HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSTEN PALAUTE

Transkriptio

1 HERTTUALAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSTEN PALAUTE RAPORTTI

2 SISÄLLYSLUETTELO Kangasalan kunta Tekniset palvelut Kaavoitus SISÄLLYSLUETTELO... 2 ESIPUHE... 2 VIREILLÄ OLEVAT SUUNNITELMAT JA SELVITYSTILANNE Pirkanmaan maakuntakaava Muut suunnitelmat... 3 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Huutijärvi yleissuunnitelma... 3 Natura-arviointi / luontovaikutusten arviointi... 4 SELVITYKSET Yleiskaavoitusta varten valmistuneet selvitykset Yleiskaavoituksen ehdotusvaiheen selvitykset Aiemmin tehtyjä selvityksiä tai suunnitelmia... 5 PALAUTE Yhteenveto palautteesta Lausunnot Mielipiteet (osin referoituna)...24 Haravakyselyn karttamerkintöjen ja vapaan sanan mielipiteet...29 SUUNNITTELUPROSESSIN AIKATAULU JA OSALLISTUMINEN...31 ESIPUHE Herttualan osayleiskaavan luonnokset Ruutunauha ja Kyläsolut ovat olleet nähtävillä ja tässä raportissa kerrotaan niistä saadusta palautteesta. Lausuntoja luonnoksista on saatu yhteensä 18 kpl ja 11 mielipidettä. Lausuntoihin ja mielipiteisiin kirjataan vastineita suunnittelun edetessä. Karttapohjainen Harava-kysely oli avoinna kunnan verkkosivuilla nähtävillä olon ajan. Kyselyssä oli mahdollista merkitä kartalle merkintöjä ja kirjoittaa kommentteja. Vastauksia saatiin kyselyn kautta muutama kappale. Kaavaluonnoksista keskusteltiin yleisötilaisuudessa kesäkuussa Herttualan osayleiskaavan suunnitteluun liittyy myös muita hankkeita. Pirkanmaan maakuntakaavaehdotus hyväksyttiin keväällä 2017, jolloin vahvistui myös Kangasalan strateginen yleiskaava Osayleiskaava noudattaa molempien suunnitelmien suunnitteluperiaatteita. Ehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon sekä Kirkkojärven Naturaalueen että Herttualan osayleiskaavan luontovaikutusten arvioinnit ja sovitettu näitä yhteen Herttualan hulevesiselvityksen ja Vt 12 yleissuunnitelman kanssa. Tammikuussa 2018 järjestettiin työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa hulevesiselvityksen riittävyydestä. Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville kesäkuussa 2018 ja pyytää siitä viranomaistahojen ja yhdistysten lausunnot. Ehdotuksesta saatava palaute käsitellään syksyllä 2018 ja tavoitteena olisi, että kaavan olisi hyväksymisvaiheessa keväällä Kangasalla Susanna Virjo (Leena Roppola) Markku Lahtinen 2

3 VIREILLÄ OLEVAT SUUNNITELMAT JA SELVI- TYSTILANNE 1.1 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Herttualaan on osoitettu ehdollinen taajamatoimintojen alue (em-1, ruskea pystyraidoitus), jossa määrätään, että Kangasalan Herttualan alueen mitoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmentua siitä, ettei alue toteutuessaan merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Kirkkojärven rantaan on merkitty viheryhteys (vihreä katkoviiva) ja ulkoilureitti (vihreät pallot). Sininen vaakaraidoitus kuvaa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Sinisellä palloviivalla on merkitty arkeologisen perinnön ydinalue. Natura alueet näkyvät harmaalla palloviivalla. 1.2 Muut suunnitelmat Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Huutijärvi yleissuunnitelma Kuva 23. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 (hyväksytty ) Kuvat 26 ja 27. Valtatie 12 yleissuunnitelma Alasjärvi - Huutijärvi Hankkeen yleissuunnittelu on viimeistelyvaiheessa. Yleissuunnitelmaluonnoksia esiteltiin yleisötilaisuudessa Kangasalan lukion auditoriossa. Valtatien parantamishanketta koskeva YVA-menettely / ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui Osayleiskaavan alueelle sijoittuvasta Huutijärven eritasoliittymästä oli esillä kaksi vaihtoehtoa. Valtatie 12 parantamishankkeella turvataan valtakunnallisesti merkittävän poikittaisen yhteyden jatkuvuus, kehittämismahdollisuudet ja liikenteen sujuvuus. 3

4 Hanke parantaa merkittävästi valtatien ja myös rinnakkaisten väylien liikenneturvallisuutta. Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn edellytykset paranevat. Myös pitkämatkaisen liikenteen olosuhteet paranevat suunnitelmajaksolla liikenteen muuttuessa sujuvammaksi, jolloin matka-ajat ovat paremmin ennustettavissa (palvelutaso paranee). Lisäksi luodaan edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle ja parannetaan valtatien poikki kulkevia jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä eritasoliittymien yhteydessä. Yleissuunnitelma valmistuu keväällä 2018 ja se käsitellään maantielain mukaisesti. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää suunnitelmasta lausunnot ja suunnittelualueen kunnat pitävät suunnitelman nähtävillä, jolloin asianosaiset voivat esittää siitä muistutuksia. ELY-keskus laatii suunnitelman hyväksymisselvityksen käsiteltyään suunnitelmasta saadut lausunnot ja muistutukset. Liikennevirasto hyväksyy yleissuunnitelman, joka tulee olemaan ohjeena jatkosuunnittelulle. Hankkeen vaikutuksista Kirkkojärven Natura 2000-alueen luonnonarvoihin on laadittu erillinen, luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen lausunnon Natura-arvioinnista antaa ympäristöministeriön päättämä ELY-keskus. Mikäli arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa, ettei hanke merkittävästi heikennä Kirkkojärven Natura-alueen niitä ympäristöarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon, Liikennevirasto voi hyväksyä yleissuunnitelman. Jos heikennys on merkittävä, valtioneuvosto voi luonnonsuojelulain 66 :n mukaisesti yleisistunnossa päättää, että suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. alueen luonnonarvoihin osoittaa, Natura-arviointi / luontovaikutusten arviointi Pirkanmaan maakuntakaavan ehdotusvaiheessa laadittiin Kirkkojärven Naturaarviointi, joka oli osana myös Herttualan osayleiskaavan nähtävillä ollutta valmisteluaineistoa. Kirkkojärven Natura alueeseen kohdistuvista vaikutuksista on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen varsinainen Naturaarviointi Pirkanmaan ELY-keskuksen Herttualan osayleiskaavan valmisteluaineistosta antaman lausunnon mukaisesti. Kirkkojärven luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi, Herttualan osayleiskaavan luontovaikutusten arviointi sekä Herttualan osayleiskaavan hulevesiselvitys valmistuivat vuodenvaihteessa 2017 / Natura-arvioinnissa sekä luontovaikutusten arvioinnissa on selvitetty luonnon arvoalueina suojelualueita (Kirkkojärven alueen Natura 2000-alue, Kuohunlahden yksityinen luonnonsuojelualue), arvokkaita luontokohteita (Kuohunlahden rantalehdot, Kirkkojärven rantalehdon liito-oravaesiintymä, viitasammakoiden elinympäristö, Kangasalanlintujärvien maakunnallisesti arvokas lintualue, Taivallamminoja, Suoalue ja vanha turpeenottoalue, Wigrenin ranta, Varstasaran esiintymisalue), luonnon monimuotoisuutta, vaikutuksia Natura luontotyyppeihin, linnustoon sekä lieventäviä toimenpiteitä. Lisäksi on arvioitu yhteisvaikutuksia, epävarmuustekijöitä sekä Natura-alueen eheyttä. Osayleiskaavan mukaisilla ratkaisuilla on vähäisiä vaikutuksia alueen arvokkaisiin luontokohteisiin. Tämä johtopäätös edellyttää vaikutuksia ehkäisevien toimenpiteiden toteutumista. Näitä toimenpiteitä ovat kohteiden huomioiminen jatkosuunnittelussa, virkistyskäytön hallitsemista ja ohjaamista ja kohteiden vesitasapainon säilyttämistä. Osayleiskaava-alueen monimuotoisuus perustuu nykytilassa alueen arvokkaaseen linnustoon, viljelyelinympäristöihin, Kirkkojärven ja Taivallamminojan rantojen arvokkaisiin luontotyyppeihin ja arvolajistoon. Alue on nykytilassa kauttaaltaan väljästi rakennettu ja sillä on erittäin pitkä viljelyhistoria. Alueen ottaminen osittain muuhun maankäyttöön poistaa alueelle tyypillisiä luontotyyppejä ja elinympäristöjä mutta tuo alueelle myös uudenlaista ympäristöä. Alueen tiivistyessä ja ihmistoiminnan lisääntyessä vähenee myös eliöstölle käytössä oleva maapinta. Linnuston osalta joillekin lajeille aiheutuu rakentamisaikana häiriövaikutusta, jonka ei arvioida muodostuvan merkittäväksi. Kaavoitettavan alueen luontotyyppien monimuotoisuus ja lajistollinen monipuolisuus keskittyy alueelle sijoittuville Natura- ja suojelualueille sekä alueelta rajatuille muille arvokkaille luontokohteille. Näillä kohteilla monimuotoisuus on suurinta ja niillä on myös lajistollinen potentiaali merkittävintä. Nämä kohteet on kaavassa säilytetty rakentamisen ulkopuolella, ja voidaan arvioida, että osayleiskaava-alueen luonnon monipuolisuus ei ole uhattuna kaavahankkeen myötä pitkälläkään aikavälillä. 4

5 Yhteisvaikutukset, epävarmuustekijät, Natura-alueen eheys Maakuntakaavalla ei ole erityisiä yhteisvaikutuksia Herttualan osayleiskaavan kanssa sillä se noudattaa maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Linnuston kannalta merkittävimmät vaikutukset syntyvät työaikaisena häiriönä. Mikäli hankkeen lieventävät toimenpiteet toteutetaan huolellisesti, ei Vt 12 parantamisella arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Herttualan osayleiskaavan kanssa. Kirkkojärven käyttö- ja hoitosuunnitelman riittävyydelle asettaa haasteita Herttualan osayleiskaavan toteutumisen myötä järven itäpuolella kasvava asukasmäärä ja sen lisäämä virkistyskäyttö. Uimahallin korttelin asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin mukaiseen lajistoon. Uhanalasten lintudirektiivin liitteen I lajien pesäpaikkojen sijaintitiedot ovat hieman puutteellisia, joten virkistyskäytön lisääntymisen vaikutuksia Naturaalueen ekosysteemiin ei voida arvioida kovin tarkkaan. Poikkeukselliset tulvatilanteet aiheuttavat myös epävarmuutta. Natura-alueen rantametsien ja luhtien arvokkaiden luontotyyppien sietokyky ja palautumispotentiaali samoin kuin suojeluperusteisten lintujen sietokyky voi niin ikään olla pitkällä aikavälillä riittämätön vähittäin ja osin ennustamattomasti lisääntyvälle virkistyskäytölle. Natura-alueen eheyden ja koskemattomuuden osalta voidaan todeta, että suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit säilyvät todennäköisesti pitkällä aikavälillä. Mikäli hulevesien hallintatoimenpiteet toteutetaan hulevesiselvityksen mukaisina Natura-alueen suojelutavoitteisiin kuuluvan luontodirektiivin mukaisen lajin sekä ominaislajiston populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan (lintudirektiivin liitteen I lajien populaatiot). Kirkkojärven Natura-alueen ekologinen rakenne ja toiminta säilyvät todennäköisesti elinkelpoisina Herttualan osayleiskaavan toteuduttua, mikäli huomioidaan haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteet. SELVITYKSET 2.1 Yleiskaavoitusta varten valmistuneet selvitykset Herttualan osayleiskaavan meluselvitys, luonnos. Sito, Herttualan osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön ja maiseman inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo, Maisemallisten vaikutusten arviointi, Pirkanmaan maakuntamuseo, Herttualan hulevesiselvityksen I ja II vaihe. Ramboll, Herttualan osayleiskaava luontoselvitys. Ramboll, Herttualan osayleiskaava-alueen ja Herttualantien asemakaava-alueen arkeologinen inventointi. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, Yleiskaavoituksen ehdotusvaiheen selvitykset Natura-arviointi Pirkanmaan maakuntakaavaehdotukseen liittyen. Muuttolintuselvitys , 2017/9 (PiLy) Herttualan osayleiskaavan meluselvitys, 2017/11 (Sito, vaihe II) Herttualan osayleiskaavan liikenneselvitys, 2017/11 (A-insinöörit) Herttualan osayleiskaavan luontovaikutusten arviointi, 2017/11 (FCG) Herttualan osayleiskaavan Natura-vaikutusten arviointi, 2017/11 (FCG) Herttualan osayleiskaavan hulevesiselvitys, 2018 (Ramboll, vaihe III) Herttualan osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön ja maiseman inventoinnin tarkennus, Aiemmin tehtyjä selvityksiä tai suunnitelmia Vuosien varrella on tehty kaava-aluetta koskevia selvityksiä ja suunnitelmia: o Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi Pirkanmaan liitto,

6 o Herttualan osayleiskaavaluonnoksen luontovaikutukset. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, o Valtatie 12 kehittäminen Kangasalan Kirkkojärven Natura 2000-alueen kohdalla Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotuksen taustaselvitys. Pirkanmaan liitto ja Hämeen tiepiiri, o Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelmassa, v o Kirkkojärven rantametsien hoito- ja käyttösuunnitelma o Valtatie 12 Suorama Huutijärvi. Alustava yleissuunnitelma v o Kangasalan maisema-analyysi, Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut. Lintuvesien osayleiskaavan raportit ja selvitykset: o Raportti 1. Tavoitteet ja ohjelmointi o Raportti 2A ja B. Lähtöaineisto ja -kartat o Raportti 3. Luontoselvitykset o Raportti 4. Vaikutusten arviointiohjelma o Raportti 5. Ensimmäinen palauteraportti. o Raportti 6. Vaihtoehdot. Kehitetyt maankäyttöluonnokset ja niiden vaikutukset. (Sis luontovaikutusten arvioinnin) o Raportti 7. Toinen palauteraportti o Raportti 8. Selostus. Osayleiskaavaehdotus o -Sis. Luontovaikutusten arvioinnin tarkistuksen. o Raportti 9. Loppuraportti o -Sis. vaikutukset lintudirektiivin liitteen 1 lajeihin. Kaavaehdotuksen luontovaikutusten arvioinnin täydennys. Valtatie 12 Alasjärvi-Huutijärvi Yleissuunnitelmaehdotus, 2018 Liikenneviraston maanteiden meluselvitys - EU:n ympäristomeludirektiivin (2002/49/EY) mukainen meluselvitys. Liikennevirasto, Viheralueiden nykytilaselvitys, 2012 Kangasalan viheralueohjelma Palveluverkon kehittämissuunnitelma Kangasalan strateginen yleiskaava

