TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa toteutetaan koko Suomessa, pl. Ahvenanmaa, jolla on oma ohjelma. Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen rakennerahasto-ohjelman 11.12.2014 sekä ohjelmanmuutoksen 24.5.2016. Ohjelmanmuutoksella ohjelman EAKRrahoituskehystä vähennettiin, jotta vähennetyllä summalla voidaan rahoittaa pkyritysaloiteohjelman toimenpiteitä. Suomen rakennerahasto-ohjelmalla tavoitellaan uuden liiketoiminnan syntyä, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, innovaatio- ja osaamispohjan laajentamista, uusiutuvan energian laajempaa hyödyntämistä, nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvua, koulutuksen ja koulutuspalvelujen parantumista sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteet Rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on tukea pk-yritysten kilpailukykyä ja parantaa työllisyyttä, sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmakauden keskeiset ydinindikaattorit ohjelmanmuutoksen 24.5.2016 jälkeen: Uudet yritykset 1 170 Uudet työpaikat 12 310 Uudet t&k -työpaikat 1 330 Tutkimus ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat 7 900 yritykset Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 2 065 Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 26 000 Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 28 200 Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 11 250 Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituskehykset Ohjelma-asiakirja määrittelee ohjelmakauden vuosittaiset kehykset ja jokaisen toimintalinjan rahoituskehykset ohjelmakaudella yhteensä. Kansallisesti Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitus on jaettu edelleen alueellisiin osuuksiin, valtakunnallisiin teemoihin ja kestävään kaupunkikehittämiseen. Rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteista vähähiilisyyteen on sovittu käytettävän ohjelmakaudella 25 % EAKRrahoituksesta. Komissio edellyttää ESR-rahoituksesta suunnattavaksi 20 % sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden ja syrjinnän torjuntaan.
2 Rakennerahasto-ohjelman koko ohjelmakauden 2014 2020 indikatiivinen EUrahoitus ja kansallinen rahoitus (valtio + kunta + muu julkinen) tavoitteittain on ohjelmanmuutoksen 24.5.2016 jälkeen seuraava: TL Rahasto EU-rahoitus Kansallinen rahoitus 1 EAKR 249 797 059 249 797 059 68 606 197 68 606 197 2 EAKR 307 582 382 307 582 382 117 186 950 117 186 950 3 ESR 233 732 659 233 732 659 4 ESR 164 110 165 164 110 165 5 ESR 99 460 706 99 460 706 6 EAKR 23 604 330 23 604 330 7 ESR 15 380 646 15 380 646 1 279 461 095 1 279 461 095 Alueelliset osiot Alueiden rahoitus muodostuu Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen rahoituksesta. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen 28.5.2014 mukaan Itäja Pohjois-Suomen osuus on 70,6 %, Etelä- ja Länsi-Suomen osuus 28,9 % ja Ahvenanmaan 0,45 %. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan joka toinen vuosi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Alueiden kehittämisen ja rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (356/2014) 10 :n mukaan toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot kansallisen, EU:n ja valtion vastinrahan rahoitusosuuksista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion rahoitusosuuksien arviot tehdään hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten. Valtakunnalliset teemat Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisessa toiminnassa toteutetaan ministeriöiden valitsemia valtakunnallisia, strategisia teemoja. Valtakunnallisia teemoja toteutetaan sekä EAKR:n että ESR:n toimintalinjoilla. ESR:n valtakunnallisten teemojen toteuttajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö, opetusja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön teemoja toteuttavat Rakennerahasto-ELY-keskukset, joille valtuudet jaetaan. Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö
3 ovat sopineet hallinnonalojen ja ELY-keskusten välisestä jaosta koko ohjelmakaudeksi. Sosiaali- ja terveysministeriö hallinnoi ja rahoittaa hankkeet suoraan ministeriöstä. Kestävä kaupunkikehittäminen Kestävää kaupunkikehittämistä toteutetaan rakennerahasto-ohjelmassa yhdennetyn alueellisen strategian -6AIKA Avoimet ja älykkäät palvelut mukaisesti. Sen laatijoina ja toteuttajina ovat Suomen suurimmat kaupungit ns. kuutoskaupungit, Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku. Strategian teemat ovat avoin data ja rajapinnat, avoimet innovaatioalustat ja avoin osallisuus. EAKR-rahoitus koko ohjelmakaudella on 39 500 000 euroa. Valtion ja kaupunkien rahoitusosuus on samansuuruinen. Kestävän kaupunkikehittämisen teeman välittävä toimielin on Uudenmaan liitto, jolle myöntämisvaltuudet osoitetaan. Maakuntien yhteistyöryhmät päättävät toimintaan kohdennettavasta ESR-rahoituksesta, joka sisältyy ESR:n alueelliseen osuuteen ja johon kohdistuvat myöntämisvaltuudet osoitetaan Hämeen ELY-keskukselle. Lisärahoitus Lisärahoitus perustuu komission ns. puolivälintarkasteluun, jossa jäsenmaiden koheesiopolitiikan rahoituskehyksiä on tarkistettu ohjelmakauden alussa käytettyjen tunnuslukujen uusimpien vertailutietojen pohjalta. Suomen saaman lisärahoituksen suuruus on 5 782 506 euroa (EU-osuus), josta Ahvenanmaan osuus 29 000 euroa. Vastaava kansallinen vastinrahoitus mukaan lukien rakennerahasto-ohjelman lisärahoitus on yht. 11,5 milj. euroa. Lisärahoitus (EU 5,754 milj. euroa ja valtio 4,315 milj. euroa) on kokonaisuudessaan sisällytetty vuoden 2017 talousarvioon. Lisärahoitus kohdistuu ns. perusrahoitukseen, eli harvan asutuksen rahoituskehys on tarkastelun ulkopuolella. Lisärahoitus jaetaan rahastojen kesken suhteessa 50/50. Seurantakomitea on 15.12.2016 käsitellyt lisärahoituksen kohdentamista, minkä pohjalta myöntämisvaltuudet jaetaan välittäville toimielimille. Vuoden 2017 varojen jako välittäville toimielimille Rakennerahasto-ohjelmien vuoden 2017 EU:n ja valtion rahoitusosuuksien menot on budjetoitu talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.50.64 (EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin, arviomääräraha). Kaikkiaan valtuutta on yhteensä 388 753 000 euroa, josta rakennerahasto-ohjelman osuutta on yhteensä 360 685 000 euroa. Momentille on budjetoitu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan käytettävän rahoituksen lisäksi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Euroopan naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuutta 24 282 000 euroa sekä Vähävaraisten avun toimenpideohjelman 2014 2020 (FEAD) EU:n ja valtion rahoitusosuutta yhteensä 3 786 000 euroa. Näihin toimenpiteisiin kohdistuva rahoitus jaetaan myöhemmin valtioneuvoston tai työ- ja elinkeinoministeriön erillisillä päätöksillä. Alueellisessa päätäntävallassa olevien alueellisten osioiden varojen jaosta ovat maakuntien liitot laatineet yhteystyössä ELY-keskusten kanssa vuoden 2017 rahoitus-
4 suunnitelmat. Maakunnille on toimitettu ohjelma-asiakirjan vuosikehysten ja valtion vuoden 2017 talousarvion mukaiset kulmaluvut. Esityksissä varojen suuntaaminen kohdentuu ohjelma-asiakirjan toimintalinjoittaisiin kehyksiin. Valtioneuvoston alueellisessa jaossa on huomioitu eräiden välittävien toimielimien ylimaakunnallisiin hankkeisiin liittyvät valtuuksien siirrot hankkeita hallinnoiville välittäville toimielimille. Vuoden 2017 valtuuksien jakoesitys rakennerahastotehtäviä hoitaville ELYkeskuksille, maakuntien liitoille ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesille perustuu maakunnan yhteistyöryhmien maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin sisätyviin rahoitusesityksiin. Alueellisia EAKR-varoja esitetään jaettavaksi välittäville toimielimille yhteensä 200 137 000 euroa, joka sisältää