piiriin. Tällä olisi Natura-vaikutuksia. Kylä-Aakkulantien länsipuolinen A3-alue on poistettava. Se kaventaa eläinten liikkumisreittejä. Tässä kohdin voi viitata viheryhteystarpeeseen. On ilmeistä, että viheryhteyttä ei voi kunnolla laittaa menemään rantoja pitkin. Esimerkiksi veden ja talojen väliin ei jää riittävästi tilaa. Rakentamattomat ranta-alueet on pidettävä riittävän pitkältä matkalta rakentamattomina. A3-alueen poistaminen turvaa riittävää viheryhteyttä tältä kohdin. Kylä-Aakkulantien länsipuolen pellon pitäminen rakentamattomana takaa riittävän suuren peltoalueen säilymisen. Todennäköisesti talojen ja rannan väliin jäävä pelto muuttuu joutomaaksi, joka edistää ihmisten liikkumista rantaan siltä kohtaa. Tämä lisää häiriötä linnustoon ja saattaa häiritä myös lintuaseman toimintaa. Nykyisellään peltoalue on muun muassa sinisorsien tärkeää ruokailualuetta. Perusteluna voidaan viitata tutkimukseen (Maa ja Vesi Oy 2002. Arvio rakennemallien vaikutuksista Espoonlahden ja Laajalahden Natura2000 alueisiin. Kirjallisuustutkimus Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 861:2002). Teoksessa todetaan, että...arvokkaimmilla alueilla suojavyöhykkeen tulisi olla vähintään noin 200 metriä leveä tai puustoisilla alueilla niin leveä, että kesäaikana puuston läpi ei ole näkyvyyttä. Lahdentien alikulun tuntumassa olevat A2-alueet edellyttävät pohdintaa lähivirkistysalueen osalta. Tehokkaasta asumisesta aiheutuvan ulkoilutarpeen kohdentamiseen on paneuduttava. Koska Kuohunlahden itäpuolen rantametsikkö ei sovellu lähivirkistysalueeksi, se on poistettava kaavasuunnitelmista. Erittäin tärkeänä tavoitteena tulee olla virkistyskäytön ohjaaminen siten, että siitä ei synny häiriötä linnustollisesti. Kysymys on suorista vaikutuksista. Häiriön ehkäisemisessä on mahdollista käyttää liikkumisrajoituksia (ei välttämättä kokovuotisia), koirien ulkoiluttamiseen liittyviä ohjeita, kalastuksen rajoittamista, ulkoilureittien harkittua suunnittelua jne. Näistä mahdollisista suunnitelmista olisi hyvä saada tietoa aikaisessa vaiheessa, koska ne vaikuttavat olennaisesti kaavasta johtuvaan linnustolliseen haittavaikutukseen. Kaavasta syntyvien haittavaikutusten kompensaationa tiettyyn rajaan asti voisivat olla toimet, joilla vahvistetaan ja otetaan huomioon luonto- ja lintuarvoja. Kunta voisi esimerkiksi rauhoittaa nyt kaava-alueen rajauksen ulkopuolella olevia lähimetsiä. Kirkkojärven kunnostuksen yhteydessä järveen voitaisiin perustaa tekosaari, joka puolestaan edistäisi linnuston pesintää alueella. Ja edellä mainitulla virkistyskäytön ohjauksella on varsin merkittävä osuus. Kirkkojärven itärannalle (esimerkiksi Restaurannan alueelle) Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ehdottaa rakennettavaksi lintutornia, jos se on mahdollista tuottamatta ympäristöhaittaa. Kirkkojärven nykyinen lintutorni valtatie 12 kupeessa ei ole parhaimmalla kohdalla lintujen havainnointia ajatellen. Kirkkojärven linnustollinen havainnointi edellyttää 2-3 lintutornia eri osissa järveä. 17
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Kirkkojärven Natura-arviointi (Ramboll) Rambollin laatimassa Natura-arvioinnissa on vähätelty Kuohunlahdella lepäilevälle ja ruokailevalle linnustolle syntyviä häiriöitä. Jo nykyisinkin esimerkiksi uivelot lähtevät lentoon kesken lepäilyn tai ruokailun syntyneen häiriön vuoksi. On totta, että Kuohunlahden linnut ovat tottuneet tavallista suurempaan häiriöön. Tämä ei ole kuitenkaan peruste arvioon, että ne kestävät myös jatkossa lisääntyvää häiriötä. Tiesuunnitelmaan liittyy meluseinämien rakentaminen. Tällöin on huolehdittava siitä, että seinämistä tulee riittävän korkeat Kuohunlahden ja Kirkkojärven kohdalla. Näin saadaan linnustoa häiritsevää melutasoa alemmaksi ja ehkäistyä lintujen törmäämistä ajoneuvoihin. Meluseinämien tulee olla ainakin 2 metriä