7 Kuva 4. Luonnosvaihtoehdot RUUTUNAUHA KYLÄSOLUT 7

8 PALAUTE 3.1 Yhteenveto palautteesta Luonnosvaiheessa laadittiin kaksi vaihtoehtoa, Ruutunauha ja Kyläsolut, joilla on erilainen kokonaisrakenteen kehittämistapa. Molemmissa vaihtoehdoissamitoitustavoitteena on n asukkaan pientalovaltainen kaupunginosa. Laadullisena tavoitteena on korkeatasoinen aluekokonaisuus, joka ponnistaa kulttuurimaiseman identiteetistä ja arvoista sekä monipuolisista vapaa-ajan ja virkistymisen mahdollisuuksista kodin välittömässä läheisyydessä. Vaihtoehdot noudattelevat samantapaista rajausta avoimen kulttuurimaiseman suuntaan. Katuverkkoratkaisut poikkeavat toisistaan nauhamaisen tai solumaisen perusrakenteen mukaisesti. Luonnosvaiheessa on saatu nähtävillä olo aikana 17 kpl lausuntoja ja 11 mielipidettä. Osa mielipiteistä saatiin Karttapohjaisen Harava-kyselyn kautta. Kaavoittajan kirjaamat vastineet on kirjattu lausuntojen ja mielipiteiden jälkeen kursiivilla. 3.2 Lausunnot 1. Pirkanmaan ELY-keskus Kaavoitettava alue Herttualan osayleiskaavaa laaditaan alueelle, joka Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on pääosin selvitysaluetta. Suunnittelualuetta rajaava VT12 on merkitty parannettavaksi tieksi. Suunnittelualueelle sijoittuvat maakuntakaavan maakunnallisesti arvokas Liuksialan-Tiihalan kulttuurimaisema-alue (MAm007) ja Herttualan ympäristöarvoja omaava maatalousalue (MY). Yleiskaavoitettava alue rajautuu linnustollisesti arvokkaaseen Kirkkojärven Natura -alueeseen (nat008 ja S104). Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on ehdotusvaiheessaan. Herttualan yleiskaava-alue on maakuntakaavaehdotuksessa merkitty ehdolliseksi taajamatoimintojen alueeksi, jonka mitoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmentua siitä, ettei Natura-arvoja merkittävästi heikennetä ja että linnusto- ja vesistövaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. VT12 on osoitettu merkinnällä merkittävästi parannettava valtatie, taajamatoimintojen alue / ehdollinen (em11). Määräyksen mukaan on varmistuttava siitä, etteivät Kirkkojärven Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet merkittävästi heikennä alueen Natura-arvoja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vesistövaikutuksiin ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen. Edellä mainittujen merkintöjen sisällyttäminen maakuntakaavaan edellyttää, että luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa Natura-arviointimenettelyssä on ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä osoitettu, ettei merkittävästi heikentäviä vaikutuksia suojelun perusteisiin synny. Arviointi on laadittu ja siitä annettavasta lausunnosta vastaa Ympäristöministeriön antaman päätöksen mukaan Keski-Suomen ELY-keskus. Pirkanmaan ELY-keskus voi ottaa kantaa osayleiskaavavaihtoehdoissa esitettyyn rakentamiseen tarkemmin vasta kun lausunto maankäyttöratkaisujen vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä Kirkkojärven Natura-alueeseen on käytettävissä ja alue on maakuntakaavassa osoitettavissa rakentamiseen. Edelleen, kuten arviointiraportissa todetaan, arvioinnin kohteena olevat maakuntakaavan merkinnät ovat yleispiirteisiä ja mahdollistavat erilaisia toteutustapoja. Maakuntakaavan taajamatoimintojen aluevaraus osoittaa alueen pääkäyttömuodon, mutta merkintä pitää sisällään myös muita maankäyttömuotoja, kuten puistot ja virkistysalueet, jotka osoitetaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Maakuntakaava ei myöskään mitoita asumisen tehokkuutta taajama-alueilla. Maakuntakaavasta tehtyä arviointia ja siitä annettavaa lausuntoa ei voi suoraan soveltaa osayleiskaavan maankäyttöratkaisuihin, vaan niiden osalta tulee tehtäväksi erillinen Natura-arvioinnin tarveharkinta. 8

9 Valtatien 12 suunnittelu Valtatien 12 yleissuunnitteluun välillä Alasjärvi-Huutijärvi liittyvä ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on valmistunut ja se on lausunnolla yhteysviranomaisella. YVA:ssa on tarkasteltu tien kolmen eri parantamisvaihtoehdon (VE0+, VE1 ja VE2) vaikutuksia mm. asukkaisiin ja ympäristöön sekä selvitetty mahdollisuudet haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja torjuntaan. YVA-menettelyn päättyessä Pirkanmaan ELY-keskus tekee päätöksen jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta, josta laaditaan maantielain mukainen yleissuunnitelma. Valitun vaihtoehdon vaikutuksista Kirkkojärven Natura-2000 alueeseen tehdään vielä erillinen Natura-arviointi. Tiejakson parantamisen ajankohta ei ole tiedossa. Vaihtoehdossa VE0+ valtatietä 12 ei levennetä Herttualan kohdalla. Parantamisvaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat yhdenmukaiset Herttualan kohdalla. Näiden vaihtoehtojen mukaan valtatietä 12 parannetaan Huutijärven kohdalla nk. kapeaksi nelikaistaiseksi valtatieksi nykyisen tien molemmille puolille. Kaava-alueen kohdalla on vaihtoehdoissa 1 ja 2 nykyisen Herttualantien alituksen kohdalla ajoneuvoalikulku ja ko. jaksolla on kolme erillistä kevyen liikenteen ja/tai ulkoilureitin alikulkua. Huutijärven eritasoliittymän parantamisesta on kaksi vaihtoehtoa, joko nykyisen kaltainen eritasoliittymä tai nk. rombinen eritasoliittymä. Kirkkojärven jaksolla on laadittu useita vaihtoehtoja tien sijoittamisesta suhteessa nykyiseen väylään. Kunnan keskustaan suuntautuvana pääliikenneväylänä käytettävä Herttualantie alittaa valtatien 12. Alikulku on järkevää toteuttaa riittävän laajana siten, että se palvelee sekä ajoneuvo- että kevyttä liikennettä. Valtatien 12 jatkossuunnittelussa voidaan kevyen liikenteen väylien sijaintia tutkia mahdollisimman hyvin Herttualan alueen maankäyttöä ja virkistyskäyttöä palveleviksi. Maisema- ja kulttuuriympäristön arvot Herttualan yleiskaavoitusta varten on tehty rakennetun ympäristön ja maiseman inventointi sekä arvioitu kaavaluonnosten vaikutusta alueella. Yleisten huomioiden mukaan molemmat vaihtoehdot aiheuttavat merkittäviä ja myös haitallisia vaikutuksia alueen kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. ELY-keskus pitää laadittua selvitystä perusteellisena. Vaihtoehtoja koskevat arvioinnit ohjaavat jatkosuunnittelua hyvällä tavalla. Maakuntakaavaan rajatun Liuksialan-Tiihalan kulttuurimaiseman arvojen perustana ovat laakeat viljely- ja järvimaisemat, kartanot ja kesiaikaiset kylät sekä näihin liittyvät historialliset ominaispiirteet. ELY-keskus pitää tärkeänä alueen sisäisten näkymien säilyttämistä avoimena. Kirkkojärven ranta-alueen vanhoja kylätontteja ympäröivät peltoaukeat ja viljelysmaat ovat sekä maisemanhoidon että maatalouden elinkeinojen turvaamisen kannalta merkittäviä ja on perusteltua jättää ne rakentamisen ulkopuolelle. ELY-keskuksen mielestä arviointia tulisi laajentaa ottamalla huomioon myös VT12 YVA-hankkeessa esitetyt melun suojaustoimenpiteet eli melurakenteet ja niiden sijoittuminen. Kuohunlahden vesistöylityksen kohdalle (Kirkkojärven jakso) esitetään 1,2 metriä korkeita meluntorjuntarakenteita molemmin puolin valtatietä. Valtatien melusuojaus, yhdessä kaavaluonnoksissa samalle jaksolle esitetyn keskitehokkaan rakentamisen kanssa, sulkee maisemanäkymiä ja vaarantaa nykyisten arvojen säilymisen. Teolliselle toiminnalle suunnitellut, suhteellisen kookkaat aluevaraukset vaikuttavat alueen ominaispiirteisin soveltumattomilta ratkaisuilta. Luontoarvot Herttualan yleiskaavoituksessa on ollut käytettävissä sekä kaavaa varten laaditut luontoselvitykset että alueella muiden hankkeiden yhteydessä tehtyjen luontoarvojen tiedot. ELY-keskus pitää aineistoa hyvänä ja kattavana yleiskaavatyön lähtökohtana. Sen lisäksi, että suunnittelualueen järvet Kirkkojärvi, Taivallammi ja Säkkölänjärvi kuuluvat Natura 2000-alueeseen ne sisältyvät valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kansainvälisesti merkittävinä kohteina. Herttualan alueen suunnittelussa tulee huolehtia linnustoselvityksessä esitettyjen Naturan puskurivyöhykkeen sekä ruokailu- ja kerääntymäalueen pinta-alan säilymisestä ja ihmistoiminnan rajoittamisesta. Kirkkojärven ranta-alueen jättäminen rakentamiselta vapaaksi on perusteltua sekä linnustolle tärkeän ranta-vyöhykkeen että liito-oravan ja ekologisten yhteyksien vuoksi. 9

10 Luonnontilaisena ja riittävän laaja-alaisena on syytä säilyttää myös Lahdentien ja Herttualantien väliin jäävä suo- ja kosteikkoalue, joka on merkittävä sekä luonnonarvojensa että alueen vesitasapainon säilymisen kannalta. Hulevedet ja vesihuolto Alueen rakentamisalueita suunniteltaessa on perusteltua ottaa huomioon kaavan hulevesiselvityksessä esitetyt luontoarvoluokat ja hulevesien hallinnan vaativuustasoluokat sekä niihin liittyvät rakentamissuositukset. Alueen kehittämisen tulee perustua vesitasapainon säilymiseen luonnonarvoja säilyttävällä tavalla. Jatkotyössä on tarpeen selvittää suunnitelmien vaikutus hulevesien nykytilaan ja muutoksen merkitys ympäristössä. Vesihuoltoverkoston laajentaminen Herttualaan on Kangasalan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa perustunut arvioon, jonka mukaan alueen asukasmäärä vuoteen 2030 mennessä on n Osayleiskaavan tavoitteeksi on asetettu 2000 asukkaan asuin- ja työpaikka-alueen muodostaminen Herttualaan vuoteen 2040 mennessä. Vesihuollon järjestämiseksi tulee suunnittelualue sisällyttää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen siten, että toiminta-alueen hyväksymispäätöksen yhteydessä asetetaan tavoitteellinen aikataulu alueen saattamiseksi verkostojen piiriin. Suunnitellun yhdyskuntakehityksen huomioon ottaminen ja toteuttamisen ennakointi edistävät siten toiminta-alueiden ennakoivaa määrittelyä ja alueidenkäytön suunnitelmallisuutta. Toiminta-aluepäätöksessä asetettavan aikataulun on hyvä kuitenkin olla realistinen eikä sen tule ulottua tarpeettoman pitkälle tulevaisuuteen; verkostojen laajentamista pitkällä, esimerkiksi yli 10 vuoden aikajänteellä, on tarkoituksenmukaista linjata vesihuollon kehittämisen suunnittelun yhteydessä. Liikenteen päästöt Valtatien 12 yleissuunnitteluun, ympäristövaikutusten arviointiin sekä hankkeen Natura-arviointiin liittyen on tehty meluselvitys koko suunniteltavana olevalle tiejaksolle. Herttualan kaava-alueelle tehdyn meluselvityksen lähtötiedot ja tulokset poikkeavat jossain määrin valtatien 12 suunnitteluun liittyvän meluselvityksen tuloksista. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että arvioitaessa 10 kaava-alueen melutasoja on syytä käyttää valtatien 12 meluselvityksen lähtötietoja ja tuloksia etenkin, kun YVA-selvitykseen liittyvän meluselvityksen mukaan valtatien meluvaikutukset ulottuvat pidemmälle kuin kaavan meluselvityksen perusteella. YVA-arviointiselostukseen liittyy selvitys valtatien 12 liikenteen aiheuttamista päästöistä tien lähialueelle. Ennustetilanteessa 2040 tien läheisyydessä ilmanlaatua heikentää eniten pienhiukkasten (PM10) määrä, joka Herttualan kohdalla edellyttää asutukselle ja muulle herkälle maankäytölle Suomen kansallisen suosituksen mukaan 15 metrin suojaetäisyyttä tiestä ja WHO:n suosituksen mukaan suojaetäisyydeksi 45 metriä valtatiestä. Koska kyseessä on uuden, liikenteen haitoille herkän maankäytön sijoittamisesta olemassa olevan liikenneväylän vaikutusalueelle, kuuluu melusuojausten suunnittelu ja rakentaminen kunnalle tai alueen maankäytön toteuttajille. Johtopäätökset ELY-keskuksen näkemyksen mukaan yleiskaavoituksen eteenpäin vieminen edellyttää, että alue on maakuntakaavassa osoitettu ehdolliseksi taajama-alueeksi. Herttualan alueen jatkosuunnittelun lähtökohtina on perusteltua pitää alueen erityisiä maisema-, kulttuuriympäristö- ja luonnonarvoja sekä maaseutuelinkeinojen turvaamista siihen hyvin soveltuvalla alueella. Maakuntakaavoitukseen liittyvä lausunto maankäytön vaikutuksista Kirkkojärven Natura-alueeseen on saatu ja maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa pidettiin työneuvottelu tammikuussa Alustavasta osayleiskaavaehdotuksesta on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen varsinainen Natura-arviointi. Valtatien varren tehokkaan rakentamisen korttelit ovat melko pienet. Laskentojen mukaan vuoden 2040 ennustetussa liikenne- ja maankäyttötilanteessa kaava-alueelle suunnitelluilta asuintonteilta on osoitettavissa leikkiin ja oleskeluun soveltuvia alueita, joilla liikenteestä aiheutuvat keskiäänitasot ovat VNp 993/92 mukaisten päivä- ja yöajan ohjearvojen tasalla tai alle. Valtatie 12 ja Herttualantien melualueille