myös Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskuksille jaettavat, Etelä- ja Länsi-Suomen erityisesti pk-yritysten vähähiilisyyttä sekä kansainvälistymisvalmiuksia edistäviin hankkeisiin suunnattavat, lisävaltuudet 3 334 000 euroa sekä kestävään kaupunkikehittämiseen varatut vuoden 2017 valtuudet, yhteensä 7 548 000 euroa. Ne jaetaan välittävänä toimielimenä toimivalle Uudenmaan liitolle. Lisävaltuuksina jaetaan lisäksi valtakunnallisia EAKR-varoja yhteensä 1 700 000 euroa käytettäväksi maahanmuuttajien osaamisen kanavoimiseksi lisäarvoksi alueiden elinkeinoelämälle. Valtuudet jaetaan välittävänä toimielimenä toimivalle Uudenmaan liitolle. ESR:n alueellisia varoja jaetaan rakennerahasto-ely-keskuksille yhteensä 104 256 000 euroa. Tähän sisältyy kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika ESR-osioon Hämeen ELY-keskukselle OKM:n hallinnonalalle suunnattava lisävaltuus. Valtakunnallisten teemojen ESR:n varat, yhteensä 39 772 000 euroa, jaetaan välittävinä toimieliminä toimiville rakennerahasto-ely-keskuksille. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osuus vuoden 2017 perusosuudesta on 9 285 000 euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön osuus 13 746 000 euroa. OKM:n hankkeita toteutetaan Pohjois- Pohjanmaan ja Hämeen ELY-keskusten alueella. Sosiaali- ja terveysministeriö toimii itse hankkeiden välittävänä toimielimenä ja rahoittajana ja sille osoitetaan 12 706 000 euroa. Jaettavien lisävaltuuksien osuus on yhteensä 4 035 000 euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osuus on 2 367 000 euroa, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osuus 661 000 euroa ja sosiaali- ja terveysministeriön osuus 1 007 000 euroa. Lisärahoitus kohdistetaan kotouttamista ja nuorten työllistymisen edistämistä tukeviin kehittämiskokonaisuuksiin. Varojen käyttöä tulee suunnata rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteiden ja määriteltyjen tulostavoitteiden ja erityisesti tuloskehykseen sisältyvien tavoitteiden mukaisesti. Varojen suuntaamisessa tulee erityisesti huomioida vaikea talous- ja työllisyystilanne sekä pakolaistilanteen haasteet ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Myöhemmin jaettavat valtuudet Valtioneuvosto on 12.6.2014 valtuuttanut työ- ja elinkeinoministeriön jakamaan vuoden 2017 teknisen tuen määrärahat, yhteensä 11 130 000 euroa, tuolloin päätetyn koko ohjelmakautta koskevan perusjaon mukaisesti.
5 Nyt tehtävällä päätöksellä jätetään jakamatta valtakunnallisten teemojen ESR-varoista 2 247 000 euroa ja EAKR-varoista 525 000 euroa, jotka jaetaan myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä. Nyt tehtävällä päätöksellä jää jakamatta myös alueellisen osuuden valtion vastinrahaosuutta yhteensä 918 000 euroa, joka ohjelma-asiakirjan valtion ja kunnan rahoitusosuuksista johtuen on tässä vaiheessa ylimääräistä. Momentin 32.50.64 vuoden 2017 myöntämisvaltuuksien jakoesitys Suomen rakennerahasto-ohjelma EU + valtio milj. Alueellinen osio EAKR + Tekes RR-ELY-keskuksille 192,589 josta lisävaltuuksien osuus 3,334 ESR 104,256 josta lisävaltuuksien (6Aika) osuus 1,000 Kestävä kaupunkikehittäminen, EAKR 7,548 Alueellinen osio yhteensä 304,393 Valtakunnalliset teemat EAKR, lisävaltuus 1,700 ESR 39,772 josta lisävaltuuksien osuus 4,035 Valtakunnallinen toiminta yhteensä 41,472 Jaetaan nyt yhteensä 345,865 Jaetaan myöhemmin Tekninen tuki, TEM:n päätös 11,130 ESR:n valtakunnalliset teemat, TEM:n päätös 2,247 EAKR:n valtakunnalliset teemat, TEM:n päätös 0,525 Alueellisen osion ylimääräinen valtion osuus, TEM:n päätös 0,918 Yhteensä 14,820 Muut ohjelmat Vähävaraisten avun toimenpideohjelma 2014 2020 (FEAD), TEM:n päätös 3,786 Eurooppalainen alueellinen yhteistyö -tavoite (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC), valtio 24,282 Muut ohjelmat yhteensä 28,068 YHTEENSÄ 388,753 TA 2016 momentti 32.50.64, budjetoitu yhteensä 388,753