korkeat. Natura-arvioinnin mukaan Herttualan alueen lisärakentaminen ei juurikaan lisää häiriötä, joka aiheutuisi virkistyskäytöstä, ulkoilusta tai muusta liikkumisesta alueella. Em. syistä syntyvään häiriöön on asennoiduttava vakavasti ja häiriöitä on pyrittävä torjumaan tarkkaan harkituilla toimilla. Alueen nykyinen asukasmäärä on noin 100 ja nyt sitä suunnitellaan nostettavaksi noin 2000 asukkaaseen. Muutos on merkittävä. Uusien asukkaiden ennustettu ikärakennekin aiheuttaa osaltaan liiallisen linnustollisen häiriön riskin. On todettu, että esimerkiksi kuovit saattavat häiriintyä ihmisten liikkumisesta avoimella alueella jopa 500 metrin etäisyydeltä. Linnut reagoivat juuri ihmisen liikkumiseen etäältäkin, kun autojen liikkumisen häiriövaikutus tulee vasta varsin läheltä. Aiemmat kaavahankkeet Kangasalan valtuusto hyväksyi päätöksellään 11.12.2000 Lintuvesien osayleiskaavan. Se kumottiin ensin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ja sitten KHO:ssa. Keskeinen perustelu oli, että Luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Kangasalan Kirkkojärvi, Ahuli, Taivallammi, Säkkölänjärvi ja Kyläjärvi kuuluvat Natura 2000 -verkostoon kohteena FI0316005, jonka nimi on Kirkkojärven alue. Se ja ympäröivät alueet kuuluvat kansainvälisesti merkittävänä alueena IBA-alueita (Important Bird Areas) koskevaan luetteloon. Tällä perusteella KHO katsoi, että hallintooikeus voi kumota kunnanvaltuuston päätöksen paitsi Kylä-Aakkulan AP-1 - alueen osalta, myös muidenkin Herttualassa sijaitsevien AP-1 ja MA-1 alueiden osalta, koska alueet muodostivat tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden. Tuolloin Herttualan asemakaavoitettavalla alueella arvioitiin uusien asukkaiden enimmäismääräksi noin 900 asukasta. Sinne sijoittuisi 200 omakotitalotonttia ja 100 rivitaloasuntoa. Nyt samalle alueelle halutaan yli kaksinkertainen määrä asukkaita ja silti se selosteen mukaan luokitellaan harvaksi taajamaksi (s. 5). Valtatie 12:n osalta hallinto-oikeus totesi, että kaava perustui riittämättömiin selvityksiin ja oli siksi valtatien varauksen osalta lainvastainen. Vaihtoehdot Uudessa osayleiskaavaluonnoksessa on kaksi vaihtoehtoa, Ruutunauha ja Kyläsolut. Kangasalan luonto ry. ja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. katsovat, ettei kumpikaan sellaisenaan täytä Luonnonsuojelulain 65 ja 66 vaatimuksia Natura2000 alueen osalta. Ruutunauha -vaihtoehto on näistä vielä huonompi. Kyläsolumalli soveltuu Herttualan alueelle selkeästi paremmin. Se jättää enemmän vapaata tilaa ja väljyyttä rakentamiseen. Molemmissa vaihtoehdoissa on merkitty AP-1 alue Kirkkojärven rantaan, Ruutunauhavaihtoehdossa selvästi Natura alueeseen kiinni. Tätä AP-1 aluetta ei nähdäksemme voi rakentaa vahingoittamatta luonnonsuojelualuetta, ja siksi vaadimme sen poistamista. Muilta osin katsomme, että Kyläsolut-vaihtoehdossa jää hiukan enemmän jäljelle maisemallisesti arvokkaita peltoalueita. Tästä huolimatta pidämme ongelmallisena 2000 asukasta luonnoksen osoittamalle alueelle. Asumistehokuutta tulee nostaa ja samalla rakennettavaa aluetta pienentää. Tämä olisi luonnon ja Natura alueen eduksi sekä sosiaalisesti tasapainoisempaa, mitä taas voimakkaasti pientalovaltainen kaavoitus ei ole. Kangasalaa on 30 vuotta rakennettu yksinomaan autoliikenteen varaan. Herttualan kaava ja siihen sisältyvä Vt12 laajennus nelikaistaiseksi moottoritieksi vahvistaa tätä kehitystä. Se edellyttää moottoritien rakentamista Natura2000 alueen läpi Kuohunlahden kohdalta. Tämä on ristiriidassa Luonnonsuojelulain kanssa. Kangasalan kunnan ei tule tehdä kaavaratkaisuja, jotka mahdollistavat Vt12:n laajentamisen nelikaistaisena Huutijärvelle asti. Kangasalan luonto ry. ja 18
Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. ovat antaneet erillisen lausunnon Vt12 laajentamisesta, josta on YVA -menettely saatu juuri päätökseen. Asian käsittelyssä olemme jo todenneet, että Vt12 voidaan laajentaa nelikaistaiseksi Alasjärveltä Lentolaan. Tiehallinnon omat selvitykset osoittavat, että liikennemäärät laskevat voimakkaasti Alasjärveltä (22600 ajoneuvoa/vrk) tultaessa Lentolassa (14200) ja viimeistään Ranta-Koivistossa (13700, KVL tierekisteri 2014). Kaavoitusratkaisuin voidaan vaikuttaa liikennemääriin. Herttualan kaavaselosteessa (s. 12) todetaan oikein, että... pitkällä tähtäimellä voi olla edellytyksiä myös raitiotielinjan ulottamisesta Kangasalan keskustaan asti. Mielestämme Herttualan liikenne tulee alusta lähtien suunnitella joukkoliikenteen varaan. Kangasalan luonto ry:n ja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry:n näkemyksen mukaan Herttualan kaavoituksessa voidaan edetä Kyläsolut -vaihtoehdon mukaisesti niin, että alueen liikennejärjestelyjä helpotetaan joukkoliikennevaihtoehdon mukaisesti ja asumistehokkuutta nostaen. 17. Tiihalan kylätoimikunta Alueen kehittyminen vireyttää Kangasalan keskustaa. Kaavoitettava alue sijaitsee perustellusti keskustan, palveluiden ja infran lähellä. Näin kunta pystyy myös tulevaisuudessa tarjoamaan pientalotontteja, joista on ollut pulaa. Uskomme, että uudet asukkaat luovat uutta kysyntää myös kirkonkylän palveluille ja tuovat lisää uutta elämää kuntakeskustaan. Käsityksemme mukaan muinaisjäännöksiä ei ole jäämässä kaavoitetun alueen alle, mikä on hyvä asia. Maaperäkartoitusta ei ole vielä täysin tehty, tulokset vaikuttanevat siihen miten aluetta kannattaa kaavoittaa. Tärkeiksi kokemamme maisemalliset arvot tulevat kärsimään riippumatta kaavaluonnosvaihtoehdosta. Pidimme VE2 -kaavaluonnosta parempana vaihtoehtona jatkokehittelyn pohjaksi. Kommenttimme ja perustelumme ovat seuraavat: Kevyen liikenteen väylät ovat parempia. Maanviljelijöiden kannalta perempi, koska vaihtoehto mahdollistaa peltoalueiden viljelyn pidempään rakentamisen alkaessa keskustan päästä. Mahdollisuus yhteisöllisyyteen nähtiin todennäköisempänä. Maisemallisesti mielenkiintoisempi, tukee enemmän maisemallisesti tärkeitä näkymiä ja säästää enemmän peltoaukeita. Alikulku on todella hyvä asia, mutta tulisi mennä Jokioistentielle, nyt nuoli Mäyrävuoreen/kalliolle. Jos alikulkua ei tule, kiertoliittymät suojateillä olisivat parempia. Voisiko ajoteiden sijoittumista miettiä niin, että liikenne olisi VE1 -kaavaluonnoksen tapaisesti jaettu useammalle kadulle? Tiihalantien linjaus tässä vaihtoehdossa on parempi. Sopisiko teollisuus- ja työpaikka-alueelle motelli? Kangasalta puuttuu majoituspalveluita tarjoava hotelli/motelli. Arviomme kaavan vaikutuksista Tiihalaan on, että ajoliikenteen ja kevyenliikenteen kulkijoiden määrä lisääntyy. Riittääkö nykyinen Huutijärven eritasoliittymä ja Lahdentie 2000 uuden asukkaan kulkemiselle erityisesti, jos tien levennystä ei tehdä ja jos autoliikenne pääosin kulkee Huutijärven liittymän kautta? Jos liikennettä taas ohjataan terveyskeskuksen alikulun kautta, lisää se runsaasti keskustan läpiajoliikennettä, mitä emme pidä tavoiteltavana. Onko 2000 asukasta ehdoton tavoite, olisiko maltillisempi kaavoitus mahdollista? Koemme jo nyt Huutijärven eritasoliittymän vaaralliseksi Tiihalaan kulkeville. Liikenteen lisääntyessä ongelmia voi tulla lisää. Ehdotamme: Kevyenliikenteen reittiä Tiihalasta Huutijärvelle parannetaan riippumatta valittavasta vaihtoehdosta. Kevyenliikenteen väylän tulisi jatkua mahdollisimman pitkälle, mieluusti vähintään Ali-Marttilan sillalle asti. Lisäksi voisi pohtia mahdollisuuksia hidasteisiin, nopeusrajoituksen laskuun tms. Tiihalantiellä (vrt. Mobilian mutka, joka vähentäisi turhaa läpiajoliikennettä)? Kiitoksemme kattavasti tehdystä alkukartoituksesta ja suunnitelmista joiden pohjalta on hyvä antaa tämä lausunto. 18. Mäyrävuorelaiset ry Mäyrävuoren alueelle ei ole esitetty toimenpiteitä. Mäyrävuoren ja sen ympäristön pysyessä viheralueena, se palvelee Herttualan kaava-alueen asukkaita ulkoilu- ja liikunta-alueena. Kaavaluonnoksessa Kyläsolut on monipuolisempi reitistö kevyelle liikenteelle ja ulkoilulle. Erillinen ratsastusreitti on oiva lisä reitistön läheisiä ratsastustalleja ajatellen. Nykyisin vilkkaasti käytetty ns. Kivennavan lenkki on jätetty pääosin ajoneuvoliikenteelle, joka on hyvä asia. Rei- 19