11 sijoittuvat asuinpihat suunnataan rakennuksen melulta suojassa olevalle piha-alueelle tai vaihtoehtoisesti meluntorjunta huomioidaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Sisäisiä näkymiä on pyritty säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Teollisia kortteleita on peltoalueen kohdalla muotoiltu siten, että peltoalueen kautta näkymiä säilyy alueelle. Teollisuusalueet suojaavat asuinalueita valtatien melulta. Kirkkojärven ranta-alueelle ei osoiteta uusia kortteleita. Alue tullaan osoittamaan aikanaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi. 2. Pirkanmaan liitto Herttualan osayleiskaavaa laadittaessa on tehty tietoinen valinta, jossa yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisalle, mutta samalla maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle osoitetaan uutta maankäyttöä. Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan tämä edellyttää suunnitteluvalintoja tehtäessä kohdealueen ominaispiirteiden tarkkaa huomioimista sekä alueen myöhemmässä toteutuksessa laadukkaita ja hienovaraisia suunnitteluratkaisuja. Pirkanmaan liitto katsoo, että Herttualan luonnosvaihtoehtojen sisältö vastaa uuden Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotusvaiheen ratkaisua, ja yleiskaavan kaavamääräyksissä on pyritty huomioimaan lainvoimaisen maakuntakaavan edellyttämä maisema-alueen erityispiirteiden ja kulttuuriperinnön säilyttämistavoite, Myös Kirkkojärven Natura-arvot on huomioitu osayleiskaavan määräyksissä. Pirkanmaan liitto kuitenkin korostaa, että valmistella oleman maankuntakaavan Herttualan alueen Natura 2000-arviointi on parhaillaan ELYkeskuksessa lausunnolla ja lausuntoaikaa on 6 kk. Vasta tämän jälkeen voidaan laatia alueen lopullinen maakuntakaavaratkaisu. 11 Pirkanmaan liitto toteaa, että luonnosvaihtoehdoista Kyläsolut sopii alueen maisemakuvaan paremmin, avoimia näkymiä paremmin tarjoavana ja peltoalueita säästävän ratkaisuna. Ratkaisu mahdollistaa alueen eri osien kehittämisen luonteeltaan omaleimaisina kylinään. Tämä mahdollistaa myös Kangasalan keskustaan parhaiten tukeutuvan, läntisimmän osan kehittämisen hiukan tiiviimpänä rakenteena. Myös liikenneverkon kannalta selkeä yhden runkokokoojakadun ratkaisu sopii alueen ominaisluonteeseen hyvin. Kirkkojärven ranta-alueen viheryhteyttä tulisi vielä vahvistaa ja asuinkorttelialue rajata ranta-alueen ulkopuolelle. Yhdysvesijohtolinjan sijainti tulee ottaa yleiskaavassa huomioon. Pirkanmaan liitto puoltaa Kangasalan kunnan Herttualan osayleiskaavan jatkovalmistelua edellä esitetyin ohjeistuksin. 3. Pirkanmaan maakuntamuseo Kaava-alue sijoittuu lähes kokonaan Liuksialan-Tiihalan kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi - ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013). Alueen arvot kiinnittyvät pitkään viljelyhistoriaan ja sen synnyttämiin avoimiin viljelyaukeisiin, vanhoihin kylätontteihin ja tielinjoihin sekä vähäiseen uudisrakennuskantaan. Lisäksi kaava-alueen etelä- ja itäosa kuuluvat Herttualan-Jokioisten-Liuksialan maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi todettuun kulttuurimaisemaan (Kulttuurimaisemat Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet). Myös rakennetun ympäristön erityisarvot kytkeytyvät iäkkään rakennuskannan lisäksi vanhaan maatalousmaisemaan peltoineen, kylätontteineen ja tiestöineen. Kaavan tavoitteena on kehittää nykyisestä 130 hengen maaseutumaisesta asuinalueesta noin asukkaan pientalovaltainen kaupunginosa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on rakentamisen sovittaminen alueen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Maakuntamuseo katsoo, että kaavan tavoitteet ovat lähtökohtaisesti ristiriitaisia ja kaavaratkaisu uhkaa maakunnallisten arvojen säilymistä. Alueen rakentamista on tarkoitus ohjata tulevaisuudessa tarkemmin asemakaavatasolla, ja osalla alueesta asemakaava on jo vireillä. Maakuntamuseo on antanut lausunnon kyseisen asemakaavan valmisteluaineistosta. Lausunnossaan maakuntamuseo totesi, että kaavan tavoite laajan pientaloalueen rakentamisesta alueelle johtaa ristiriitoihin alueen maakunnallisesti arvokkaan avoimen peltomaiseman kanssa. Kaava-alueelta on laadittu kaavatason huomioiden asianmukainen maiseman ja rakennetun ympäristön inventointi. Selvitys ei kuitenkaan kata kaava-alueen itäosassa olevaa Joutsiniementien varren rakennuskantaa. Tältä osin aineistoja

12 tulee vielä täydentää. Täydennyksen mahdollisesti esiin tuomat kulttuuriympäristöarvot tulee huomioida kaavamerkinnöissä. Maankäytön vaihtoehdoista on laadittu erillinen kulttuuriympäristövaikutusten arviointi, joka pohjautuu sen laadintahetken versioihin yleispiirteisistä suunnitelmakaavioista. Joiltakin osin vaikutustenarvioinnin tuloksia on jo hyödynnettykin vaihtoehtoja laadittaessa. Vaikutusten arvioinnissa on tuotu esiin hankkeen lähtökohtaiset haasteet, jotka koskevat molempia vaihtoehtoja. Kyläsolut huomioi kuitenkin Ruutunauhaa paremmin maaseudun perinteisen kylämäisen rakentumisen ja näkymät asutusta ympäröiville peltoaukeille. Kaavakartalta puuttuu maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön, Herttualan-Jokioisten-Liuksialan kulttuurimaiseman, aluerajaus. Tältä osin kaavakarttaa tulee täydentää. Lisäksi maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, Liuksialan-Tiihalan kulttuurimaiseman, merkintä jää kartalla helposti huomaamatta. Merkintätapaa voisi harkita selkiytettäväksi. Herttualan osayleiskaavassa osoitetaan runsaasti uudisrakentamista arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Keskeisiä alueen kulttuuriympäristön arvoihin ja suojeluun vaikuttavia asioita, esim. uudisrakennusten sijoittelu, massoitteluperiaatteet yms. jäävät ratkaistaviksi asemakaavatasolla. Yleiskaavan merkinnöillä varmistetaan, että kulttuuriympäristön arvot tulevat tarkemmin selvitetyiksi ja huomioiduiksi asemakaavoituksen yhteydessä. Merkittävimmät tilakeskukset Eerola, Kylä-Aakkula ja Yli-Marttila on turvattu molemmissa vaihtoehdoissa asianmukaisella merkinnällä sr-1. Kaava-alueella on kuitenkin muitakin rakennetun ympäristön kohteita, joilla on erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Näiden arvojen säilyttämisen kannalta tärkeitä seikkoja on tuotu esiin kohdekohtaisesti rakennetun ympäristön ja maiseman inventoinnin yhteydessä. Kyseisiä kohteita ei ole huomioitu yleiskaavaluonnoksissa. Lisäksi Herttualantien ja Taivallammintien varsien jälleenrakennuskauden asutuskeskittymällä on todettu kokonaisuudessaan olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Arvoaluetta ei ole huomioitu luonnoksessa. Rakennetun ympäristön kohteet, joihin inventoinnin mukaan liittyy toimenpiteitä edellyttäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, tulee huomioida joko kohde- tai aluekohtaisilla merkinnällä. Lisäksi tulee huomioida jälleenrakennuskauden asutuskokonaisuus. Maiseman arvojen kannalta oleellisia ovat Herttualan ja Jokioisten vanhat kylätontit, niitä ympäröivät rintapellot, vanhat tielinjat sekä maisemaan avautuvat näkymät. Kaava-alueella sijaitsee useita vanhoja tielinjauksia, jotka on huomioitu luonnoksissa asianmukaisesti. Sen sijaan arvokkaimmat peltoalueet tulee vielä merkitä kaavakartalle. Molemmissa luonnoksissa ohjataan uusia, laajoja asuinalueita kylätontteja ympäröiville peltoaukeille, mikä on lähtökohtaisesti ristiriidassa alueen maisemallisten arvojen kanssa. Merkittäviä näkymälinjoja on jossain määrin huomioitu. Tältä osin Kyläsolut onnistuu paremmin. Lahdentieltä etelään avautuvat näkymät sekä kaava-alueen itäosan näkymät Säkkölänjärvelle ja Herttualantieltä Kirkkojärvelle avautuvat näkymät esitetyillä ratkaisuilla kuitenkin pääosin menetetään. Ainakin Herttualantien länsipäähän Kirkkojärven rantapellolle sijoitettu A3-alue tulisi muuttaa MA-alueeksi. Näin pystyttäisiin säilyttämään Kirkkojärven rantapellon yli avautuva näkymä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo huomauttaa, että Herttualan kylätontin vanhin osa (inventointikohde 1, arkeologinen kulttuuriperintökohde) on rajattu inventointiraportissa ja kaavassa liian suppeaksi (pinta-ala n m 2 ). Vuoden 1635 maakirjakartan mukaan kylätontilla sijaitsi viisi taloa ja sen laajuus oli noin 200 x 180 kyynärää eli n m 2. Kohteen asemointi nykykartalle tulee tarkistaa ja toimittaa maakuntamuseolle; korjattu kulttuuriperintökohteen rajaus tulee siirtää inventointiraporttiin ja kaavaan. kohteen kaavamerkinnän (S 1) selitysosan otsikkoa tulisi muuttaa Arkeologinen kulttuuriperintökohde. Arkeologisen inventoinnin (2013) jälkeen kaavaalueelta, Kylä-Aakkulantien kaakkoispuoleiselta pellolta on löytynyt rautakautinen esine, pronssisoljen katkelma. Löytöpaikalle on kaavaluonnoksissa merkitty rakentamista (A3-varaus). Koska löytö saattaa viitata kiinteään muinaisjäännökseen, maakuntamuseo suorittaa 1-2 kuukauden sisällä paikalla maastotarkastuksen ja arvioi sen perusteella arkeologisen inventoinnin täydentämisen tarpeen ko. kohteen osalta. Tarvittaessa kaavamerkinnöistä ja ratkaisuista voidaan järjestää maakuntamuseon kanssa erillinen työneuvottelu. Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Rakennetun ympäristön selvitystä on täydennetty Joutsiniementien varren alueelta ja se on huomioitu kaavaehdotuksen suunnittelussa. 12

13 Kaavakartalle on lisätty maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus sekä kulttuurihistoriallisia arvoja omaavia kohteita aluemerkinnöillä. Herttualantien länsipäähän Kirkkojärven rantapellolle sijoitettu A3-alue on poistettu ja korttelialueita on muotoiltu siten, että näkymiä valtatieltä etelään säilyy. Arkeologinen inventointi on täydennetty siten, että Herttualan kylätontin asemointi on tarkistettu. Kylätontin rajaus on merkitty kaavakartalle laajempana kuin luonnosvaiheessa. 4. Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunnalla ei ole lausuttavaa Herttualan osayleiskaavaluonnokseen. 5. Oriveden kaupunki Oriveden kaupungilla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksista. 6. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että kaavan tulee mahdollistaa eri väestöryhmille soveltuva, monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta, joka sisältää erilaisia asumisen ja omistamisen muotoja. Alueen suunnittelussa on pyrittävä siihen, että se mahdollistaa asumisen eri väestöryhmille, mm. lapsiperheille, ikääntyneille ja vammaisille. Asuinympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon esteettömyys, palveluiden läheisyys, sujuvat ja turvalliset liikenneyhteydet, asuinympäristön virikkeellisyys sekä hyvät kevyen liikenteen väylät. Jotta eri väestöryhmien omaleimaiset tarpeet tulevat riittävällä tavalla alueen suunnittelussa huomioiduksi, on hyvä pyytää lausunnot myös vanhus- ja vammaisneuvostoilta. Maakuntauudistus tulee muokkaamaan Kangasalan sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa alueen suunniteltuun rakentamisajankohtaan, vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa asiointi tulee lähitulevaisuudessa painottumaan nykyistä voimakkaammin verkkoasiointiin, mikä osaltaan vähentää kiinteiden toimipisteiden tarvetta palvelujen tarjonnassa. Edelleen kuitenkin vuonna 2040 tultaneen osa sosiaali- ja terveyspalveluista tuottamaan lähipalveluina ja asiointi tapahtuu toimintaa varten osoitetussa toimipisteessä. Tähän tulee alueen suunnittelussa varautua. Monimuotoisuus ja muunneltavuus tilojen ja rakenteiden suunnittelussa on hyvä huomioida. Nykyisen lainsäädännön ja suunnitteilla olevan maakuntauudistuksen puitteissa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat osa kunnan perustehtävää. Tämä tapahtuu kunnan eri toimijoiden toimesta ja sekä yhteistyössä tulevan maakunnan, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, kanssa. Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kokonaisuudet mm. liikunta-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien osalta. Osayleiskaavassa ei ole määritetty tarkasti rakentamisen tapaa eri alueilla. Rakentamisen ja asuntojen monipuolisuus on ollut tavoitteena kaavaa laadittaessa, mutta se ratkaistaan tarkemmin asemakaavavaiheessa. Maisema-arvot ohjaavat voimakkaasti rakentamista matalaan suuntaan, jolloin korkeampi rakentaminen ei ole mahdollista kuin hyvin harvoissa paikoissa valtatien varressa. Kävely- ja pyöräily-yhteyksiä on tarpeen korostaa keskustan suuntaan ja viihtyisän ulkoilureitin parantamista Mäyrävuoren alueelle. Alueen sisälle muodostetaan reittejä irralleen autoteistä. Alueen kautta on mahdollista suunnitella sujuva bussilinja. Terveysaseman tontti osoitetaan kaavassa laajana siten, että laajentaminen on mahdollista. 7. Ympäristöterveys Liikenteen melu ja teollisuusalueelle sijoitettavat toiminnot eivät saa aiheuttaa asuin- tai muihin oleskelutiloihin STMa:n 545/2015 (asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisen asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista) tarkoittamaa meluhaittaa. Muuntamosta ei saa aiheutua matalataajuuden aiheuttamaa meluhaittaa asuin- tai oleskelutiloihin. Pientaajuiselle sisämelulle (tunnin keskiäänitaso) on annettu STMa:n 545/2015 toimenpiderajat tiloille, jotka on tarkoitettu nukkumiseen (klo ). Päiväajan arvoille (klo ) sovelletaan 5 db suurempia arvoja. Uuden alueen 13

14 suunnittelussa ja alueen täydennysrakentamisessa tulisi huomioida puunpienpoltto sekä siitä mahdollisesti aiheutuvat savuhaitat. Alueelle tulee tarpeen mukaan toteuttaa radonturvallinen rakentaminen. Kaava-alueelle laaditaan meluselvitys, joka osoittaa, että valtatien melulta tulee suojautua rakentein valtatien läheisyydessä. Teollisuusalueelle ei voi kaavan mukaan osoittaa toimintaa, joka häiritsee kohtuuttomasti asumista. Muuntamon melua on selvitetty alustavasti ja asemakaavoitusvaiheessa tulee selvittää vielä tarkemmin. 8. Rakentamisen palvelualue Tonttien, katujen ja vesihuollon rakentaminen on syytä osoittaa vähemmän eroosioherkille alueille. Rakentamisen aikaisen ja rakentamisen jälkeisen tilanteen hulevesijärjestelyihin pitää varata tilaa. Varhaiskasvatus - ja koulutustoiminnoille on esitettävä riittävä varaus molemmissa kaavavaihtoehdoissa. Herttualassa maisema- ja luontoarvot ohjaavat rakentamista pois rakentamiselle muutoin parhaiten soveltuvilta alueilta. Rakentamista on siksi osoitettu myös eroosioherkille alueille, jossa kaavamääräyksin vaaditaan voimakkaita hulevesien käsittelytoimia. Eroosioherkille alueille rakentamista on jonkin verran vähennetty luonnosvaiheesta. Lähipalveluille esitetään laaja korttelialue Herttualantien varteen. 9. Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaavaluonnoksiin on riittävästi huomioitu melunsuojauksia. Kaavaselostuksessa ja kaavakartoissa tulee huomioida, että uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. Kaavamääräyksissä on esitetty, että muuntamon mahdollisesti aiheuttama matalataajuusmelu tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavaluonnoksissa on otettu huomioitu luontoselvityksessä esitetyt alueet ja rakentaminen on osoitettu lähemmäksi vt 12:sta, eikä rakentamista ole pääsääntöisesti osoitettu luontokohteille. Taivallammin ja Säkkölänjärven läheisyyden peltoalueet jätetään pääsääntöisesti rakentamattomiksi, joka tukee lintujen esiintymistä alueella. Peltoalueet kuitenkin alueella vähenevät ja tällä on 14 varmasti vaikutuksia alueen linnustoon. Rakentamisaika myös tulee varmasti vaikuttamaan lintujen esiintymiseen ja mahdollisesti myös pesimiseen alueella. Alueen hulevedet tulee mahdollisuuksien mukaan imeyttää kaavoitettavalle alueelle. Luonnoksien mukaan Taivallammeen ja Säkkölänjärveen kuitenkin johdetaan alueen hulevesiä. Hulevesien johtamisella ei saa heikentää viitasammakon esiintymistä alueella. MY-alueen sisällä oleva alue luo-2 tulee osoittaa kaavassa merkinnällä SL. Alueella on niin merkittäviä luontoarvoja, että alue on mahdollista tulevaisuudessa rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla. Yleiskaavanmerkinnöistä- ja määräyksistä puuttuu nykyistä terveyskeskuksen aluetta kuvaava PY-merkintä. Kyläsolut luonnoksessa TY-alue nykyisessä muodossa pirstoo peltoaluetta, jolloin peltojen käyttö viljelyyn heikkenee. Kyläsolut vaihtoehto mahdollistaa myös tulevaisuudessa alueen luontoarvojen ja maalaismaisuuden säilymisen. Rakennus- ja ympäristölautakunnan toteaa, että osayleiskaavan valmistelua tulee jatkaa Kyläsolut vaihtoehdon pohjalta. Herttualan osayleiskaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on laadittu hulevesiselvitys. Ely-keskuksen kanssa käydyssä työneuvottelussa 2018/1 on varmistettu hulevesiselvityksen riittävyys. Myös meluselvitystä on täydennetty ehdotuksen valmistelun yhteydessä. Luo-2 alue on muutettu luonnonsuojelualueeksi (SL). PY -merkintä lisätään kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Teollisuusaluetta on pienennetty ja peltoalueet ovat laajempia. Alueen suunnittelua on jatkettu pääosin Kyläsolut -vaihtoehdon pohjalta ottaen mukaan elementtejä myös toisesta vaihtoehdosta alueen länsipäässä. 10. Sivistyskeskus Sivistyskeskuksen kanssa järjestettiin kokous, jonka muistio korvaa lausunnon. Muistiossa esitettiin seuraavia asioita:

15 Alueelta on hyvä tontti pienten lasten yksikölle, jossa varhaiskasvatuksen ja alaluokkien 1-4 tiloja. Tontin pitäisi olla riittävän suuri, tontille tulee voida sijoittaa myös lähiliikuntapaikka eli pallokenttä jne. Vaihtoehdon Ruutunauha sijainti on viihtyisämpi ja mahdollistaa viereisen puistoalueen joustavan käytön. Osayleiskaava-alueen rakentuessa vähitellen aika näyttää milloin uudelle kouluja päiväkotirakennukselle tulee tarve. Siihen asti asukkaat käyttävät keskustan ja Huutijärven palveluita. Bussireitteihin Herttualan suuntaan ja kaava-alueen kautta vaikuttaa Kaivannon tulevaisuus ja tuleva toiminta. Ratsastusreittejä ei ole kunnan tarkoitus rakentaa vaan merkitään kaavakarttaan ohjeellinen reitti, jonne tulee opastus ja maanomistajilta kysytään luvat. Alueelta varataan Ruutunauha-vaihtoehdon pohjalta lähipalveluille korttelialue lähivirkistysalueen reunasta, jolloin joustava suunnittelu asemakaavavaiheessa on mahdollista sopivan palvelu- ja lähiliikuntapaikan muodostamiseksi. 11. Maaseutuasiamies Arvioimme luonnoksia ensisijaisesti maatalouden ja maanviljelyn harjoittamisen sekä maatalouden elinkeinojen näkökulmasta. Herttualan osayleiskaava-alueella on noin 150 hehtaaria maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, jolla tällä hetkellä viljellään vilja- ja nurmikasveja. Peltoalueet jakaantuvat seitsemälle tilalle. Alueen pellot ovat aktiivisessa käytössä ja tilat ovat aktiivisesti toimivia ja elinvoimaisia, joilla on tavoitteena jatkaa viljelyä Herttualan kaava-alueella. Alueen tilat ovat investoineet ja panostaneet viljan viljelyyn. Osalla alueen tiloista on tehty sukupolven vaihdos muutamia vuosia sitten. Tilat kykenevät jatkossakin panostamaan viljan viljelyyn. Viljelijät ovat kehittäneet määrätietoisesti tilojaan. Kaava-alueen eteläosissa ja Kirkkojärven rannan pelloilla on tärkeää jatkaa peltoviljelyä myös linnusto- ja maisema-arvojen vuoksi. Rannan pelloilla viljellään viljakasveja ja rannan peltojen viljelyn edellytykset ovat hyvät myös jatkossa. Virkistysreitit ja alueen käytettävyys maatalouden liikennetarpeisiin Vaihtoehto Kyläsolut säästää selvästi enemmän maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, jota tarvitaan myös suojeluvyöhykealueeksi (luontoselvitys Ramboll, 2016). Alue edustaa Keski-Hämeen laakeaa historiallisesti arvokasta viljely- ja järvimaisemaa. Alueen arvot liittyvät erityisesti avoimena säilyneisiin näkymiin, historiallisiin tielinjoihin ja vähäiseen rakentamiseen sekä pitkään jatkuneeseen maanviljelemiseen. Vuonna 2015 valmistuneessa yleiskaava-alueen rakennetun ympäristön ja maiseman inventoinnissa on identifioitu keskeisiä alueen näkymiä peltomaisemassa. Näiden näkymien säilyminen osana aktiivista maataloustoimintaa ja maanviljelyä on tärkeää. Maanomistajien rakennemalleista lausumat mielipiteet maatalouden toimintaedellytysten turvaamisen kannalta tulee huomioida jatkosuunnittelussa (1. Harri ja Anette Linnamaa, 2. Antero Oksanen) Tiihalantien alueen ja keskimmäisen alueen (Ve2) väliin jäävät peltoalueet ovat tällä hetkellä viljeltyinä. Peltoalueilla viljellään vilja- ja nurmikasveja. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida alueen tilojen elinkelpoisuuden turvaaminen ja peltoalueiden viljelyn säilyttäminen niin pitkään kuin osayleiskaavan kokonaan rakentuminen kestää (vuoteen 2040). Myös kauppapuutarhan toimintaedellytykset tulee turvata. Aktiivisen maatalouden harjoittamisen ja peltoviljelyn säilymisen kannalta Kyläsolut näyttäytyy kannatettavampana. Luonnosvaihtoehtoihin verrattuna peltoalueita on suurennettu. Osayleiskaava osoittaa rakentamisalueiden varauksia, mutta niiden asemakaavoitus- ja toteutumisaikataulu määräytyy erikseen maanomistajien kanssa neuvotellen. Kaupunki pyrkii hankkimaan alueelta maita omistukseensa. Kauppapuutarhan toiminta voi jatkua, alueiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Alueen suunnittelua on jatkettu pääosin Kyläsolut -vaihtoehdon pohjalta ottaen mukaan elementtejä myös toisesta vaihtoehdosta alueen länsipäässä. 12. Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto esittää vaihtoehdoista plussat ja miinukset: 15

16 Vaihtoehto Ruutunauha Vaihtoehto Kyläsolut 14. Gasum Oy +Asuinalueet on ajateltu järkevästi +Luonto lähempänä - Lahdentien melu ja liikenne +Kuohunlahden yli suunniteltu kävelysilta lyhentää matkaa keskustaan - Bussireitit eivät välttämättä tavoita kaikkia asukkaita - Pyörätiet sijoittuvat epätasaisesti kahdelle päätielle ja ovat epäselviä - Pelto- ja kasvialueet ovat pienempiä kuin kyläsoluissa +Huutijärven uusi alikulku lisää jalankulkijoiden liikkumismahdollisuuksia +Bussireitti kattavampi ja selvempi - Asuinalue liian rannassa Osayleiskaavan ehdotusvaiheessa on tavoiteltu luonnosvaihtoehtojen parhaimpia ominaisuuksia. Pääosin suunnittelua on jatkettu Kyläsolut -vaihtoehdon pohjalta. 13. Kangasalan Vesi -liikelaitos Osayleiskaavan laadinnassa tulee ottaa huomioon rakennettavaksi kaavoitettavan alueen maaperän rakennettavuus. Kangasalan Vedellä on alueella tärkeitä jätevesiviemäreitä ja vesijohtoja jotka tulee ottaa huomioon jo rakentamisalueita ja niiden sijoittamisia suunniteltaessa, niitä ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa asuinalueiden keskelle, mahdolliset hajuhaitat ja vahingot voidaan näin välttää. Alueelta laaditaan vesihuollon runkotarkastelu, jonka perusteella voidaan tehdä tarkistuksia aluevarauksiin. Alueen suunnittelussa huomioidaan nykyiset verkostot. Maaperätutkimuksia on hankala tehdä viljelykäytössä oleville peltoalueille niiden salaojaputkistojen vuoksi. Gasum Oy:n maakaasuputki (jakeluputki PEH315, 8 bar) kulkee kaava-alueen läpi. Maakaasuputkea varten on lunastettu kiinteistöihin kohdistuva pysyvä käyttöoikeus. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Asetuksen mukaan 8 barin jakeluputken suositeltava etäisyys rakennuksesta on neljä metriä. Etäisyyttä voidaan tarvittaessa pienentää, ei kuitenkaan alle kahden metrin. Maakaasuputkiston suojaetäisyydet on otettava huomioon kortteleiden suunnittelussa sekä rakennusten ja katujen sijoittamisessa kaava-alueella. Rakennusalueiden rajat ja kaavamääräykset tulisi viimeistään asemakaavoituksen yhteydessä siten, että asetuksen 551/2009 annettujen määräysten vastainen rakentaminen ei ole mahdollista. Liikenneväylät ja raskaasti liikennöidyt alueet tulee suunnitella siten, että maakaasuputkisto ei vaurioidu siihen kohdistuvien kuormitusten ja rasitusten vuoksi. Yleiskaavaluonnoksiin on merkitty Ruskoon johtavan siirtoviemärin ohjeellinen sijainti. Jakeluputkiston etäisyydet muihin maanalaisiin putkistoihin, kaapeleihin ja muihin rakenteisiin on valittava siten, etteivät ne aiheuta huomattavaa haittaa toistensa käytölle, korjaukselle tai kunnossapidolle. Asetuksessa määrätty vähimmäisetäisyys maanalaiseen paineettomaan viemäriin, salaojaputkeen, suljettuun putkikanavaan tai vastaavaan on yhdensuuntaisasennuksissa yksi metri ja risteilyissä 0,5 metriä. Olosuhteista johtuen minimietäisyyksiä ei voida kaikissa tilanteissa soveltaa ja uusi rakenne tulee sijoittaa etäisyydelle, jonka rakentamisen ja ylläpidon turvallisuus edellyttävät. Maakaasuputken ja siirtoviemärin risteilyjen määrä tulee pitää mahdollisimman vähäisenä. Maakaasuputki rajoittaa ympäröivää maankäyttöä merkittävästi. Gasum Oy pyytää, että maakaasuputken linjaus osoitettaisiin yleiskaavassa ja maakaasuputkistosta aiheutuvat rajoitukset merkittäisiin kaavamääräyksiin, esim. Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 mukaisesti. Maakaasuputken läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta aiheutuu haittaa tai vaaraa maakaasuputken pitämiselle. Putkilinjalla on säilyttävä näköyhteys maakaasuputken sijaintia osoittavien maastomerkintöjen välillä. Turvallisuussyistä johtuen maakaivamiselle ja 16

17 rakentamiselle on asetettu rajoituksia maakaasuputkiston läheisyydessä. Lisätietoja rajoituksista Yleiskaava-alueella on Kangasalan Lämpö Oy:n maakaasuputkistoa. Maakaasua on mahdollista saada käyttöön alueella. Alueen läpi kulkevat olemassa olevat Gasumin maakaasulinja ja Kangasalan Veden vesi- ja viemärilinja pääosin samaa linjaa pitkin. Linjan sijainti otetaan huomioon rakentamisalueita sijoitettaessa ja ne merkitään kaavakartalle. 15. Elenia Kaava-alueella sijaitsee myös Elenia Oy:n omistama 110 kv:n ilmajohto sekä Herttualan sähköasema. 110 kv maasulun aiheuttama vaarajännitteiden nousu ei aiheuta rajoituksia rakentamiselle Herttualan sähköaseman tontin viereen. Rakennukset voidaan rakentaa 4 m etäisyydelle Elenian sähköaseman tontin rajasta lukuun ottamatta 110 kv voimajohdon aluetta. 110 kv voimajohdon läheisyydessä asuinrakennukset suosittelemme kaavoitettavaksi vähintään m etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. Muut rakennukset suositellaan sijoitettavaksi vähintään 23 m etäisyydelle voimajohdon keskilinjasta. Rakennuksia ei saa rakentaa tai kaavoittaa 110 kv voimajohdon rakennuskieltoalueelle (tarkistetaan etäisyys lunastusasiakirjoista). Herttualan sähköaseman läheisyyteen kaavoitettaessa on huomioitava 110 kv ulkokentän päämuuntajan ja kytkinlaitteiden aiheuttama taustaääni 24/7 vaikutusajalla. Kytkinlaitteiden toimintaääni alueella on satunnaista ja riippumaton vuorokauden ajoista. Tarvittaessa on kaavoituksessa huomioitava tarvittava melusuojaus valleilla, seinillä tai rakenneratkaisuilla mikäli melutaso koetaan ympäristössä häiritseväksi. Alueella sijaitsee Elenia Oy:n omistamia muuntamoita, 20 kv:n kaapeleita, 0,4 kv:n ilmajohtoja sekä 0,4 kv:n kaapelita liitekartan mukaisesti. Pyydämme huomioimaan nykyiset 20 kv:n ja 0,4 kv maakaapelit sekä puistomuuntamot kaavassa. Uusille puistomuuntamoille varaukset tullaan tekemään kaavan tarkentuessa. (Tarvittava alue uudelle puistomuuntamolle on 12 m x 12 m, sisältäen suoja-alueen). Muuntamon ulkoseinästä tulee olla vähintään 8 metriä lähimpään rakennukseen. Mahdollisista johdonsiirto- tai muutostöistä aiheutuvat kustannukset laskutamme työn tilaajalta. Liitteet: Karttta nykyisestä Elenia Oy:n jakeluverkosta Korttelialueita ei osoiteta x metriä lähemmäksi voimajohdon keskilinjasta. Päämuuntajan ja kytkinlaitteiden matalataajuusmelua on tutkittu yleiskaavavaiheessa ja asemakaavavaiheessa vielä tarkemmin viereisen korttelin osalta. Nykyiset puistomuuntamot on merkitty osayleiskaavaehdotukseen en -merkinnällä. Yleiskaavatasolla ei voida kaikkia kaapeleita merkitä kaavakartalle. Asemakaavoituksessa voidaan ottaa huomioon lausunnossa esitetyt asiat. 16. Elisa Oyj Elisa Oyj:llä ei ole lausuttavaa koskien Herttualan kaavaa. Mahdollinen rakentaminen toteutetaan yhteistyössä muun infran rakentamisen kanssa. 17. Kangasalan luonto ry. ja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pidämme kaavahanketta mahdollisena, mutta sen toteuttamisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta Kirkkojärven Natura2000 -alueen takia. Esitämme myös eräitä muutoksia kaavavaihtoehtoihin, joista Kyläsolut on kehityskelpoisempi. Yleistä Kangasalan luonto ry. kiinnittää jälleen huomiota väestönkasvuennusteisiin. Herttualan kaavaluonnos perustuu ajatukseen, että kyseessä olisi vuoteen 2040 mennessä 2000 asukkaan asuinalue. Kuitenkin selosteessa todetaan kahdesti, että todellisen väestömäärän arvioidaan jäävän pienemmäksi (s. 8 ja 17