tit ovat erillään toisistaan lähes kokonaan ja näin ollen eivät aiheuta tarpeettomia hankaluuksia eri käyttäjäryhmien välille. Kevyen liikenteen ohjaaminen pois Huutijärven risteyksestä lisää ulkoilijoiden turvallisuutta. Varsinaisiin aluevarauksiin yhdistyksellä ei ole huomauttamista. Kaavaluonnoksissa esitetyt hulealtaat ovat hyvä ratkaisu vesiensuojelun näkökulmasta. 2.3 Mielipiteet (osin referoituna) 1. Eeva-Liisa Salokangas Herttualan alue on erikoislaatuinen monien luonnonarvojensa, hienojen maisemiensa sekä kulttuurihistoriansa monipuolisuuden ansiosta. Osayleiskaavan suunnitelmassa on merkitty laajoja alueita otettavaksi ns. matalan tehokkuuden asumisalueen ja ns. keskitehokkaan asumisalueen määrittämään käyttöön. Näinkin suuri rakennustiheys muuttaa maisemaa ratkaisevasti ja tuhoaa ympäristöä peruuttamattomasti. Jo rakennusaikainen melu ja roskaantuminen sekä myöhemmin asumisen lieveilmiöt tulevat häiritsemään natura-alueita ja niiden ympäristöä merkittävästi. Osayleiskaavan suunnittelualueelle voitaisiin pienin toimenpitein kehittää asuntoaluetta ympäristö- ja maisema-arvot huomioimalla. Harkittu täydennysrakentaminen tuottaisi vähemmän haittaa ympäristölle ja nykyiselle asutukselle. On ilahduttavaa, että Herttualan alueen suuri ongelma, valtatie 12:n aikaansaama melusaaste on kaavassa huomioitu. Tiiviit, yhtenäiset meluaidat Kirkkojärveltä aina Huutijärvelle asti tien molemmilla puolilla parantaisivat liikenneturvallisuutta, lisäisivät asumisviihtyisyyttä sekä siistisivät maisemaa. 2. Hannele Lehtinen Kyläsolut-malli sopii paremmin kulttuurimaisemaan 20 Yleisesti Kyläsolut-mallissa alueen luonto ja sen erityispiirteet on selkeästi onnistuneemmin säilytetty verrattuna Ruutunauha -vaihtoehtoon. Kyläsolut- mallin Tiihalantien linjauksen muutos Herttualaan johtavalta päätieltä tekee alueesta toimivamman ja turvallisemman sekä autoilijoille että jalankulkijoille. Kyläsolut-mallissa asutusten jakaminen useaan, toisiaan lähellä sijaitsevaan osioon parantaa sekä asukkaiden viihtyvyyttä, että alueen arvokkuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana, verrattuna Ruutunauhan lähiötyyliseen malliin, jossa luonnon muotoja ei ole parhaiten onnistuttu säilyttämään.
Joutsiniementien siirto tarpeeton ja kohtuuton Kyläsolut-malliin on uutena ominaisuutena lisätty uusi Joutsiniementien tielinja välittömästi Yli-Marttilan pihapiirin eteläpuolelle, perustuen osayleiskaavaraportin kohdassa Kulttuuriperintö ja identiteetti (s.15) mainittuun historiallisen tielinjan säilyttämiseen tällä kohdin. Muutos ei käytännössä parantaisi liikenneyhteyksiä alueella. Tielinjan muutos olisi myös kohtuuton allekirjoittaneen omistaman Lounatkorkean tilan (RN:o 5:100) osalta, joka sijaitseen nykyisen Joutsiniementien pohjoispuolella Honkalyhdyn ja Yli-Marttilan välissä. Tiihalantien uusi linjaus Kyläsolut-mallissa parantaa liikenneturvallisuutta alueella. Tämä suuntaus kannattaa ottaa huomioon olipa pohjana jatkosuunnittelussa Ruutunauha tai Kyläsolu-vaihtoehto. Joutsiniementien linjaus tulee säilyttää nykyisessä paikassa. Tien mahdollinen uusi linjaus Lounatkorkean tilan alueella Yli-Marttilan eteläpuolella tulisi tuomaan allekirjoittaneelle merkittäviä ongelmia ja haittaa. Tien uusi linjaus ei parantaisi käytännössä alueen nykyisten tai tulevien asuintonttien viihtyvyyttä. Tielinjan osittainen palautus ehdotetulla tavalla ei ole perusteltua, koska samalla rikottaisiin monia muita arvoja, kuten maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia. Arkeologinen tielinja sijaitsee nykyisin suunniteltujen omakotitonttien, pihapiirin ja viljelymaiden alla. Vanha Joutsiniemen suunnasta kirkolle kulkenut hevostie on vuosisatojen aikana jo muuttanut linjaustaan Yli-Marttilan eteläpuolella. Ensimmäisen kerran tien suuntaa on todistettavasti muutettu perustettaessa Yli-Marttilan kulttuurihistorialliseksi katsottu puisto noin 150 vuotta sitten. Sen jälkeen tie ei ole siis kulkenut siinä kohdassa, miten kulku-ura on yleiskaavan pohjakarttaan piirretty. Täten Joutsiniementien linjauksen muutos käyttäen perusteluina arkeologisia näkemyksiä ei ole hyväksyttävää yleiskaavan jatkosuunnittelussa. Tielinjan muutos Lounatkorkean tilalla katkaisisi omakotitalotontiksi vuosikymmeniä sitten suunnitellun rakennuspaikan. Kyseinen tila on aikanaan lohkottu Yli-Marttilasta rakennuspaikaksi, missä rakennus sijaitsisi nousevan metsän rinteessä ja sen edessä olisi omenatarha. Tässä tarkoituksessa alueelle on istutettu suuri noin 30 omenapuun omenatarha jo ennen kuin lähialueen muut omakotitalot on rakennettu. Tämä valmis omenatarha, joka kuuluu saumattomasti kumpareeseen yhdistyvään yhtenäiseen tonttiin, tuhoutuisi tai menettäisi merkityksensä kokonaan, mikäli Joutsiniementien linjaus muutettaisiin ehdotettuun kohtaan. Nykyisen vallitsevan tilanteen säilyttämiseksi yleiskaavassa A3- alueeksi tulisi merkitä vähintään Lounatkorkean tilalla omenatarhan yläpuolella nouseva mäen rinne. Yhteenveto: Kyläsolut-malli noudattaa paremmin alueen maisemallista ja nykyisiä rakenteita kunnioittavaa kehystä 21 3. Antero Oksanen Herttualan osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehdoista Olen lausunut näkemykseni Herttualan osayleiskaavoituksen tavoitteista ja silloin esitetyistä vaihtoehdoista. viittaan tältä osin aiemmin esittämääni. Yleiskaavan rakennemallien Ruutunauha ja Kyläsolut välillä oli oleellinen ero. Edellinen kuvasti vanhanaikaista nauhataajamaa ja jälkimmäinen maastoon mukautettua asutuksen ja toimintojen jaksottamista. Molemmat toimivat teknisesti, mutta kyläsoluvaihtoehto oli visuaalisesti mielekkäämpi ja ympäristöystävällisempi. Siinä oli myös paremmin huomioitu Huutijärven puoleisen alueen tarkoituksenmukainen tuleva tieverkosto ja kevyen liikenteen väylän sijoittuminen valtatien risteysalueelle. Nyt nähtävänä oleva luonnos ei kuvasta kyläsoluajatusta niin pelkistettynä. Ajatus on kuitenkin olemassa ja sopii maaseutukuntaan paremmin kuin ruutunauha. Mallien erot eivät kuitenkaan ole käytännössä suuret. Alueen tiejärjestelyistä ja liikenneturvallisuudesta Yleisesti tiedetään, että Huutijärven eritasoristeyksen toiminnallisuus ei ole paras mahdollinen. Tilanteeseen on kiinnitetty huomiota myös valtatien parantamissuunnitelmien yhteydessä viimeksi keväällä 2016. Risteysalueelta liikennettä kaava-alueelle välittävä Tiihalantie kaartuu liian nopeasti vasemmalle aiheuttaen vaaraa. Suhteellisen vilkkaan Tiihalantien liikenneturvallisuus onkin eritasoristeyksen ja Herttualantien välillä erittäin huono eikä sen parantaminen
ole käytännössä mahdollista nykyisen linjauksen pohjalta. Kyläsolut -vaihtoehdossa moottoriajoneuvojen liikenneturvallisuus parantuisi oleellisesti suunnitellun uuden linjauksen ja teiden risteysjärjestelyn myötä. Tämä esitetty ratkaisu kahden päätien osalta tulisi hyväksyä yleiskaavassa, päädytäänpä muutoin Ruutunauha tai Kyläsolu -ratkaisuun tai niiden sovellutuksiin. Ruutunauhan kaksi Herttualasta tulevaa tietä vanhalle Tiihalantielle aiheuttaisivat todella ongelman kummassakin risteyspaikassa nykyisestä asutuksesta johtuen. Hyväksyttäessä em. uusi tielinjaus, risteysten suunnittelu olisi ongelmattomampaa. Myös kevyen liikenteen turvallisuusjärjestelyt on paremmin huomioitu kyläsolut -vaihtoehdossa Huutijärven risteysalueella (alikulkumahdollisuus). Sen