18 20). Ennen Herttualan aluetta pitäisi valmistua huomattavasti suurempi Lamminrahkan lähiö, jonka asukaslukutavoite on Suoraman ja keskustan asutusta halutaan tiivistää. Kokonaisuus perustuu mielestämme ylimitoitettuihin kasvuennusteisiin. Siksi Herttualan kaavoitusta ja siihen sisältyvää vt 12 laajennusta ei tule kiirehtiä. Molemmat hankkeet vaikuttavat Kirkkojärven Natura 2000 alueeseen, joka on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA. Kosonen, Rintamäki et al.: Pirkanmaan linnusto 2016, s. 63). Kaavoitus ja tiesuunnitelma on tehtävä mahdollisimman huolellisesti aikaa säästämättä kysyen samalla tarpeellisuutta. Näemme Herttualan kaavoituksen tulevaisuusprojektina, jolla halutaan varmistaa rakennusmaan saatavuus kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Aikaa luontoarvojen selvittämiseen ja säilyttämiseen on riittävästi. Rambollin laatima selvitys: Pirkanmaan maakuntakaava 2040: Kirkkojärven Natura-arviointi ilmestyi vasta juhannuksen alla , kun lausuntojen jättöaika päättyi Tämän selvityksen avulla esitetään, että Herttualan osayleiskaavaluonnos ja Vt12 laajennus eivät aiheuta haittaa Kirkkojärven Natura2000 alueelle. Rambollin konsultit eivät näytä tuntevan Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua Kirkkojärven Natura alueesta dnrot 2307 ja 2495/1/02. Natura 2000 ja linnusto Kangasalan Kirkkojärven ympäristöön on vaikuttamassa useakin suunnitelma. Osa vaikuttavista toimenpiteistä on jo tehty. Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen ylläpitämän lintuaseman vierestä on kaadettu/harvennettu Kirkkojärven rantametsää (Wigrenin alue). Tämä on osaltaan vaikuttanut myös Kirkkojärven linnustoon, koska muun muassa suojaavan metsän vaikutus on heikentynyt. Myös Kuohunlahden puiston puistosuunnitelman toteuttaminen on vaikuttanut heikentävästi Kuohunlahden linnustoon. Kuohunlahdella lepäilevä ja ruokaileva linnusto (esimerkiksi muuttoaikaan uivelot) pelästyvät häiriöitä ja lähtevät lentelemään Vt12 suuntaan kohti pääaltaan Kirkkojärven selkää. Toistuvat ja lisääntyvät häiriöt lepäily- ja ruokailutilanteessa tuovat mukanaan useita haittoja ja vaaratekijöitä linnustolle. Nyt tehty Natura-arviointi Herttualan kaavan osalta (ja myös Vt12 suunnitelman osalta) eivät vakuuta siitä, että ainakaan haittojen yhteisvaikutus jäisi laissa 18 tarkoitettua merkittävää haittaa vähäisemmiksi. Muiltakin osin haitta-arviointi on ylimalkaisen tuntuinen. Tilannetta voidaan toki parantaa erilaisilla lieventämistoimilla. Ympäristöjärjestöjen mielestä Herttualan kaavan kohdalta tehty Natura-arviointi on linnuston osalta puutteellinen, koska se perustuu väärin painotettuun lajistoon ja lisäksi linnustoselvitys ei selkeästi täytä tämän tyyppiseltä selvitykseltä vaadittua suositusta. Kirkkojärven Natura-alue on erityisesti tärkeä vesilintujen sulkimispaikka sekä merkittävä muutonaikainen lepäily- ja ruokailualue. Sulkivaa tai muuttavaa linnustoa ei ole kuitenkaan Rambollin tekemissä maastolaskennoissa selvitetty. On välttämätöntä laatia kunnollinen vaikutusten arviointi. Tässä arvioinnissa on tehtävä riittävän perusteellinen ja luotettavaan aineistoon nojautuva yhteisvaikutusarviointi. Yhteisarvioinnin on koostuttava Kuohunlahden puistosuunnitelman, Vt12 parannuksen, Wigrenin alueen hakkuiden ja Herttualan osayleiskaavasuunnitelman vaikutuksista. Erityisen tärkeässä osassa tässä tulee olla suora ja epäsuora häiriövaikutus. Kirkkojärven Natura-alueen linnustollinen tilanne on heikentynyt koko ajan siitä lähtien, kun alueesta muodostettiin Natura-alue. Sama koskee myös IBAalueen ja Maali-alueen rajauksen aluetta muilta osin. Nämä useat jo tehdyt tai tulevat em. toimenpiteet heikentävät tilannetta ennestään. Kirkkojärven kunnostustakin pohditaan erillisessä työryhmässä. Kunnostuksesta saattaa koitua järven ja sen ympäristön linnuille haittavaikutuksia, vaikka tavoite onkin toisenlainen. Paljon riippuu siitä, miten mahdollinen kunnostustyö toteutetaan. Tässä yhteydessä on nostettava keskusteluun, miten kauan voidaan tyytyä siihen, että Natura-alueen ja IBA-alueen tilan annetaan heiketä. Lisäksi heikennystä tapahtuu aktiivisin toimenpitein kuten kaavoituksen ja tiesuunnitelmien avulla. Jokaisen suunnitelman kohdalla todetaan Natura-arvioinnissa, että yksittäinen suunnitelma vaikuttaa vain vähän haitallisesti luonnonarvoihin tai eri suunnitelmien yhteisvaikutukset ovat vähäiset. Tällainen menettelytapa johtaa siihen, että vähitellen luontoarvot katoavat lähes kokonaan. Kirkkojärven Natura-alueen ja sen ympäristön luontoarvojen vähentymiseen on useita syitä. Ne eivät kaikki liity alueella tehtyihin toimenpiteisiin. Kuitenkin pitää miettiä: Voidaanko sallia jatkuvasti uusia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat Naturaalueen luonnonarvojen heikkenevän edelleen? Vai pitääkö ensin saavuttaa takaisin alueen luonnontilalle suotuisa taso? Tällä pohdinnalla on aika olennainen

19 merkitys periaatteellisesti, mutta myös juridisesti. Jatkuvan heikentymisen/heikentämisen tie ei ole kestävää. Rambollin laatima luontoselvitys, joka on päivätty , on selkeästi puutteellinen. Maastotyö on tehty 4,-5.6 ja Maastotyössä on keskitetty pesimälajistoon. Kirkkojärven Natura-alue on kuitenkin erittäin merkittävä juuri muuttolinnustonsa vuoksi. Kirkkojärvellä sulkii myös lukuisa määrä vesilintuja. Muuttolinnustoselvitys ei voi nojautua pelkästään vanhoihin tiedossa oleviin havaintoihin (kuten Tiira-lintutietopalvelun havainnot), vaikka näistä onkin merkittävää apua esimerkiksi maastotyön suunnittelussa tai maastoselvityksen tukena. Edelleen linnustoa koskevat karttamerkinnät ovat puutteellisia ja harhaanjohtavia (kaulushaikara merkitty metsään, kalasääksi pellolle jne...). Muitakin puutteita on havaittavissa kuten se, että selvitettävää aluetta ei ole ehditty käydä riittävän hyvin läpi noin lyhyessä ajassa. Linnustoselvityksiä on täydennettävä muutonaikaisella selvityksellä, joka koskee sekä kevättä että loppukesää/syksyä. Kirkkojärvi on syksyisin esimerkiksi punasotkan (EN) tärkein kerääntymisalue Natura 2000-verkossa. Uivelon vastaava sijoitus on viides, isokoskelon (VU) kuudes ja lapasotkan (EN) toinen. Keväällä Kirkkojärvi on esimerkiksi haarapääskyn (NT) osalta tärkein ja räystäspääskyn (EN) osalta toiseksi tärkein kerääntymisalue Natura-verkossa. Kalatiiralle Kirkkojärvi on keväisin tärkein kerääntymisalue. Seuraavat lajit, jotka ovat erityisen tärkeitä levähtäjälajeja Kirkkojärven Natura-alueella, on käsiteltävä Natura-arviossa kaikkien kohdistuvien hankkeiden osalta: punasotka, kalatiira, haarapääsky, lapasotka, räystäspääsky, uivelo, isokoskelo, silkkiuikku, harmaahaikara, törmäpääsky, telkkä, tukkasotka ja pikkulokki. Haarapääskyt kerääntyvät Kirkkojärvellä ja nimenomaan Herttualassa, koska ne suosivat Herttualan peltomaisemaa. Näin ollen Herttualan alueelle suunniteltu kaavoitus vaikuttaa osaltaan haarapääskyihin. Se, että jotakin SPAalueella tärkeätä lajia ei ole mainittu alueen SPA-kriteerilajeissa, ei merkitse sitä, etteikö lajia pitäisi juridisesti käsitellä kriteerilajin tapaan. IBA-aluetta on myös käsiteltävä EU-oikeuskäytännön perusteella Natura-alueen tapaan. Kangasalan lintuaseman läheiset MY-metsät voisi muuttaa SL -varauksiksi ja neuvotella maanomistajien kanssa. Tällä hetkellä ne ovat hakkuiden vuoksi pilattu, mutta toimivat taas muutamien kymmenien vuosien päästä puskurina. Kuohunlahden itäpuolen rantametsän muuttamisesta lähivirkistysalueeksi on luovuttava. Kysymyksessä on märkä lehto, joka antaa suojaa Kuohunlahden linnuille ja tarjoaa linnuille pesäpaikkoja. Jos tällä alueella ihmisten liikkuminen lisääntyy ja sinne tehdään polkuja, joutuu Kuohunlahti joka puolelta lisääntyvän häiriöhaittavaikutuksen piiriin. Tällä olisi Natura-vaikutuksia. Kylä-Aakkulantien länsipuolinen A3-alue on poistettava. Se kaventaa eläinten liikkumisreittejä. Tässä kohdin voi viitata viheryhteystarpeeseen. On ilmeistä, että viheryhteyttä ei voi kunnolla laittaa menemään rantoja pitkin. Esimerkiksi veden ja talojen väliin ei jää riittävästi tilaa. Rakentamattomat ranta-alueet on pidettävä riittävän pitkältä matkalta rakentamattomina. A3-alueen poistaminen turvaa riittävää viheryhteyttä tältä kohdin. Kylä-Aakkulantien länsipuolen pellon pitäminen rakentamattomana takaa riittävän suuren peltoalueen säilymisen. Todennäköisesti talojen ja rannan väliin jäävä pelto muuttuu joutomaaksi, joka edistää ihmisten liikkumista rantaan siltä kohtaa. Tämä lisää häiriötä linnustoon ja saattaa häiritä myös lintuaseman toimintaa. Nykyisellään peltoalue on muun muassa sinisorsien tärkeää ruokailualuetta. Perusteluna voidaan viitata tutkimukseen (Maa ja Vesi Oy Arvio rakennemallien vaikutuksista Espoonlahden ja Laajalahden Natura2000 alueisiin. Kirjallisuustutkimus Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 861:2002). Teoksessa todetaan, että...arvokkaimmilla alueilla suojavyöhykkeen tulisi olla vähintään noin 200 metriä leveä tai puustoisilla alueilla niin leveä, että kesäaikana puuston läpi ei ole näkyvyyttä. Lahdentien alikulun tuntumassa olevat A2-alueet edellyttävät pohdintaa lähivirkistysalueen osalta. Tehokkaasta asumisesta aiheutuvan ulkoilutarpeen kohdentamiseen on paneuduttava. Koska Kuohunlahden itäpuolen rantametsikkö ei sovellu lähivirkistysalueeksi, se on poistettava kaavasuunnitelmista. Erittäin tärkeänä tavoitteena tulee olla virkistyskäytön ohjaaminen siten, että siitä ei synny häiriötä linnustollisesti. Kysymys on suorista vaikutuksista. Häiriön ehkäisemisessä on mahdollista käyttää liikkumisrajoituksia (ei välttämättä kokovuotisia), koirien ulkoiluttamiseen liittyviä ohjeita, kalastuksen rajoitta- 19

20 mista, ulkoilureittien harkittua suunnittelua jne. Näistä mahdollisista suunnitelmista olisi hyvä saada tietoa aikaisessa vaiheessa, koska ne vaikuttavat olennaisesti kaavasta johtuvaan linnustolliseen haittavaikutukseen. Kaavasta syntyvien haittavaikutusten kompensaationa tiettyyn rajaan asti voisivat olla toimet, joilla vahvistetaan ja otetaan huomioon luonto- ja lintuarvoja. Kunta voisi esimerkiksi rauhoittaa nyt kaava-alueen rajauksen ulkopuolella olevia lähimetsiä. Kirkkojärven kunnostuksen yhteydessä järveen voitaisiin perustaa tekosaari, joka puolestaan edistäisi linnuston pesintää alueella. Ja edellä mainitulla virkistyskäytön ohjauksella on varsin merkittävä osuus. Kirkkojärven itärannalle (esimerkiksi Restaurannan alueelle) Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ehdottaa rakennettavaksi lintutornia, jos se on mahdollista tuottamatta ympäristöhaittaa. Kirkkojärven nykyinen lintutorni valtatie 12 kupeessa ei ole parhaimmalla kohdalla lintujen havainnointia ajatellen. Kirkkojärven linnustollinen havainnointi edellyttää 2-3 lintutornia eri osissa järveä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Kirkkojärven Natura-arviointi (Ramboll) Rambollin laatimassa Natura-arvioinnissa on vähätelty Kuohunlahdella lepäilevälle ja ruokailevalle linnustolle syntyviä häiriöitä. Jo nykyisinkin esimerkiksi uivelot lähtevät lentoon kesken lepäilyn tai ruokailun syntyneen häiriön vuoksi. On totta, että Kuohunlahden linnut ovat tottuneet tavallista suurempaan häiriöön. Tämä ei ole kuitenkaan peruste arvioon, että ne kestävät myös jatkossa lisääntyvää häiriötä. Tiesuunnitelmaan liittyy meluseinämien rakentaminen. Tällöin on huolehdittava siitä, että seinämistä tulee riittävän korkeat Kuohunlahden ja Kirkkojärven kohdalla. Näin saadaan linnustoa häiritsevää melutasoa alemmaksi ja ehkäistyä lintujen törmäämistä ajoneuvoihin. Meluseinämien tulee olla ainakin 2 metriä korkeat. Natura-arvioinnin mukaan Herttualan alueen lisärakentaminen ei juurikaan lisää häiriötä, joka aiheutuisi virkistyskäytöstä, ulkoilusta tai muusta liikkumisesta alueella. Em. syistä syntyvään häiriöön on asennoiduttava vakavasti ja häiriöitä on pyrittävä torjumaan tarkkaan harkituilla toimilla. Alueen nykyinen asukasmäärä on noin 100 ja nyt sitä suunnitellaan nostettavaksi noin 2000 asukkaaseen. Muutos on merkittävä. Uusien asukkaiden ennustettu ikärakennekin aiheuttaa osaltaan liiallisen linnustollisen häiriön riskin. On todettu, että 20 esimerkiksi kuovit saattavat häiriintyä ihmisten liikkumisesta avoimella alueella jopa 500 metrin etäisyydeltä. Linnut reagoivat juuri ihmisen liikkumiseen etäältäkin, kun autojen liikkumisen häiriövaikutus tulee vasta varsin läheltä. Aiemmat kaavahankkeet Kangasalan valtuusto hyväksyi päätöksellään Lintuvesien osayleiskaavan. Se kumottiin ensin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ja sitten KHO:ssa. Keskeinen perustelu oli, että Luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Kangasalan Kirkkojärvi, Ahuli, Taivallammi, Säkkölänjärvi ja Kyläjärvi kuuluvat Natura verkostoon kohteena FI , jonka nimi on Kirkkojärven alue. Se ja ympäröivät alueet kuuluvat kansainvälisesti merkittävänä alueena IBA-alueita (Important Bird Areas) koskevaan luetteloon. Tällä perusteella KHO katsoi, että hallintooikeus voi kumota kunnanvaltuuston päätöksen paitsi Kylä-Aakkulan AP-1 - alueen osalta, myös muidenkin Herttualassa sijaitsevien AP-1 ja MA-1 alueiden osalta, koska alueet muodostivat tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden. Tuolloin Herttualan asemakaavoitettavalla alueella arvioitiin uusien asukkaiden enimmäismääräksi noin 900 asukasta. Sinne sijoittuisi 200 omakotitalotonttia ja 100 rivitaloasuntoa. Nyt samalle alueelle halutaan yli kaksinkertainen määrä asukkaita ja silti se selosteen mukaan luokitellaan harvaksi taajamaksi (s. 5). Valtatie 12:n osalta hallinto-oikeus totesi, että kaava perustui riittämättömiin selvityksiin ja oli siksi valtatien varauksen osalta lainvastainen. Vaihtoehdot Uudessa osayleiskaavaluonnoksessa on kaksi vaihtoehtoa, Ruutunauha ja Kyläsolut. Kangasalan luonto ry. ja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. katsovat, ettei kumpikaan sellaisenaan täytä Luonnonsuojelulain 65 ja 66 vaatimuksia Natura2000 alueen osalta. Ruutunauha -vaihtoehto on näistä vielä huonompi. Kyläsolumalli soveltuu Herttualan alueelle selkeästi paremmin. Se