sijaan kummassakin vaihtoehdossa kevyen liikenteen väylä on piirretty Tiihalantien alkupään alueella summaarisesti. Väylä on piirretty Tiihalantien itäpuolelle, mikä olisi virheellinen ratkaisu. Sijoittamisessa ei ole selvitetty maasto-olosuhteita ja ympäristöä riittävällä tarkkuudella. Väylä on tarkoituksenmukaista sijoittaa rakentamattoman peltoalueen reunaan eikä kaavassa säilytettäväksi puistoalueelle (sr-1, Yli-Marttila). Väylän sijoittaminen paikallistien länsipuolelle on looginen jatke sille, että Lahdentien alituskin on suunniteltu vastaavalla puolella tietä. Samoin uusimmat suunnitelmat risteysalueella puoltavat tätä ratkaisua. Oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan merkittyinä väylien tarkoituksenmukainen suuntaa antava sijainti on tärkeä ja estää turhat kiistat ja valitukset asemakaavoitusvaiheessa. Kyläsolut -vaihtoehdossa kevyen liikenteen väylän vaikein kohta on oivallettu oikein, se on merkitty Huutijärven taajamasta kaavaalueelle alikulkuna. Tätä parempaa vaihtoehtoa ei ole löydettävissä pyöräilijöille, lenkkeilijöille ym. Olennaista on kevyen liikenteen erottaminen autoliikenteestä Huutijärven risteysalueella. Samaan tavoitteeseen on myös ELY-keskus pyrkinyt uusilla eritasoristeyksen kehittämissuunnitelmillaan. Siinäkin kevyellä liikenteellä olisi selkeä oma reittinsä risteysalueen länsipuolella. Yli-Marttilan vanha talouskeskus yleiskaava-alueella Allekirjoittanut omistaa Yli-Marttilan tilan talouskeskuksen lähialueineen. Talouskeskus on säilynyt suhteellisen muuttumattomana vuosikymmenten ajan. Talouskeskus on kaavaluonnoksessa osoitettu paikallisesti merkittäväksi rakennuskulttuurikohteeksi. Tämä on perusteltua, mikäli kaavoitustyö tukee tätä pyrkimystä muutoinkin. Kevyen liikenteen väylän merkitseminen Tiihalantien 22 itäpuolelle Yli-Marttilan puiston lehtikuusirivistön ym. päälle tai puiston sisälle, merkitsee historiallisen kokonaisuuden tuhoutumista. Sama koskee kaikkia tiesuunnitelmia, joiden linjaus on liian lähellä puistoa (puita ja niiden juuristoa). Yli-Marttilan tilalla ei harjoiteta enää maa- tai puutarhataloutta, vaan sitä käytetään ja voidaan käyttää vain asumiseen ja pienimuotoiseen palvelutoimintaan. Täten suuri osa vanhoista rakennuksista on käyttöarvoltaan toissijaisia, mutta ne muodostavat kuitenkin yhtenäisen mielekkään kokonaisuuden ja tasapainottavat olemassaolollaan toisiaan. Rakennusten taloudellinen ylläpito ja säilyttäminen edellyttävät, että tilalla voi harjoittaa muutakin kuin tavanmukaista asumista. Päärakennus onkin toiminut 2000 -luvun alussa mm. vanhusten hoivakotina ja fysikaalisena hoitopaikkana. Rakennuskannan säilyttäminen edellyttää tukitoimenpiteenä lisärakennusoikeutta talouskeskuksen itäpuoliselle metsäalueelle. Tällöin on mahdollista ottaa päärakennus jälleen esim. yleishyödylliseen käyttöön, jolloin omistajan tai toiminnan pyörittäjän ja henkilökunnan asuminen on mahdollista päärakennuksen lähipiirissä. Tämän johdosta Yli-Marttilan kaavamääräystä on tarkistettava, merkitseminen M-alueeksi on perusteeton, koska tila ei ole enää maataloustila, kuten länsi- ja itäpuoliset tilat. M-alueeksi ei ole merkitty muitakaan rakennettuja kiinteistöjä kaava-alueella. AM-merkintä on varauksin hyväksyttävissä, kunhan rajaus on tarkoituksenmukainen ja määräyksen sisältö sopiva. AM-aluetta onkin syytä laajentaa talouskeskuksen kohdalla n. 100 metriä itään naapuritilan 1:92 rajaan saakka. Vaihtoehtona on lisäalueen merkitseminen A3-alueeksi (ks. liitekartta). Esitetyt vaihtoehdot mahdollistaisivat 2-3 omakotitalon rakentamisen vanhan riihen ja naapurin omenatarhan väliin. Rakennuspaikat sopeutuisivat hyvin maastoon eivätkä olisi liian lähellä suojeltavaa kohdetta. Rakennuspaikoille saataisiin asemakaavassa suora tieyhteys nykyisen Herttualantien ja Tiihalantien risteyksen tienoilta tilan puistoalueen eteläpuolelta. Mikäli tilalle ei saataisi lisärakennusoikeutta, kaava kohtelisi tilaa vain negatiivisesti eli velvoittavasti suojelumääräyksineen. Koska saman kaavan muut kiinteistöt saisivat velvoitteiden ohella myös rakennusoikeutta, luonnoksissa nyt esitetyt ratkaisut eivät olisi tasapuolisia ja kohtuullisia. Yli-Marttilan AM-merkintä tulisi olla täydentäen seuraava: Merkinnällä osoitetaan vanhojen ja nykyisten maatilojen talouskeskusten kokonaisuuksia. Alueelle voi sijoittaa asumista, palveluja ja työtiloja sekä rakentaa uusia asuinrakennuksia ympäristöön