21 jättää enemmän vapaata tilaa ja väljyyttä rakentamiseen. Molemmissa vaihtoehdoissa on merkitty AP-1 alue Kirkkojärven rantaan, Ruutunauhavaihtoehdossa selvästi Natura alueeseen kiinni. Tätä AP-1 aluetta ei nähdäksemme voi rakentaa vahingoittamatta luonnonsuojelualuetta, ja siksi vaadimme sen poistamista. Muilta osin katsomme, että Kyläsolut-vaihtoehdossa jää hiukan enemmän jäljelle maisemallisesti arvokkaita peltoalueita. Tästä huolimatta pidämme ongelmallisena 2000 asukasta luonnoksen osoittamalle alueelle. Asumistehokuutta tulee nostaa ja samalla rakennettavaa aluetta pienentää. Tämä olisi luonnon ja Natura alueen eduksi sekä sosiaalisesti tasapainoisempaa, mitä taas voimakkaasti pientalovaltainen kaavoitus ei ole. Kangasalaa on 30 vuotta rakennettu yksinomaan autoliikenteen varaan. Herttualan kaava ja siihen sisältyvä Vt12 laajennus nelikaistaiseksi moottoritieksi vahvistaa tätä kehitystä. Se edellyttää moottoritien rakentamista Natura2000 alueen läpi Kuohunlahden kohdalta. Tämä on ristiriidassa Luonnonsuojelulain kanssa. Kangasalan kunnan ei tule tehdä kaavaratkaisuja, jotka mahdollistavat Vt12:n laajentamisen nelikaistaisena Huutijärvelle asti. Kangasalan luonto ry. ja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. ovat antaneet erillisen lausunnon Vt12 laajentamisesta, josta on YVA -menettely saatu juuri päätökseen. Asian käsittelyssä olemme jo todenneet, että Vt12 voidaan laajentaa nelikaistaiseksi Alasjärveltä Lentolaan. Tiehallinnon omat selvitykset osoittavat, että liikennemäärät laskevat voimakkaasti Alasjärveltä (22600 ajoneuvoa/vrk) tultaessa Lentolassa (14200) ja viimeistään Ranta-Koivistossa (13700, KVL tierekisteri 2014). Kaavoitusratkaisuin voidaan vaikuttaa liikennemääriin. Herttualan kaavaselosteessa (s. 12) todetaan oikein, että... pitkällä tähtäimellä voi olla edellytyksiä myös raitiotielinjan ulottamisesta Kangasalan keskustaan asti. Mielestämme Herttualan liikenne tulee alusta lähtien suunnitella joukkoliikenteen varaan. Kangasalan luonto ry:n ja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry:n näkemyksen mukaan Herttualan kaavoituksessa voidaan edetä Kyläsolut -vaihtoehdon mukaisesti niin, että alueen liikennejärjestelyjä helpotetaan joukkoliikennevaihtoehdon mukaisesti ja asumistehokkuutta nostaen. Alueen suunnittelua on jatkettu pääosin Kyläsolut -vaihtoehdon pohjalta ottaen mukaan elementtejä myös toisesta vaihtoehdosta alueen länsipäässä. Kangasalan keskustan läheisyydessä on Herttualan lisäksi hyvin vähän muita mahdollisuuksia lapsiperheitä houkuttelevien alueiden rakentamiseen. Keskustan palveluiden monipuolisuutta halutaan tukea. Tämän vuoksi on tärkeää, että hanke etenee vähitellen. Aluetta on suunniteltu jo kymmeniä vuosia. Kirkkojärven Natura-arviointi maakuntakaavaa varten valmistui kesäkuun lopussa. Osayleiskaavaluonnosten nähtävillä olo aika päättyi Kangasalan luonto ry:ltä ja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry:ltä on pyydetty lausuntoa mennessä. Arvioinnissa tullaan tulokseen, että maakuntakaavan merkinnät eivät merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. ELY-keskus on antanut Natura-arvioinnista lausunnon, jossa todetaan, että lausunnossa mainitut reunaehdot huomioiden maakuntakaavan toteutus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella kohde on sisällytetty Natura verkostoon. Yksityiskohtaisemmat hankesuunnitelmat ja kaavat edellyttävät jatkossa erillisiä Natura-vaikutusten arviointeja. Herttualan osayleiskaavan luontoselvitys on täydennetty Kirkkojärven ja Kuohunlahden alueen muuttolintujen syys- ja kevätmuutto- sekä sulkasatolaskennoilla. Kuohunlahden itäpuolen rantametsä merkitään suojaviheralueeksi (EV). Alueelle ei ole tarkoitus ohjata lisää virkistyskäyttöä. Kylä-Aakkulantien länsipuolinen A3 -alue poistetaan kokonaan ja alue merkitään maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi. Tehokkaan rakentamisen läheisyyteen, Herttualantien mutkaan, on tarkoitus toteuttaa rakennettu puisto ja lähiliikuntapaikka. Lisäksi alueelta parannetaan yhteyksiä Mäyrävuoren latureitin suuntaan. Osayleiskaavamerkintä MY mahdollistaa uuden lintutornin rakentamisen eikä sitä ole tarpeen erikseen merkitä yleiskaavaan. Lintuvesien osayleiskaavan tarkoittama Herttualan asemakaavoitettava alue, joka ei tullut aikanaan lainvoimaiseksi oli pienempi kuin nyt Herttualan osayleiskaavan rajaus. Asukasmääräkin on sen vuoksi nyt käsiteltävänä olevassa kaavassa suurempi 21

22 käsittäen myös Tiihalantien varren asutusta. Kaavaluonnoksen selostuksessa mainitaan, että Herttualan alue on nykyisin luokiteltu harvaksi taajamaksi (Suomen ympäristökeskuksen YKR-aineisto). Natura-alueen eheyden ja koskemattomuuden osalta voidaan todeta, että suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit säilyvät todennäköisesti pitkällä aikavälillä. Mikäli hulevesien hallintatoimenpiteet toteutetaan hulevesiselvityksen mukaisina Naturaalueen suojelutavoitteisiin kuuluvan luontodirektiivin mukaisen lajin sekä ominaislajiston populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan (lintudirektiivin liitteen I lajien populaatiot). Kirkkojärven Natura-alueen ekologinen rakenne ja toiminta säilyvät todennäköisesti elinkelpoisina Herttualan osayleiskaavan, Vt 12 perusparannushankkeen, Kirkkojärven käyttö- ja hoitosuunnitelman, Uimahallin korttelin ja Herttualan osayleiskaavan toteuduttua, mikäli huomioidaan haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteet Bussilinja on mahdollista osoittaa kulkevaksi Herttualan kautta. Tämä on todennäköisempää silloin kun alueella on riittävästi käyttäjiä. Kirkkojärven rannan AP-1 -merkintä tarkoittaa, että alue asemakaavoitetaan. Tämä on luonnonsuojelun kannalta hyvä ratkaisu, jotta alue ei jää kaavoittamattomana yksittäisen lupaharkinnan piiriin vaan laaditaan kokonaisvaltainen ratkaisu vesihuoltoineen. Kaavamääräyksessä tuodaan esiin, että rakentamisen tulee olla vähäistä. Pientalovaltaisen rakentamisen sijaan toivottu kerrostalorakentaminen ei maiseman takia ole mahdollista nykyiselle maisema-alueelle. Rakentamisalueita on pienennetty luonnosvaiheesta. Keskustaan on rakennettu viime aikoina paljon kerrostaloja, joten uusia asuntotyyppejä halutaan toteutuvan monipuolisesti keskustassa ja keskustan läheisyydessä. 18. Tiihalan kylätoimikunta Alueen kehittyminen vireyttää Kangasalan keskustaa. Kaavoitettava alue sijaitsee perustellusti keskustan, palveluiden ja infran lähellä. Näin kunta pystyy myös tulevaisuudessa tarjoamaan pientalotontteja, joista on ollut pulaa. Uskomme, että uudet asukkaat luovat uutta kysyntää myös kirkonkylän palveluille ja tuovat lisää uutta elämää kuntakeskustaan. Käsityksemme mukaan muinaisjäännöksiä ei ole jäämässä kaavoitetun alueen alle, mikä on hyvä asia. Maaperäkartoitusta ei ole vielä täysin tehty, tulokset vaikuttanevat siihen miten aluetta kannattaa kaavoittaa. Tärkeiksi kokemamme maisemalliset arvot tulevat kärsimään riippumatta kaavaluonnosvaihtoehdosta. Pidimme VE2 -kaavaluonnosta parempana vaihtoehtona jatkokehittelyn pohjaksi. Kommenttimme ja perustelumme ovat seuraavat: Kevyen liikenteen väylät ovat parempia. Maanviljelijöiden kannalta parempi, koska vaihtoehto mahdollistaa peltoalueiden viljelyn pidempään rakentamisen alkaessa keskustan päästä. Mahdollisuus yhteisöllisyyteen nähtiin todennäköisempänä. Maisemallisesti mielenkiintoisempi, tukee enemmän maisemallisesti tärkeitä näkymiä ja säästää enemmän peltoaukeita. Alikulku on todella hyvä asia, mutta tulisi mennä Jokioistentielle, nyt nuoli Mäyrävuoreen/kalliolle. Jos alikulkua ei tule, kiertoliittymät suojateillä olisivat parempia. Voisiko ajoteiden sijoittumista miettiä niin, että liikenne olisi VE1 -kaavaluonnoksen tapaisesti jaettu useammalle kadulle? Tiihalantien linjaus tässä vaihtoehdossa on parempi. Sopisiko teollisuus- ja työpaikka-alueelle motelli? Kangasalta puuttuu majoituspalveluita tarjoava hotelli/motelli. Arviomme kaavan vaikutuksista Tiihalaan on, että ajoliikenteen ja kevyenliikenteen kulkijoiden määrä lisääntyy. Riittääkö nykyinen Huutijärven eritasoliittymä ja Lahdentie 2000 uuden asukkaan kulkemiselle erityisesti, jos tien levennystä ei tehdä ja jos autoliikenne pääosin kulkee Huutijärven liittymän kautta? Jos liikennettä taas ohjataan terveyskeskuksen alikulun kautta, lisää se runsaasti keskustan läpiajoliikennettä, mitä emme pidä tavoiteltavana. Onko 2000 asukasta ehdoton tavoite, olisiko maltillisempi kaavoitus mahdollista? Koemme jo nyt Huutijärven eritasoliittymän vaaralliseksi Tiihalaan kulkeville. Liikenteen lisääntyessä ongelmia voi tulla lisää. Ehdotamme: Kevyenliikenteen reittiä Tiihalasta Huutijärvelle parannetaan riippumatta valittavasta vaihtoehdosta. Kevyenliikenteen väylän tulisi jatkua mahdollisimman pitkälle, mieluusti vähintään Ali-Marttilan sillalle asti. Lisäksi voisi pohtia mahdollisuuksia hidasteisiin, nopeusrajoituksen laskuun tms. Tiihalantiellä (vrt. Mobilian mutka, joka vähentäisi turhaa läpiajoliikennettä)? 22

23 Kiitoksemme kattavasti tehdystä alkukartoituksesta ja suunnitelmista joiden pohjalta on hyvä antaa tämä lausunto. Maisema tulee muuttumaan ja sen arvot tulevat osittain kaavan myötä vähitellen vähenemään uuden rakentamisen toteutuessa. Rakentamisen alueita on luonnosvaiheesta edelleen vähennetty, jotta maisema-arvoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset olisivat vähäisempiä. Alueen suunnittelua on jatkettu pääosin Kyläsolut -vaihtoehdon pohjalta ottaen mukaan elementtejä myös toisesta vaihtoehdosta alueen länsipäässä. Alikulun reitti on merkitty Jokioistentien suuntaan. Liikenteen jakautuminen useammalle pääkadulle ei Kyläsolut-mallissa onnistu kun rakentamatonta aluetta on niin paljon Tiihalantien länsipuolella. Keskustaan ollaan suunnittelemassa hotellia, tälle alueelle sitä ei osoiteta. Asukasmäärä ei ole ehdoton tavoite vaan kaavoituksen alkuvaiheessa osoitettu mitoitusarvio. Nykyisellä Herttualan asemakaavoitetulla ja Huutijärven alueella (Sahalahdentieltä ja Ponsantieltä länteen) asuu tällä hetkellä yhteensä n asukasta.. Alue on suurimmaksi osaksi hyvin väljää omakotiasutusta. Herttualan osayleiskaava-alueen liikenne-ennuste ( ): Alueen toteutuminen on vaiheistettu kolmeen osaan. Liikenteen suuntautumista on arvioitu asiantuntija-arviona Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus julkaisun perusteella. Taustatietoja saatiin myös työssäkäyntitiedoista. Suurin osa Herttualan alueen liikenteestä tulee suuntautumaan länteen, kohti Tamperetta ja Kangasalan keskustaa. Herttualan rakentamisen aiheuttama liikenteen lisäys on esitetty yllä olevassa kuvassa. Ylempi luku (vaihe 1) vastaa vuoden 2030 ennustetta ja alempi luku (vaihe 2) vastaa noin vuoden 2035 ennustetta. Suurin liikenteen lisäys tulee Huutijärventien alikulkuun ja siitä edelleen Kuohunharjuntien kautta Kangasalan keskustan suuntaan. Toinen merkittävä virta on Huutijärven eritasoliittymän kautta valtatielle 12 länteen suuntautuva liikenne. Valtatielle 12 itään ja kantatielle 58 pohjoiseen aiheutuva liikenteen lisäys on arvion mukaan selvästi pienempi. Suurin liikenteen lisäys kohdistuu Herttualantien ja Alatien liittymään, Herttualantien ja Kuohunharjuntien liittymään ja vaiheen 2 loppupuolella Huutijärven eritasoliittymän ramppiliittymiin. 23

24 Henkilöautoliikenteen määrää on mahdollista vähentää tarjoamalla laadukkaita kestävien kulkumuotojen palveluja. Osayleiskaavassa on esitetty suora jalankulun ja pyöräilyn yhteys Kuohunlahden yli. Esitetty yhteys lyhentää keskustaan suuntautuvia pyöräilymatkoja noin 400 metriä. 19. Mäyrävuorelaiset ry Mäyrävuoren alueelle ei ole esitetty toimenpiteitä. Mäyrävuoren ja sen ympäristön pysyessä viheralueena, se palvelee Herttualan kaava-alueen asukkaita ulkoilu- ja liikunta-alueena. Kaavaluonnoksessa Kyläsolut on monipuolisempi reitistö kevyelle liikenteelle ja ulkoilulle. Erillinen ratsastusreitti on oiva lisä reitistön läheisiä ratsastustalleja ajatellen. Nykyisin vilkkaasti käytetty ns. Kivennavan lenkki on jätetty pääosin ajoneuvoliikenteelle, joka on hyvä asia. Reitit ovat erillään toisistaan lähes kokonaan ja näin ollen eivät aiheuta tarpeettomia hankaluuksia eri käyttäjäryhmien välille. Kevyen liikenteen ohjaaminen pois Huutijärven risteyksestä lisää ulkoilijoiden turvallisuutta. Varsinaisiin aluevarauksiin yhdistyksellä ei ole huomauttamista. Kaavaluonnoksissa esitetyt hulealtaat ovat hyvä ratkaisu vesiensuojelun näkökulmasta. 20. Metsäkeskus Kangasalan kunta ja sen kaavoitusosasto on tehnyt erittäin ansiokasta työtä kaavaluonnoksen valmistelussa. Puuperäiset tuotteet ovat koko Suomen tavaraviennistä noin viidesosa. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on tällä hetkellä noin 20 miljardia euroa vuodessa. Puulla tuotetaan myös noin kahden miljardin euron arvosta sähköä ja lämpöä. Suomen metsiä hoidetaan ja käytetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Metsät ovat myös erittäin merkittävä osa myös Kangasalan taloutta. Metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavilla alueilla (MetsäL 2 ). Metsälaki ei ole voimassa luonnonsuojelulain nojalla muodostetuilla suojelualueilla eikä kaavoissa suojelualueeksi osoitetuilla alueilla. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella metsälaki on voimassa metsän hoitamisen ja käyttämisen osalta maa- ja metsätalousalueeksi (M, MU, MY sekä muut M-alkuiset) tai virkistyskäyttöön (V, VL, VU, VR sekä muu V-alkuiset) osoitetuilla alueilla. Suomen metsäkeskus korostaa, että kaavamääräyksiä tulee soveltaa niin, että metsälain sekä maankäyttö- ja rakennuslain välille ei synny päällekkäisyyksiä. On hyvä, että kaavamerkinnät ovat yksiselitteisiä, eikä maanomistajia velvoiteta hakemaan esimerkiksi maisematyölupaa metsien hoitotoimenpiteille alueilla, joissa metsälaki on voimassa. Maisematyöluvalla varmistetaan, että metsän hoitotoimiin ryhtyvällä on yhteneväiset tiedot kaavan esiin nostamista luontoarvoista ja niiden vaalimisesta. Yksityisessä omistuksessa olevat erityisiä ympäristöarvoja sisältävät alueet ovat verrattain pienialaisia, joten niiden metsätaloudellista vaikutusta ei voida pitää kohtuuttomina. Maisematyöluvissa arvioidaan esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset muun muassa uhanalaisiin lajeihin, melunsuojaukseen ja hulevesiasioihin. 3.3 Mielipiteet (osin referoituna) 1. Eeva-Liisa Salokangas Herttualan alue on erikoislaatuinen monien luonnonarvojensa, hienojen maisemiensa sekä kulttuurihistoriansa monipuolisuuden ansiosta. Osayleiskaavan suunnitelmassa on merkitty laajoja alueita otettavaksi ns. matalan tehokkuuden asumisalueen ja ns. keskitehokkaan asumisalueen määrittämään käyttöön. Näinkin suuri rakennustiheys muuttaa maisemaa ratkaisevasti ja tuhoaa ympäristöä peruuttamattomasti. Jo rakennusaikainen melu ja roskaantuminen sekä myöhemmin asumisen lieveilmiöt tulevat häiritsemään natura-alueita ja niiden ympäristöä merkittävästi. 24

25 Osayleiskaavan suunnittelualueelle voitaisiin pienin toimenpitein kehittää asuntoaluetta ympäristö- ja maisema-arvot huomioimalla. Harkittu täydennysrakentaminen tuottaisi vähemmän haittaa ympäristölle ja nykyiselle asutukselle. On ilahduttavaa, että Herttualan alueen suuri ongelma, valtatie 12:n aikaansaama melusaaste on kaavassa huomioitu. Tiiviit, yhtenäiset meluaidat Kirkkojärveltä aina Huutijärvelle asti tien molemmilla puolilla parantaisivat liikenneturvallisuutta, lisäisivät asumisviihtyisyyttä sekä siistisivät maisemaa. Alueelle kohdistuu intressiristiriitoja, joiden kanssa suunnittelutyössä tasapainoillaan. Kaavan osoittama rakentaminen väistämättä muuttaa maisemaa. Hyvin vähäisin toimenpitein osoitettava rakentaminen ei ole yhdyskuntataloudellisesti mahdollista katujen ja vesihuoltolinjojen rakentamisen vuoksi. Valtatien yleissuunnitelmassa esitetään tulevien meluesteiden sijainnit. 2. Hannele Lehtinen Kyläsolut-malli sopii paremmin kulttuurimaisemaan Yleisesti Kyläsolut-mallissa alueen luonto ja sen erityispiirteet on selkeästi onnistuneemmin säilytetty verrattuna Ruutunauha -vaihtoehtoon. Kyläsolut- mallin Tiihalantien linjauksen muutos Herttualaan johtavalta päätieltä tekee alueesta toimivamman ja turvallisemman sekä autoilijoille että jalankulkijoille. Kyläsolut-mallissa asutusten jakaminen useaan, toisiaan lähellä sijaitsevaan osioon parantaa sekä asukkaiden viihtyvyyttä, että alueen arvokkuutta ja houkuttelevuutta asuinpaikkana, verrattuna Ruutunauhan lähiötyyliseen malliin, jossa luonnon muotoja ei ole parhaiten onnistuttu säilyttämään. Joutsiniementien siirto tarpeeton ja kohtuuton Kyläsolut-malliin on uutena ominaisuutena lisätty uusi Joutsiniementien tielinja välittömästi Yli-Marttilan pihapiirin eteläpuolelle, perustuen osayleiskaavaraportin kohdassa Kulttuuriperintö ja identiteetti (s.15) mainittuun historiallisen tielinjan säilyttämiseen tällä kohdin. Muutos ei käytännössä parantaisi liikenneyhteyksiä alueella. Tielinjan muutos olisi myös kohtuuton allekirjoittaneen omistaman Lounatkorkean tilan (RN:o 5:100) osalta, joka sijaitseen nykyisen Joutsiniementien pohjoispuolella Honkalyhdyn ja Yli-Marttilan välissä. Tielinjan osittainen palautus ehdotetulla tavalla ei ole perusteltua, koska samalla rikottaisiin monia muita arvoja, kuten maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia. Arkeologinen tielinja sijaitsee nykyisin suunniteltujen omakotitonttien, pihapiirin ja viljelymaiden alla. Vanha Joutsiniemen suunnasta kirkolle kulkenut hevostie on vuosisatojen aikana jo muuttanut linjaustaan Yli-Marttilan eteläpuolella. Ensimmäisen kerran tien suuntaa on todistettavasti muutettu perustettaessa Yli-Marttilan kulttuurihistorialliseksi katsottu puisto noin 150 vuotta sitten. Sen jälkeen tie ei ole siis kulkenut siinä kohdassa, miten kulku-ura on yleiskaavan pohjakarttaan piirretty. Täten Joutsiniementien linjauksen muutos käyttäen perusteluina arkeologisia näkemyksiä ei ole hyväksyttävää yleiskaavan jatkosuunnittelussa. Tielinjan muutos Lounatkorkean tilalla katkaisisi omakotitalotontiksi vuosikymmeniä sitten suunnitellun rakennuspaikan. Kyseinen tila on aikanaan lohkottu Yli-Marttilasta rakennuspaikaksi, missä rakennus sijaitsisi nousevan metsän rinteessä ja sen edessä olisi omenatarha. Tässä tarkoituksessa alueelle on istutettu suuri noin 30 omenapuun omenatarha jo ennen kuin lähialueen muut omakotitalot on rakennettu. Tämä valmis omenatarha, joka kuuluu saumattomasti kumpareeseen yhdistyvään yhtenäiseen tonttiin, tuhoutuisi tai menettäisi merkityksensä kokonaan, mikäli Joutsiniementien linjaus muutettaisiin ehdotettuun kohtaan. Nykyisen vallitsevan tilanteen säilyttämiseksi yleiskaavassa A3- alueeksi tulisi merkitä vähintään Lounatkorkean tilalla omenatarhan yläpuolella nouseva mäen rinne. Yhteenveto: Kyläsolut-malli noudattaa paremmin alueen maisemallista ja nykyisiä rakenteita kunnioittavaa kehystä Tiihalantien uusi linjaus Kyläsolut-mallissa parantaa liikenneturvallisuutta alueella. Tämä suuntaus kannattaa ottaa huomioon olipa pohjana jatkosuunnittelussa Ruutunauha tai Kyläsolu-vaihtoehto. Joutsiniementien linjaus tulee säilyttää nykyisessä paikassa. Tien mahdollinen uusi linjaus Lounatkorkean tilan alueella Yli-Marttilan eteläpuolella tulisi tuomaan allekirjoittaneelle merkittäviä ongelmia ja haittaa. Tien uusi linjaus ei parantaisi käytännössä alueen nykyisten tai tulevien asuintonttien viihtyvyyttä. 25

26 Alueen suunnittelua on jatkettu pääosin Kyläsolut -vaihtoehdon pohjalta ottaen mukaan elementtejä myös toisesta vaihtoehdosta alueen länsipäässä. Tiihalantien linjaus muutetaan siten, että pääliikennesuunta on eritasoliittymästä länteen. Joutsiniementien tielinjaus säilytetään kaavassa nykyisellä paikallaan. Asuinaluetta on laajennettu hieman koilliseen, mutta ei mielipiteessä esitetyssä laajuudessa. Maasto on jyrkkää rinnettä. 3. Antero Oksanen Herttualan osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehdoista Olen lausunut näkemykseni Herttualan osayleiskaavoituksen tavoitteista ja silloin esitetyistä vaihtoehdoista. viittaan tältä osin aiemmin esittämääni. Yleiskaavan rakennemallien Ruutunauha ja Kyläsolut välillä oli oleellinen ero. Edellinen kuvasti vanhanaikaista nauhataajamaa ja jälkimmäinen maastoon mukautettua asutuksen ja toimintojen jaksottamista. Molemmat toimivat teknisesti, mutta kyläsoluvaihtoehto oli visuaalisesti mielekkäämpi ja ympäristöystävällisempi. Siinä oli myös paremmin huomioitu Huutijärven puoleisen alueen tarkoituksenmukainen tuleva tieverkosto ja kevyen liikenteen väylän sijoittuminen valtatien risteysalueelle. Nyt nähtävänä oleva luonnos ei kuvasta kyläsoluajatusta niin pelkistettynä. Ajatus on kuitenkin olemassa ja sopii maaseutukuntaan paremmin kuin ruutunauha. Mallien erot eivät kuitenkaan ole käytännössä suuret. Alueen tiejärjestelyistä ja liikenneturvallisuudesta Yleisesti tiedetään, että Huutijärven eritasoristeyksen toiminnallisuus ei ole paras mahdollinen. Tilanteeseen on kiinnitetty huomiota myös valtatien parantamissuunnitelmien yhteydessä viimeksi keväällä Risteysalueelta liikennettä kaava-alueelle välittävä Tiihalantie kaartuu liian nopeasti vasemmalle aiheuttaen vaaraa. Suhteellisen vilkkaan Tiihalantien liikenneturvallisuus onkin eritasoristeyksen ja Herttualantien välillä erittäin huono eikä sen parantaminen ole käytännössä mahdollista nykyisen linjauksen pohjalta. Kyläsolut -vaihtoehdossa moottoriajoneuvojen liikenneturvallisuus parantuisi oleellisesti suunnitellun uuden linjauksen ja teiden risteysjärjestelyn myötä. Tämä esitetty ratkaisu kahden päätien osalta tulisi hyväksyä yleiskaavassa, päädytäänpä muutoin 26 Ruutunauha tai Kyläsolu -ratkaisuun tai niiden sovellutuksiin. Ruutunauhan kaksi Herttualasta tulevaa tietä vanhalle Tiihalantielle aiheuttaisivat todella ongelman kummassakin risteyspaikassa nykyisestä asutuksesta johtuen. Hyväksyttäessä em. uusi tielinjaus, risteysten suunnittelu olisi ongelmattomampaa. Myös kevyen liikenteen turvallisuusjärjestelyt on paremmin huomioitu kyläsolut -vaihtoehdossa Huutijärven risteysalueella (alikulkumahdollisuus). Sen sijaan kummassakin vaihtoehdossa kevyen liikenteen väylä on piirretty Tiihalantien alkupään alueella summaarisesti. Väylä on piirretty Tiihalantien itäpuolelle, mikä olisi virheellinen ratkaisu. Sijoittamisessa ei ole selvitetty maasto-olosuhteita ja ympäristöä riittävällä tarkkuudella. Väylä on tarkoituksenmukaista sijoittaa rakentamattoman peltoalueen reunaan eikä kaavassa säilytettäväksi puistoalueelle (sr-1, Yli-Marttila). Väylän sijoittaminen paikallistien länsipuolelle on looginen jatke sille, että Lahdentien alituskin on suunniteltu vastaavalla puolella tietä. Samoin uusimmat suunnitelmat risteysalueella puoltavat tätä ratkaisua. Oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan merkittyinä väylien tarkoituksenmukainen suuntaa antava sijainti on tärkeä ja estää turhat kiistat ja valitukset asemakaavoitusvaiheessa. Kyläsolut -vaihtoehdossa kevyen liikenteen väylän vaikein kohta on oivallettu oikein, se on merkitty Huutijärven taajamasta kaavaalueelle alikulkuna. Tätä parempaa vaihtoehtoa ei ole löydettävissä pyöräilijöille, lenkkeilijöille ym. Olennaista on kevyen liikenteen erottaminen autoliikenteestä Huutijärven risteysalueella. Samaan tavoitteeseen on myös ELY-keskus pyrkinyt uusilla eritasoristeyksen kehittämissuunnitelmillaan. Siinäkin kevyellä liikenteellä olisi selkeä oma reittinsä risteysalueen länsipuolella. Yli-Marttilan vanha talouskeskus yleiskaava-alueella Allekirjoittanut omistaa Yli-Marttilan tilan talouskeskuksen lähialueineen. Talouskeskus on säilynyt suhteellisen muuttumattomana vuosikymmenten ajan. Talouskeskus on kaavaluonnoksessa osoitettu paikallisesti merkittäväksi rakennuskulttuurikohteeksi. Tämä on perusteltua, mikäli kaavoitustyö tukee tätä pyrkimystä muutoinkin. Kevyen liikenteen väylän merkitseminen Tiihalantien itäpuolelle Yli-Marttilan puiston lehtikuusirivistön ym. päälle tai puiston sisälle, merkitsee historiallisen kokonaisuuden tuhoutumista. Sama koskee kaikkia tiesuunnitelmia, joiden linjaus on liian lähellä puistoa (puita ja niiden juuristoa).