sovittaen. Uudisrakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Yleiskaavaalueen Aakkulan tilan AP-1 määräys modifioituna tulisi myös kysymykseen Yli- Marttilankin kohdalla. Yli-Marttilan M-alue tulee muuttaa lähinnä AM-alueeksi, joka vastaisi paremmin alueen luonnetta. Kyseistä aluetta tulee yleiskaavassa laajentaa liitteessä esittämälläni tavalla vähäisen lisärakentamisen mahdollistamiseksi. Näin yleiskaava ei toisi Yli-Marttilan kohdalla vain suojeluvelvoitteita muiden saadessa lisää rakennusoikeuksia. Maankäyttö- ja rakennuslakihan edellyttää kaavan tuomien etujen ja velvoitteiden osalta kiinteistönomistajien tasapuolista kohtelua. Kaavallisesti suojeltujen kohteiden lähiympäristön tuleva rakentaminen tulee asemakaavamääräyksin sopeuttaa ympäristöönsä suojeluidean toteutumiseksi. 4. Harri ja Anette Linnamaa Liitekartta Antero Oksasen mielipiteeseen. Yhteenveto: Yleiskaavavaihtoehdoista Kyläsolut on visuaalisesti mielekkäämpi ja Huutijärven pään liikennejärjestelyjen osalta selvästi parempi. Herttualantiestä on tehtävä alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi päätie Kyläsolut -vaihtoehdossa esitetyllä tavalla. Tiihalantien sijaintia on tarkasteltava kyläsoluvaihtoehdon pohjalta. Uusi tielinjaus poistaisi monta nykyistä ja tulevaa liikenteellistä ja ympäristöllistä ongelmaa. Uusi linjaus mahdollistaisi myös kevyen liikenteen väylän rakentamisen sen varteen ilman nykyisen ympäristön tuhoamista useamman kiinteistön kohdalla. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Huutijärveltä kaava-alueelle ja Tiihalaan tulee toteuttaa Lahdentien ali suunniteltua reittiä pitkin. Kevyen liikenteen väylää ei tule Yli-Marttilan kohdalla sijoittaa nykyisen Tiihalantien itäpuolelle, jolloin se tuhoaisi Yli-Marttilan puiston ja perinteisen miljöön. Kaavamääräykset ja liikenneväylien aluevaraukset ovat luonnoksessa ristiriitaiset. 23 Tilamme omistuksessa on yhteensä peltoa 67 ha, josta Herttualan alueella on 21,89 ha eli 1/3 osa koko peltopinta-alasta. Herttualan alueen peltojen kasvukuntoon on panostettu mm. salaojittamalla kaikki pellot ja ne on kalkittu säännöllisin väliajoin. Tilaa on kasvatettu määrätietoisesti vaihtamalla koneita suuremmiksi, lisätty koneiden lukumäärää sekä rakentamalla lisää kuivauskapasiteettia ja varastotilaa viljalle ja tuotantopanoksille. Olemme vaimoni kanssa nuoria viljelijöitä ja tarvitsemme pellot viljelykäyttöön, niin omat kuin vuokrapellot. Vuokrapeltoja Herttualan alueella meillä on viljelykäytössä 46,35 ha. Tila ei ole enää elinkelpoinen, jos tilan pinta-alasta poistuu omia peltoja 21,89 ha ja vuokrapeltoja 46,35 ha eli yhteensä 68,24 ha. Vaadimme, että Herttualan alueen pellot tulee pitää viljelykäytössä mahdollisimman pitkään. Vain riittävän pitkä aika varmistaa sen, että ehdimme ostaa/vuokrata peltoa kauempaa asutuksesta ja tällä tavalla säilyttää tilan elinkelpoisuuden myös tuleville sukupolville. Luonnosvaihtoehto Ruutunauha on parempi vaihto kuin Kyläsolut. Ruutunauhavaihtoehdossa: 1) ei tarvitse tehdä uutta alikulkua Huutijärven päähän, 2) Prinssin talonkohta on merkitty tilakeskuksen alueeksi, joka sallii uudisrakentamisen, 3) uutta tietä ei tarvitse rakentaa Tiihalaan, 4) ei jää pieniä pirstaleisia peltoalueita asutuksen keskelle, 5) ratsastusreittilinjaus on parempi.