27 Yli-Marttilan tilalla ei harjoiteta enää maa- tai puutarhataloutta, vaan sitä käytetään ja voidaan käyttää vain asumiseen ja pienimuotoiseen palvelutoimintaan. Täten suuri osa vanhoista rakennuksista on käyttöarvoltaan toissijaisia, mutta ne muodostavat kuitenkin yhtenäisen mielekkään kokonaisuuden ja tasapainottavat olemassaolollaan toisiaan. Rakennusten taloudellinen ylläpito ja säilyttäminen edellyttävät, että tilalla voi harjoittaa muutakin kuin tavanmukaista asumista. Päärakennus onkin toiminut luvun alussa mm. vanhusten hoivakotina ja fysikaalisena hoitopaikkana. Rakennuskannan säilyttäminen edellyttää tukitoimenpiteenä lisärakennusoikeutta talouskeskuksen itäpuoliselle metsäalueelle. Tällöin on mahdollista ottaa päärakennus jälleen esim. yleishyödylliseen käyttöön, jolloin omistajan tai toiminnan pyörittäjän ja henkilökunnan asuminen on mahdollista päärakennuksen lähipiirissä. Tämän johdosta Yli-Marttilan kaavamääräystä on tarkistettava, merkitseminen M-alueeksi on perusteeton, koska tila ei ole enää maataloustila, kuten länsi- ja itäpuoliset tilat. M-alueeksi ei ole merkitty muitakaan rakennettuja kiinteistöjä kaava-alueella. AM-merkintä on varauksin hyväksyttävissä, kunhan rajaus on tarkoituksenmukainen ja määräyksen sisältö sopiva. AM-aluetta onkin syytä laajentaa talouskeskuksen kohdalla n. 100 metriä itään naapuritilan 1:92 rajaan saakka. Vaihtoehtona on lisäalueen merkitseminen A3-alueeksi (ks. liitekartta). Esitetyt vaihtoehdot mahdollistaisivat 2-3 omakotitalon rakentamisen vanhan riihen ja naapurin omenatarhan väliin. Rakennuspaikat sopeutuisivat hyvin maastoon eivätkä olisi liian lähellä suojeltavaa kohdetta. Rakennuspaikoille saataisiin asemakaavassa suora tieyhteys nykyisen Herttualantien ja Tiihalantien risteyksen tienoilta tilan puistoalueen eteläpuolelta. Mikäli tilalle ei saataisi lisärakennusoikeutta, kaava kohtelisi tilaa vain negatiivisesti eli velvoittavasti suojelumääräyksineen. Koska saman kaavan muut kiinteistöt saisivat velvoitteiden ohella myös rakennusoikeutta, luonnoksissa nyt esitetyt ratkaisut eivät olisi tasapuolisia ja kohtuullisia. Yli-Marttilan AM-merkintä tulisi olla täydentäen seuraava: Merkinnällä osoitetaan vanhojen ja nykyisten maatilojen talouskeskusten kokonaisuuksia. Alueelle voi sijoittaa asumista, palveluja ja työtiloja sekä rakentaa uusia asuinrakennuksia ympäristöön sovittaen. Uudisrakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Yleiskaavaalueen Aakkulan tilan AP-1 määräys modifioituna tulisi myös kysymykseen Yli- Marttilankin kohdalla. Liitekartta Antero Oksasen mielipiteeseen. Yhteenveto: Yleiskaavavaihtoehdoista Kyläsolut on visuaalisesti mielekkäämpi ja Huutijärven pään liikennejärjestelyjen osalta selvästi parempi. Herttualantiestä on tehtävä alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi päätie Kyläsolut -vaihtoehdossa esitetyllä tavalla. Tiihalantien sijaintia on tarkasteltava kyläsoluvaihtoehdon pohjalta. Uusi tielinjaus poistaisi monta nykyistä ja tulevaa liikenteellistä ja ympäristöllistä ongelmaa. Uusi linjaus mahdollistaisi myös kevyen liikenteen 27

28 väylän rakentamisen sen varteen ilman nykyisen ympäristön tuhoamista useamman kiinteistön kohdalla. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Huutijärveltä kaava-alueelle ja Tiihalaan tulee toteuttaa Lahdentien ali suunniteltua reittiä pitkin. Kevyen liikenteen väylää ei tule Yli-Marttilan kohdalla sijoittaa nykyisen Tiihalantien itäpuolelle, jolloin se tuhoaisi Yli-Marttilan puiston ja perinteisen miljöön. Kaavamääräykset ja liikenneväylien aluevaraukset ovat luonnoksessa ristiriitaiset. Yli-Marttilan M-alue tulee muuttaa lähinnä AM-alueeksi, joka vastaisi paremmin alueen luonnetta. Kyseistä aluetta tulee yleiskaavassa laajentaa liitteessä esittämälläni tavalla vähäisen lisärakentamisen mahdollistamiseksi. Näin yleiskaava ei toisi Yli-Marttilan kohdalla vain suojeluvelvoitteita muiden saadessa lisää rakennusoikeuksia. Maankäyttö- ja rakennuslakihan edellyttää kaavan tuomien etujen ja velvoitteiden osalta kiinteistönomistajien tasapuolista kohtelua. Kaavallisesti suojeltujen kohteiden lähiympäristön tuleva rakentaminen tulee asemakaavamääräyksin sopeuttaa ympäristöönsä suojeluidean toteutumiseksi. Tilamme omistuksessa on yhteensä peltoa 67 ha, josta Herttualan alueella on 21,89 ha eli 1/3 osa koko peltopinta-alasta. Herttualan alueen peltojen kasvukuntoon on panostettu mm. salaojittamalla kaikki pellot ja ne on kalkittu säännöllisin väliajoin. Tilaa on kasvatettu määrätietoisesti vaihtamalla koneita suuremmiksi, lisätty koneiden lukumäärää sekä rakentamalla lisää kuivauskapasiteettia ja varastotilaa viljalle ja tuotantopanoksille. Olemme vaimoni kanssa nuoria viljelijöitä ja tarvitsemme pellot viljelykäyttöön, niin omat kuin vuokrapellot. Vuokrapeltoja Herttualan alueella meillä on viljelykäytössä 46,35 ha. Tila ei ole enää elinkelpoinen, jos tilan pinta-alasta poistuu omia peltoja 21,89 ha ja vuokrapeltoja 46,35 ha eli yhteensä 68,24 ha. Vaadimme, että Herttualan alueen pellot tulee pitää viljelykäytössä mahdollisimman pitkään. Vain riittävän pitkä aika varmistaa sen, että ehdimme ostaa/vuokrata peltoa kauempaa asutuksesta ja tällä tavalla säilyttää tilan elinkelpoisuuden myös tuleville sukupolville. Luonnosvaihtoehto Ruutunauha on parempi vaihto kuin Kyläsolut. Ruutunauhavaihtoehdossa: 1) ei tarvitse tehdä uutta alikulkua Huutijärven päähän, 2) Prinssin talonkohta on merkitty tilakeskuksen alueeksi, joka sallii uudisrakentamisen, 3) uutta tietä ei tarvitse rakentaa Tiihalaan, 4) ei jää pieniä pirstaleisia peltoalueita asutuksen keskelle, 5) ratsastusreittilinjaus on parempi. Alueen suunnittelua on jatkettu pääosin Kyläsolut -vaihtoehdon pohjalta ottaen mukaan elementtejä myös toisesta vaihtoehdosta alueen länsipäässä. Tiihalantien linjaus muutetaan siten, että pääliikennesuunta on eritasoliittymästä länteen. Tiihalantietä ei linjata uudelleen sen maisemavaikutusten takia ja vähäisen hyödyn vuoksi. Tiihalantien varren kävely- ja pyörätie merkitään kaavakarttaan nykyisen tien länsipuolelle. Yli-Marttilan tilakeskus merkitään AM/s -merkinnällä ja aluetta laajennetaan hieman itään päin. Lisärakentaminen vaatii asemakaavan laatimista. Kaavamerkinnän määräysosaa ei ole muutettu. 4. Harri ja Anette Linnamaa Alueen suunnittelua on jatkettu pääosin Kyläsolut -vaihtoehdon pohjalta maisemaarvojen turvaamiseksi. Alueen länsiosassa on mukana elementtejä myös Ruutunauha-vaihtoehdosta. Kaavakartalle merkitään alikulku sillä se on paras ratkaisu kävely- ja pyöräreitin sijoittamiseksi viihtyisyyden ja sujuvuuden näkökulmasta. Prinssin tila merkitään AM -merkinnällä, joka sallii uudisrakentamisen asemakaavalla. Rakentamista saattaa kuitenkin rajoittaa valtatien melu. Tiihalantien uudesta linjauksesta luovutaan. Alueen itäpäässä peltoalueiden kokoa on suurennettu. Ratsastusreittilinjaus on merkitty luonnosvaihtoehtojen yhdistelmänä. Alueen peltojen käytöstä, mahdollisista maakaupoista ja maanvaihdoista sekä asemakaavoitus- ja rakentamisaikataulusta neuvotellaan maanomistajien kanssa. Toteuttaminen on tarkoitus aloittaa alueen keskustan päästä. 28

29 5. Veijo Nuortama Omistan Herttualan osayleiskaava-alueella Lamminmaa Rn:o 7:1 nimisen tilan Jokioisten kylässä. Katson, että ko. tilalle tulisi merkitä kaavaan yksi rakennuspaikka asuinrakennusta varten. Suunnitelmassa olevaa valtatie 12 alittavaa kevytväylätunnelia pidän tarpeellisena, erityisesti koululaisten turvallisen kulun kannalta. Kiinteistölle ulotetaan pieni osa asemakaavoitettavaa asuntoaluetta. Asemakaavassa ratkaistaan tarkemmin rakentamisen sijoittuminen ja määrä. Kaavakarttaan merkitään valtatien alikulku Huutijärven suuntaan. 6. Aki Ja Katri Oldén Haluan tuoda tiedoksi sekä muistutuksena, että kaavan suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon myös pienten tilojen ja kiinteistöjen rajat siten, ettei pieniä tiloja pilpota kevyenliikenteen ja ratsastusväylien sijoittelulla niin että tilojen eläinten pito ja liikkuminen omalla kiinteistöllä vaikeutuu. Osayleiskaavan laatimisen pääperiaatteena on ollut kokonaissuunnitelma, jossa kiinteistörajat eivät ole määräävä tekijä. Reittien sijainti on ohjeellinen eli toteutusvaiheessa niiden paikkaa voidaan muuttaa, jos se on tarkoituksenmukaista, esimerkiksi kiinteistöjaotuksen kannalta. 7. Irja Jokinen ja Petri Jokinen Muutama asia jotka kunta toivottavasti ottaa huomioon Aukeentie 32 tilan osalta. Maisemallisesti kyläsolut vaihtoehto on mielestämme parempi kuin nauhamainen vaihtoehto. Omistamamme Aukeentie 32 -tilan osalta toivomme kunnan mahdollistavan tilan alueelle mielellään 4-6 rakennuspaikkaa kuten jo aiemmin vireillä olleessa alueen asemakaava vaiheessa esitimme. Olemme mielellämme mukana alueen kaavoituksessa ja kehittämisessä, mutta toivomme alueen maanomistajille tasapuolista kohtelua kaavoituksen osalta, nyt esillä olleissa vaihtoehdoissa oli tulkittavissa että em kiinteistön alueelle ei olisi tulossa yhtään uutta rakennuspaikkaa, vaikka naapurissa olevalle samankokoiselle tontille niitä tulee useita. 29 Alue ei myöskään ole liian lähellä suojelualueiden reunoja. Toivomme siis näihin seikkoihin vedoten kiinteistölle 4-6 uutta rakennuspaikkaa. Toisessa vaihtoehdossa oli kiinteistön reunaa pitkin vedetty ratsastusreitti. Jo nyt hevoset aiheuttavat alueen teille huomattavan määrän jätöksiä ja sotkua sekä myös hajuhaittoja. Ymmärrämme että alueen ratsutiloille on hyvä merkitä reitit mutta niiden sijoitus tulee olla riittävän matkan päässä jo nyt olemassa olevista rakennuksista. Toivomme mahdollisen ratsastusreitin siirtyvän kiinteistöistä etäämmälle. Alueen suunnittelua on jatkettu pääosin Kyläsolut -vaihtoehdon pohjalta ottaen mukaan elementtejä myös toisesta vaihtoehdosta alueen länsipäässä. Osayleiskaavan laatimisen pääperiaatteena on ollut kokonaissuunnitelma, jossa kiinteistörajat eivät ole määräävä tekijä. Kaikille maanomistajille ei mitenkään voida osoittaa samaa määrää asemakaavoitettavaa aluetta luonto- ja maisema-arvot huomioiden. Kiinteistölle ulottuu yleiskaavan asuntoaluetta, rakennuspaikkojen määrä ratkaistaan asemakaavassa. Ratsastusreitti on merkitty kulkemaan kauemmaksi kiinteistön rajoista. Reitin paikka on ohjeellinen ja määritellään tarkemmin toteutussuunnittelussa. Haravakyselyn karttamerkintöjen ja vapaan sanan mielipiteet 8. Petri Jokinen Karttamerkintöjen mielipiteet: Aukeentie 32 tilan alueelle enemmän rakennuspaikkoja, liittyen alueen asukkaiden tasapuoliseen kohteluun, ja viitaten mitä ed. asemakaavan kohdalla keskusteltiin. Talojen lähelle suunniteltu ratsastusreitti suunniteltava muualle, jo nyt hevoset aiheuttavat ongelmia mm. tielle jäävien jätösten muodossa, ei liian lähelle rakennuksia. Aukeentie 32 osalta tämä vaihtoehto huonompi kuin toi nen, koska tässä ei ole tulossa ilmeisesti ollenkaan rakennuspaikkoja em. tontin alueelle.

30 Kahdesta luonnoksesta Kyläsolut ehkä paremmin alueen nykytilaan soveltuva. Työpaikka alue 12-tien varteen hyvä melusuoja. Toivon että huomioidaan asemakaavan kohdalla käyty keskustelu Aukeentie 32 tontinosalta siihen kaavoitettavista tonteista 4-6 kp Rakentamisalueen rajaa on siirretty luonnosvaiheesta pohjoisemmaksi, jolloin uusi rakentaminen ei tule niin voimakkaasti näkymään Joutsiniemen peltoalueen suuntaan. Ks. vastine kohtaan Jukka Gylling Karttamerkintöjen mielipiteet: Kartalla näyttää siltä, että Peltola olisi yksi pitkä alue. Todellisuudessahan se on kolmen eri kiinteistön alue. Jos sillä tässä merkitystä on. Esitetään, että valitaan VE1 Ruutunauha. Uusi tie- ja katuverkosto sekä kevyenliikenteen väylät hyödyntävät hyvin nykyistä olemassa olevaa tiestöä. Kaksi rinnakkaista katuväylää jakaa ajoneuvomäärän. Kaava-alueesta tulee yhteisöllisesti toimiva. Alueen suunnittelua on jatkettu pääosin Kyläsolut -vaihtoehdon pohjalta ottaen mukaan elementtejä myös toisesta vaihtoehdosta alueen länsipäässä. Kyläsolut -malli on saanut enemmän myönteistä palautetta mm. maisema-arvojen säilymisen takia. 10. Kalevi Lepo Rakennettavuus tutkittava: hyvät pellot ja huonot rakennuspaikat viimeisiksi. Tiihalantie kaipaa kevytväylänsä. Kirkonkylää rauhoittaisi läpiajolta Kuohunharjun- ja Herttualantien risteyksen tietulli. Potkukelkkaväylä alueelta Kuohulle tutkittavaksi. Maaperätutkimuksia on hankala tehdä viljelykäytössä oleville peltoalueille niiden salaojaputkistojen vuoksi. Virkistysreittimahdollisuuksia selvitetään jatkosuunnittelussa. 11. Jouko Seppälä Viittaan aikaisempaan sähköpostiviestiini XI/15 Kaava tuhoaa Joutsiniemen kulttuuriympäristön. Ei ole hyväksyttävä. 30

31 SUUNNITTELUPROSESSIN AIKATAULU JA OSALLISTUMINEN Aloitus ja tavoitevaihe 2015 Kaavan tavoitteiden ja rakennemallivaihtoehtojen hyväksyminen 2015 OAS ja rakennemallit nähtävillä syksyllä 2015 Luonnosvaihe 2016 Kaavan luonnosvaihtoehdot nähtävillä keväällä 2016 Mielipidekysely netissä Raportteja laaditaan työn kuluessa seuraavan alustavan aikataulun mukaisesti: Raportti 1. Lähtöaineisto ja tavoitteet. Syksy Raportti 2. Osayleiskaavaluonnos. Kevät Raportti 3. Luonnoksen palauteraportti Kevät Raportti 4. Osayleiskaavaehdotus Kevät Raportti 5. Ehdotuksen palauteraportti Talvi Raportti 6. Osayleiskaavan selostus Talvi Ehdotusvaihe Luonnoksista saadun palautteen käsittely ja kaavaehdotuksen valmistelu Mahdolliset lisäselvitykset Kaavaehdotus nähtäville syksyllä 2016 Ehdotuksesta saadun palautteen käsittely Osallisten mielipiteet sekä viranomaisten yritysten ja yhdistysten lausunnot Hyväksymisvaihe 2020 Valtuusto hyväksyy kaavan Kuulutus voimaantulosta Kangasalan Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja sähköisellä ilmoitustaululla 31