5. Veijo Nuortama Omistan Herttualan osayleiskaava-alueella Lamminmaa Rn:o 7:1 nimisen tilan Jokioisten kylässä. Katson, että ko. tilalle tulisi merkitä kaavaan yksi rakennuspaikka asuinrakennusta varten. Suunnitelmassa olevaa valtatie 12 alittavaa kevytväylätunnelia pidän tarpeellisena, erityisesti koululaisten turvallisen kulun kannalta. sekä myös hajuhaittoja. Ymmärrämme että alueen ratsutiloille on hyvä merkitä reitit mutta niiden sijoitus tulee olla riittävän matkan päässä jo nyt olemassa olevista rakennuksista. Toivomme mahdollisen ratsastusreitin siirtyvän kiinteistöistä etäämmälle. Haravakyselyn karttamerkintöjen ja vapaan sanan mielipiteet 6. Aki Ja Katri Oldén Haluan tuoda tiedoksi sekä muistutuksena, että kaavan suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon myös pienten tilojen ja kiinteistöjen rajat siten, ettei pieniä tiloja pilpota kevyenliikenteen ja ratsastusväylien sijoittelulla niin että tilojen eläinten pito ja liikkuminen omalla kiinteistöllä vaikeutuu. 7. Irja Jokinen ja Petri Jokinen Muutama asia jotka kunta toivottavasti ottaa huomioon Aukeentie 32 tilan osalta. Maisemallisesti kyläsolut vaihtoehto on mielestämme parempi kuin nauhamainen vaihtoehto. Omistamamme Aukeentie 32 -tilan osalta toivomme kunnan mahdollistavan tilan alueelle mielellään 4-6 rakennuspaikkaa kuten jo aiemmin vireillä olleessa alueen asemakaava vaiheessa esitimme. Olemme mielellämme mukana alueen kaavoituksessa ja kehittämisessä, mutta toivomme alueen maanomistajille tasapuolista kohtelua kaavoituksen osalta, nyt esillä olleissa vaihtoehdoissa oli tulkittavissa että em kiinteistön alueelle ei olisi tulossa yhtään uutta rakennuspaikkaa, vaikka naapurissa olevalle samankokoiselle tontille niitä tulee useita. Alue ei myöskään ole liian lähellä suojelualueiden reunoja. Toivomme siis näihin seikkoihin vedoten kiinteistölle 4-6 uutta rakennuspaikkaa. Toisessa vaihtoehdossa oli kiinteistön reunaa pitkin vedetty ratsastusreitti. Jo nyt hevoset aiheuttavat alueen teille huomattavan määrän jätöksiä ja sotkua 24 8. Petri Jokinen Karttamerkintöjen mielipiteet: Aukeentie 32 tilan alueelle enemmän rakennuspaikkoja, liittyen alueen asukkaiden tasapuoliseen kohteluun, ja viitaten mitä ed. asemakaavan kohdalla keskusteltiin. Talojen lähelle suunniteltu ratsastusreitti suunniteltava muualle, jo nyt hevoset aiheuttavat ongelmia mm tielle jäävien jätösten muodossa, ei liian lähelle rakennuksia. Aukeentie 32 osalta tämä vaihtoehto huonompi kuin toi nen, koska tässä ei ole tulossa ilmeisesti ollenkaan rakennuspaikkoja em. tontin alueelle. Kahdesta luonnoksesta Kyläsolut ehkä paremmin alueen nykytilaan soveltuva. Työpaikka alue 12-tien varteen hyvä melusuoja. Toivon että huomioidaan asemakaavan kohdalla käyty keskustelu Aukeentie 32 tontinosalta siihen kaavoitettavista tonteista 4-6 kp 9. Jukka Gylling Karttamerkintöjen mielipiteet: Kartalla näyttää siltä, että Peltola olisi yksi pitkä alue. Todellisuudessahan se on kolmen eri kiinteistön alue. Jos sillä tässä merkitystä on. Esitetään, että valitaan VE1 Ruutunauha. Uusi tie- ja katuverkosto sekä kevyenliikenteen väylät hyödyntävät hyvin nykyistä olemassa olevaa tiestöä. Kaksi
rinnakkaista katuväylää jakaa ajoneuvomäärän. Kaava-alueesta tulee yhteisöllisesti toimiva. 10. Kalevi Lepo Rakennettavuus tutkittava: hyvät pellot ja huonot rakennuspaikat viimeisiksi. Tiihalantie kaipaa kevytväylänsä. Kirkonkylää rauhoittaisi läpiajolta Kuohunharjun- ja Herttualantien risteyksen tietulli. Potkukelkkaväylä alueelta Kuohulle tutkittavaksi. 11. Jouko Seppälä Viittaan aikaisempaan sähköpostiviestiini XI/15 Kaava tuhoaa Joutsiniemen kulttuuri ympäristön. Ei ole hyväksyttävä. SUUNNITTELUPROSESSIN AIKATAULU JA OSALLISTUMINEN Raportteja laaditaan työn kuluessa seuraavan alustavan aikataulun mukaisesti: Osallisten mielipiteet sekä viranomaisten yritysten ja yhdistysten lausunnot Palautteen kokoaminen ja esittäminen Aloitus ja tavoitevaihe 2015 Kaavan tavoitteiden ja rakennemallivaihtoehtojen hyväksyminen 2015 OAS ja rakennemallit nähtävillä syksyllä 2015 Luonnosvaihe 2016 Kaavan luonnosvaihtoehdot nähtävillä kesällä 2016 Mielipidekysely netissä Ehdotusvaihe 2016-2017 Luonnoksista saadun palautteen käsittely ja kaavaehdotuksen valmistelu Mahdolliset lisäselvitykset Kaavaehdotus nähtäville keväällä 2016 Ehdotuksesta saadun palautteen käsittely Raportti 1. Lähtöaineisto ja tavoitteet. Syksy 2015. Raportti 2. Osayleiskaavaluonnos. Kevät 2016. Raportti 3. Luonnoksen palauteraportti Syksy 2016. Raportti 4. Osayleiskaavaehdotus Talvi 2016. Raportti 5. Ehdotuksen palauteraportti Kevät 2017. Raportti 6. Osayleiskaavan selostus 2017. Hyväksymisvaihe 2017 Valtuusto hyväksyy kaavan Kuulutus voimaantulosta Kangasalan Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja sähköisellä ilmoitustaululla 25